Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä"

Transkriptio

1 LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm

2 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos HOLM,MAARIT: LIISATIHMEMAASSA Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeista käytäntöyhteisönä Progradu tutkielma,62s. Aikuiskasvatustiede Toukokuu2009 Tutkielmani Liisat Ihmemaassa Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä, on laadullinen tutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat suureen suosioon nousseet käsityöblogit. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu internetissä rakentuviin neuleblogeihin ja niiden tarjoamaan mahdollisuuteen toimia yhteisen tiedon rakentamisen kontekstina informaalissa oppimisympäristössä. Halusin tutkimusaineistoni kautta selvittää, voidaanko neuleblogaajien alati kasvavaa joukkoa pitää käytäntöyhteisönä. Tutkimus on rajattu neuleblogeihin, joiden kautta tarkastellaan internet aikakauden tarjoamia mahdollisuuksiajakaajaluodauuttatietoajaoppiaformaalinkoulujärjestelmänulkopuolella. Työniviitekehyksenätoimiiteoriakäytäntöyhteisöjentoiminnasta,jaetunasiantuntijuudenja hiljaisen tiedon muodostamasta kokonaisuudesta sekä käsityön merkityssisältöjen rakenteesta. Lähestyn tutkimuskysymyksiäni sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, ja käytän tutkimusmetodinatähänteoriaperinteeseenpohjautuvaadiskurssianalyysia.aineistonaolen käyttänytinternettiintuotettua,neulebolgienmuodostamaa,valmistatekstimassaa.analyysia vartenaineistoonrajattutietyinehdoin.analyysissahuomionionkiinnittynytneuleblogeissa tuotetun tekstin sisältämien merkityssisältöjen eli tulkintarepertuaarien tunnistamiseen. Aineiston pohjalta olen nostanut esiin kolme erilaista puheen tuottamisen tapaa eli repertuaaria; puhe perheestä, puhe käsityöstä ja puhe tunteista. Näiden kolmen eri repertuaarin kautta lähestyn käytäntöyhteisö käsitettä käsityöllisen valmistusprosessin mahdollistajana. Tutkielmani loppupäätelmä on, että neuleblogit muodostavat virtuaalisen käytäntöyhteisön. Neuleblogitkäytäntöyhteisönätoimivatvastavuoroisentoiminnanjaoppimisentilanajasiten tukevat käsityöharrastajia heidän käsityöntuottamisen prosesseissa. Käytäntöyhteisö antaa myösluontaisetolosuhteettiedonolemassaololle.uudentiedonluomisenprosessinvaiheet toteutuivatneuleblogienmuodostamassakäytäntöyhteisössä. Tutkimuksellinenmielenkiintokohdistuutieto javiestintätekniikantarjoamiinuusiin verkottumisenjaoppimisenmahdollisuuksiinformaalinkoulutuksenulkopuolella.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.tämätutkielmaonyksikeinopaikantaa verkossaoleviakäytäntöyhteisöjä,joillaonmyösarkioppimisenulottuvuus. Avainsanat: käytäntöyhteisö, neuleblogi, informaalioppiminen/ arkioppiminen 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TIEDONJAKAMISENMAHDOLLISUUDET KÄYTÄNTÖYHTEISÖSSÄ Käytäntöyhteisö Käytäntöyhteisönosatekijöitä Mitenyhteisöönosallistuminentukeeoppimista oppimisenkäytäntöyhteisöt Uudentiedonluominen Oppimisenkontekstualisuus Verkko opetuksenpiirteitä Verkko opetuksensuunnittelustaja arvioinnista 18 3.KÄSITYÖNMERKITYS Käsityötaito Käsityötaidonedellyttämiäkykyjä japersoonallisuudenpiirteitä Käsityöllisensuunnittelunjavalmistuksen teoreettinenmalli TUTKIMUKSENMETODOLOGISETVALINNAT Sosiaalinenkonstruktionismitutkimuksentaustalla Diskurssianalyysimenetelmänä Tutkimuksentulkinnanvaikeudesta Puheenkulkujarepertuaarienhallinta NEULEBLOGITKÄYTÄNTÖYHTEISÖNÄ Aineisto Lyhytkatsausblogien teknisiinominaisuuksiin Tutkimukseneettisyydestä Analyysiprosessi Puhe neuleblogeissa Puheperheestä Puhekäsityöstä Puhetunteista JOHTOPÄÄTÖKSETeliMitätästäopimme? Neuleblogitkäsityöntuottamisenkäytäntöyhteisönä LOPPUSANAT.. 58 LÄHTEET.60 3

4 1.JOHDANTO Etsiessäweblogeissajanettipäiväkirjoissayleisestikäytettyjädiskursseja,törmääkysymyksiinkenelle niitäkirjoitetaanjamitenneyrittävätvaikuttaa.yhtäältäkirjoittajakirjoittaaitselleen,jäsentääkseen omiaajatuksiaanjakerätääkseentalteenlöytöjään.toisaaltablogejajanettipäiväkirjojakirjoitetaan yleisölle.subjetiivisenkirjoittajanroolisaatässäuudenulottuvuuden:tekstinseuraukseteivätkohdistu pelkästäänkollektiivisiinmerkityssysteemeihin,vaanmyöskirjoittajaanitseen.kirjoittajamuokkaa tiedostamattomastitaiei sekäminäkuvaansaettämuidenkuvaakirjoittajasta.vanhaviisausnetistä osuvastikuuluukin: Internetissäkukaaneitiedä,ettäoletkoira. kirjoittajatuntematon Oppiminenonelämyksellistäjatilanteisiinsidottuatoimintaa,jotatapahtuukoulussa,mutta myöstyöelämässä,perheenparissa,harrastuksissasekäyleensäkinihmistenarjessa.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.(nyyssölä2002,9.)tämäoppimisen muotovoidaanjakaakahteenosaan:non formaaliineliepäviralliseenoppimiseensekä informaaliineliarkioppimiseen.epävirallinenoppiminenonjärjestelmällistäjaohjattuaja siitävoisaadatodistuksen,muttaseeikuuluvirallisenkoulutusjärjestelmänpiiriin. Arkioppiminenonperheen,työntaiharrastustenparissaeliihmistenarjessatapahtuvaa oppimista.seonyleensäsattumanvaraistataitahatonta,eikäsiitäsaatodistusta. Tutkijoidenpiirissäkoulutuksenulkopuolellatapahtuvaoppimineneioleuusiasia. EsimerkiksiJohnDeweykorostitekemälläoppimisenmerkitystäjovuosisadanalkupuolella. Informaalinoppimisen termionmainittuensimmäisenkerranvuonna1950ja1970 luvulla IvanIllichjaPaulGoodmanesittivätvaatimuksiakouluttomastayhteiskunnasta.(Nyyssölä 2002,10.)1990 luvultalähtienmuuallakuinkoulussaopituntunnustaminenonkytketty kiinteästielinikäisenoppimisenstrategiaan.oecdjaeuroopanunioiniovatmyöskorostaneet elinikäisenoppimisenkoulutuspoliittistamerkitystä.euroopanunionikorostaamyös informaalinjanon formaalinkoulutuksenmerkitystäjaonlanseerannutelinikäisen 4

5 oppimisenrinnalletermin elämänlaajuinenoppiminen (lifewidelearning).elämänlaajuisen oppimisenajatuskantaamerkityksenoppimisestaperheissä,vapaa ajalla,osallistumisessa sekäpäivittäisessätyöelämässä.(nyyssölä2002,11.) Ihmisetovatainaoppineetasioitaominpäin,toisiltaanjatyötätekemällä.Tutkimuksellisen mielenkiinnonkohdistuminenkoulunulkopuolellatapahtuvaaoppimistakohtaanon kasvanut.koulunulkopuolellaopitunmerkitystäonlisännytmyösjälkimodernilleajalle tyypillinenindividualismijamonimuotoisuus(nyyssölä2002).näihinrakenteisiinonvaikea enääistuttaatiettyyntilaanjaaikaankahlittuajaorganisoituaoppimista.epävirallisen oppimisenjaarkioppimisentunnustamisellahaetaanuusiamahdollisuuksiaerityisesti aikuistenkouluttamisessa. Verkostopohjaiseentiedonjakoonperustuvatkäytäntöyhteisötjaverkko oppimisyhteisöt alkavatollajolaajallelevinneitäerikoulutusasteissajaoppimisympäristöissä.opiskelu verkonvälityksellämahdollistaareaaliaikaisenja offline tiedonsiirronyhdistelyn, maantieteellisestieristettyjenyhteisöjenmukaantulonsekäkansainvälisentiedonvaihdon (Gannon Leary&Fontainha2007).Tieto javiestintätekniikankehitysonluonutjaluo edelleenalatimuuttuviatilojaoppimisellesekäformaaleissaettäinformaaleissa oppimisympäristöissä.useimmattietoteknisetverkostotovatkäytännössämyössosiaalisia verkostoja.neyhdistävätihmisiä,organisaatioitajatietoa(wellman2001). Tutkimukseni Liisat Ihmemaassa Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä, on laadullinen tutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat suureen suosioon nousseet käsityöblogit. Tutkimuksellinenmielenkiintonikohdistuuinternetissärakentuviin neuleblogeihinjaniidentarjoamaanmahdollisuuteentoimiayhteisentiedonrakentamisen kontekstinainformaalissaoppimisympäristössä. Haluan tutkimusaineistoni kautta selvittää, voidaanko neuleblogaajien alati kasvavaa joukkoa pitää käytäntöyhteisönä. Tutkimus on rajattu neuleblogeihin, joiden kautta tarkastellaan internet aikakauden tarjoamia mahdollisuuksia jakaa ja luoda uutta tietoa ja oppia formaalin koulujärjestelmän ulkopuolella. Työni viitekehyksinä toimii teoria käytäntöyhteisöjen toiminnasta, jaetun asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon muodostamasta kokonaisuudesta sekä käsityön merkityssisältöjen rakenteesta. Lave & Wenger (1991) ovat kehittäneet käytäntöyhteisöjen käsitteen, jonka he määrittelevät henkilöiden, toiminnan ja maailman välillä olevaksi suhteiden piiriksi. Käytäntöyhteisö antaa luontaiset olosuhteet tiedon 5

