Opetussuunnitelman merkitys opiskelijan opintojen edistäjänä

Transkriptio

1 Opetussuunnitelman merkitys opiskelijan opintojen edistäjänä Johanna Annala HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, työkokous Teemat 1. Campus Conexus tutkimusta ja kehittämistä 2. Osaamisperustaisuuden ja opetussuunnitelman tulkinnoista 3. Opetussuunnitelma ja opintoihin kiinnittyminen AOKK:n opetussuunitelma osana korkeakoulutuksen (AMK) opetussuunnitelmatyötä 1

2 University connecting people? Campus Conexus Projekti on korkeakouluissa toteutettava verkostoitunut tutkimus- ja kehittämishanke Sana conexus tarkoittaa yhteen punottu Avainsanoja: yhteisö, oppiminen, opiskelukyky, kiinnittyminen, verkosto, ohjaus, holistisuus, tulevaisuus Campus Conexus I Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen TAY, HY, JY, TTY, TAMK ( ) lujittaa oppimiseen ja opettamiseen kannustavaa toimintakulttuuria korkeakoulussa tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä 2

3 Campus Conexus II Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopiskeluun TAY, TTY, Aalto, SYL, TAMY, AAY ( ) tukea yliopistoja juurruttamaan opiskelijoiden ja opettajien osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria soveltaa aiempien projektien tuloksia yliopistojen pysyviin toimintoihin sekä kehittää niitä edelleen tutkimuksellisella otteella. Kehittämistyössä tutkimuksellinen ote Opetussuunnitelmaa ja osaamista koskevat tutkimukset yliopiston ja amk:n opetushenkilöstön ja opiskelijoiden haastattelut EU ja OKM dokumenttien analyysi Tutkimusperustainen peilauspinta koulutusuudistusprojekteissa TaY:ssa ja TAMK:ssa Lisäksi mm. yhteisöllistä verkkopalvelua ja opintoihin kiinnittymistä koskeva opiskelijatutkimus verkkopalvelujen uudistaminen 3

4 Koulutusuudistuksen toteuttaminen projektina Sami Hautakangas, Muutoksen suunnittelu ja valmistelu ->Koulutusuudistuksen toteuttaminen JOHTORYHMÄ OPETUSNEUVOSTO Uudistuksen projektihallinto Projektipäällikkö/OKA Projektisihteeri/OKA Tukiryhmä Tutkinto-ohjelmien opinto- ja tuktintohallinnon suunnittelun tuki Vastuutahot: Opinto- ja kansainväliset asiat Campus Conexus hanke/ opiskelijapalautejärjestelmä opetussuunnitelmatyön tukena Osaamisperustaisten opetussuunnitelmien pedagogisen suunnittelun tuki ja koulutus Vastuutahot: OTUKE/Opetusneuvosto: yo-pedagoginen koulutus, seminaarit Campus Conexus hanke/ osallistava opetussuunnitelmatyö Opintohallinnon järjestelmien tuki ja kehittäminen Vastuutahot: Opinto- ja kansainväliset asiat Tietokonekeskus/hallinnon ryhmä Opetusteknologiakeskus Tampereen yliopiston koulutusuudistus Osaamisperustaisuuden ja opetussuunnitelman tulkinnoista 4

5 Osaamisen koulutuspoliittinen tausta Osaaminen viittaa siihen, mitä ihmiset osaavat tehdä ennemmin kuin siihen, mitä he tietävät (UDACE 1989) Sisältää hypoteesin siitä, että korkeakoulujen traditio keskittyy tieto- ja teoriaperustaan toiminnan ja tekemisen sijaan > käänne outcome based/performance based curriculum Osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa oppimistuloksiin (learning outcome) tietoon (knowledge) taitoon (skill) pätevyyteen (competence) Osaamiskolmio (knowledge-triangle): tietoperusta, koulutus, innovaatiot Käsitteet ja merkitykset Osaamisperustaiselle korkeakoulutukselle on annettu liian kapea-alaisia merkityksiä Käsitehierarkoiden hämäryys arkitietoon ja mielikuviin perustuvat tulkinnat talouselämän kieli vs. pedagogisoitumisen kieli Millaisin käsittein eri aloilla ja eri konteksteissa on suotuisinta lähestyä korkeakoulutuksen kehittämistä? Kontekstuaaliset merkitysneuvottelut 5

