PEDAFORUM klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

Transkriptio

1 "PITÄÄKÖ YLIOPISTO-OPETTAJAN OSATA KIRJOITTAA KASVATUSTIEDETTÄ? KIRJOITTAMINEN JA ACADEMIC LITERACY YLIOPISTOPEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTAMISESSA PEDAFORUM klo 09:30-11:30 Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

2 Keitä olemme? Sanna Vehviläinen, KT, Tampereen yliopisto Aikuiskasvatuksen dosentti, yliopistotutkija Tampereen yliopiston Campus Conexus hankkeessa, työnohjaaja Tutkijataustaltaan keskusteluntutkija Päätyö tällä hetkellä yliopistopedagoginen, erityisesti ohjaukseen liittyvä koulutus Kirjoittaminen osana yo-pedagogiikkaa kiinnostaa koska se on tarkasteluikkuna käsityksiimme pedagogisen asiantuntijuudesta ja sen yhteisöllisestä luonteesta aihepiiriin liittyy ongelmia joita ratkomalla kehitämme parempaa pedagogiikkaa Eetu-Pekka Heikkinen, TkL, Oulun yliopisto Prosessimetallurgian yliopisto-opettaja Taustalla prosessitekniikan koulutus, opettajan pedagogiset opinnot sekä yliopistopedagogisia opintoja Päätyö tällä hetkellä on perustutkintovaiheen opetus ja ohjaus Kirjoittaminen osana yo-pedagogista osaamista kiinnostaa, koska: olen mentoroinnin kautta mukana Oulun yo:n yo-pedagogisessa koulutuksessa käytän paljon erilaisia kirjoittamistehtäviä omilla kursseillani ja olen kiinnostunut siitä, miten kirjoittaminen ja oppiminen liittyvät toisiinsa

3 Työskentely tänään: Triggerinä kouluttajakokemuksistamme nousevia ihmettelyjä 1. keskustelu Academic literacy -käsitteen tuoma jäsennysapu 2. keskustelu: Ryhmätyöskentely ja yhteinen keskustelu ja purku 3

4 Kouluttajan työstä nousevia havaintojamme Kirjoittaminen oppimistoimintana t. oppimisprosessien välittäjänä Kirjoittamisen on monella tapaa hyödyllistä oppimisen ja ammatillisen itsereflektion tukena Kirjoittaminen mahdollistaa monenlaista yhteistyötä ja viestintää yliopistopedagogisen koulutuksen piirissä

5 Tutkimusperustaisuus asettaa monenlaisia vaatimuksia teksteille, kirjoittamiselle ja argumentoinnille yliopistopedagogisen koulutuksen piirissä mutta nämä vaatimukset eivät ole yksiselitteisiä Minkä tieteenalan kielellä puhumme, kirjoitamme ja osoitamme pedagogista osaamista? tieteenalakulttuurien, erilaisten tietokäsitysten törmääminen yliopistopedagogisen koulutuksen luomassa keskustelutilassa

6 - Entä mistä pedagogisten tekstien genret tulevat; millaisia arviointikriteerejä niihin tulisi soveltaa? - Millaisten tekstien kautta osaamista tulisi näyttää? Palveleeko opettajan kirjoittaminen lähinnä hänen omaa oppimistaan, vai tulisiko kirjoittaminen ja pedagogiset tekstit nähdä pikemminkin osallistumisena pedagogisessa yhteisössä tapahtuvaan viestintään?

7 Joten halusimme herättää keskustelua: Millaisista kirjoitusprosesseista yliopisto-opettaja hyötyy pedagogisessa koulutuksessa? Millaisia tekstuaalisen osaamisen näytteitä (teksti-artefakteja) yliopisto-opettaja tarvitsee kehittyäkseen opettajana ja meritoituakseen? Kenelle kirjoittava yliopisto-opettaja kommunikoi teksteillään?

8 Writing to learn -näkökulma Kirjoittaminen tukee ja edesauttaa oppimisen kannalta keskeisiä kognitiivisia prosesseja sekä tiedon konstruoimista; ts. tukee oppimistoiminnan rakentelevaa luonnetta (vrt. tiedonomaksumismetafora oppimisesta) (esim. Tynjälä ym. 2001) Kirjoittaminen ulkoistaa, dokumentoi ja konstituoi erilaisia merkityksellistämisen prosesseja ja auttaa havainnoimaan omaa toimintaa; siksi ammatillisen itsereflektion kannalta keskeinen työskentelymuoto Oppiminen tapahtuu yhteistyöprosesseissa, joissa luodaan erilaisia merkityksellisiä käsitteellisiä artefakteja; tekstuaaliset ja muut lukutaidot ovat erottamaton osa tätä prosessia (vrt. tiedonluomismetafora oppimisesta) (esim. Bereiter 2002; Paavola & Hakkarainen 2009: Paavola ym. 2004)