6 olemassaololle, eikä vähiten siksi, että se tarjoaa tulkinnallisen tuen löytää merkitys yhteisön omaaman tiedon perinnolle. Työni tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka luo teoreettisen pohjavirtauksen koko tutkielmalleni. Kun tutkimusongelmanani on selvittää, muodostavatko neuleblogit käytäntöyhteisön ja miten käsityön tuottamisen merkityssisällöt tulevat näkyväksi näissä blogeissa, antaa sosiaalinen konstruktionismi kehyksen näiden havaintojen ja merkitysten etsimiselle aineistosta. Sosiaalinen konstruktionismi määrittelee myös tapaani tarkastella tekniikkaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena ja tuotoksena, ei niinkään tekniikkana, joka itsessään toimii kehityksen ja muutoksen suunnan määrävänä voimana. Siten en myöskään voi ajatella, että tekniikkaan liittyvät sosiaaliset muutokset ovat vain seurausta tekniikan sisäistä ominaisuuksista. 2.TIEDONJAKAMISENMAHDOLLISUUDETKÄYTÄNTÖYHTEISÖSSÄ Tieto javiestintätekniikankehittyminensekäinternet aikakausiovattuoneetihmisten arkipäivänoppimiseenuudenlaisiahaasteita,muttamyöspaljonuusiamahdollisuuksia. Internetinkäyttöäopetuksenvälineenäontutkittujatutkitaanpaljon.(kts.esim.Tella, Ruokamo,Multisilta&Smeds[toim.]2005.)Formaalinoppimisenulkopuolellatapahtuvaa arkioppimistajaverkontarjoamiamahdollisuuksiasiinäeisensijaanolevieläkovinkaan paljontutkittu.(gannon Leary&Fontainha2007)Omassatutkielmassanipyrinvalottamaan neuleblogienmuodostamaayhteisöäkäytäntöyhteisönnäkökulmasta,jolloinarkipäivän kontekstissatapahtuvaantoimintaanhaetaanmyösoppimisennäkökulmaa.on mielenkiintoistatarkastella,mitenasiantuuntijuutta,javarsinkinkädentaitajillaolevaa hiljaistatietoasiirretäänverkonvälitykselläihmiseltätoiselle.samallatietoajataitoa jaettaessajaetaanpaljonmuutakin;kokoelämäonuseintarkastelunalla,jaettavana. Oppimistavoidaantarkastellakulttuuriinosallistumisenprosessinakuinmyös tiedonhankinnanprosessina.kulttuuriinosallistumisennäkökulmastaoppiminennähdään johonkinyhteisöönsosiaalistumisenjakasvamisenprosessina,jonkaaikanayksilövähitellen omaksuuyhteisöntoiminta javuorovaikutuskäytäntöjä,uskomuksiajaarvojasekäluo samallauudestaanomaaidentiteettiään.(lave&wenger1991.)oppiminenonprosessi,joka avaaihmiselleuusiaosallistumisenmahdollisuuksia.kaikkeinsyvimminjavoimakkaimmin 6

7 omaksummeasioita,jotkamahdollistavatsellaisiinyhteisöihinosallisitumisen,joitapidämme arvossa.(hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 123.) 2.1Käytäntöyhteisö Käytäntöyhteisötovatmelkopieniäihmisryhmiä,jotkatoimivatpäivästätoiseenyhdessäja ovaterottamatonosaarkielämäämme.jokainenkuuluujohonkinkäytäntöyhteisöönesim. kotona,koulussa,työpaikalla,harrastuksenparissa.näilläryhmilläonyleensäjoitakin yhteisiätiedollisiataikäytännöllisiätavoitteita,jotkasaavatryhmänjäsenettoimimaan yhdessä.käytäntöyhteisöjentoiminnatjäävätuseinkuitenkinhavainnoimatta,silläkyseessä onhyvinepämuodollisestitoimivaryhmätaiverkosto.lavejawenger(1991)ovat kehittäneetkäytäntöyhteisöjenkäsitteen,jonkahemäärittelevätseuraavasti: Käytäntöyhteisöonhenkilöiden,toiminnanjamaailmanvälilläolevasuhteidenpiiri,jollaon ajallinenulottuvuusjasuhdemuihinsitäsivuaviintaisenkanssapäällekkäisiin käytäntöyhteisöihin.käytäntöyhteisöantaaluontaisetolosuhteettiedonolemassaololle,eikä vähitensenvuoksi,ettäsetarjoaaatulkinnallisentuenlöytäämerkitysyhteisönomaaman tiedonperinnölle. (Heiskanen2006,196.) Alunperinkäsitettäkäytettiintutkittaessatilanteisiinsidottuaoppimistaerilaisiissa yhteisöissä.myöhemminwenger(1998)jahänenkollegansakiinnostuivattiedonluomisen prossesseistajakäytäntöyhteisökäsitteenäalkoisaadauusiaulottuvuuksia.käytäntöyhteisö nähdäänperustaltaanepävirallisenasekäitseorganisoituvana.senkatsotaankehittävän jäsentensäpystyvyyttäjaylläpitävänsekätuottavanyhteisiätietovarantoja.wengerjahänen kollegansaovatmyöhemminkehitelleetkäytäntöyhteisöjenkäsitettävapaastiorganisoituvien ryhmiensuuntaan. 2.2Käytäntöyhteisönosatekijöitä Käytäntöyhteisöjentoiminnassaonerotettavissakolmekeskeistäosatekijää.Lähtökohtana käytäntöyhteisölleonyhteinenjaettu juttu,projektijasentoteuttaminen,jostayhteisön jäsenetkeskenäänsopivatjaottavatvastavuoroisestivastuuta.yhteisöönosallistuminen merkitseesitoutumistayhteisenhankkeentoteuttamiseen.käytäntöyhteisöönliittyymyös vastavuoroinentoimintaansitoutumineneliasioidentekeminenyhdessämuidenyhteisön jäsentenkanssa.yhteisetkäytännötsitovatkäytäntöyhteisönjäseniätoisiinsa,vaikka yksittäinenosallistujaeiolisikaanvuorovaikutuksessajokaisenmuunosallistujankanssa. 7

8 Yhteisönjäseniltävaaditaanmyöstietoistaponnistelua,jokatähtääyhteisöstähuolehtimiseen jasenkoossapitämiseen.(hakkarainenym.2004,125;wenger1998.)kolmanneksi käytäntöyhteisötuottaakasautuvaa,jaettuatoiminnanvälineistöä,mikäilmeneeerilaisina tarinoina,työvälineinäjakäsitteinä.lisäksionolemassajoukkoerilaisiatunnusmerkkejä, joidenavullavoidaantunnistaaarkielämässä,työssätaiopiskelussaeläviäkäytäntöyhteisöjä. Käytäntöyhteisönjäsenilläonyleensäpitkäaikaisetjavastavuoroisetsuhteet.Suhteilleon tyypillistäsellaistentoimintatapojenmuodostuminen,jonkavarassayhteisötekeeasioita yhdessä.tietovirtaajauudetideatleviävättehokkaastitällaistenyhteisöjensisällä. Käytäntöyhteisönonhyvinhelppoajanopeaatunnistaajamyösasettaaratkaisuavaativat ongelmat.käytäntöyhteisönjäsenilläonyleensähyvinselkeäkäsityssiitä,ketkäkuuluvatko. yhteisöön,vaikkaryhmäntoimintaonkinvarsinepämuodollista.tätätuetaanesimerkiksi tietynlaisellapukeutumisellataikoristautumisella.yhteisönjäsenetovatmyösmelkohyvin selvilläsiitä,mitätoisetsamanyhteisönjäsenettietävätjamitkäovatheidänvahvuutensatai heikkoutensa.(wenger1998, )Käytäntöyhteisötkehittävätomaatietämystään erilaistenjaettujentarinoidenjasisäpiirinjuttujenavulla.tähänliittyenkäytäntöyhteisössä voidaankehitelläerilaisiayhteisiäkielellisiäilmauksia,jotkapalvelevatyhteisönsisäistä vuorovaikutustajaauttavatkeksimäänuusialuonteviakielenkäyttötapoja. Käytäntöyhteisössäkehittyväerityinenkeskustelutyylivoitoimiatärkeänäyhteisöllisyyden tunnusmerkkinäyhteisönjäsenille.(hakkarainenym.2004,127.) Käytäntöyhteisöjeneitarvitseollamitenkäänerityiseninnovatiivisia,vaannevoidaannähdä luonnolliseksiihmistentavaksiliittyäyhteenerilaistenpäämääriensaavuttamiseksi.yhteisön jäsenteneitarvitseollakaikestakuitenkaanyhtämieltä,eikäheidäntarvitseuskoasamoihin asioihin.käytäntöyhteisömuodostaaihmisenkasvullehyvänalustan.kasvunsuuntavoi tietenkinvaihdellayksilöntarpeestariippuen.käytäntöyhteisötvoivattarjotasyvällisen yhteisöllisyydenkokemuksen,muttanevoivataiheuttaatoisaaltainhimillisiäkärsimyksiä, mikäliihmissuhteetkriisiytyvätesimerkiksiihmisenlähielinpiirinkäytäntöyhteisöissä. Kuvassa1onhahamoteltukäytäntöyhteisönosatekijoitä.Osatekijäteivätoletoisistaan irrallisiavaankiinnittyvätjalimittyvättoisiinsa.jokainenyhteisönjäsentuooman ainutlaatuisenpanoksensaeriosatekijöidensyntyynrakentaenomaaainutlaatuista käytäntöyhteisöään. 8

