Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan?"

Maria Pesonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Opintojen eteneminen yliopistossa. Missä mennään vai mennäänkö ollenkaan? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Haastavat ohjaustilanteet, Helsingin yliopisto

2 Tutkimuksen konteksti Kansallinen ESR rahoitteinen Campus Conexus hankekokonaisuuteen liittyvä osaprojekti. tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä ja sen ehkäisemisestä korkeakoulutuksessa sekä auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia

tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä

3 Taustaa (reunaehtoja?) tutkimukselle Korkeakoulutuksen massoittuminen (universaalistuminen) Yhteiskunnallinen muutos: eliitin yliopistosta kohti universaalia koulutusta Suomi: massoittuminen 1970 luvulla (15 % raja ylittyi), nykyään universaali korkeakoulutus (mahdollisuus n. 85 %:lle ikäluokasta) Bolognan prosessi (1999 lähtien, Sorbonnen julistus) Eurooppalaisten tutkintojen yhdenmukaistaminen, opintojen mitoitusjärjestelmä ja laadunvalvonta (OKM, 2010) Koulutuksen ja työelämäyhteyksien tiukentaminen (London Communiqué 2007; Leuven and Louvain la Neuve Communiqué 2009)

koulutusta Suomi: massoittuminen 1970 luvulla (15 % raja ylittyi), nykyään universaali korkeakoulutus (mahdollisuus n.

4 Miten massoittuminen ja Bolognan prosessi ovat muuttaneet yliopistoarkea? Henkilökunta: suuret opiskelijamäärät, sirpaloitunut tehtävänkuva, jatkuva paine tuloksen tekoon Opiskelijat: instrumentaalinen asenne opiskeluun, työmarkkinoilla vaadittavien kvalifikaatioiden ja pätevyyksien tavoittelu ennen massoittumisen aikaa syrjäytymisriski oli lähes tuntematon käsite Korkeakoulutus: Suomessakin tutkintojärjestelmä perustuu pääsääntöisesti Bolognan prosessin mukaiseen duaali(binaari)järjestelmään (yliopistot ja ammattikorkeakoulut, syksystä 2005 alkaen ).

opiskeluun, työmarkkinoilla vaadittavien kvalifikaatioiden ja pätevyyksien tavoittelu ennen massoittumisen aikaa syrjäytymisriski oli lähes

5 Suomen koulutusjärjestelmä Opetushallitus:

6 Syrjäytymisen käsitteestä (1) Suomessa lähtökohtana syrjäytymisen yhteiskuntatieteellinen tutkimus Hallinnolliset kriteerit Yksilötason tarkastelu Elämänhallinnan heikkeneminen Elämänhallinta ongelmaton elämä Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus Syrjäytyminen vs. marginalisaatio Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella oleminen (vapaaehtoinen valinta)? Syrjäytyminen = kasautuva huono osaisuus (pysyvä tila)

elämä Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus Syrjäytyminen vs.

7 Syrjäytymisen käsitteestä (2) Koulutuksellinen syrjäytyminen syrjäytymisen alakäsitteenä viittaa erityisesti nuorten koulutuksessa kokemiin ongelmiin ja jäämiseen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutukseen hakemattomuuden, opintojen roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi. Muita ulottuvuuksia (mm. Lämsä 2009;Jyrkämä 1986) työmarkkinallinen syrjäytyminen sosiaalinen syrjäytyminen vallankäytöllinen syrjäytyminen normatiivinen syrjäytyminen

roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi. Muita ulottuvuuksia (mm.

8 Lisää käsitteitä Opintojen päättyminen/keskeytyminen/pitkittyminen Drop out /opt out opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät. Opt out: opintonsa vapaaehtoisesti keskeyttävät Stop out/return opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät. Transfer opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät. Lisäksi perinteisestä normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella Part time opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa) Non traditional/commuter opiskelijat. Non traditonal opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi varttuneena (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet.tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille adult ja mature. Commuteropiskelijoiden opiskelu ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä pendelöinti.

Transfer opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät.