6 Kaksi paradigmaa Competence-viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin > lineaarinen Competency-lähestymistavan lähtökohta on henkilöiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan mitata > dynaaminen (mm. Boyatzis 1983; Dubois 1993; Hogg 2008; Rowe 1995.) Lineaarinen (competence) vs. dynaaminen (competency) D? A B Yhteinen suunta C? 6

7 Osaaminen & opetussuunnitelma Suppean tulkinnan mukaan opetussuunnitelma koostuu standardoiduista ja ositetuista taitokomponentteista ja niiden mittaamisesta. Tyler (1949) painotti erityisesti käyttäytymisen tavoitteiden muotoilua: tavoitelauseet kirjataan muutoslauseiksi, jossa oppiminen näkyy opiskelijoiden käyttäytymisen ja toiminnan transformaationa. Opetussuunnitelma lineaarisena produktina > LINEAARINEN tulkinta Laaja-alaisen tulkinnan mukaan opetussuunnitelma nähdään tavoitteellisena ja dynaamisena prosessina Pinar ym. (1995; 2003) painottavat sitä, että opetussuunnitelma heijastaa koulutuksen ideologista, kulttuurista, historiallista, sosiaalista ja globaalia kontekstia sekä yksilöiden identiteetin kehittymistä ja arvoja koskevia päämääriä > DYNAAMINEN tulkinta Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisprosessin syklit Torjunta / kieltäminen: mitä sillä tarkotetaan et, kuka sitä määrittelee sitä osaamisperusteisuutta ja kenen ehdoilla se ikään kuin tehdään, mä luulen että, ehkä välitön reaktio voi olla se hieman niinkun kieltäminen [naurahtaa], tai siis semmonen ettei niin ihan valmiita semmoseen olla. (YO23N) Alkuvaiheessa vanhat käsitteet korvataan uusilla käsitteillä ilman syvällisempää pohdintaa: kyl me yritettiin muuttaa niitä meidän kuvauksia ikään kun sille kielelle, mutta ehkä se ei menny niin kun ihan tänne sisältötasolle asti se, vaan pikemminki tämmöstä teknistä kielellisten asioitten muutosta tossa opinto-oppaassa (YO14N) 7

8 Seuraavassa syklissä osaamisperustaisuuden taustalla olevien yhteiskunta- ja työelämämuutosten suhde koulutukseen nostetaan tarkasteluun: meille kirkastu sellanen kuva siitä että tää pieniin oppiaineisiin jakautunu opettaminen ni se on tullu tiensä päähän -- maailmahan muuttu ympärillä myös --se sama uudistus tapahtuu tuolla kentällä (YO12N) pyritään siihen että, muun muassa tätä osaamisperustaista lähestymistapaa soveltamaan sillä tavalla että se ei niinkään ammentais siitä mitä siellä nyt tehään siellä työelämässä vaan, mihinkä suuntaan se näyttää olevan menossa (YO16M) Edistyneimmissä kehittämisprosesseissa opetussuunnitelma linkitetään työelämäyhteyksien lisäksi vahvasti oppimista ja opetussuunnitelmaa koskeviin käsityksiin, oppimisympäristöihin, opetusmenetelmiin ja arvioinnin tapoihin. Kehittämisen tueksi haetaan tukea korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta ja teorioista; esim. teoriat oppimisen spiraaleista (Harden & Stamper 1999), linjakkaasta opetuksesta (Biggs 1996) ja kynnyskäsitteistä tieteenalaopinnoissa (Meyer & Land 2005) 8

9 Osaamisen kehittämiseen mikä meillä on ollu lähtöajatus, mutta opiskelijalle tietysti se oppimisprosessi ei näyttäydy semmosena kun me ajatellaan sen olevan. Koska tietysti sillon jokanen yksilöllisesti oppii sen henkilökohtasen oppimisprosessin kannalta. Olis hirveen tärkeetä et sinne löydettäs semmosia ydinkäsitteitä tai näitä kynnyskäsitteitä, joka auttas opiskelijaa sitten, ja toimis sitä oman oppimisprosessin niinku tämmöstä liimaa tuottavina aineina. Sen on tarkotus kasata ja sitä ammatillisen identiteetin kehittymistä tukee. (YO2N.) Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen Annala & Mäkinen