9 1. JAETTU YRITYS Yhteisesti sovittu juttu Yhteisvastuu 2. JAETTU VÄLINEISTÖ Tarinat, keskustelukulttuurit tyylit, välineet, toiminnat, kulttuuriesineet, käsitteet 3. VASTAVUOROI- NEN TOIMINTA Asioiden tekeminen yhdessä, toimintakäytäntöjen moninaisuus, yhteisön hallinta Kuva1.Käytäntöyhteisönosatekijöitä(Wenger1998;Hakkarainenym.2004,mukaellen) Käytäntöyhteisöntoimintavoidaanajatellakehäksi,jossaerialueettoimivattoistensa katalysaattoreinasynnyttäentoimintaaerialueillavastavuoroisesti.josajattelemme neuleblogaajienmuodostamaayhteisöä,onyhteinenmielenkiinnonkohdeneuleetjaniiden tekemisenympärillerakentunutneule jakäsityökulttuurieriulottuvuuksineen.jaettuun välineistöönvoidaanajatellakuuluvanyhteinen kieli,jokaavautuuparhaitenvain 9

10 neulekäsityöntaitajilletaineulealansanastontuntevillekäsityönharrastajille,eiesimerkiksi automekaanikoilletaiautoalanharrastelijalle(paitsineulomisestainnostuneelle mekaanikolle).yhteistävälineistöäonmyöskaikkiverkkoonneuleblogeihintuotettu informaatiolinkkeineen,kuvineen,malleineenjatyöohjeineen.tämäsuuri informaatiobittimassarakentaaverkkoonuudenlaistakäsityökulttuuria,jostaneuleblogien tuottajatsekäblogienkäyttäjätpääsevätosalliseksi.edellämainitutosa alueetrakentuessaan synnyttävätvastavuoroisenliikehdinnänverkossa,jokaaikaansaaasioidentekemistä yhdessä,yhteisöönkuulumisentunnettasekätunnettayhteisönhallinnasta. 2.3Mitenyhteisöönosallistuminentukeeoppimista oppimisen käytäntöyhteisöt Oppiminenonelämyksellistäjatilanteisiinsidottuatoimintaa,jotatapahtuukoulussa,mutta myöstyöelämässä,perheenparissa,harrastuksissasekäyleensäkinihmistenarjessa.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.(nyyssölä2002,9.)tämäoppimisen muotovoidaanjakaakahteenosaan:non formaaliineliepäviralliseenoppimiseensekä informaaliineliarkioppimiseen Epävirallinenoppiminenonjärjestelmällistäjaohjattuajasiitävoisaadatodistuksen,mutta seeikuuluvirallisenkoulutusjärjestelmänpiiriin.arkioppiminenonperheen,työntai harrastustenparissaeliihmistenarjessatapahtuvaaoppimista.seonyleensä sattumanvaraistataitahatonta,eikäsiitäsaatodistusta.oppimiseninformaalitjaformaalit muodotsekoittuvataikuisopiskelussajavarsinkinharrastustenmuodossatapahtuvassa oppimisenprosessissa.formaaliaoppimistaonluonnehdittukäsitteitäantavaksijaajattelua kehittäväksimuttatoiminnaltaanvähäiseksioppimisenmuodoksikuntaasinformaali oppiminenontoimintaoppimista.oppimistavoitällöintapahtuaesim.työssä,harrastuksissa jatutkimalla.(tynjälä1999,97.) Virallisenkoulunulkopuolistaoppimistavoitapahtuamonessaympäristössä.Yksilöei koskaankehitytyhjiössä,vaantarvitseekasvuunjakehitykseentoisiaihmisiä.sitenmyös sosiaalinenympäristöonmahdollinenoppimisympäristö.puhutaanyksilönoppimisen sosiaalisestavälittymisestä,kunyksilötairyhmäauttaatoistayksilöäoppimaan.tällöin tarkoitetaantilannetta,jossakokeneempiopettaakokemattomampaa.esimerkkinävoidaan 10

11 mainitamestari oppipoika malli,jolloinpuhutaanmyösns.kognitiivisesta oppipoikaopetuksesta.(salomon&perkins1998;manninenym.2007,48.)neuleblogia tutkittaessavoidaanajatella,ettäkyseessäonneuleharrastajienryhmä,jokaauttaatoinen toistaanoppimaan.blogienkirjoittajistaosallaonrunsaastitietoajakäsityöalankokemusta, jolloinkokemusten,kuvien,ohjeidenym.materiaalintuominenverkkoonauttaasivuistoilla vierailevialukijoitahankkimaanuuttatietoa.vygotskynteoriaanperustuvasosiokulttuurinen käsitysoppimisestakorostaatiedonrakentamisensosiaalistaluonnettajavälineidensekä kulttuurisenympäristönvälittäväärooliatiedonrakentamisessa.vygotskynesittämäajatus lähikehityksenvyöhykkeestätarkoittaa,ettäoppijatyöskenteleetaitojensaylärajajoilla,mutta pystyytuettunasellaisistavaativistatehtävistä,joistaeiilmantukeapystyisiselviämään. (Arvaja&Mäkitalo Siegel2006;Manninen,Burman,Koivunen,Kuittinen,Luukannel,Passi& Särkkä2007,48 49.) Sosiokulttuurisestanäkökulmastakäsintarkasteltunaoppimineneiolevainyksilöllistä tiedonhankintaa,vaanjohonkinyhteisöönsosiaalistumisenjakasvamisenprosessi.tämän prosessinaikanayksilövähitellenomaksuuyhteisöntoiminta javuorovaikutuskäytäntöjä, uskomuksiajaarvojasekäluosamallauudestaanomaaidentiteettiään.tämänns. tilannesidonnaisenkognitionnäkökulmastatarkasteltunaihminenoppiieritaitoja asiantuntijakulttuuriinkasvamisenprosessissa.yhteisöönkuuluminenjatoimintaan osallistuminenovatmerkittäviäoppimisenjaälyllisenkehityksenvoimavaroja.ihmisten mieleteivätrakennuerikseen,vaannekehittyvätvastavuoroisestierilaisissayhteisöön osallistumisenprosesseissa.yksilönidentiteetijaitseenliittyvätuskomuksetsekäyksilön kuuluminenyhteisöönsäätelevätmerkittävästisitä,mitäjamitenopitaan. Osallistumisvertauskuvannäkökulmastaoppiminenonprosessi,jokaaukaiseeyksilölleuusia osallistumisenmahdollisuuksia.(hakkarainenym.2006, ;Lave&Wenger1991,123; Wenger1998,35 50.) Keskeisintäinformaalissaoppimisessaonkokemus,muttaseeiyksintuotauudenoppimista vaantarvitaankokemuksenreflektointiaeliläpikäymistä.(eteläpelto&tynjälä1999,97.) Reflektiivinenvuorovaikutusprosessinähdäänkinyleisestiopetuksen,opiskelunjaoppimisen perustana,jonkapuuttuminenjohtaavainpinnallisensekäfragmentaarisentiedon omaksumiseen.(tissariym.2004,22.)illeris(2002)antaareflektiollekaksimerkityssisältöä. Reflektiovoiollatapahtuman,tapahtumaketjuntaiongelmienläpikäymistäjaniiden ajattelemista,kuntilanneonjoohitettu,siispuidaanasioitajälkikäteen.toisaaltareflektiovoi 11

