Opintoihin kiinnittyminen

Transkriptio

1 Opintoihin kiinnittyminen Marita Mäkinen Tutkimusjohtaja, Campus Conexus Eka vuosi -työpaja

2 Kiinnittymisdiskurssi I: Opetushenkilöstön ambivalentti suhde opetukseen Tutkimuksen status korkeampi kuin opetuksen (Deem & Lucas 2007) > arviointikriteerit Opetus välttämätön paha, sen kehittäminen ei kiinnosta (Barnett & Coate 2005; Naidoo 2005) Opiskelijat vaativat yksilöllistä joustoa ja opinnot etenevät hitaasti 25 % suomalaisista opiskelijoista suorittaa maisterin 5 vuodessa 13 % ei suorita kandia 7 vuodessa informaatioteknologian ja matemaattisluonnontieteiden opiskelijat hitaimpia vanhemmalla iällä aloittaneet hitaampia kuin nuoret opiskelijat (Korhonen & Rautopuro 2012) Useat opettajat kokevat palkitsevaksi työksi juuri opetuksen ja yhteistyön opiskelijoiden kanssa Yliopistopedagoginen ISLtutkimuslinja tuottaa enenevästi tutkimusta oppimisesta, ohjaamisesta, opetussuunnitelmasta (Biggs 2003; Entwistle & Ramsden 1983; Bryson & Hand 2007) ISL= [improving stuent learning]

3 Kiinnittymisdiskurssit II: koulutuspoliittiset pyrkimykset Suomessa uusi yliopistojen rahoitusmalli palkitsee yliopistoja opintojen tehokkaasta etenemisestä Tavoitteena on kansainvälinen yliopisto, jonka laadukkaat opinto- ja ohjausprosessit tuottavat työelämän tarvitsevia ja arvostamia osaajia (OKM 2011:26). AHELO (Assessment of Higher Education Learning Outcomes): Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen osaamisen arviointi. Suomi on mukana opiskelijoiden geneerisiä valmiuksia, kuten ongelmanratkaisua ja argumentatiivista kirjoittamista mittaavassa osiossa. YOPALA: Yliopistojen opiskelijapalautekysely sekä toimintaperiaatteet, joilla sen tuottamat tulokset voidaan muuntaa rahoitusmallissa hyödynnettävään muotoon (2015 alkaen) NSSE (National Study of Student Engagement) ENGAGEMENT = SUOM. SITOUTUMINEN, SOPIMUS, KIINNITTYMINEN

4 Kiinnittymisdiskurssit III: opiskelijoiden konsumeristinen käänne Opiskelijat vallan käyttäjiä, strategisia hyödyn maksimoijia (McInnis ym. 2001) Rolfe (2001): Opiskelijat odottavat yliopiston täyttävän heidän uratoiveensa Opiskelijat ovat vähemmän kiinnostuneita oppialastaan ja enemmän kiinnostuneita opintojen ammatillisista tavoitteista Opiskelijat ovat vähemmän kyvykkäitä tai halukkaita itsenäiseen työskentelyyn kuin aiemmin, odottavat enemmän opetusta ja ohjausta opetushenkilöstöltä Suurin osa opiskelijoista käy töissä opintojen ohella > sillä on (opetushenkilöstön mielestä) suuri vaikutus opintoihin.

5 Kiinnittymisdiskurssit IV: opiskelijoiden moninaistuvat elämäntilanteet 1/3 opiskelijan opinnot edenneet omia tavoitteita hitaammin elämäntilanne (42%), työssäkäynti (48%), heikko motivaatio/kokemus väärästä alasta (36%), opintojen työläys (29%), puutteellinen opintojen ohjaus (25%), toimeentulovaikeudet (21%) 53 % opiskelijoista kertoo kärsivänsä terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista pulmista, joista on haittaa opinnoissa menestymiselle stressi (34%), keskittymisvaikeudet/ jännittäminen (21%), psyykkinen oireilu (13%) 62 %:n mielestä hidastavat tekijät huomioidaan yliopistossa heikosti tai ei lainkaan Opiskelijoiden opiskeluun kulutettu aika 29 tuntia/viikko (yo), 35 tuntia (amk) 1/3 yo-opiskelijoista käyttää 20 tuntia tai vähemmän/viikko 1/3 pitää opiskelua tärkeimpänä toimenaan (Saarenmaa, Saari & Virtanen 2010)

6 Mikä kiinnittyminen? Funktionaalinen määritelmä: Opiskelijan opiskelun kannalta merkittäviin toimintoihin käyttämä aika, resurssit ja ponnistelu (Astin 1993; Hu & Kuh 2002) Kognitiivinen määritelmä: Opiskelijan kognitiivista panostusta, aktiivista toimintaa (itseohjautuvuutta) ja emotionaalista sitoutumista (Chapman 2003; Mann 2001). Transitio-määritelmä: Opiskelijan onnistunut siirtymä korkea-asteen toimintakulttuureihin (Tinto 1993). Sosiokulttuurinen määritelmä: Opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteisiä pyrkimyksiä suunnata aikaa, työpanosta ja kiinnostusta oppimiseen ja opetukseen (Kuh 2005; Mäkinen & Annala 2011; Purnell ym. 2010). Opintoihin kiinnittyminen edellyttää koko opiskeluyhteisön sitoutumista ja dialogisten toimintatapojen kehittämistä (Haworth & Conrad 1997).

7 Opintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia

8 Meta-analyysi opintoihin kiinnittymisestä Aktiivinen kansalaisuus Terveys ja hyvinvointi Merkitykselliset oppimiskokemukset Tuen ja ohjauksen laatu Valmiudet ja itsetuntemus Tuen hakeminen Elämismaailma Opiskeluyhteisö Realistiset odotukset Opiskelija Opiskeluun käytetty aika, energia ja toiminnot Opiskelu- ja avaintaidot Motivaation säilyttäminen Akateemiset haasteet Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Työ Vertaisryhmät Perhe ja ihmissuhteet Elämäntilanne Mäkinen & Annala 2011

9 Opiskelijoiden näkemyksiä kiinnittymisestä Bryson & Hand (2007): kiinnittymisessä on kysymys kolmesta ulottuvuudesta, joita ovat opettajien ja opiskelijoiden välinen dialogi, opettajien aito innostus koulutusalastaan opettajien ammatillinen ote yliopisto-opetukseen Kantelinen (2008): kiinnittyminen = kotonaan oleminen > kokemus opiskelusta merkityksellisenä, mielekkäänä ja jossakin itselle tärkeässä mukana olemisena. > Päätyy esittämään, että opiskelijat on otettava vakavasti kokevina, tuntevina ja aistivina subjekteina korkeakoulutuksen käytäntöjen kehittämisessä.

10 Opiskelijoiden haastattelu Millaisia kokemuksia opetuksesta, oppimisesta, opetussuunnitelmatyöstä ja sen uudistustarpeista laitoksella?

11 Tulokset kokemusten hyödyntäminen vastuuttaminen aikaorientaatio määrätietoisuus uranäkymät valmiudet työelämärelevanssi akateemiset haasteet tieteenaladiskurssit tuen saavutettavuus avun hakeminen oppimista tukeva ympäristö sosiaalinen tuki luottamus kiinnostus osallistuminen vertaisoppiminen yhteisöllinen sitoutuminen dialoginen osallisuus (Mäkinen 2012)

12 Paluu meta-analyysiin: Mikä jäi sanomatta? Elämismaailma Työ Aktiivinen kansalaisuus Terveys ja hyvinvointi Merkitykselliset oppimiskokemukset Tuen ja ohjauksen laatu Tuen hakeminen Opiskeluyhteisö Valmiudet ja itsetuntemus Realistiset odotukset Opiskelija Opiskeluun käytetty aika, energia ja toiminnot Vertaisryhmät Opiskelu- ja avaintaidot Motivaation säilyttäminen Akateemiset haasteet Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Perhe ja ihmissuhteet Elämäntilanne Mäkinen & Annala 2011

13 kokemusten hyödyntäminen vastuuttaminen aikaorientaatio määrätietoisuus uranäkymät valmiudet työelämärelevanssi akateemiset haasteet tieteenaladiskurssit avun hakeminen tuen saavutettavuus oppimista tukeva ympäristö sosiaalinen tuki luottamus kiinnostus osallistuminen vertaisoppiminen yhteisöllinen sitoutuminen dialoginen osallisuus

14 Kiinnittymistä edistävä koulutus ymmärtää opintoihin kiinnittymisen prosessina edellyttää yhteisön tahtoa: opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteistä kiinnostusta, sitoutumista, osaamista, aikaa, työpanosta opetukseen ja oppimiseen korostaa akateemisia valmiuksia vahvistavia tieteenalakohtaisia diskursseja ja neuvottelevaa kiinnittymistä pitää esillä ja tukee opiskelijoiden tulevaisuus- ja uranäkymiä ottaa vakavasti kaikki signaalit heikosta kiinnittymisestä

15 Kiitos!