10 Opetussuunnitelma ulkoisten tavoitteiden palveluksessa Reaktiivinen opetussuunnitelma Hiottiin vähän sanamuotoja, mut ei sisältöjä, muuten kun ne osaamislauseet (AMK15N) Työmarkkinalähtöinen opetussuunnitelma Mut kyllä opetussuunnitelman pitää olla semmonen, että me saadaan myyntituotteeks nää hommat. Et kyllä mun mielestä Suomen täytyy tehdä koulutuksesta niinkun tämmönen myyntiartikkeli. (AMK2M) Hyödykkeistetty opetusssuunnitelma Opiskelijat tulee hyvin, hyvin päämäärätietosina ja niillä on valmiiks kiire jo ku he tulee. Ja he haluaa mahdollisimman nopeasti saada ne opinnot valmiiksi. (YO12N) 19 Opetussuunnitelma sisäisten tavoitteiden palveluksessa Henkilöitynyt opetussuunnitelma Kun ihmiset on pitkään ollu, niin tulee se omistajuus, siis sillä tavalla, että opettajat kokee, että se on suurin piirtein henkilökohtainen loukkaus, jos tulee radikaali muutos siihen omaan opetusalueeseen. (AMK1N) Fragmentaarinen opetussuunnitelma et eihän tää nyt tietysti mikään jukeboksi ole, että opiskelijat saa [naurahtaen] kaikkee sitä, mitä ne haluaa -- Siinä mielessä kannattaa pitää tää opetussuunnitelma just mielessä ettei tästä tuu semmonen, voileipäpöytä kuitenkaan. (YO21N) Kapeaa identiteettiä tukeva opetussuunnitelma jos tuotetaan kapee identiteetti niin se on semmonen asia mitä on vaikee korjata myöhempinä vaiheina (AMK3N) 20 10

11 Laaja-alaisen opetussuunnitelman viitekehys Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen opetussuunnitelma keino vaikuttaa yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja kapeisiin asiantuntijuusvaateisiin Kun tulee uusii sukupolvia niin nehän näkee tiettyjä asioita eri tavalla ihan sen oppiaineen perusteissa tai kysymyksenasetteluissa -- tietynlaiset asiat tän päivän yhteiskunnassa on erilaisia kun ne oli vaikka 30, 40 vuotta sitten, että miten ikään kuin se tieteenala sitten vastaa niihin muutoksiin, tai millä lailla ne otetaan huomioon tai et mikä on tärkeetä säilyttää tai mitä tulis muuttaa, niin siinähän käydään sitä kamppailua (YO23N)

12 Integratiivinen ja työelämätietoinen opetussuunnitelma Proaktiivinen ote työelämän ja asiantuntijuuden kehittämiseen; asiantuntijuus jotain, mitä ei vielä osata edes ennakoida ei aina niinkun kannata ihan täydellä aatella että et jos joku on niin kutsutussa työelämässä, että ne tietää paremmin kun me mitä osaamista tarvitaan, että meillä voikin olla se työelämään myös kriittisesti ja vähän ulkopuolisena tarkasteleva vinkkeli, josta me voidaan nähdä myös sitä että miten sitä työelämää pitäis muuttaa (AMK3N) 23 Autobiografinen ja uratietoinen opetussuunnitelma Virittää näkemään opintojen, työn, kasvun ja elämänlaajuisen oppimisen keskinäiset yhteydet Et oli vaan niinku ajateltu et no okei että, hyväksytään se et me kirjotetaan joku opetussuunnitelma mut hyväksytään se, et eihän se tällasenaan toteudu. Mut ei sen enempää otettu kantaa siihen välttämättä. Mut ehkä nää tämmöset ryhmäprosessit paljasti sit sen, että okei, täs on tän tyyppisiä, semmosia opiskelijan, just siihen nuoren aikuisen elämään liittyviä juttuja, jotka heijastuu väistämättä siinä opiskelussa. (YO13M) 24 12

13 Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Terveys ja hyvinvointi Elämäntilanne Akateeminen haasteellisuus Tuen ja ohjauksen laatu Elämismaailma Opiskeluyhteisö Valmiudet ja itsetuntemus Tuen hakeminen Realistiset odotukset Opiskelija Työ Opiskelu- ja avaintaidot Opiskeluun Motivaation käytetty aika, säilyttäminen energia ja toiminnot Merkitykselliset oppimiskokemukset Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Elinikäinen oppiminen Yhteiskunta Vertaisryhmät Perhe ja ihmissuhteet Aktiivinen kansalaisuus Mäkinen & Annala

14 Opiskelijoiden kiinnittyminen oppimiseen edellyttää opiskelijan opiskelun kannalta merkittäviin toimintoihin käytettyä aikaa, resursseja ja ponnistelua ensisijassa on kysymys opiskelijan tahdosta oppia ja kiinnittyä asiantuntijaksi kasvun prosesseihin Elämä ja kiinnittyminen opintoihin kiinnittymiseen vaikuttavat elämäntilanteeseen ja tulevaisuuskuviin liittyvät tekijät niillä on keskeinen yhteys opiskelun etenemiseen, merkitykselliseen oppimiseen sekä vastuun ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin 14

15 Kiinnittymistä edistävä koulutus edellyttää opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteistä sitoumusta suunnata resursseja: osaamista, aikaa, työpanosta ja kiinnostusta opetukseen ja oppimisen edistämiseen. ensisijassa on kysymys yhteisön tahdosta tukea oppimista ja kiinnittymistä asiantuntijaksi kasvuun Lopuksi Opetussuunnitelmatyön haasteena on jännitteiden tuottama produktiivisuus ja integratiivisuus ulkoiset ja sisäiset päämäärät tietämisen, taitamisen ja identiteettityön tavoitteellinen kehittäminen tutkimus ja opetus hallinnolliset ja pedagogiset OPS prosessit Korkeakoulutuksen tulisi olla yhteisö, jossa opiskelijoiden kanssa yhdessä tuotetaan tietoa, osaamista, taitamista ja innovaatioita 15

16 Hyvää oppimista ja opettamista ei ole ilman jännityksen tuntua, tietoisuutta siitä, että me kaikki, opiskelijat, opettajat ja korkeakoulutuksen kehittäjät, olemme jatkuvan löytämisen polulla (Prosser & Trigwell 1999) 31 Lisätietoa Annala, J., Korhonen, V. & Penttinen, L Mapping guidance and counselling between policy and practice. Hyväksytty julkaistavaksi Korkeakoulututkimuksen seuran (CHERIF) vuosikirjassa. Annala, J., Miilumäki, T., Silius, K., Svärd, P. & Mäkinen, M Enhancing engagement into the university studies via collaborative web services. Artikkelikäsikirjoitus työn alla suuntana International Conference on Education and New Learning Technologies (Edulearn), Barcelona Annala, J. & Mäkinen, M Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma kohti tietämisen ja taitamisen päämääriä. Kasvatus 42 (1), Annala, J. & Mäkinen, M. Arvioitavana. Kuka vie kuka vie ja mitä mä saan Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. Tampere University Press / Campus Conexus hanke, julkaistaan kesällä 2011 (myös verkkojulkaisuna). 16

17 Mäkinen, M. & Annala, J Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4 (4), Mäkinen, M. & Annala, J Understanding curriculum in Finnish higher education. Hyväksytty julkaistavaksi Korkeakoulututkimuksen seuran (CHERIF) vuosikirjassa. Mäkinen, M. & Annala, J Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME 4 (2), Mäkinen, M. & Annala, J. Arvioitavana. Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan korkeakouluopintoihin kiinnittyminen asiantuntijaksi kasvun perustana; Tampere University Press / Campus Conexus hanke, julkaistaan kesällä 2011 (myös verkkojulkaisuna). Kaikkiin verkossa julkaistuihin ja julkaistaviin artikkeleihin on linkit Campus Conexus hankkeen verkkosivuilta 17