12 ollakuinpeiliinkatselisi;seheijastaakuvasitakaisinsiinäympäristössään,missäolet.ihminen pohtiiomaakokemustaanitseensäheijastaenjaitseäänympäristöönsäpeilaten.(illeris 2002,46.) Tarkastelenneuleblogejakäytäntöyhteisön(communityofpractise)näkökulmasta. Tarkastelemallaosallistumiseenliittyviäprosessejavoidaankentiesparemminymmärtää oppimiseenliittyviätiedonhankintaprosesseja.(wenger1998,35;hakkarainenym.2004, 123.)Oletan,ettäneuleblogienkirjoittajatmuodostavatkäytäntöyhteisön,johonvoidaan ymmärtääkiinnittyneenrunsaastins.hiljaistatietoa,eräänlaistanäppituntumaa,joka mahdollistaaongelmientehokkaanratkaisemisen.hiljainentietoonluonteeltaantahmeaa, toisinkuinns.julkinentieto,jokavirtaileevapaastipaikastatoiseen.(hakkarainenym.2004, 124;Polanyi1969)Asiantuntijoidenosaamisessayhdistyvätteoreettinenjakäytännöllinen tietämys,eikätämänkaltaisenosaamisenomaksuminenolehelppoailman asiantuntijayhteisöntoimintaanosallistumistajaasiantuntijoidenohjausta.asiantuntijuusja osaaminenvälittyvättiiviistitoimivienepävirallistenkäytäntöyhteisöjenvälityksellä. (Bereiter&Scardamalia1993;Wenger1998;Hakkarainenym.2004) 2.4Uudentiedonluominen Tietovoidaanjakaakarkeastikahteenerilliseenkokonaisuuteen;mitä jamitentietoon. Mitätietorakentuuteorioiden,väittämienjatosilauseidenvaraanjatiedon"pätevyys"voidaan osoittaatieteellisesti.mitentietoontietoa,jokaonkäytännönläheistäongelmatilanteisiinja ratkaisujaohjaaviinstrategioihinliittyväätoimintaa,tekemistäjapäättelyä.teorianja käytännönyhdistyminentapahtuuopiskelussaopiskelijanomantoiminnankautta.teoriaja käytäntövoidaannähdäyksilönulkopuoliseksimaailmaksijavastaavastikokemuskuvastaa ihmisensisäistämaailmaa.kunyksilönsisäinenkokemusmaailmayhdistyyulkoisenteorianja käytännönkanssayksilönomassatoiminnassasyntyykokemustietoa,jokaonmuodoltaan paljonmuistitietoapysyvämpää.tietoontavallisessapuheessajaettuteoriaanjakäytäntöön, jatässäajattelussakokemusonymmärrettykiinteäksiosaksikäytäntöä.kokemuson kuitenkinteorianjakäytännönyhteensovittamisentulos.(järvinenym.2000,67 72.) Sosiokonstruktivistisessanäkemyksessäkulttuurintietorakenteettoimivatajattelun välineenä,muttamyössosiaalisestijaetunjayhdistetyntoiminnankohteena.formaalissa koulutuksessayhteistätiedonrakentamistavoidaanpitääprosessina,jokaedellyttää 12

13 opiskelijannäkemistäasiantuntijanajaasiantuntijuudenpedagogistenmallienkäyttöä opetuksentukena.näinesimerkiksiverkkopedagogiikantutkijatovatmääritelleet, tutkiessaanverkossatapahtuviaoppimisprosesseja.(vaattovaara,v.2004,54 76.) Informaalitoppimistilanteetverkossaedellyttävätkykyäyhteisentiedonrakentamiseen omistatieto jataitovarastoistakäsin.joikainenneulebloginylläpitäjäonomien käsityötuotteidensatuottamisprosessinasiantuntija,muttamyösomanarkipäivänsä asiantuntija,jokaomistalähtökohdistaankäsinluoasiantuntijakulttuuria.asiantuntijuuden tutkimusonosoittanut,ettämerkittäväosaasiantuntijatiedostaonkinhiljaistatietoa,joka mahdollistaaongelmientehokkaanratkaisemisen.(polanyi1969.)hiljainentietoei liiku yhtäjoustavastikuinjulkinentieto,joka juokseepaikastatoiseen.hiljainentieto(tacit knowledge)kuvataanuseintiedoksi,jollatarkoitetaantoimintaansisältyvääsanatonta,ei käsitteelisessämuodossaolevaatietoa.hiljainentietoonosaamista,jostavoidaankäyttää myösnimitystätaitaminen.seilmeneeesimerkiksiasiantuntijanammatillisessaosaamisessa. (Järvinenym.2000,72.)Hiljainentietokehittyypitkänajankuluessaharjaantumalla.Se näkyyulospäintaitavanajasujuvanatoimintanajaonkiinnittyneenäkantajaansa.tyypillistä tälletiedonmuodolleonse,ettäihminentietääenemmänkuinkykeneesuullisesti ilmaisemaan(eteläpelto&tynjälä1999,35) Nonaka(2004)esittäätiedonkehittymisenrakentuvanspiraalimaisesti.Tietorakentuu yhteisössä,jossaneljänerivaiheenkauttakuljetaanläpitiedonluomisenprosessin.tavat perustuvattiedonsiirtämiseenihmistenvälisessäkanssakäymisessä.kanssakäymistä vaaditaanmyöserityyppistentietoaineistojen,elieksplisiittistenjaimplisiittisten tietoaineistojenvälille.tiedonmuuntamistavatovat sosialisaatio=hiljaisentiedonmuuttaminenhiljaiseksitiedoksi eksternalisaatio=hiljaisentiedonmuuttamineneksplisiittiseksitiedoksi kombinaatio=eksplisiittisentiedonyhdistämineneksplisiittiseentietoon internalisaatio=eksplisiittisentiedonmuuttuminenhiljaiseksitiedoksi Sosialisaatiosssahiljainentietosiirtyyosapuoltenvälillä,muttaseeimuutamuotoaan. Sosialisaatioitaonesimerkiksimielialojentaityötaitojenja menetelmienomaksuminen toisilta.sosialisaatiossatietovoisiirtyäpelkästääntarkkailunvälitykselläilman kommunikaatiota.hiljaisentiedonvastaanottamisenedellytyksenäonkuitenkinjonkin asteinenaikaisempikokemusjaymmärrysvastaanotettavaksitarkoitetustatiedosta. 13

14 Kokemuksestajohtuentiedonvastaanottajakykeneeliittämääntiedonoikeaankontekstiin sekäväärinymmärryksenmahdollisuuspienenee.eksternalisaatiossapyrkimyksenäon hiljaisentiedonmuuttaminenavoimeksitiedoksi.tämävaiheonuseinkokonaiasprosessin haastavin,sillähiljaisentiedonmuuttaminennäkyväänmuotoontapahtuuuseinsekä reflektionettädialoginkautta.(nonaka2004,9 10.) Lähtökohtaajatusten,tietojenjataitojenjakamiselleondialoginensuhde.Dialogionlaajasti määriteltynäkeskustelua,jossaihmisetrakentavatyhdessämerkitystä,tarkoitustatai ymmärrystä,etsivätmieltäjatulkintaaelämälleenjamaailmalleen.dialogionaidosti dynaamista,eteenpäinvirtaavaa.dialogissasyntyvätmerkityksetsaavatarvonsajamuotonsa vastaihmistenyhteisessävälitilassa(buber1993).dialoginmoniulotteisuudestajohtuensen määritelmätkinsaavatuseinerimuotoja.tässätyössäeikuitenkaanpaneudutadialogisuuden moniulotteiuusentarkasteluunsyvällisemmin.voidaankuitenkintodeta,ettädialogin rakentuminenverkko keskusteluissajakirjallisessailmaisussaonvarsinhaastavaja tutkimuksenkinkannaltamielenkiintoinenosa alue. Kombinaatiossayhdistetäänavointa,eksplisiittistätietoainestatoisiinsa.Kombinaation toimivuudenehtonaovattoimivatvuorovaikutusverkot.yksilötluovatjayhdistävät tietoaineistojaomienhenkilökohtaistensuhdeverkostojensavälityksellä. Neljästiedonluomisenmuotooninternalisaatioelisisäistäminen.Tiedonsisäistämisen prosessissaulkoinentietomuutetaanhiljaiseksitiedoksi.useinpuhutaankäsiteestä learning bydoing,tekemälläoppiminen.tässätapahtumassasosialisaation,eksternalisaationsekä kombinaationkauttasaatujaluotutietosisäistetäänosaksiyksilönuuttatietovarantoa. (Nonaka&Takeuchi1995,70 73.)Tiedonmuututtuahiljaiseksitiedoksialkaakokoprosessi uudelleenalusta. KuntarkastellaanneulebogienmuodostamaayhteisöäNonakan(2004)esittämäntiedon luomisenmallinvalossa,huomataan,mitenneulebloginmuodostamassavirtuaalisessa käsityönharrastajienyhteisössähiljaistatietoapyritäänmuuttamaannäkyväänmuotoon erilaistenohjeiden,kuvienjatarinoidensekäjaettujenkokemustenkautta.näinjokaisen bloginkirjoittajanomaasiantuntijuussiirtyytoistenharrastajienkäytettäväksija kehiteltäväksi.jottauuttatietoasyntyisijahiljaistatietoasaataisiinnäkyväksi,tarvitaan oppimisentueksirakenteita,joidenvarassayksilövoikasvaajakehittyäsekäluodauutta 14

