Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski)

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen (syrjäytymisriski) Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Tampere

2 Syrjäytymisen käsitteestä Elämänhallinnan heikkeneminen Elämänhallinta ongelmaton elämä Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus Syrjäytyminen vs. marginalisaatio Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella oleminen (vapaaehtoinen valinta)? Syrjäytyminen = kasautuva huono-osaisuus (pysyvä tila)

3 Keistä puhumme kun puhumme syrjäytymisriskiryhmistä alustavaa luokitusta Drop-out -opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät. Stop-out/Return -opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät. Transfer-opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät. Lisäksi perinteisestä normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella Part-time opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa) Non-traditional/Commuter opiskelijat. Non-traditonal opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi varttuneena (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet.tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille adult ja mature. Commuteropiskelijoiden opiskelu- ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä pendelöinti.

4 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen/opintojen keskeyttäminen Ulkoiset tekijät toimeentulo/työllisyystilanne koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät elämäntilanne Sisäiset tekijät motivaatio/orientaatio suuntautuneisuus koulutusalalle

5 Korkeakoulutuksen muutokset Massoittuminen ja Bolognan prosessi Korkeakoulututkintojen järjestelmien harmonisointi (Sorbonnen julistus) Korkeakoulujen työllistettävyys ja opintoajat (London Communiqué 2007; Leuven and Louvain-la-Neuve Communiqué 2009) Seuraukset Henkilökunta: lisääntyneet opiskelijamäärät, tehtäväkuvien pirstoutuminen, jatkuva paine tuloksen tekoon Opiskelijat: Opintoihin suhtaudutaan välineellisesti tavoitellen työmarkkinoilla vaadittavia kvalifikaatioita ja pätevyyksiä

6 Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen aiempien tutkimusten näkökulmasta OECD:n tutkimusten mukaan keskimäärin kolmannes korkeakouluopiskelijoista lopettaa opiskelunsa ennen ensimmäistä tutkintoaan Smith %& Taylor (2001): USA (37 %) ja Britannia (18 %) (non-completion) Norjassa yli puolet opiskelijoista keskeyttää neljän vuoden aikana opintonsa siinä yliopistossa, jossa on aloittanut opintonsa. Suurin osa heistä kuitenkin vaihtaa oppilaitosta ja 17 % aloittaneista keskeyttää korkeakouluopinnot kokonaan (Hovdhaugen & Aamodt 2009) Suomessa opintojen keskeyttäminen yliopistoissa on vaikeasti määriteltävissä, koska opiskelijan opinto-oikeus on ollut periaatteessa ikuinen ennen Bolognan prosessin tuomia aikarajoitteita.

7 Missä mennään Suomessa? Tilastokeskus: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen 2007/2008 Kaikki (N = ) 7,5 % (n ) keskeytti omassa koulutussektorissa 1,6 % vaihtoi koulutussektoria 5,9 % (lähes ) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen Yliopistokoulutus (N = ) 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa 0,9 % vaihtoi koulutussektoria 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen StatFin tietokanta (2003 aloittaneet yliopisto-opiskelijat): - 2 % vailla tutkintoa, eivätkä opiskele muuallakaan, 4 % työelämässä ilman tutkintoa, 0,2 % työttömänä ilman tutkintoa, hieman reilu neljännes oli suorittanut ylemmän tutkinnon

8 Campus Conexus -tutkimus Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet perusopiskelijat ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin valittuja yms. Rekisteritiedot (HY, JY, TY, TtY) opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne.

9 Kuvailevia tietoja opinnoista Opintopisteiden ka/lukukausi Jyväskylä (n = 4775) Helsinki (n = 9090) Tampere (n = 3577) Tampere TtY (n = 2717) Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Alin 5 % Alin 10 % Alakvartiili (25 %) Yläkvartiili (75 %) 22,9 24,3 10,1 2,0 7,8 17,5 29,4 21,9 23,2 9,3 2,7 8,2 17,3 27,7 19,7 22,0 11,1 0,0 1,0 12,0 27,9 25,3 22, ,0 8,2 16,5 27,0

10 Kuvailevia tietoja opinnoista, jatkuu Ennuste 7 vuoden opinnoille tasaisen vauhdin taulukolla Jyväskylä (n = 4775) Helsinki (n = 9090 ) Tampere (n = 3577) Tampere TtY (n = 2717) Puhtaat nollat Ei kandiksi 7 v Ehkä kandi 7 v Kandi, ehkä maisteri 7v Varma maisteri 7 v 195 (4,1 %) 480 (10,1 %) 129 (2,7 %) 916 (19,2 %) 3055 (64,0 %) 334 (3,7 %) 906 (10,0 %) 265 (2,9 %) 2092 (23,0 %) 5493 (60,4 %) 286 (8,0 %) 579 (16,2 %) 130 (3,6 %) 710 (19,8 %) 2967 (52,3 %) 40 (1,5 %) 344 (12,7 %) 93 (3,4 %) 664 (24,4 %) 1576 (58,0 %) 7-vuoden läpäisy valmistuneilla 61 % 57 % 61 % 41 %

11 Edellinen selvällä suomella Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi Huom! Viiden vuoden ennuste n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM!! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

12 Hajakommentteja (kenellä ongelmia) Keitä ovat puhtaat nollat suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita Hitaat miehet yliedustettuina aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä hitaus kehittyy aloitusiän myötä tiedekunnittain selkeitä eroja

13 Murheenkryynit (nollat + hitaat) Helsinki Matemaattis-luonnontieteellinen (27,5 %), Svenska social- och kommunalhögskolan (18,9 %) Jyväskylä Informaatioteknologia (33,3 %), Liikunta- ja terveystiede (18,8 %), Matemaattis-luonnontieteellinen (18,5 %) Tampere Informaatiotieteet (40,1 %), Kauppa- ja hallintotieteet (21,3 %), yhteiskuntatieteet (15 %) Tampere TtY Signaalinkäsittely ja tietotekniikka (31,6 %), tietotekniikan koulutusohjelma (28,1 %)

14 Ilopillerit (lähes varmat + varmat) Helsinki Eläinlääketieteellinen (89,5 %), Farmasia (87,3 %), Humanistinen (86,3 %) Jyväskylä Taloustieteellinen (90,6 %), Yhteiskuntatieteellinen (89,2 %), Kasvatustieteellinen (86,6 %) Tampere Humanistinen (89,3 %), Lääketieteellinen (85,9 %), Yhteiskuntatieteellinen (81,4 %) Tampere TtY Biotekniikka (98,6 %), Tuotantotalous (96,0 %), Kuitu- ja tekstiilitekniikka (92 %), Tekstiili- ja vaatetustekniikka (92 %)

15 Jatkotoimenpiteet Kyselyn toteutus verkkokysely (n. 2500) käynnistyi marraskuussa 2010 karhukierros tammi-helmikuu 2011 ennakkotietoa: niistä hitaasti opiskelleista, joille kysely postitettiin, oli sähköpostiosoitteen lakkautumisen perusteella lopettanut opiskelunsa Tampereen yliopistossa hieman yli 30 % ja Helsingin yliopistossa 25 %. Haastattelun suunnittelu ja toteutus