Osaamisdiskurssi korkea-asteen koulutuksessa

Transkriptio

1 Osaamisdiskurssi korkea-asteen koulutuksessa Marita Mäkinen & Johanna Annala KORKEAKOULUTUTKIMUKSEN SYMPOSIUM: KANNATTAAKO KORKEAKOULUTUS? Jyväskylä

2 Osaamisen tausta Arkikielessä osaamisella tarkoitetaan ajantasaista työtehtävistä suoriutumista nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla UDACE (1989): osaaminen on sitä mitä ihmiset osaavat tehdä ennemmin kuin sitä mitä he tietävät EU ( ): osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa tietointensiiviseen talousparadigmaan: osaamiskolmio (knowledge-triangle)

3 Osaamiskolmio (knowledge-triangle) KOULUTUS Inhimillinen pääoma yhdenvertaisuus kestävä kehitys työllisyys aktiivinen kansalaisuus sosiaalinen osallisuus elinikäinen oppiminen talouskasvu EU:n kilpailukyky talouden rakenneuudistukset avoimet rahoitusmarkkinat työelämäkumppanuudet huippuasiantuntijuus huippututkimus TIETOPERUSTA INNOVAATIOT (EU 2009; 2010; UNCTAD 2010)

4 Tutkimuskysymykset Miten osaamista ja siihen liittyviä käsitteitä käytetään ja kuvataan? Millaisia merkityksiä osaamiseen liitetään korkea-asteen opetussuunnitelmatyössä?

5 Aineisto ja menetelmä Dokumenttiaineisto: EU- [EN/SU] ja OKMasiakirjat Teemahaastattelut: 45 opettajaa (Tay ja TAMK) Käsiteanalyysin (Wilson 1969) ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin (Krippendorff 2004; Kondracki et al. 2002) yhdistelmä

6 Osaamisen käsite EU ( ): osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa oppimistuloksiin (learning outcome) tietoon (knowledge) taitoon (skill) pätevyyteen (competence) osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan (outcome-based curriculum) Osaamisperustaisen opetussuunnitelman reformista on tullut keino kuroa umpeen työmarkkinoiden ja koulutuksen välinen kuilu

7 Yliopistoyhteisön tulkinta? Käsitehierarkioiden hämäryys arkitietoon ja mielikuviin perustuvat tulkinnat talouselämän kieli, pedagogian kieli torjunta verbipeli merkitysten selvittäminen (miksi osaaminen?) teoreettiset yhteydet (curriculum, oppiminen, yhteiskunta)

8 Opetushenkilöstön puhe ja tulkinnat Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Onks korkeakoulu, nyt sit viimenen kolonialisaation kohde, joka tavallaan pehmeästi ikään ku ei enää humanististen argumenttien kautta, koska ne on anakronistisia [naurahtaen]. Ne ei enää kolahda, vaan nyt puhutaan työelämän kautta, joka on kaikille tuttu, ku se kytkeytyy meijän elinkeinoon (YO22M). Osaamisen tuottamisen prosessit Meil on kehittyny nää tuotteistusprosessit, et miten tehdään tavallaan opiskelijan osaamisesta sellasta, että sitä on myös asiakkaitten helppo ostaa (AMK4M). Osaaminen yksilöllisenä pääomana Asiantuntemus on kaiken perusta, mutta se varsinainen osaaminen on sit niin hirveen monta muuta asiaa että jotta sitä tietoo osaa käyttää niin täytyy osata niin paljon muita asioita (YO18N).

9 Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Lineaarinen/ Dynaaminen Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana osaaminen on kumuloituva polku kohti työelämän tarpeita normiperusta (OEDC, EU, OKM) tasapäistäminen OPS = kvalifikaatioita Lineaarinen vrt. EU:n tietointensiivinen talousparadigma vrt. knowledge-triangle (osaamiskolmio) dialoginen, proaktiivinen kehittämisprosessi yhteiskunnan ja työelämän muutosten rinnalla OPS = prosessi (Stenhouse 1975) Dynaaminen

10 Osaamisen tuottamisen prosessit Lineaarinen/ Dynaaminen Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana standardikuvaukset, osaamiskieli, minimiosaaminen talouselämäslangi, pedagogiikan kirous vs. humboldtilaisuus OPS = henkilöitynyt OPS = produkti (Tyler 1949) Lineaarinen ks. outcome based learning (esim. EU 2010) kiinteä vuorovaikutus sidosryhmien, opettajien ja opiskelijoiden kesken osaaminen sidoksissa oppimisja curriculum-käsityksiin, arviointiin, menetelmiin, oppimisympäristöihin OPS = praxis (Grundy 1987) Dynaaminen

11 Osaaminen yksilöllisenä pääomana Lineaarinen/ Dynaaminen Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana Osaamistalouteen perustuva yhteiskunta Osaamisen tuottamisen prosessit Osaaminen yksilöllisenä pääomana osaaminen työlle alisteinen, KK tutkintotehdas työelämän odotukset vs. opiskelijoiden hyödyntämätön potentiaali OPS = tarjotin Lineaarinen vrt. osaamisdiskurssin voimistuminen, työmarkkinoiden ennakoimattomuus, KK:n massoittuminen kumppanuus työelämän kanssa opiskelijoiden potentiaalin, valmiuksien ja oppimisen tukeminen osaaminen ajatusrakenteita, positioitumista kohti ilmiöitä, tilanteita, toimintoja osaaminen opintoihin kiinnittymisen prosessina OPSissä kohtaavat autobiografia (Pinar 2004), yhteisö ja oppiminen Dynaaminen

12 Tiivistetysti: kaksi osaamisen paradigmaa Lineaarinen (competence) viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin. Mitä osaa tehdä? Dynaamisen (competency) lähestymistavan lähtökohta on henkilöiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan arvioida. Miten mahdollistetaan potentiaalien käyttöönotto ja elämänlaajuinen oppiminen? (ks. myös Boyatzis 1983; Dubois 1993; Hogg 2008; Rowe 1995)

13 Tiivistetysti: kaksi curriculum-paradigmaa Lineaarisen tulkinnan mukaan opetussuunnitelma on asiakirja, joka koostuu standardoiduista ja ositetuista taitokomponenteista ja niiden mittaamisesta Opetussuunnitelmassa tavoitelauseet kirjataan muutoslauseiksi, jossa oppiminen näkyy opiskelijoiden käyttäytymisen ja toiminnan muutoksena(mm. Tyler 1949). Opetussuunnitelma produktina Dynaamisen tulkinnan mukaan opetussuunnitelma nähdään tavoitteellisena prosessina Opetussuunnitelmassa tehdään opiskelijan akateemiseksi asiantuntijaksi kasvu näkyväksi, ja sen kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön. (mm. Barnett & Coate 2005; Pinar 2004) Opetussuunnitelma autobiografisena ja yhteisöllisenä prosessina

14 Kannattaako korkeakoulutus? Osaamisperustaiselle opetussuunnitelmalle annetut lineaariset merkitykset ovat liian kapea-alaisia eivät istu korkeakoulukenttään Dynaamiset merkitykset heijastavat KKyhteisön intellektuaalista uutteruutta, analyyttisyyttä, läsnäoloa, sitoutumista, integriteettiä ja tulevaisuuteen suuntautumista

15 Kiitos mielenkiinnosta!