9 Learning to write -näkökulma Miten (luku- ja)kirjoitustaitoa ylipäänsä käsitteellistetään? Taidot: literacy hahmottuu erillisinä taitoina (skills) ja näkökulma on puutteiden poistamisessa Sosiaalistuminen: literacy on sosiaalistumista johonkin yhteisöön ja vihkiytymistä sen konventioihin (mm. tekstilajit, argumentaatiotavat, tyylit) sekä niiden avulla toimimista academic literacy : literacylla tarkoitetaan sosiaalisten käytäntöjen kokonaisuutta, johon liittyy tietämisen, tekemisen ja viestinnän muotoja ja identiteettejä; tiettyjen ilmaisutapojen ja koodien käyttämistä sekä jatkuvaa taistelua vallasta ja määrittelyoikeuksista. (Lea & Street 1998; 2006; Lillis 2003 Lea 2004, Ivanic 2004;)

10 Academic literacy, jatkoa Literacyt ovat muuttuvia ja ideologisesti latautuneita Akateemisiin toimintaympäristöihin liittyvä lukutaito tarkoittaa myös kykyä siirtyillä jatkuvasti ilmaisukeinoista, tekstilajeista ja tyyleistä toiseen ja tunnistaa toisten toiminnassa näitä siirtymiä (Lea & Street 1998; 2006) Akateemisissa tekstikäytännöissä kirjoittamisen tavat ovat kiinteässä yhteydessä siihen miten tieto ja tietäminen ymmärretään eli tieteenalakohtaisiin näkemyksiin tieteellisestä tiedosta ja argumentaatiosta

11 Academic literacy (jatkoa) Akateemisessa toimintaympäristössä toiminta on usein tekstuaalisesti välittynyttä; ilmaisumuodoista nimenomaan kirjoittaminen (yli)korostuu Entä muut ilmaisumuodot ( modes ) (Archer 2006, ks. myös Kiili & Mäkinen 2011): multimodaalinen akateeminen lukutaito? Visuaalinen Auditiivinen Tilallinen Behavioraalinen

12 Ryhmätyöskentely 1 Prosessinäkökulma: Millainen kirjoittaminen tukee onnistuneesti pedagogisen asiantuntijuuden kehittymistä? Miten tämä huomioidaan / voitaisiin huomioida pedagogisessa koulutuksessa? 2 Artefakti-näkökulma: Millaisilla tekstimuotoisilla näytteillä opettajien pedagoginen osaaminen parhaiten näytetään? Onko muita kuin kirjoittamiseen liittyviä muotoja? 3 Yhteisönäkökulma: Jos pedagoginen asiantuntijuus hahmotetaan myös yhteisöihin sijoittuvana osaamisena, mitä se edellyttäisi kirjoittamisen käytännöiltä ja teksteiltä? Millaiset tekstilajit ja viestinnän muodot olisivat merkityksellisiä, jotta opettajayhteisöt vahvistuisivat?

13 Kirjallisuus Archer, A A multimodal approach to academic literacies ; problematising the visual/verbal divide. Language and Education 20, 6: Bereteir, C Education and Mind in the Knowledge Age. Hillsdale: Erlbaum. Ivanic, R Discourses of writing and learning to write. Language and Education 18: Kiili, C. & Mäkinen, M Akateemiset tekstitaidot ja niiden ohjaaminen yliopistossa. Teoksessa Mäkinen ym. (toim.) Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press. Lea, M.R Academic literacies: a pedagogy for course design. Studies in Higher Education 29, 6: Lea, M.R. & Street, B.V Student writing in higher education: An academic literacies approach. Studies in Higher Education 23, 2: Lea, M.R. & Street, B.V The Academic Literacies Model: Theory and Applications. Theory into Practice 45, 5: Lillis, T Student writing as Academic literacies : Drawing on Bakhtin to move from Critique to Design. Language and Education 17, 3: Paavola, S., Lipponen, L. & Hakkarainen, K Models of Innovative Knowledge Communities and Three Metaphors of Learning. Review of Educational Research 74, 4: Paavola, S. & Hakkarainen, K, From meaning making to joint construction of knowledge pratices and artefacts: A trialogical approach to CSCL. Studying practices of CSCL, CSCL 2009 Proceedings Tummons, J It sort of feels uncomfortable : problematising the assessment of reflective practice. Studies in Higher Education 36, 4: Tynjälä, P. Mason, L. & Lonka, K. (eds.) Writing as a learning tool. Integrating theory and practice. Kluwer Academic Publishers