15 tietoa.sitenkäytäntöyhteisöjentoiminnantutkiminenvirtuaalisessatilassatapahtuvaan arkipäivänoppimiseenjatoimintaanonmielekäslähtökohta. 2.5Oppimisenkontekstualisuus Tässäluvussatarkastelenoppimistajasenluonnettatyönjatoiminnanyhteydessä.Mielestäni tämänkaltainenlähestymistapasopiihyvinmyösomaantutkimukseeni,koskakyseessäon kädentaitoihinliittyväoppimisenmuoto.kauttaaikojenovatihmisetoppineetkädentaitoja työssä,yhdessätoistenkanssa.oppimisenkontekstuaalisuudellatarkoitetaanoppijanomaa toimintaajakokemustajatoisaaltakokemustamuokkaavaatoimintaympäristöä,tilanteitaja taustoja.(järvinenym.2000,67.)kontekstisisältäätoimintatilanteessavaikuttavattekijät, ympäristönantamatmerkityksetjaajallisetulottuvuudet,jotkaluovattaustaajaennakoivat tulevaa.kontekstuaalisuusonmoniulotteinenkäsitejakontekstuaalistentekijöiden vaikutustaoppimisellevoidaanhahmottaamonestaerinäkökulmasta.korhonen(2003) erottaakolmeerilähestymistapaa: 1.Oppiminenonkiinnittyneenävälitöntäoppimisympäristöälaajempaan koulutuksenkontekstiin. 2.Oppiminentapahtuujossakininstitutionaalisessakontekstissa.Tässä opetustilanteessaoppijanpersoonallinenkontekstisekäkoulutuksen institutionaalinenkontekstikohtaavat,jatällöinopiskelijapunnitseeomia tavoitteitaan,asenteitaanjapäämääriäänsuhteessakoulutukseen. 3.Oppimisenkohteenaolevantiedonsoveltamisenkonteksti.Tällöinpohdinnan jatarkastelunkohteeksimuodostuutiedonsiirtovaikutusoppimisen institutionaalisestakontekstistatiedonsoveltamisenjakäytönyhteyksiin. Oppimisympäristöoninstituutionsisällätoimivarajatumpikontekstioppimiselle(Korhonen 2003,22).Oppimisessarakentuvantiedonjaosaamisenontodettusitoutuvanvahvasti oppimistilaiteisiin,sisältöihinjayhteyksiin,joissaneonhankittu.situationaalisenoppimisen näkökulmastaoppimisenvälittömäksikontekstiksionmäärittynytformaalinopetuksellisen ympäristönsijastakäytännöntoimintayhteisöjaosallistuminentoiminnanjayhteisön 15

16 verkostoihin.(lave&wenger1990.)korhonen(2003)korostaa,ettäuusien oppimiskäsitystenmyötäoppimisenautenttisuus,siisoppimisenautenttiset tapahtumaympäristötovatnousseettärkeiksioppimisenkontekstuaalisiksi tarkastelunkohteiksi.oppimisellakatsotaanolevankiinteäyhteyskonkreettisiinarkielämän toimintaympäristöihin.näintulkittunavoidaanolettaa,ettäoppimineneitapahdutyhjiössä vaanseonainasidoksissajohonkinkontekstiin.kontekstuaalinenlähtökohtakorostaateorian jakäytännönvälisenkuilunylittämistä,jottahenkilökohtaistatietämistäjaosaamistavoisi kehittyä.kuilunylittämiseksitulisiyhdistääajattelunsekäyhdessätekemisenprosesseja oppimistilanteissa.(korhonen2003,23 24.) Oppimisympäristövoidaankäsittäämyösdialogina,jolloinsevoiollaolemassailmanfyysistä, selvärajaistapaikkaa.oppimisympäristövoiollaihmistenvälisessädialogissataiihmisen sisäisessädialogissa.tieto javiestintätekniikkavoiollatämändialoginmahdollistajana. Tärkeintäonsaavuttaa setoinenääni,jokavoiihmisenlisäksiollakirja,toinenopiskelija, verkossatapahtuvaosallistuminenvertaiskeskusteluuntaikurssinopettaja.(manninen2001, 57.) Tellaym.(1998)esittelevätteoksessaankommunikaatiomallin,jokarakentuukolmesta erilaisestakommunikkoinninkanavasta;monologinen,dialoginenjateleloginenviestinnän malli.näidenmalliennähdäänkehittyneenjuuritieto javiestintätekniikanansiosta. Intramentaali eliyksilötasontiedonmuodostusonihmisenomaa sisäistä tiedonmuodostusta.serakentuujokaisenpersoonanomastaajattelusta,puheestasekä ihmisenitseensäkohdistamastaarvioinnista.joskusvoidaanpuhuamyös sisäisestääänestä, jokaohjaatapaammeollaeritilanteissa.(tellaym.1998,10 11)Monologisen kommunikaationmalliliitetäänperinteiseenopetukseentaiyhdensuuntaiseenviestintään. Vuorovaikutuksenkehittyessätieto javiestintätekniikanopetuskäytössäonpyritty voimakkaastikehittämäändialogistavuorovaikutustaverkoissa.monologinkehittyminen dialogiksionkinverkko opetuksenja opiskeluntärkeäosatekijä.intermentaalitasolla,usean erihenkilönkeskentapahtuvatiedonmuodostusonkinedellytyksenäintramentaali eli yksilötasontiedonmuodostumiselle.(tellaym.1998,10 12;Tissariym.2005,75 77.) Seuraavassaluvussatarkastelenlähemminverkko opetuksenpiirteitävalaistakseniniitä merkityksiä,joitaverkko oppimisympäristössävoidaanerottaa. 16

17 2.6Verkko opetuksenpiirteitä Uusiyhteiskuntaedellyttääjakamiseenperustuvaakulttuuristamuutosta,taitoja tiedonhankinnassa,arvioinnissajayhteistoiminnallisessatiedonrakentelussa.(aarnio,2002, 54) Tarkastelemallaverkko opetuksentarjoamiamahdollisuuksiaoppimisessavoidaanluoda myöskäsityssiitä,mitätieto javiestintätekniikankäytölläontarjottavanainformaalin oppimisenkentällä.onsyytäaluksiasiankirkastamiseksitarkasteltavaerilaisiaoppimisen pedagogisiamallejajaperiaatteita.otantarkastelujenilähtökohdaksitellanym.(2005) tutkimuksessaanesittelemiäpedagogisiamallejajaperiaatteita,joitakäytettiintieto ja viestintätekniikanopetuskäytönopintokokonaisuuden(15ov)valtakunnallisen verkkokurssinsuunnittelussajatoteutuksessalukuvuonna Mielestänion perusteltuavalitamyösomantyönitarkastelujenpohjaksilaajan,eriyliopistojenvälisen yhteistyöntuloksenarakennetunverkkokurssiinliitetytpedagogisetmallitjaperiaatteet. NäidenmallientoimivuuttasekävaikutuksiaontutkittulaajastiHelsinginjaLapin yliopistojentieto javiestintätekniikanopetuskäytöntutkimus jakehittämisprojektin(hella Projektin)puitteissa.HelLa projektintavoitteenaoliarvioidajakehittäätieto ja viestintätekniikanopetuskäyttöäjakoulutusohjelmiasuomalaisessayliopistokontekstissa. HelLa projektissa( )tutkittiin,mitenpedagogisetmallittoteutuvatverkko opetuksen ohjauksenkäytännössä,millaisiasuunnittelun,arvioinninjaohjauksen periaatteitaverkko opetuksessakäytetäänsekämillainentoimintakontekstididaktinen verkkoympäristöon.(tissariym.2005,74.) EsittelenTissarinym.(2005)tutkimusartikkelissaanesillenostamatpedagogisetmallit,joitaverkkoopetuksessahyödynnetään.Tissari(2005)kummpaneineenesittääajatuksen,jokatoimiimyösoman tutkielmanikeskeisenäajatuksena; väitämme,ettäerilaisiapedagogisiamallejatutkimallaja analysoimallaonmahdollistalöytäävälineitäverkko opetuksenmenetelmienjalaadun kehittämiseksi samallaonnähdäksemmetarpeenkehittääverkkoympäristöjähyödyntävääuutta toimintakulttuuria. (Tissariym.2005,75.) 17

18 Olennaistaverkko opetuksessaonverkontarjoamamahdollisuuserilaistenkäyttäjäryhmien väliseenyhteistyöhönjalisääntyväänyhteisöllisyyteen.(tellaym.2005,34 35.)Verkossa tapahtuvayhteinentoimintajasosiaalisuusvaativatajallistarytmitystäjasynkroniaa.vaikka verkko opiskeluunliitetäänuseinajatusajanjapaikanriippumattomuudesta,niin yhteisöllinenopiskeluverkossapikemminkinrajaaaikaajapaikkaakuinluoniistä riippumattomuutta.(tellaym.2005,35.)verkko opetukselleonolennaistajoedellämainittu globaalijalaajastitavoitettavissaolevainformaatio jaresurssivarasto. Yksitutkielmanikeskeisinsekäverkko opetustakinkeskeisestiluonnehtivapiirreonjaettu asiantuntijuus.lähtökohta ajatuksenaon,ettäyhdenihmisentietämysonrajallista,mutta yhteisössätoimiessaanerilaisetasiantuntijuudetvoivatkasvaakokoyhteisöähyödyntäväksi. Yhteisössäolevienhenkilöidenyhteistyömerkitseevälittömästisyvempäätietämystäkuin heidänerilliseterikoisosaamisalueensa.(tellaym.2005,37.) Yhteisöllisyyttäkorostetaan,kunhalutaannostaaesiinjokinerityinenkokooppijayhteisön yhteinentehtävä.silloinkorostuujokaisenryhmänjäsenenerityisosaaminenjasenjakaminen yhteisenonnistuneenlopputuloksenaikaansaamiseksi.neuleblogienmuodostamayhteisö toimiiverkossatarjoteninformaalinoppimisympäristönneuleblogienkirjoittajillesekä lukijoille Verkko opetuksensuunnittelustajaarvioinnista Verkko opiskeluvaatiiopiskelijoiltaitseohjautuvuudentaitoja.opiskelijanonkyettävä arvioimaanomiaolemassaoleviatietojaanjataitojaanjamielenkiinnonkohteitaan.samalla vaaditaanomakohtaistaintoajamotivaatiotatarttuaasioihin,hakeutuaopiskeluympäristöön jaosallistuaaktiivisenaosapuolenatoimintaan.lisäksiopiskelijanonkyettäväarvioimaan, mitäollaanopiskelemassajamillaisiataitojaopiskeluedellyttää.(tellaym.2005,141.) Informaalissaoppimisprosessissavoidaannähdäsamaojapiirteitäkuinverkko oppimisessa. Omakohtainenintojamotivaatioovattoiminnankatalysaattoreina.Neuleblogienkirjoittajat sekälukijatkinkäyttävätsivustoavapaaehtoisestiomiensisäistentarkoitusperiensä ohjaamana. Verkossatapahtuvaoppimis opetus prosessitarvitseeteoreettisenviitekehyksen,jolla kokonaisuuttavoidaansuunnitellasekäarvioida.verkko opetukseenliittyydidaktisiaja erityisestimediakasvatuksenviitekehyksestänouseviaperiaatteita.näidenperiaatteiden 18

