Opintoihin kiinnittymisen arviointi ja tukeminen ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmasta

Transkriptio

1 Opintoihin kiinnittymisen arviointi ja tukeminen ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmasta Vesa Korhonen Campus Conexus hanke Tampereen yliopisto Peda-Forum työpaja

2 1. Opintoihin kiinnittyminen käsitteenä ja ilmiönä

3 Kiinnittyminen (engagement) Opiskelijan opintoihin kiinnittyminen (engagement) saanut huomiota yliopisto-opetuksen ja ohjauksen tutkimuksen kentällä sekä kansainvälisesti että suomalaisessa korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyvässä keskustelussa (Koljatic & Kuh 2001; Handelsman ym. 2005; Langley 2006; Leach & Zepke 2011; Mäkinen & Annala 2011; Korhonen 2012). Taustana kiinnittymiskeskustelun ajankohtaisuudelle on monia korkeakoulutuksen rakenteellisia kehityssuuntia opiskelijamäärien ja opetuksen ryhmäkokojen kasvaminen ( massoittuminen ), opiskelija-aineksen moninaistuminen, ohjauksen lisääntyneet ja erikoistuneet tarpeet, on myös paljon kirjoilla opiskelijoita, jotka etenevät opinnoissaan entistä hitaammin, opiskelevat sivutoimisemmin, pitävät taukoja/välivuosia tai joiden opiskelu on vaarassa kokonaan keskeytyä

4 Esim. suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla tyypillistä opintojen pitkittyminen ja heikko akateeminen integroituminen Vuonna 2003 aloittaneista yliopisto-opiskelijoista (tilanne vuoden 2008 lopulla) noin 2 % oli luopunut opinnoista eikä jatkanut niitä muussa oppilaitoksessakaan noin 4 % oli siirtynyt työelämään ilman tutkintoa noin yksi 500:sta (0,2 %) oli työttömänä ilman tutkintoa vain keskimäärin 25 % oli suorittanut maisteritutkinnon valmiiksi Sitoutumaton orientaatio yleinen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (Mäkinen, Olkinuora & Lonka 2004) keskimäärin 27 % opiskelijoista opintoihin liittyvien selkeiden tavoitteiden puuttuminen, heikohko opintomenestys, opiskeluun ja tiedeyhteisöön liittyvien kontaktien vähäinen merkitys, suurehko ahdistuneisuus Haastattelutuloksia opintotaitotyöpajaan osallistuneilta opiskelijoilta (HY, TaY) (Poutanen ym. 2012) Suurin osa kiinnittynyt vertaisopiskelijoihin virallisesti tai epävirallisesti Pieni osa ei oikein kiinnittynyt mihinkään oppimisyhteisöön Kukaan ei oikein kiinnittynyt tiedeyhteisöön / opettajiin

5 Opintoihin kiinnittymistä on tarkasteltu ja määritelty hyvin monenlaisin käsittein ja painotuksin (ks. kirjallisuuskatsaus Lähteenoja 2010). Esim. Kuh (2001; 2009) on määritellyt kiinnittymisen opiskelijan omistamaksi ajaksi ja pyrkimyksiksi toteuttaa niitä aktiviteetteja, jotka liittyvät instituution toivomiin päämääriin ja mitä instituutiot tekevät saadakseen opiskelijat osallistumaan näihin aktiviteetteihin Coates (2007) liittää akateemiseen kiinnittymiseen mm. seuraavat osa-alueet: aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen osallistuminen haastaviin akateemisiin aktiviteetteihin kommunikaatio akateemisen henkilöstön kanssa osallistuminen rikastaviin koulutuksellisiin kokemuksiin tunne kuulumisesta yliopiston oppimisyhteisöihin

6 Kiinnittymisnäkökulmien vertailua (Trowler 2010) Yksilöllistä oppimista painottavat näkökulmat suuri osa yliopisto-opiskelijoita koskevasta opiskelijatutkimuksesta liittyy tähän näkökulmaan esim. opiskelijan kiinnostus, opiskelijan aktiivinen panostus oppimiseen, oppimisen lähestymistavat Rakennetta ja prosessia painottavat näkökulmat opiskelijoiden edustuksellinen rooli ja osallisuus päätöksenteossa ja opetussuunnitelmatyössä Identiteettiä painottavat näkökulmat kuulumisen tunteen syntyminen, osallistuminen ryhmiin, identiteetti kietoutuneena opiskelijarooliin

7 Kiinnittyminen identiteetin näkökulmasta (1) (Wenger 1998; Korhonen 2012) kiinnittyminen vastavuoroisena suhteena: a) kuulumisen tunteen (sense of belongingness) b) syvenevän osallisuuden (proceeding participation) ja c) akateemisten opiskelutaitojen (artistry of academic learning) välillä kuulumisen tunne: opiskelija kokee opinnot merkityksellisiksi ja alan mielekkäänä kasvava kuulumisen ja osallisuuden tunne: toteutuu koulutuksellisesti mielekkäissä osallistumisen käytänteissä ja yhteisöissä akateemiset opiskelutaidot: ovat yhteydessä opiskelukompetensseihin ja siihen miten kyvykkääksi opiskelija kokee itsensä kuormittavassa ja vaativassa yliopisto-opiskeluympäristössä

8 Havaintoja opintoihin kiinnittymisestä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden haastattelun perusteella (Valkonen 2013) Autonomian merkitys --that you really have to take care of yourself and define by yourself what and when and why you do something. That nobody is saying to you why you have to do it this way Yhteisöllisyyden merkitys Yeah, it s important that when coming to the uni, there is this group to go with, to eat and sit next to at the lecture. -- So that there is this group to be with. Suunnitelmallisuuden ja itsemääräytyvyyden (selfdetermination) merkitys I think that you have to be able to force yourself to do something also when you don t feel like doing it. That you somehow hold to the things

9 Tieteellisen, akateemisen ajattelun merkitys It s like applying a theory to a problem. In High School it was like reading something and then writing it down. Here it s a lot more own critical thinking. Välivuosien merkitys And even if it was only one year, but I could think over who I am and all that. --That gave me strength to believe in myself and that kind of stuff

10 2. Kiinnittymiseen liittyvää opiskelijatutkimusta Campus Conexus hankkeessa

11 Opintorekisteriaineistot :stä yliopistosta Kohteena ovat erityisesti vuoden 2005 syyslukukaudella tai myöhemmin aloittaneet opiskelijat 4:ssä yliopistossa Hitaaksi eteneviksi määriteltiin erityisesti ne opiskelijat, joiden nykyinen opintotahti ei riitä välttämättä edes alempaan korkeakoulututkintoon 7 vuoden maksimiajassa. (ks. Rautopuro & Korhonen 2011; Siekkinen & Rautopuro 2012) Hitaasti etenevien ja opiskelemattomien kysely (N=231) + haastattelut Kysely oli laaja ja koostui useammista osioista, joilla kartoitettiin : 1) opiskelijan taustatekijöitä, 2) opiskelu- ja elämäntilannetta ja opiskeluvoimavaroja, 3) opintoja ja opiskelukokemuksia (sisältäen myös ohjausta koskevia kysymyksiä) sekä 4) yleisesti arvioita opintojen merkityksestä, itsestä ja tulevaisuuden odotuksista. CC-opiskelijatutkimus on tuottanut aineistoa opintojen sujuvuudesta ja heikon kiinnittymisen luonteesta Hitaasti etenevien kyselystä ja haastatteluista on julkaistu useampia tutkimusartikkeleita (Korhonen & Rautopuro 3 artikkelia 2012; Uusitalo & Korhonen 2012; Hartikainen 2012) ja valmistunut 2 gradua (Uusitalo 2012; Ärölä 2012)

12 Ennustettu opintojen eteneminen nykyisellä opintotahdilla yliopistoittain (Rautopuro & Korhonen 2011; Siekkinen & Rautopuro 2012: Neljän yliopiston opintorekisteriaineistot) Jyväskylä Helsinki Tampere Tampere TTY (n = 4775) (n = 9090 ) (n = 3577) (n = 2717) Ei opintosuorituksia 195 (4,1 %) 334 (3,7 %) 286 (8,0 %) 40 (1,5 %) Ei kandidaatiksi 7 v 480 (10,1 %) 906 (10,0 %) 579 (16,2 %) 344 (12,7 %) Ehkä kandidaatti 7 v 129 (2,7 %) 265 (2,9 %) 130 (3,6 %) 93 (3,4 %) Kandidaatti, ehkä 916 (19,2 %) 2092 (23,0 %) 710 (19,8 %) 664 (24,4 %) maisteri 7v Varma maisteri 7 v 3055 (64,0 %) 5493 (60,4 %) 2967 (52,3 %) 1576 (58,0 %) 7-vuoden läpäisy aloittaneilla 61 % 57 % 61 % 41 %

13 Opintojen sujuvuus karkea kokonaiskuva Ripeitä opiskelijoita n % Maisteriksi jopa 5 vuodessa, 5-6 päivää opiskelua viikossa, osalla akateeminen orientaatio Tavisopiskelijoita n %: Maisteriksi 6-7 vuodessa, 4-5 päivää opiskelua viikossa, joillain akateeminen orientaatio Hitaasti eteneviä opiskelijoita n. 20 % Maisteriksi hitaasti, jos ollenkaan, käyttää vähän aikaa opiskelulle, akateeminen orientaatio mahdollinen