9 Lisää käsitteitä Opintojen päättyminen/keskeytyminen/pitkittyminen Kansainvälisesti käytettyjä: drop out voluntary withdrawal from studies (opt out) student departure non continuing students non completion

10 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (?) Ulkoiset tekijät toimeentulo/työllisyystilanne koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät elämäntilanne Sisäiset tekijät motivaatio/orientaatio suuntautuneisuus koulutusalalle

koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät

11 Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen aiempien tutkimusten näkökulmasta OECD:n tutkimusten mukaan keskimäärin kolmannes korkeakouluopiskelijoista lopettaa opiskelunsa ennen ensimmäistä tutkintoaan Smith %& Taylor (2001): USA (37 %) ja Britannia (18 %) (noncompletion) Norjassa yli puolet opiskelijoista keskeyttää neljän vuoden aikana opintonsa siinä yliopistossa, jossa on aloittanut opintonsa. Suurin osa heistä kuitenkin vaihtaa oppilaitosta ja 17 % aloittaneista keskeyttää korkeakouluopinnot kokonaan (Hovdhaugen & Aamodt 2009) Suomessa opintojen keskeyttäminen yliopistoissa on vaikeasti määriteltävissä, koska opiskelijan opinto oikeus on ollut periaatteessa ikuinen ennen Bolognan prosessin tuomia aikarajoitteita.

yliopistossa, jossa on aloittanut opintonsa.

12 Missä mennään Suomessa? Lukukausi 2007/2008: noin opiskelijaa (7,5 %) ) keskeytti omassa koulutussektorissa ja noin 6 % (lähes keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen. (Tilastokeskus, 2010) Korkeakoulutus: 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen Lähes yksi sadasta (0.9 %) vaihtoi koulutussektoria Vuonna 2003 yliopistoissa aloittaneet (tilanne vuoden 2008 lopussa): noin 2 % oli vailla tutkintoa viisi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eivätkä he myöskään jatkaneet opintojaan muissa oppilaitoksissa, noin 4 % oli siirtynyt työelämään ilman tutkintoa ja noin yksi viidestäsadasta (0,2 %) oli työttömänä ilman tutkintoa. Yksi neljästä (25 %) oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.

9 %) vaihtoi koulutussektoria Vuonna 2003 yliopistoissa aloittaneet (tilanne vuoden 2008 lopussa): noin 2 % oli vailla tutkintoa viisi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eivätkä he myöskään

13 Campus Conexus tutkimus Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet perusopiskelijat ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin valittuja yms. Rekisteritiedot (HY, JY, TAY, TtY) opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne. Kyselytutkimus Haastattelut (käynnissä)

14 Rekisteritietojen kertomaa Opintopisteet/lukukausi (keskiarvo) Jyväskylä (n = 4775) Helsinki (n = 9090) Tampere (n = 3577) Tampere TtY (n = 2717) Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Alin 5 % Alin 10 % Alakvartiili (25 %) Yläkvartiili (75 %) 22,9 24,3 10,1 2,0 7,8 17,5 29,4 21,9 23,2 9,3 2,7 8,2 17,3 27,7 19,7 22,0 11,1 0,0 1,0 12,0 27,9 25,3 22, ,0 8,2 16,5 27,0

Keskihajonta Alin 5 % Alin 10 % Alakvartiili (25 %) Yläkvartiili (75 %) 22,9 24,3 10,1 2,0

15 Rekisteritietojen kertomaa, jatkuu Ennuste 7 vuoden opinnoille tasaisen vauhdin taulukolla Jyväskylä (n = 4775) Helsinki (n = 9090 ) Tampere (n = 3577) Tampere TtY (n = 2717) Puhtaat nollat Ei kandiksi 7 v Ehkä kandi 7 v Kandi, ehkä maisteri 7v Varma maisteri 7 v 195 (4,1 %) 480 (10,1 %) 129 (2,7 %) 916 (19,2 %) 3055 (64,0 %) 334 (3,7 %) 906 (10,0 %) 265 (2,9 %) 2092 (23,0 %) 5493 (60,4 %) 286 (8,0 %) 579 (16,2 %) 130 (3,6 %) 710 (19,8 %) 2967 (52,3 %) 40 (1,5 %) 344 (12,7 %) 93 (3,4 %) 664 (24,4 %) 1576 (58,0 %) 7 vuoden läpäisy valmistuneilla (Henna V.) 61 % 57 % 61 % 41 %

(2,7 %) 916 (19,2 %) 3055 (64,0 %) 334 (3,7 %) 906 (10,0 %) 265 (2,9 %) 2092 (23,0 %) 5493 (60,4 %) 286 (8,0 %) 579 (16,2 %) 130 (3,6 %) 710 (19,8

16 Rekisteritietojen kertomaa, jatkuu Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi Huom! Viiden vuoden ennuste: n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM!! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

kandiksi Huom! Viiden vuoden ennuste: n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM!

17 Hajakommentteja (kenellä ongelmia) Huomattava määrä puhtaita nollia suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita Hitaat miehet yliedustettuina aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä hitaus kehittyy aloitusiän myötä tarkempaa analyysia elämätilanteesta ei ole tiedekunnittain selkeitä eroja läsnäololukukausien määrällä merkitystä

näyttäisi oleva merkitystä hitaus kehittyy aloitusiän myötä tarkempaa analyysia

18 Kyselytutkimuksen kertomaa (1) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 231) Kyselyt (online ja postikysely) Hitaasti etenevät opiskelijat: JY ja TaY Alhainen vastausprosentti (noin 25 %), n = 231 Huom! Suurin osa vastaajista naisia! Opiskelijatutkimus jatkuu hitaasti etenevien opiskelijoiden haastatteluilla

Alhainen vastausprosentti (noin 25 %), n = 231 Huom!

19 Kyselytutkimuksen kertomaa (2) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 231) Vain 40 % opiskelee päätoimisesti Opiskelun ohella työskentelee n. 40 % näistä noin puolet tekee opintoalaa vastaamatonta työtä Useampi kuin yksi viidestä (22 %) raportoi opintoja hidastavasta terveydellisestä esteestä yleisimmin mainittiin masennus muita: paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia Useampi kuin yksi kolmesta (37 %) oli tuntenut haitalliseksi koettua stressiä

40 % näistä noin puolet tekee opintoalaa vastaamatonta työtä Useampi kuin yksi viidestä (22 %) raportoi

20 Kyselytutkimuksen kertomaa (3) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 231) Lähes puolet oli harkinnut nykyisten yliopistoopintojen keskeyttämistä/lopettamista motivaatio ongelmat, väärä ala, työnteko noin joka neljäs oli vakuuttunut väärästä alan valinnasta (tai ainakin epäili alan valintaansa) Opiskeluun käytetty aika vähäinen mediaaniaika n. 18 tuntia viikossa, 25 % työskenteli korkeintaan 8 tuntia viikossa, 10 % vähemmän kuin yhden tunnin Ohjausta kaivattiin eniten opettajilta ja verkkopalveluista

väärästä alan valinnasta (tai ainakin epäili alan valintaansa) Opiskeluun käytetty aika vähäinen mediaaniaika n.

21 Kyselytutkimuksen kertomaa (4) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 231) Ohjauksen/neuvonnan antaja Saanut ohjausta ja neuvoja Tarvinnut ohjausta ja neuvoja Erotus (saatavuus tarve) Opiskelukaverit Opiskelijaopinto ohjaajalta Opettajilta Nimetyltä tutor opettajalta Laitoksen/tdk:n opintoohjaushenkilökunnalta Yliopiston opintoohjaushenkilökunnalta Opintopsykologilta Yliopiston verkkopalveluista Yliopiston ulkopuolisista verkkopalveluista Joltain muulta taholta 39,9 % 9,8 % 18,5 % 17,2 % 11,9 % 7,5 % 1,3 % 37,9 % 8,0 % 14,1 % 38,0 % 27,4 % 36,8 % 33,6 % 24,1 % 24,6 % 9,9 % 46,0 % 5,8 % 13,3 % 1,8 % 17,6 % 18,3 % 16,4 % 12,2 % 17,1 % 8,6 % 8,1 % 2,2 % 0,8 %

22 Yhteenvetoa Ongelmana opintoihin sitoutuminen ja opintojen suorittaminen normiajassa Opintojen hitaan etenemisen ja keskeytysriskin (syrjäytymisriskin) välistä yhteyttä on tutkittu varsin vähän CC tutkimuksen alustavien tulosten perusteella opintojen hidas käynnistyminen ennakoi opintojen viivästymistä ja keskeyttämisriskiä Keskeyttämis ja syrjäytymisriskiä tulisi lähestyä mieluummin ennaltaehkäisevästi kuin jälkihoidollisesti haaste koulutusta järjestäville instituutioille

Samankaltaiset tiedostot

CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta?

CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Esitys Campus Conexus -projektien ohjausryhmän