19 yhdistelmästäonsyntynytverkko opetuksenjaverkkomateriaaliensuunnittelunjaarvioinnin monitasomalli,jokaonkäsitteellinenviitekehys.(tella,ym.2001,146sekätissari,ym.2004, 35.)Monitasomallissaverkko opetustajaverkkomateriaalejakäsitelläänkiinteänäosana opetusta,opiskeluajaoppimista.mukanaonmyösseympäristö,jossatoimintatapahtuu. (Tissari,ym.2004,35 36.)Monitasomallionverkko opetuksensuunnittelunjaarvioinnin apuväline.sentarkoituksenaonantaaopettajalle,oppimateriaaliensuunnittelijalleja opetuksentoteuttajalleteoreettisialähtökohtiaymmärtääjajäsentääverkko opetukseen sisältyviäkeskeisiänäkökohtiajaajatuskulkuja.(tella,ym.2005, ) Toinenverkko opetuksensuunnittelunjaverkkomateriaalienarvioinninmalleistaon käyttötapamalli,jokaperustuuosittainmonitasomalliin,muttasenpainotusonkoko toiminnankontekstissasekäopiskeluunliittyvissäyksilöllisissätekijöissä.(tellaym.2001, 181.)Käyttötapamallikoostuuneljästäerillisestä,osittainpäällekkäisestäkategoriasta,joiden avullavoidaanmm.jäsentääniitäerilaisiakäyttöfunktioita,joitatieto javiestintätekniikalla sekäverkkoympäristölläonopiskelussajaoppimisessa.(tissariym.2004,38.)mallisoveltuu hyvinmyöserilaistenopetus opiskelutilanteidenjäsentämiseen.lisäksimallinkauttavoidaan hahmottaaerilaisiakäyttötapojasekätoimintaympäristöönjaopiskelupaikkaanliittyviä kysymyksiä.(tissariym.2004,38.) Esittelennämäkaksimalliatarkemminseuraavassaniiltäosinkuinnekiinnittyvätomaan tutkielmaani.omassatyössänitulenkäyttämäänmolempienmallienrakenteitasiltäosinkuin katsonniidenliittyväntyönirakenteeseen. 1.Monitasomalli Monitasomallimuodostaaviitekehyksen,jossaverkko opetusta, opiskeluaja oppimateriaalia arvioidaankiinteästiyhteenkuuluvanakokonaisuutena.serakentuukuudestatasosta,joiden keskinäinenmerkitysrakentuusenvaraan,mitenlähellätaikaukananeovatkonkreettista, tosiaikaistaopetus jaopiskelutilannetta.(tissariym.2004,36.)esittelenmallintasoistakaksi ensimmäistä,koskaneliittyvätkiinteästitutkimukseeni. TasoI: tässäjanyt opiskeluympäristö Tasontoimintaaarvioitaessaontyypillistäkeskittyäanalysoimaanesim.verkkomateriaaliatai ohjelmaapelkästäänsenperusteella,miltänenäyttävät tässäjanyt tilanteessa.kyseessä 19

20 onns.pintatasonilmentymä.ohjelmanpintatasonanalyysilläonyhteytensäbehavioristiseen traditioon.tämänlähestymistavanongelmanavoidaanpitäänykyisinoppiaineiden pirstoutumistaelifragmentoitumista.opiskeltavankokonaisuudenavautuminenopiskelijalle jäähyvinkinepävarmaksi.(tellaym.2001, ) TasonIkeskeisetkäsitteetovatmedialukutaito,virtuaalisuus,äänijavaltasekädialogi. Medialukutaitonähdäänmm.yksilönkohtaamienjakäyttämienmedioidenhallintanatoisin sanoenyksilöntaitonavastaanottaaymmärtäenjakriittisestierilaisiamediaviestejätai mediatekstejä.medialukutaitoonmyösymmärrystäjataitoakäyttääuusiatieto ja viestintäteknisiävälineitä.(tellaym.2001,150.) Virtuaalisuusliittyyverkkojenkauttakoettuunetäyhteisyydentunteeseen.Tellaym.(2001, )ovatkäsitelleetvirtuaaliyhteisöjäverkko oppimisessasekämyösmuussatieto ja viestintätekniikankäytössähyvinlaajasti.enkuitenkaanpaneuduomassatyössäni virtuaaliyhteisöjenmuodostumiseen,tässäyhteydessä.sivuanaihettauudelleenkäsitellessäni verkossatapahtuvaayhteisöllistäoppimista.vallanjaäänenkäytönosaltamonitasomalliottaa kantaamyösverkko opetuksenja materiaalienrakentamiseensiten,ettäneolemassaolollaan tukisivatmahdollisimmanhyvinmoniäänisyyttä,yhteistäasiantuntijuuttajaeritoimijoille sopivastijaetunvallantoteutumista. Neuleblogejatutkittaessavoidaanhavaita,että tässäjanyt oppimisympäristötasovoidaan saavuttaavarsinsamanlaisenainformaalissaoppimistapahtumassakuinformaalissaverkko oppimisessakin. TasoII:Toiminta jaopetusympäristö Tämäntasonvoidaankatsoaolevanohjauksenjatuentaso,jossaannetaantukeasekäsamalla saadaanpalautettaitseprosessista.tasoavoidaankutsuapedagogisenkohtaamisentasoksi. Siihenliittyviäkäsitteitäovatmm.toiminnallisuusjasituaatioelitilannesekänäidenanalyysi. (Tissariym.2004,17 18.)Koskatoiminta jaopetusympäristöntasoliittyyopettajan toimintaanhänensuunnitellessaanopetustaanjapohtiessaanopetusjärjestelyitä,enpaneudu syvällisemminesittelemääntasontoiminnanulottuvuuksia.mallinmuuttasotovattaso3. oppimisympäristö,taso4.habitat elielämisentaso,taso5.tekniikanjakulttuurin vuorovaikutustasojataso6.taustavirtaustentaso. 20

21 Neuleblogeissaeivoidaerottaaerilaisia oppilas opettaja rooleja,muttavoidaan huomata,mitenmyöstämätaso(toiminta jaopetustaso)saavutetaaninformaalissa oppimisympäristössä.neuleblogeissaohjaustajatukeaannetaantoisillejasaadaanmyösitse. Toimintaohjautuukirjoittajistajakäyttäjistäkäsin,eikätoiminnanulkopuoleltaerillisen ulkopuolisenauktoriteetinohjaamanavaanyhteisenätiedonrakentamisenprosessisina omistahenkilökohtaisistatarpeistaohjautuen. 2.Verkko opetuksenkäyttötapamalli Käyttötapamallikoostuuneljästä,osittainpäällekkäisestäkategoriasta,joidenavullavoidaan jäsentääniitäerilaisiakäyttöfunktioita,joitatieto javiestintätekniikallasekä verkkoympäristölläonopiskelussajaoppimisessa.(tissariym.2004,20.)mallinneljä käyttötapaavahtivuoren(2001)mukaanovat1.pedagoginen,2.välineellinen,3.yhteisöllinen ja4.viestinnällinentieto javiestintätekniikankäyttötapa.(tellaym.2001,181.)vertaamalla erityötapojamallinneljäänkäyttötapaanvoidaantarkastellaopiskellaankotieto ja viestintätekniikantukemassatilanteessayhteisöllisestivaiitsenäisesti.mallinkautta hahmottuvatmyösopiskelupaikkaanjaopiskelunaikaanliittyvätkysymyksetjajäsentyymyös seopiskellaankoverkossavaiverkonympärilläkasvokkain. 1.Pedagoginenkäyttötapa Pedagoginenkäyttötapaliittyyopiskeluun,jokatapahtuuesimerkiksiverkko oppimateriaalin informaationtuella.opetettavaasiaonupotettumateriaaliintaiopiskeluympäristöön.tämä käyttötapaeikuitenkaantuesuoraanyhteisöllistäopiskelua,muttaonkuitenkinolennainen käyttötapahyödynnettäessätieto javiestintätekniikkaaopetuksessa.(tellaym.2001, ) 2.Välineellinenkäyttötapa Välineellisessäkäyttötavassatieto javiestintätekniikkaontyöväline.arvioinninkohteenaon, mitentekniikkaedistäätaivahvistaayksilöntairyhmäntaitojajamitensetehostaa opiskelukapasitteetia.(tellaym.2001,184.)tekninensovellustukeeopiskeluaolemalla työvälinenjakykyjemmejatke.esimerkiksitellan(2001,185)mukaankeskustelufoorumien keskusteluajäsentävärakennetukeeälyllisiäjataidollisiakykyjä. 21

