Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* *Tampereen yliopiston

Transkriptio

1 Suuntaviivoja yhteisölliseen toimintakulttuuriin korkeakoulussa Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* *Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos & **Kasvatustieteiden laitos

2 University connecting people? Campus Conexus Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen on korkeakouluissa toteutettava kolmevuotinen verkostoitunut (TaY, TTY, JY, HY, TAMK) kehittämis- ja tutkimushanke ( ) Tavoitteena on lujittaa oppimiseen ja opettamiseen kannustavaa toimintakulttuuria korkeakoulussa, tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin Ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä

3 Alun perin työelämän ulkopuolelle joutumista, nyttemmin huono-osaisuuteen ja sen kasautumiseen liittyvä käsite. Syrjäytyminen tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkenemistä ja yksilön sulkeutumista sosiaalisen elämän kentiltä. (Sipilä 1985) Mitä on syrjäytyminen? Elämänhallinta, inkluusio (life control, life management, inclusion) Opintojen jatkaminen (retention) Koulutuksellinen inkluusio (educational inclusion) Pysyminen ja sinnikkyys opinnoissa (persistence) Mukana oleminen (involvement) Osallistuminen (participation) Integroituminen (integration ) Sosiaalinen Akateeminen Kuulumisen tunne (sense of belonging) Opintoihin kiinnittyminen (engagement) Syrjäytyminen, marginalisoituminen, vieraantuminen (alienation, isolation, marginalization) Opintojen keskeytyminen (drop out) Opintojen keskeyttäminen (attrition) Koulutuksellinen syrjäytyminen (educational exclusion) Ulkopuolisuuden tunne Opintoihin kiinnittymättömyys (disengagement, unengagement) Määrittelemällä syrjäytymisen vahvistamme samalla omaa ei-syrjäytyneen identiteettiämme (Helne 2004) kiinnittymisen näkökulma

4 Kolme tapaa lähestyä opiskelijan kiinnittymistä korkeakouluun (NSSE*) 1. Makrotason tekijät Korkeakoulutusta ohjaavat normit (mm. Pike ym. 2006; Strauss & Volkwein 2004; Toutkoushian & Smart 2001), korkeakoulupolitiikka, yliopiston tuottavuus, valikoivuus, missio ; Bolognan prosessi, Carnegie-luokitus (USA), AHELO (OECD) Muut opiskeluyhteisön ulkopuoliset tekijät, jotka heijastuvat opiskeluun, mm. työllisyystilanne, elämäntilanne (mm. Penttilä 2008) 2. Yliopistoyhteisön valmiudet ja toimintakäytänteet: Opiskelijan integroituminen korkeakoulun sosiaalisiin ja akateemisiin rakenteisiin; osallistuminen (involvement), vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus. (mm. Astin 1985; Astin 1993; Tinto 1993; 1998) Oppimisympäristöt, ohjauskäytänteet, ilmapiiri ja kiinnittymistä edistävä toiminta (engagement) (mm. Anderson & Day 2005, Belcheir 2003; Kember ym. 2007; Kuh 2003; 2006) 3. Opiskelijan akateemiset valmiudet ja panostus opintoihin: Opiskelijan tausta, ominaisuudet, orientaatiot, opiskelutavoitteet ja odotukset; yhteys korkeakouluopiskelua edeltävien opintoihin kiinnittymisen tunnusmerkkeihin (mm. Barnett 2009; Cole & McCormick 2009; McCarthy & Kuh 2006) *National Survey of Student Engagement, USA & Canada

5 Korkeakouluopiskelijana Suomessa Suomalaiset korkeakouluopiskelijat käyttävät aikaa verrattuna 23:n muun Euroopan maan opiskelijoihin: opintoihin (28 t/vko) ja töihin (10 t/vko) toiseksi vähiten valmistumiseen toiseksi eniten (runsaat 6 vuotta) 1/3 suomalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskelee alle 20 t/vko. (Eurostudent 2008; OPM 2009.) Mutta: 1/3 tuntee olevansa jatkuvasti ylirasittunut 1/4 korkeakouluopiskelijoista ei koe opiskeluaan merkitykselliseksi 1/3 ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään (Kunttu & Huttunen 2008.) Millaisia toimintakulttuureja (Becher 1989), oppimisen yhteisöjä (Wenger 1998) ja piilo-opetussuunnitelmia (Margolis 2001) on suomalaisen korkeakouluopiskelun taustalla?

6 Kiinnittyminen ja käytäntöyhteisöt korkeakoulussa (Lave ym. 1992; Lave 1996; Wenger 1998; Trowler 2005) Oppiminen on muuttuvaa osallistumista muuttuviin käytäntöyhteisöihin (communities of practice) jotka voivat ajallisesti ja paikallisesti erota toisistaan: luennot, pienryhmät, ohjauskeskustelut, epäviralliset ryhmät, työryhmät, verkostot, laitosyhteisön kohtaamiset Social practice theoryn viitekehyksessä oppiminen (ja opintoihin kiinnittyminen) on a) osallistumisen muoto ja b) kuulumisen tunne sosiaalisesti tilannesidonnaisiin käytänteisiin sekä c) käytänteiden taitaminen yhteisön jäsenyyden edellyttämällä tavalla Ydinkysymys: miten korkeakoulutuksen käytäntöyhteisöt määrittävät positiivisella tai negatiivisella tavalla opiskelijan subjektiviteettia ja oppimisidentiteettiä

7 Opiskelijan kiinnittymiseen yhteydessä olevat tekijät (NSSE) RAJAPINTA: opiskelija ja sosiaaliset rakenteet Opiskelijan kiinnittyminen (Student engagement) Saatu kannustava palaute Kyvykkyyden arvostus Akateeminen haasteellisuus Rikastavat koulutukselliset kokemukset Laitos - kontaktit NSSE (National Survey of Student Engagement) (ks. mm. Astin 1993; Belcher 2003; Hu & Kuh 2002; Kuh 2003) Odotukset Opiskelijan ja laitoksen vuorovaikutus Aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Opiskelija: Kiinnittymistä vahvistavat tekijät Laitos: Kiinnittymistä vahvistavat tekijät Tukeva ja ohjaava opiskeluympäristö Vertaisyhteistyö Opiskelutavat Opiskeluun kulutettu aika Intensiivinen opiskelu Heikko kiinnittyminen/ marginalisoituminen (disengaged/unengaged)

8 Kiinnittymisen rajapinnalla Meaning of studies Sense of belongingness Learning identity Student engagement (and ownership of learning) Artistry of academic studying Participation in studying communities Social Practices of Teaching, Counseling and Learning in HE Lave & Wenger 1991; Wenger 1998; Sachs 2003, Chapman & Pyvis 2005; Korhonen 2009

9 Kiinnittymisen rajapinnalla (Barnett 2007, 2009; Barnett & Coate 2004) Mitä korkeakoulussa tavoitellaan: tiedot, tietäminen, taidot, toimiminen, osaaminen tietävä opiskelija vai suorittava opiskelija? Knowing Acting Being epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ei riitä tiedon (tai taidon) hallinta, vaan kyse on persoonallisesta suhteesta ihmisen ja tiedon välillä tiedot ja taidot surkastuvat, jos niitä ei käytä, mutta taipumukset ja ominaisuudet pysyvät läpi elämän; ne muodostavat opiskelijan olemisen tavan (being), johon korkeakouluopetuksen tulisi ensisijaisesti kohdistua Curriculum as engagement: opiskelijan kiinnittyminen prosessiin; process of coming to know, oleellinen Miten opetussuunnitelma ja opetuksen toteutus tukee opiskelijan olemisen tavan (being) muutosta?

10 Tähtäimessä kiinnittyminen = täysipainoinen sitoutunut osallistuminen RAJAPINTA: normatiiviset rakenteet vs. sosiaaliset käytänteet MAKRO Yliopistolaki & asetukset INSTITUUTIO/YLIOPISTO Tutkintosääntö, opetussuunnitelma, opintoohjelma, opetus AUTOBIOGRAFIA Opiskelija: Opintojen eteneminen keskeyttäminen RAJAPINTA: laitos vs. opiskelija opetus vs. oppiminen