Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset

Transkriptio

1 Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen Tampereen yliopisto

2 Tutkimuksen konteksti Kansalliseen ESR rahoitteiseen Campus Conexus hankekokonaisuuteen liittyvän osaprojektin tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä ja sen ehkäisemisestä korkeakoulutuksessa sekä auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia Perimmäinen tarkoitus on tässä yhteydessä selvittää keitä ovat ja mistä löytyvät kadonneet opiskelijat ja edustavatko he mahdollista syrjäytymisriskiryhmää korkeakoulutuksessa

3 Syrjäytymisen käsitteestä Elämänhallinnan heikkeneminen Elämänhallinta ongelmaton elämä Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus Syrjäytyminen vs. marginalisaatio Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella oleminen (vapaaehtoinen valinta)? Syrjäytyminen = kasautuva huono osaisuus (pysyvä tila)

4 Syrjäytymisen käsitteestä Lämsä (2009, 32) esittää syrjäytymisen ulottuvuudet Jyrkämän (1986) jaotuksen mukaisesti. Syrjäytymisen ulottuvuuksia ovat mm. koulutuksellinen syrjäytyminen, työmarkkinallinen syrjäytyminen, sosiaalinen syrjäytyminen, vallankäytöllinen syrjäytyminen sekä normatiivinen syrjäytyminen. Koulutuksellinen syrjäytyminen syrjäytymisen alakäsitteenä viittaa erityisesti nuorten koulutuksessa kokemiin ongelmiin ja jäämiseen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutukseen hakemattomuuden, opintojen roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi.

5 Keistä puhumme kun puhumme syrjäytymisriskiryhmistä alustavaa luokitusta Drop out opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät. Stop out/return opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät. Transfer opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät. Lisäksi perinteisestä normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella Part time opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa) Non traditional/commuter opiskelijat. Non traditonal opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi varttuneena (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet.tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille adult ja mature. Commuteropiskelijoiden opiskelu ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä pendelöinti.

6 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Ulkoiset tekijät toimeentulo/työllisyystilanne koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät Elämäntilanne Sisäiset tekijät motivaatio/orientaatio suuntautuneisuus koulutusalalle

7 Henkilökohtaiset vs. kulttuuriset käsikirjoitukset opintoaikatauluista Opiskelijan henkilökohtainen käsikirjoitus on opiskelijan muodostama mentaalinen malli eletyistä kokemuksista ja mahdollisuuksista, kun taas kulttuurinen käsikirjoitus on representaatio laajemmasta sosiokulttuurisesta ajasta ja tilasta (ks. Bieber & Worley 2006) Kulttuuriseen käsikirjoitukseen on vaikuttanut erityisesti ns. Bolognan prosessi eli eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamiseen tähtäävä julkilausuma toukokuussa 2007 (London Communiqué), jossa korkeakoulutuksesta valmistuneiden työllistettävyys ja opintoaikojen rajoittaminen nostettiin yhdeksi lähitulevaisuuden prioriteeteista.

8 Tämän tutkimuksen rajaus Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet perusopiskelijat ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin valittuja yms. Rekisteritiedot (HY, JY, TY, TtY) opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne.

9 Missä mennään Suomessa? Tilastokeskus: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen 2007/2008 Kaikki (N = ) 7,5 % (n ) keskeytti omassa koulutussektorissa 1,6 % vaihtoi koulutussektoria 5,9 % (lähes ) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen Yliopistokoulutus (N = ) 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa 0,9 % vaihtoi koulutussektoria 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen

10 Kuvailevia tietoja opinnoista Opintopisteiden ka/lukukausi Jyväskylä (n = 6 548) Helsinki (n = ) Tampere (n = 5564) Tampere TtY (n = 3078) Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Alin 5 % Alin 10 % Alakvartiili (25 %) Yläkvartiili (75 %) 22,6 24,0 10,1 2,4 7,2 17,0 29,2 21,3 22,7 9,4 3,0 7,6 16,0 27,3 20,3 22,0 10,4 0,0 3,3 13,8 27,7 22,3 23, ,3 8,7 16,7 27,0

11 Kuvailevia tietoja opinnoista, jatkuu Ennuste 7 vuoden opinnoille tasaisen vauhdin taulukolla Jyväskylä (n = 6 548) Helsinki (n = ) Tampere (n = 5564) Tampere TtY (n = 3078) Puhtaat nollat Ei kandiksi 7 v Ehkä kandi 7 v Kandi, ehkä maisteri 7v Varma maisteri 7 v 231 (3,5 %) 722 (11,0 %) 194 (3,0 %) 1331 (20,3 %) 4070 (62,2 %) 418 (3,0 %) 1686 (12,3 %) 458 (3,3 %) 3364 (24,5 %) 7807 (56,8 %) 300 (5,4 %) 821 (14,8 %) 213 (3,8 %) 1263 (22,7 %) 2967 (53,3 %) 47 (1,5 %) 373 (12,1 %) 104 (3,4 %) 741 (24,1 %) 1813 (58,9 %) 7 vuoden läpäisy valmistuneilla 61 % 57 % 61 % 41 %

12 Edellinen selvällä suomella Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi Huom! Viiden vuoden ennuste n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM!! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

13 Hajakommentteja (kenellä ongelmia) Keitä ovat puhtaat nollat suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita Hitaat miehet yliedustettuina aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä hitaus kehittyy aloitusiän myötä tiedekunnittain selkeitä eroja

14 Murheenkryynit (nollat + hitaat) Helsinki Matemaattis luonnontieteellinen (27,5 %), Svenska social och kommunalhögskolan (18,9 %) Jyväskylä Informaatioteknologia (33,3 %), Liikunta ja terveystiede (18,8 %), Matemaattis luonnontieteellinen (18,5 %) Tampere Informaatiotieteet (40,1 %), Kauppa ja hallintotieteet (21,3 %), yhteiskuntatieteet (15 %) Tampere TtY Signaalinkäsittely ja tietotekniikka (31,6 %), tietotekniikan koulutusohjelma (28,1 %)

15 Ilopillerit (lähes varmat + varmat) Helsinki Eläinlääketieteellinen (89,5 %), Farmasia (87,3 %), Humanistinen (86,3 %) Jyväskylä Taloustieteellinen (90,6 %), Yhteiskuntatieteellinen (89,2 %), Kasvatustieteellinen (86,6 %) Tampere Humanistinen (89,3 %), Lääketieteellinen (85,9 %), Yhteiskuntatieteellinen (81,4 %) Tampere TtY Biotekniikka (98,6 %), Tuotantotalous (96,0 %), Kuitu ja tekstiilitekniikka (92 %), Tekstiili ja vaatetustekniikka (92 %)

16 Kuinkas ollakaan. enteri/2010/05/korkeakoulujen_rakenteell inen_kehittaminen.html

17 Kyselyn laadinta Jatkotoimenpiteet verkkokysely (n. 2500) käyntiin marraskuussa 2010 Haastattelun suunnittelu ja toteutus