22 Neuleblogeissakirjoittajienverkkokeskusteluihin,verkkopäiväkirjoihintuomatideat, toteutukseenliittyvätongelmatsekäonnistumisettukevatilmeisestilukijoidenjatoisten blogienkirjoittajienomiakäsityöntuottamisenprosesseja. 3.Yhteisöllinenkäyttötapa Yhteisöllisestäkäyttötavastavoidaanpuhuasilloin,kuntieto javiestintätekniikkatoimii pääasiallisestiyhteisöntoiminnantukena.yhteisöllinenkäyttötapamahdollistaausean ihmisenyhtäaikaisentoiminnansamassatilassasekäreaalitodellisuudessaettä verkkoympäristössä.(tellaym.2001, )Varttuneempienopiskelijoidenkohdalla käyttötapaontuloksellinen,muttaedellyttääopiskelijoiltaaikaisempaakokemusta,taitoja sekäohjaustayhteisölliseenprosessiin.toiminnanonnistumistalisäämyösopiskelijoiden kykysitoutuatyöskentelyynverkossasekäyhteisiätavoitteita.tieto javiestintätekniikan yhteisöllinenkäyttöonyhteistoiminnalisenjaerityisestiyhteisöllisenopiskelunperiaatteiden mukaista.(tellaym.2004,186.) Neuleblogienkirjoittajillajablogimaailmantuottamiseenosallistujillavarsinainenkäsityön tekeminenjatekemisenreflektointivoidaansuorittaaeriaikaanjaomanaikataulun mukaisessajärjestyksessäjatieto javiestintätekniikanvoidaanolettaatoimivanyhteisön toiminnantukena. 4.Viestinnällinenkäyttötapa Tieto javiestintätekniikanviestinnällinenkäyttökuvaavälitteistäkäyttötapaa,jossa toimintaympäristönäonverkko.verkossatapahtuvasosiaalinenvuorovaikutusjayhteinen toimintaovatpääsääntöisestieriaikaisia.opiskelijatvoivatollafyysisestihyvinkinkaukana toisistaan.verkkotarjoaakäyttäjillemahdollisuudenyhteisentiedontuottamiseenja rakentamiseenaikaviipeellä.(tellaym.2001,186.)viestinnällinenkäyttötapasijoittuu monitasomallini tässäjanyt tasoon,jolloinvuorovaikutuksessaolevatopiskelijat kohtaavattoisensadialogisestivirtuaalitilassa,eräänlaisessavirtuaalisessa luokkahuonetilassa.viestinnällinenkäyttövoitiivistäälähitapaamisiasekäluotunteen 22

23 yhteisöönkuulumisesta(tellaym.2001,187).tellanym.(2001,187)mukaantieto ja viestintätekniikanviestinnällinenkäyttöliittyyvälineenrooliinviestin,informaationjatiedon kanavanajavälittimenä.verkkolaajentaayhteistätajuntaajatoimiiyhteisöllisenämuistina. Kaikkiedelläkuvatutneljäkäyttötapaaovatyhteydessätoisiinsasekäesiintyvätainakin osittainpäällekkäisinärakenteina. Neuleblogaajattoimivatomanaikataulunsapuitteissajakaentietoa,kokemuksiajaomaksuen uusiaasioitaverkko oppimisympäristössä.hevoivattoimiafyysisestiajatellenvarsin kaukanakintoisistaan.verkkotarjoaaheillekuitenkinmahdollisuudenyhteisentiedon tuottamiseenjarakentamiseen.vaikkakyseessäeioleformaalioppimistapahtuma,onjälleen todettava,ettäuseateriverkko opetuksentasottoteutuvatneuleblogientarjoamassa informaalinoppisentilasssa. 3.KÄSITYÖNMERKITYS Lähtiessänitutkimaanneuleblogejajaniihinrakentuvaamaailmaaontärkeääpyrkiämyös ymmärtämäänneuleharrastajienmotiiviaverkkopäiväkirjojenylläpitämiseen.erilaiset käsityöpiiritovatkokoonneetvuosisatojaerityisestinaisiayhteen.näissätapaamisissaon vaihdettukuulumiset,esiteltyuusimmatkäsityötuotoksetjajaettukäsityöohjeita.onmyös varsintärkeääymmärtää,ettäkäsityönharrastajatjakaessaankäsityöllistätietoajakavat samallapaljonmuutakinomastaelinpiiristään.miksisittenonkauttahistorianollut mielekästäesitelläomiakädentaitojaanjamiksionhaluttunähdätoistenaikaansaannoksia? Hakemallavastauksianäihinkysymyksiinvoidaanymmärtää,mikäfunktioneuleblogeillavoi ollatämänpäiväninternet arjessa.paneudunaluksikäsityöprosessinkuvaukseen. Prosessikuvausantaatiivistetynmääritelmänsiitämoniulotteisestajajoskushyvinkin työläästäprosessista,jonkakäsityöläinenkäyläpiuuttatuotettavalmistaessaan. "Käsityönsuunnittelu javalmistusprosessionsellaisenyksittäisenproduktinaikaansaamista, jossavirittyvättyöntekijänerilaisetpersoonallisuudenosa alueet,senkognitiiviset, sensomotoriset,emotionaalisetjasosiaalisettekijät.työntekijäkäyttääaiemmin hankkimaansataitotietoasyntyvienideoittentoteuttamiseen.ideoittentoteutusedellyttää luovaaongelmanratkaisua.käsityönvalmistuseteneeyleensävaintuotekerrallaantai 23

24 pienissäsarjoissa.tekijävoiitsearvioidaprosessiasenkaikissavaiheissajavoisuunnatasen kulkuahaluamallaantavalla.käsityönprosessionkaikiltaosiltaansidoksissavallitsevan kulttuurinarvoihin,sentraditioonjamuotokieleen.käsityötäarvioidaanympäristön taloudellistenjasosiokulttuuristentekijöidenmukaan.näidenarvokriteeriennojallatekijä itsejahänenympäristönsäarvioivat,tyydyttääkökäsityötaloudellisesti,eettisesti, sosiaalisesti,teknisesti,tarkoitukseltaan,muodoltaanjaulkonäöltään.tekijäitsearvioi,missä määrintyötuottaahänellehenkistäjasensomotoristamielihyvää."(anttila1983.) Käsityön merkityssisältöjä voidaan lähestyä neljän eri näkökulman kautta. Voidaan ajatella, että käsityöontoimintaa,jokavoiliittyäsekäsuunnittelu ettävalmistusprosesseihin,muttamyös taitamisprosesseihin.toimintavoiesiintyäerimuodoissaan.voidaanpuhua harrastepohjaisestakäsityöstä,taidekäsityöstäjamm.suunnittelukäsityöstä.käsityötä voidaanmyöstarkastellatietonajatiedonalueena,tuotoksenajakäsityöllävoiollamyös opetussuunnitelmallinenulottuvuus.(kröger2003,98 99.)Krögerinmallikuvassa1. KÄSITYÖN MERKITYSSISÄLLÖT TIETO JA TIEDON- ALUE TUOTOS TOIMINTA OPETUSSUUNNI- TELMA Kuva2.KäsityönmerkityssisällötKrögerin(2003)mukaan. 3.1Käsityötaito Käsityövoidaannähdämoniulotteiseksialueeksi,jotaAnttila(1993)onkuvannut kartiomallinavulla.kartionhuippunaonihminenitse,hänenpsykologinenjasosiaalinen olemuksensa.kartionpohjanmuodostaaympäristökokonaisuus,jossatoimintatapahtuuja jossasevaikuttaa.ympäristökokonaisuuteenliitetäänsiismyösteknologia,mihinliittyvät 24