14 Hitaasti etenevät ja opiskelemattomat: elämän- ja opintojen tilanne Lukumäärä Prosenttiosuus Opintoihin käytetty aika viikossa (keskiarvo, -hajontaja mediaani) Opiskelee 90 39,2 30,1 12,8 30,0 päätoimisesti Opiskelee ja käy sivutoimisesti töissä 59 25,7 26,8 9,6 25,0 Käy töissä ja opiskelee sivutoimisesti 35 15,2 12,7 8,7 9,0 On perhe- tms. 16 7,0 8,5 16,4 0,0 vapaalla Käy päätoimisesti töissä 19 8,3 3,9 5,9 1,0 Muu 10 4,3 21,0 17,3 17,0 Yhteensä ,0 23,2 14,4 22,0 (Korhonen & Rautopuro 2012)

15 Hitaasti etenevät ja opiskelemattomat: epävarmuus opintoalan valinnasta ja keskeyttämisaikomukset Harkinnut opintojen lopettamista Yhteensä Kyllä En Lukumäärä Prosenttiosuus Lukumäärä Prosenttiosuus Lukumäärä Prosenttiosuus Varmuus oikeasta alasta Vakuuttunut väärästä valinnasta Epävarma valinnasta, muukin mahdollinen Melko varma, muukin mahdollinen Valinta ainoa oikea Yhteensä ,0 % 30,0 % 47,0 % 11,0 % 100,0 % ,2 % 8,1 % 57,3 % 31,5 % 100,0 % ,1 % 17,9 % 52,7 % 22,3 % 100,0 % (Korhonen & Rautopuro 2012)

16 Yhteenvetoa heikon kiinnittymisen luonteesta Hitaasti etenevien tilannetta kuvaa parhaiten nykyisten opintojen priorisoimattomuus eri syistä, vähäinen käytetty aika aloitetuille opinnoille ja keskeyttämisaikomusten yleisyys Myös psyykkisen jaksamisen ongelmien yleisyys (opiskelukyky ja voimavarat) on syytä tuoda esille, sillä on hyvin huolestuttavaa että noin viidennes hitaasti etenevistä ilmoitti yliopistolle menemisenkin tuntuvan ajoittain vaikealta Hitaasti etenevien opiskelu- ja elämäntilanteessa on myös runsaasti ennakoivia yhteyksiä itsesäätelyn ja oppimisen hallinnan ongelmien esiintymiseen Oppimisen säätelyn ongelmat näyttävän systemaattisesti liittyvän motivaation puutteeseen, vaikeuksiin arvioida omia kykyjään opiskeltavien asioiden hallintaan, vaikeuksiin kohdata vaikeita asioita ja tehtäviä sekä vaikeuksiin löytää riittävästi aikaa opiskelun sujuvaan toteuttamiseen ja aikatauluttaa opintoja suunnitelmallisesti.

17 3. Kiinnittymisen itsearviointikyselyn (Nexus) kehittäminen ja pilotointi ensimmäisen vuoden opiskelijoille Tampereen yliopistossa

18 Sähköinen itsearviointi kehittämiskohteena Reflektiota ja asiantuntijuuden kehittymistä tukevat verkkovälineet ovat yksi yliopisto-opetuksessa huomionarvoinen oppimisympäristöjen kehittämisen alue tavoitteena on tukea opiskelijan sitoutumista ja kiinnittymistä, oman oppimisen hallinnan ja itseohjautuvuuden taitoja, edistää yhteistoimintaa ja kehittää palaute- ja ohjausprosessia (Korhonen 2004, ). Campus Conexus hankkeen pilottitutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää sähköistä opiskelijoille suunnattua Nexusitsearviointikyselyä verkossa (ks. Törmä, Korhonen & Mäkinen 2012). Nexus-itsearviointikyselyn teknisenä alustana pilotointivaiheessa on toiminut e-lomake ohjelmisto, mutta itsearvioinnin idea on toteutettavissa erilaisilla verkkoalustoilla.

19 Nexus-itsearviointikyselyn rakenne n. 70 kysymystä + taustakysymykset ja avoimet kysymykset 5-portainen Likert-asteikko (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Kyselyn kehittelyssä käytetyt mittarit OPPI-kysely (HY) (Parpala ym. 2012); muokattu ETLQ (Experiences of Teching and Learning Questionnaire) ja ASSIST (Approaches and Study Skills Inventory for Students) kyselyistä MED NORD (Lonka ym. 2008); lääketieteen opiskelijoiden pohjoismainen hyvinvointi- ja opiskelu-orientaatiokysely IGSO (Inventory of general study orientations) (Mäkinen & Olkinuora 2002); yleisorientaatiokysely CEQ (Course Experience Questionnaire) (Ramsden 1991; Wilson, Lizzio & Ramsden 1997; Trigwell & Ashwin 2006); opetuksen arviointija palautekysely

20 Nexus -itsearviointikyselyn osa-alueet Taustatiedot mm. opiskelu- ja elämäntilannetta kartoittavia kysymyksiä I Opiskelu ja oppiminen opiskelun suunnitelmallisuus, toiminta oppijana II Opintojen merkitys ja kuormittavuus kiinnostus opiskeltavaan alaan, opintojen priorisointi ja niiden kuormittavuus III Oppimisympäristö ja opetuksen kehittäminen arvioita oppimisympäristöstä ja opetuksesta ja saadusta palautteesta IV Akateemiset opiskelutaidot ja työelämävalmiudet arvioita omista akateemisista taidoista

21 Itsearviointikyselyn pilotointi Lv Nexus-itsearviointikyselyn käyttöä on pilotoitu Tampereen yliopistolla kahdessa eri yksikössä, kasvatustieteiden ja informaatiotieteiden yksiköissä. kummassakin yksikössä on 3 pilottiryhmää (hops-ryhmiä) pilottiryhmän opiskelijat vastaavat kyselyyn ja palautteita käytetään mm. hops-ryhmäkeskustelun pohjana Keväällä 2013 on koottu pilotoinnin ohella aineistoa, missä kohderyhmänä ovat kaikki Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat vastauksia saatiin yhteensä 303 kaikista Tay:n yksiköistä; pohja itsearviointikyselyn laajemmalle käytölle

22 Itsearvioinnin skaalat (summamuuttujat) Oppimisen lähestymistavat ja orientaatio: Ymmärtävä ja syväsuuntautunut lähestymistapa 5 väittämää, alfa 0.80 Suunnitelmallinen opiskelu 6 väittämää, alfa 0.84 Opintojen koettu merkitys ja priorisointi 4 väittämää, alfa 0.84 Yksittäisiä tietoja painottava lähestymistapa 4 väittämää, alfa 0.62 Opintojen kuormittavana kokeminen 5 väittämää, alfa 0.70 Tehtävien välttely ja suoritusorientaatio 4 väittämää, alfa 0.67 Identiteetti ja kasvu tieteelliseksi asiantuntijaksi: Vahvistuva identiteetti ja luottamus itseen 6 väittämää, alfa 0.82 Oppimisympäristöä, opintoja ja opetusta koskevat arviot: Ymmärtämistä ja kiinnostusta tukeva opetus 6 väittämää, alfa 0.76 Geneeristen taitojen tukeminen 6 väittämää, alfa 0.83 Tarkoituksenmukainen arviointi ja palaute 5 väittämää, alfa 0.62 Akateemiseen tiedeyhteisöön kuuluminen 4 väittämää, alfa 0.62 Opiskelun yhteisöllisyys ja vertaisryhmät 5 väittämää, alfa 0.77 Akateemiset opiskelutaidot ja työelämävalmiudet 11 itsearvioitavaa taitoaluetta kukin osa-alue arvioidaan asteikolla 1-5

23 Itsearviointikyselyn hyötyjä Nexus-itsearviointikyselyn avulla opiskelijat voivat ottaa opiskelutaitonsa, oppimisprosessinsa sekä opetuksen ja oppimisympäristön käytänteet tietoiseen pohdintaan. He voivat tunnistaa erilaisia tapoja kehittyä oppijoina, arvioida opiskelun mielekkyyttä ja tunnistaa osallisuuden kokemuksia oppimisympäristössään -> välitön palaute kyselyn vastaamisen jälkeen Kyselyyn vastaaminen auttaa arvioimaan omaa oppimista ja sen säätelyä. Itsearviointikysely ei mittaa aukottomasti opiskelijoiden niin sanottuja todellisia valmiuksia, vaan he voivat sen avulla tulla tietoisemmiksi toimintatavoistaan ja taidoistaan. Itsearviointikyselyä voidaan käyttää reflektointikeskustelujen virittäjänä ja työskentelyn jäsentäjänä erityisesti hops-ohjauksessa. Opiskelijaryhmä voi yhdessä pohtia kyselyn herättämiä ajatuksia ja kehittämistavoitteita. Itsearviointikyselyn aineistopankkia voidaan hyödyntää myös eri koulutusohjelmissa opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä