CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta?

Transkriptio

1 CC-tutkimustoiminta Opintojen hidas eteneminen Syrjäytymisriski vaiko vapaaehtoinen valinta? Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Esitys Campus Conexus -projektien ohjausryhmän kokouksessa

2 Taustaa (reunaehtoja?) tutkimukselle Korkeakoulutuksen massoittuminen (universaalistuminen) Yhteiskunnallinen muutos: eliitin yliopistosta kohti universaalia koulutusta Suomi: massoittuminen 1970-luvulla (15 % raja ylittyi), nykyään universaali korkeakoulutus (mahdollisuus n. 85 %:lle ikäluokasta) Bolognan prosessi (1999 lähtien, Sorbonnen julistus) Eurooppalaisten tutkintojen yhdenmukaistaminen, opintojen mitoitusjärjestelmä ja laadunvalvonta (OKM, 2010) Koulutuksen ja työelämäyhteyksien tiukentaminen (London Communiqué 2007; Leuven and Louvain-la-Neuve Communiqué 2009)

3 Miten massoittuminen ja Bolognan prosessi ovat muuttaneet yliopistoarkea? Henkilökunta: suuret opiskelijamäärät, sirpaloitunut tehtävänkuva, jatkuva paine tuloksen tekoon Opiskelijat: instrumentaalinen asenne opiskeluun, työmarkkinoilla vaadittavien kvalifikaatioiden ja pätevyyksien tavoittelu ennen massoittumisen aikaa syrjäytymisriski oli lähes tuntematon käsite Korkeakoulutus: Suomessakin tutkintojärjestelmä perustuu pääsääntöisesti Bolognan prosessin mukaiseen duaali(binaari)järjestelmään (yliopistot ja ammattikorkeakoulut, syksystä 2005 alkaen ).

4 Syrjäytymisen käsitteestä (1) Suomessa lähtökohtana syrjäytymisen yhteiskuntatieteellinen tutkimus Hallinnolliset kriteerit Yksilötason tarkastelu Elämänhallinnan heikkeneminen Elämänhallinta ongelmaton elämä Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus Syrjäytyminen vs. marginalisaatio Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella oleminen (vapaaehtoinen valinta)? Syrjäytyminen = kasautuva huono-osaisuus (pysyvä tila)

5 Syrjäytymisen käsitteestä (2) Koulutuksellinen syrjäytyminen syrjäytymisen alakäsitteenä viittaa erityisesti nuorten koulutuksessa kokemiin ongelmiin ja jäämiseen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutukseen hakemattomuuden, opintojen roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi. Muita ulottuvuuksia (mm. Lämsä 2009;Jyrkämä 1986) työmarkkinallinen syrjäytyminen sosiaalinen syrjäytyminen vallankäytöllinen syrjäytyminen normatiivinen syrjäytyminen

6 Lisää käsitteitä Opintojen päättyminen/keskeytyminen/pitkittyminen Drop-out /opt-out -opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät. Opt-out: opintonsa vapaaehtoisesti keskeyttävät Stop-out/Return -opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät. Transfer-opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät. Lisäksi perinteisestä normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella Part-time opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa) Non-traditional/Commuter opiskelijat. Non-traditonal opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi varttuneena (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet.tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille adult ja mature. Commuteropiskelijoiden opiskelu- ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä pendelöinti.

7 Lisää käsitteitä Opintojen päättyminen/keskeytyminen/pitkittyminen Kansainvälisesti käytettyjä: drop-out voluntary withdrawal from studies (opt-out) student departure non-continuing students non-completion

8 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (?) Ulkoiset tekijät toimeentulo/työllisyystilanne koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät elämäntilanne Sisäiset tekijät motivaatio/orientaatio suuntautuneisuus koulutusalalle

9 Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen aiempien tutkimusten näkökulmasta OECD:n tutkimusten mukaan keskimäärin kolmannes korkeakouluopiskelijoista lopettaa opiskelunsa ennen ensimmäistä tutkintoaan Smith %& Taylor (2001): USA (37 %) ja Britannia (18 %) (noncompletion) Norjassa yli puolet opiskelijoista keskeyttää neljän vuoden aikana opintonsa siinä yliopistossa, jossa on aloittanut opintonsa. Suurin osa heistä kuitenkin vaihtaa oppilaitosta ja 17 % aloittaneista keskeyttää korkeakouluopinnot kokonaan (Hovdhaugen & Aamodt 2009) Suomessa opintojen keskeyttäminen yliopistoissa on vaikeasti määriteltävissä, koska opiskelijan opinto-oikeus on ollut periaatteessa ikuinen ennen Bolognan prosessin tuomia aikarajoitteita.

10 Missä mennään Suomessa? Lukukausi 2007/2008: noin opiskelijaa (7,5 %) ) keskeytti omassa koulutussektorissa ja noin 6 % (lähes keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen. (Tilastokeskus, 2010) Korkeakoulutus: 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen Lähes yksi sadasta (0.9 %) vaihtoi koulutussektoria Vuonna 2003 yliopistoissa aloittaneet (tilanne vuoden 2008 lopussa): noin 2 % oli vailla tutkintoa viisi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eivätkä he myöskään jatkaneet opintojaan muissa oppilaitoksissa, noin 4 % oli siirtynyt työelämään ilman tutkintoa ja noin yksi viidestäsadasta (0,2 %) oli työttömänä ilman tutkintoa. Yksi neljästä (25 %) oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.

11 Campus Conexus -tutkimus Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet perusopiskelijat ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin valittuja yms. Rekisteritiedot (HY, JY, TY, TtY) opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne. tuloksia raportoitu 1. CC-kirjassa + konferensseissa Kyselytutkimus tuloksia raportoidaan 2. CC-kirjassa + konferensseissa Haastattelut (käynnissä)

12 Rekisteritietojen kertomaa Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi Huom! Viiden vuoden ennuste: n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM!! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

13 Hajakommentteja (kenellä ongelmia) Huomattava määrä puhtaita nollia suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita Hitaat miehet yliedustettuina aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä hitaus kehittyy aloitusiän myötä tiedekunnittain selkeitä eroja

14 Kyselytutkimuksen kertomaa (1) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 230) Vain 40 % opiskelee päätoimisesti Opiskelun ohella työskentelee n. 40 % näistä noin puolet tekee opintoalaa vastaamatonta työtä Useampi kuin yksi viidestä (22 %) raportoi opintoja hidastavasta terveydellisestä esteestä yleisimmin mainittiin masennus muita: paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia Useampi kuin yksi kolmesta (37 %) oli tuntenut haitalliseksi koettua stressiä

15 Kyselytutkimuksen kertomaa (2) (opinnoissaan hitaasti edenneet n = 230) Lähes puolet oli harkinnut nykyisten yliopistoopintojen keskeyttämistä/lopettamista motivaatio-ongelmat, väärä ala, työnteko noin joka neljäs oli vakuuttunut väärästä alan valinnasta (tai ainakin epäili alan valintaansa) Opiskeluun käytetty aika vähäinen mediaaniaika n. 18 tuntia viikossa, 25 % työskenteli korkeintaan 8 tuntia viikossa, 10 % vähemmän kuin yhden tunnin Ohjausta kaivattiin eniten opettajilta

16 Yhteenvetoa Ongelmana opintoihin sitoutuminen ja opintojen suorittaminen normiajassa Opintojen hitaan etenemisen ja keskeytysriskin (syrjäytymisriskin) välistä yhteyttä on tutkittu varsin vähän CC-tutkimuksen alustavien tulosten perusteella opintojen hidas käynnistyminen ennakoi opintojen viivästymistä ja keskeyttämisriskiä Keskeyttämis- ja syrjäytymisriskiä tulisi lähestyä mieluummin ennaltaehkäisevästi kuin jälkihoidollisesti haaste koulutusta järjestäville instituutioille