25 kaikkinetekniikatjaosaamiseenkiinnittyvätsysteemit,joihinihminenjahänentyönsä sitoutuusekäympäristö,jossatoimintatapahtuu.käsityötaitomerkitseenäidenkaikkienosaalueidenhallintaa.käsityötaitoonnäinajatellenpaljonenemmänkuinvainjonkinosa alueen teknistäosaamista.(anttila1993,36 37.)Neuleblogejatutkiessanihuomionikiinnittyi neuleblogienhuoliteluunjavisuaalisestimielyttäväänsuunnitteluun.kuvatjatekstit muodostavatselkeitäkokonaisuuksia,joitaonhelppoaselaillajalukea.sivustoillaontuotetun materiaalinmukaisialuokitusjärjestelmiä,joistapystyyvaivattomastihakemaanetsimäänsä. Sivustojenrakentaminen,tuottaminenjaylläpitäminenvaativatselvästihyvättieto ja viestintäteknisettaidot.näidentaitojenomaksuminenonvarsinuusivaatimusmyös käsityönharrastajantaitolistassa. 3.2Käsityötaidonedellyttämiäkykyjäjapersoonallisuudenpiirteitä Varhaisimmissakäsityötaidonperusteisiinliittyvissätutkimuksissaonhuomiokiinnittynyt pelkästääntaidonolemukseensiten,ettäonmitattuerilaisiakykyjä.myöhemminonalettu kiinnostuamyössiitä,millainenpersoonallisuuskäsityöntaitajaon.muotoiluprosessiin tarvittavanteknologisenkyvykkyydenkatsotaankoostuvankolmestaosa alueesta:taidosta, tiedostajaarvojenasettamisesta.taidotovattutkimisen,keksimisen,soveltamisen,arvioinnin jakommunikaationtaitoja.tiedotkohdistuvatmateriaaleihin,energiaanjakontrolliin.arvot sensijaankohdistuvatesteettisiin,taloudellisiin,teknologisiinjamoraalisiintekijöihin. Käsityötaidonanalyyseissäontodettu,.hyvääntaitoontarvitaanyleisenälykkään suoriutumisenohellaerityyppisiäkätevyys jahavaintotekijöitä,luovuudenjamuodonantokyvyn tekijöitä,positiivisuuttajaaktiivisuutta.(anttila1993,47 49.) Käsityötaidonoppimistakoskevassatutkimuksessasaatiinesillepersoonallisuuteenja kykyrakenteeseenliittyviätekijöitä,joidenkatsotaanliittyvänmenestymiseen käsityötaidoissa.näitäolivatyleinenälykkyysjakykytehtävistäsuoriutumiseen, muodonantokyky, haptis kinesteettinenhavaintokyky,informaationkäsittelykyky, persoonallisuudenerityisetosatekijätsekätyöskentelyasenne.(haptinenhavaintotarkoittaa kosketushavaintoa,kinesteettinenhavaintotarkoittaaliike jalihastuntoaistimuksia. Materiaalinominaisuudetvoidaanpäätelläsentunnunperusteella,jokasaadaankoskettamalla, esimerkiksihivelemällätaikevyestipainelemalla.muodon,koon,painonjarakenteen ominaisuudetpystytäänpäättelemäänkosketushavaintojenavulla)käsityötaidonanalyyseissä todetaanmyös,ettähyvääntaitoontarvitaanyleisenälykkäänsuoriutumisenohella 25

26 erityyppisiäkätevyys jahavaintotekijöitä,luovuudenjamuodonantokyvyntekijöitä, positiivisuuttajaaktiivisuutta.myöskyvylleviestiäasioitaannetaansuurimerkitys.(anttila 1983,48 51.) 3.3Käsityöllisensuunnittelunjavalmistuksenteoreettinenmalli Saadakseniselvilletaidonoppimiseenliittyviäosatekijöitätuotteenvalmistukseneri vaiheissa,paneudunensinanttilan(1983)rakentamaankäsityötuotteensuunnittelu ja valmistusprosessinteoreettiseenmallintarkasteluun.tässäyhteydessäkäsityöllisellä prosessillatarkoitetaansellaistasuunnittelu javalmistusprosessia,jossasuunnittelijaja valmistajaonsamahenkilö.tekijänonhallittavatuotteensuunnittelusekävalmistukseneri vaiheet.yleensäkäsityöntekijäsuunnitteleejavalmistaatuotteenomaankäyttöönsä,joko itselleentaijollekintuntemalleenhenkilölle.tällöinkyseessäonharrastelijantuottama produkti.työntekijälleontärkeäävalmiintuotoksenlisäksityöskentelyprosessintuottama tyydytys.(anttila1983,112) Käsitöidensuunnittelujavalmistusonperinteisestitapahtunutyksintaimuutamanhengen yhteistyönä.käytettävissäeiyleensäolesuurtakaantuotantoprosessineripuoliatuntevaa asiantuntijajoukkoa.tapahtuipakäsityötuotteenvalmistussittenammatillisessataiharraste mielessäonselvää,ettätuotteenvalmistusprosessinavainhenkilöontuotteenvalmistajaitse. Tekijänonhallittavaprosessinideointi jatuotantovaihesamoinkuinvalmistuvantuotteen arviointi.hänenonhankittavakaikkitarpeellinentieto jataitopääomasekätarvittavat resurssittuotteenvalmistamiseksi.työnkuluessasaadaanjaotetaanvastaanerilaisia vaikutteita.käsityöllinensuunnittelu javalmistusprosessionmoniulotteinentapahtumaja senanalyysiosoittaa,ettäsiihenonpanostettavaomanpersoonallisuudenkaikki ulottuvuudet.(anttila1983, )Käsityötuotteensuunnittelu javalmistusprosessin teoreettinenmallitoimiitutkielmaniyhtenäviitekehyksenä. Mallinosatekijät: 1.Alkumielikuvanluominenjaratkaisunhahmottaminen=tuumailu.Työn tarkoitusjatavoitteetsisäisenämielikuvana,ongelmantäsmentyminenja ratkaisumallinhahmottaminensekäomantieto taidonkartoitus 26

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa Kehittäjätiimi: Sosiaalityö: Helky Häkli & Sirpa Tapola-Tuohikumpu Erityispedagogiikka: Erja Kautto-Knape & Sanna Uotinen Aikuiskasvatustiede:

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Turvallisuus opetusalalla, elinikäinen oppiminen, informaali ja non-formaali oppiminen

Turvallisuus opetusalalla, elinikäinen oppiminen, informaali ja non-formaali oppiminen Turvallisuus opetusalalla, elinikäinen oppiminen, informaali ja non-formaali oppiminen Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) 6.11.2018 1 Sisältö Käsitepohdintaa OTE-tutkimus Abstraktin

Lisätiedot

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä 1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia 6.2.2017 Outi Kallionpää Mitä on kirjoittaminen? Miten kirjoittamista voi oppia ja opettaa? Uusi kirjoittaminen tekniset taidot

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

LTDK ipad-hanke Tuoreimmat tulokset ja kokemukset

LTDK ipad-hanke Tuoreimmat tulokset ja kokemukset IT-Medi 14.5.2014 LTDK ipad-hanke Tuoreimmat tulokset ja kokemukset Teemu Masalin LTDK ipad- projektin koordinaattori Tietotekniikka- asiantuntija Tietotekniikkakeskus Mitä on tapahtunut? Tekniikan ipadit

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

Lisätiedot

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

POP- Paremman Oppimisen Puolesta POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto Avoin opetus itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto OSA 1: KÄYTÄNTÖ Mitä on avoin opetus? Opin mitä haluan (ich lerne was ich will) Avoimen

Lisätiedot

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista

Lisätiedot

TIEDON LIIKKUMINEN JA ORGANISAATION OPPIMINEN KÄYTÄNTÖJEN YHTEISÖISSÄ - YRITYS A:N MYYNTIOR- GANISAATIO

TIEDON LIIKKUMINEN JA ORGANISAATION OPPIMINEN KÄYTÄNTÖJEN YHTEISÖISSÄ - YRITYS A:N MYYNTIOR- GANISAATIO Jani Laitinen TIEDON LIIKKUMINEN JA ORGANISAATION OPPI- MINEN KÄYTÄNTÖJEN YHTEISÖISSÄ YRITYS A:N MYYNTIORGANISAA- TIO Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto / Johtaminen Syksy 2011

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

PALAUTE KOULUSTA 1 (6) 1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ?

Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ? Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ? Suomi-koulujen koulutuspäivät Opetushallitus 8.8.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen 1 Jerome Bruner, s.1915 Psykologi, oppimisen

Lisätiedot

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko. Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan

Lisätiedot

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI on Raahen ja Vihannin yhteishanke teknologian tuomiseksi osaksi oppilaan arkea alkuopetuksesta lähtien. Suunnitteluvaiheessa mukana on ollut Honganpalon koulu Raahesta ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon

Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon Merja Saarela, Yliopettaja, tutkimuspäällikkö HAMK Poluttamo-hankkeen päätösseminaari 21.11.2018 Esityksen sisältö Avata sitä, kuinka informaation

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Metsäkonekoulu oppimisympäristöjen hyödyntäjänä. Tommi Anttonen

Metsäkonekoulu oppimisympäristöjen hyödyntäjänä. Tommi Anttonen Metsäkonekoulu oppimisympäristöjen hyödyntäjänä Tommi Anttonen Werkko Kirja Raha Opiskelijat Simulaattorit Luokka Kaveri Halli Koulun työmaa Opetuksen suunnittelija Kalusto Yrittäjän työmaa Opettajat Werkko

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN!

KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN! KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN! Yhteiskehittäminen on jatkuvaa oppimista yhdessä Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumi 17.5.2018 Vilma Mutka Katso ympärillesi! 1. High five! 2. Mikä innostaa sua nyt? 2 Vilma Mutka

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay

Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay 27.9.2012 1) Paras kokemuksesi erityisopetuksesta 2) Mikä tämänhetkisessä toimintaympäristössäsi a. toimii b. ei toimi erityisopetuksen ja tuen antamisen osalta?

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen,

Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen, KIRJASTO Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen, eeva.koponen@jyu.fi Pekka Suomäki Nuorison parasta tässä harrastetaan eli rehtorin ops-linjaus 21.9.2015 Asiantuntijuuden kehittyminen ja ajattelun

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot