Yhteisöt, ohjaus ja korkeakouluopiskelijoiden elämänhallinta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöt, ohjaus ja korkeakouluopiskelijoiden elämänhallinta"

Päivi Katajakoski
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kansalaiskasvatus koulutuksessa ja opetuksessa Yhteisöt, ohjaus ja korkeakouluopiskelijoiden elämänhallinta Marita Mäkinen Tampereen yliopisto

2 Esitys perustuu projektissa tehtyyn tutkimustyöhön Campus Conexus Korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen Sana conexus tarkoittaa yhteen punottu Projektin henkeä kuvaavia avainsanoja ovat kiinnittyminen, yhteisö, verkosto, ohjaus, holistisuus, tulevaisuus ja korkeakouluopetus

3 Tavoitteena on University connecting people? Campus Conexus lujittaa oppimiseen ja opettamiseen kannustavaa toimintakulttuuria korkeakoulussa, tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin Ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä

4 Alun perin työelämän ulkopuolelle joutumista, nyttemmin huono-osaisuuteen ja sen kasautumiseen liittyvä käsite. Syrjäytyminen tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkenemistä ja yksilön sulkeutumista sosiaalisen elämän kentiltä. (Sipilä 1985) Mitä on syrjäytyminen? Elämänhallinta, inkluusio (life control, life management, inclusion) Opintojen jatkaminen (retention) Koulutuksellinen inkluusio (educational inclusion) Pysyminen ja sinnikkyys opinnoissa (persistence) mukana oleminen (involvement) kuulumisen tunne (sense of belonging) osallistuminen (participation) integroituminen (integration ) Opintoihin kiinnittyminen (engagement) Opiskelukyky Syrjäytyminen, marginalisoituminen, vieraantuminen (alienation, isolation, marginalization) Opintojen keskeytyminen (drop out) Opintojen keskeyttäminen (attrition) Koulutuksellinen syrjäytyminen (educational exclusion) ulkopuolisuuden tunne Opintoihin kiinnittymättömyys (disengagement, unengagement) Määrittelemällä syrjäytymisen vahvistamme samalla omaa ei-syrjäytyneen identiteettiämme (Helne 2004) kiinnittymisen näkökulma

5 Opiskelijan kiinnittymiseen/opiskelukykyyn yhteydessä olevat tekijät Voimavarat ja terveys Opiskelutaidot Opiskeluympäristö Opetus ja ohjaus (Kunttu & Huttunen 2004;2009) Saatu kannustava palaute Kyvykkyyden arvostus NSSE (National Survey of Student Engagement) Opintojen haasteellisuus Rikastavat koulutukselliset kokemukset Laitos - kontaktit (ks. mm. Astin 1993; Belcher 2003; Hu & Kuh 2002; Kuh 2003) Odotukset Opiskelijan ja laitoksen vuorovaikutus Aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen opiskeluympäristö Opiskelija: Kiinnittymistä vahvistavat tekijät Yhteisö: Kiinnittymistä vahvistavat tekijät Opiskeluun kulutettu aika Tukeva ja ohjaava opiskeluympäristö Vertaisyhteistyö Opiskelutavat Heikko kiinnittyminen/ marginalisoituminen (disengaged/unengaged) Intensiivinen opiskelu

6 Opiskelijan kiinnittyminen = täysipainoinen sitoutunut osallistuminen MAKRO KORKEAKOULU- YHTEISÖ Opetussuunnitelmatyö: normatiiviset rakenteet & sosiaaliset käytänteet OPISKELIJAN ELÄMÄNKULKU OHJAUS Ohjauksen kokonaisuus: laitos & opiskelija opetus & oppiminen

7 Opetussuunnitelma on väline koulutuspoliittiseen kontrolliin ja säätelyyn hallinnolliseen yhteistyöhön opettajien ja opintohallinnon välillä korkeakouluyhteisön opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen opiskelijoiden opintojen, elämänkulun ja identiteetin rakentamiseen

8 Ohjaus on prosessi Autetaan opiskelijoita arvioimaan ja selkiyttämään tavoitteitaan Edistetään opiskelukykyä ja autonomisuutta Tarjotaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta oppimisen ohjaus, hops-ohjaus, vertaisohjaus, opintoneuvonta, uraohjaus, opintopsykologinen ohjaus, erityisohjaus

9 Tutkimus: Opetussuunnitelmatyö yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa kohti ulkoisia ja sisäisiä päämääriä Osallistujat: yliopiston (N = 27) ja ammattikorkeakoulun (N = 18) opetushenkilöstöä Haastatteluteemat: opetussuunnitelman käytännöt, prosessit, uudistukset ja merkitykset Analyysi: aineisto- ja teoriaohjaavan menetelmän yhdistelmä teoriaohjaava analyysikehikko: projektio ja introjektio opetussuunnitelman lähtökohtina (Bernstein 1996) tietäminen (knowing), toiminta (acting), olemisen tapa (being) opetussuunnitelman päämäärinä (Barnett & Coate 2004) (Mäkinen & Annala 2010)

10 Opetussuunnitelman päämäärät Tietäminen (knowing) Toiminta (acting) Olemisen tapa (being) Opetussuunnitelman lähtökohdat Ulkoiset (projection) Sisäiset (introjection) Tietointensiivisen koulutuspolitiikan toteuttaja Tietäminen tutkintoina Tietäminen itseisarvona Työelämän ja yhteiskunnan palveluksessa Osaaminen työelämän ehdoilla Taitaminen asiantuntijuutena Elämänkulkua ohjaavan osaamisen ja identiteetin rakentaja Tietäminen ja osaaminen menestyksenä Tietäminen ja taitaminen identiteetin rakentumisena

11 Tietäminen tutkintoina Mahdollisuus I: opinnot etenevät ja opiskelijat valmistuvat Mahdollisuus II: uudistusten liikkeelle pakottava voima Riski I: Opetussuunnitelman reproduktiivinen tehtävä: lujittaa yhteiskunnan vallitsevia ja valtaapitäviä hierarkioita ja asetelmia Riski II: Opettajat tyytyvät passiiviseen reaktiivisuuteen Riski III: Opiskelijat etääntyvät oppimisyhteisön näkymättömiksi objekteiksi Ohjaus nähdään käytäntöjen ja menettelyjen neuvontana (advising)

12 Tietäminen itseisarvona Mahdollisuus I: Tietämisen laajat päämäärät oppiaineista ja sisällöistä ilmiöihin ja juonteisiin Riski I: Vaikeus hahmottaa mikä on relevanttia tietoa Riski II: Opetussuunnitelman reproduktiivinen tehtävä: tieto näyttäytyy henkilöityneenä ja erheettömänä Riski III: Opiskelijoista tulee tiedon kuluttajia Ohjaus nähdään tiedon uusintamisena ja opetukseen sisältyvänä kontrollointina (supervising)

13 Osaaminen työelämän ehdoilla Mahdollisuus I: Neuvotteleva vuorovaikutus työelämän kanssa Mahdollisuus II: Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistäminen Riski I: Opetussuunnitelma laaditaan työelämään reagoivana toimintana: työ on ihmisen ainoa arvon määrittäjä Riski II: Opiskelijoista pyritään muokkaamaan työelämän tarpeita vastaavia paketteja ; huoli riittävästä osaamisesta Riski III: Työelämään suuntautuvat opinnot ovat erillisiä, konkreettisia ja ammatillisia Ohjaus nähdään laaja-alaisen ja usein ylimitoitetun osaamisen tukemisena (guidance, tutoring) (ks. OPM 2010:11)

14 Osaaminen asiantuntijuutena Mahdollisuus I: osaaminen taitamisena; joustavaa kehittymistä toiminnan, roolinoton, ohjauksen ja mallien tuella Mahdollisuus II: tiedollisen, taidollisen, intellektuaalisen ja professionaalisen osaamisen linkittäminen työelämän osaamistarpeisiin Riski I: kompetenssimäärittelyt rajautuvat uuden tiedon, luovuuden ja innovaatioiden esteiksi Riski II: nopeasti vanhenevan ja muuttuvan osaamisen reaaliaikaisuuden mahdottomuus Ohjaus nähdään asiantuntijaksi kasvun prosessien ja hyvinvointiohjauksen (counselling) yhdistelmänä

15 Tietäminen ja osaaminen menestyksenä Mahdollisuus I: Tiedon, osaamisen ja työelämän kohtaaminen sekä opiskelijoiden aktivoiminen Mahdollisuus II: Päämäärätietoisuutta tukeva koulutus Riski I: Lyhytnäköinen ja työmarkkinavetoinen opetus suunnittelu Riski II: Opiskelijoille välittyvät ristiriitaiset viestit korkeakoulutuksen luonteesta Riski III: Opiskelijat hyödykkeistävät opinnot ja näkevät ne vain CV:n kartuttamisena ja itsensä toteuttamisena Ohjaus nähdään CV-neuvontana ja työmarkkinoiden heikkojen signaalien välittämisenä (advising, advertising) opiskelijoille

16 Tietäminen ja taitaminen identiteetin rakentumisena Mahdollisuus I: koulutus on opiskelijan elämänhistorian ja koulutuskokemusten välistä reflektiota; henkilökohtaisesti merkityksellistä Mahdollisuus II: koulutus vahvistaa identiteetin rakentumista ennakoimattomassa työelämässä ja tukee elinikäisen oppimisen ideaa Riski I: Identiteetin nähdään rakentuvan vasta työelämässä Riski II: Identiteetin rakentuminen nivotaan ainoastaan oppiaineeseen Ohjaus nähdään kokonaisvaltaisena identiteetin tukemisena ja kiinnittämisenä opiskelun ja elämänkulun prosesseihin (mentoring, scaffolding)

17 Opetussuunnitelma ulkoisten Reproduktion väline vaatimusten näyttämöllä Uusinnetaan maailmaa työelämän ja talouden ehdoilla Myyntiartikkeli Asiakkaat: markkinat, työelämä, opiskelijat Kilpakenttä: oma instituutio, muut korkeakoulut, yhteiskunta, maailma Uudistusten mahdollistaja Yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjä

18 Opetussuunnitelma sisäisten vaatimusten näyttämöllä Reproduktion väline uusinnetaan korkeakoulutusta tiedon erheettömyyden ja olemassa olevien hierarkioiden varassa Opetussuunnitelman käyttäminen maailman muuttamiseksi Ilmiö- tai juonneperustainen ajattelu tietämisen prosessien jakaminen, tietäminen yhteisenä projektina (opetus & tutkiminen/kehittäminen) teoreettisen ja käytännöllisen tiedon jännitteen hyödyntäminen pedagogisesti

19 Lopuksi Opetussuunnitelmatyö on yhteisöllinen prosessi, josta riippuu miten yhteisö, opetus, ohjaus, opiskelijoiden opiskelukyky ja elämänkulku kohtaavat haasteena integratiivisuus: Miten saada ulkoiset ja sisäiset lähtökohdat, hallinnolliset ja pedagogiset OPS prosessit tukemaan toisiaan? Korkeakoulutuksen tulisi olla yhteisö, jossa opiskelijoiden kanssa yhdessä tuotetaan tietoa, osaamista, taitamista ja innovaatioita Elämänhallinta korkeakoulussa on rohkeutta elää ennakkoluulottomasti epävarmoissa olosuhteissa

20 Campus Conexus kiittää Ajassamme tarvitaan raja-aidat ylittävää yhteistyötä ja tietoista pyrkimystä luoda tiedon, osaamisen ja moraalin fragmenteista kokonaisuuksia, arvonäkökulmia nuorison kasvun tukemiseksi. Parhaiten vaikutamme niin, että opinahjoistamme valmistuvat nuoret luottavat itseensä ja maailmaan; että he tahtovat kohdella ihmisyyttä itsessään ja muissa ihmisissä päämääränä sinänsä. (Värri 2010)

Samankaltaiset tiedostot

Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston

Suuntaviivoja yhteisölliseen toimintakulttuuriin korkeakoulussa Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston