Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Transkriptio

1 Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku

2 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. (Vn asetus yliopistojen tutkinnoista 28 ) Vastuu tutkintojen tuoman osaamisen laadusta ja sen kehittämisestä on yliopistoilla ja tiedekunnilla

3 Miksi osaamisesta nyt puhutaan? Demografiset muutokset Taloudelliset syyt: korkeakoulujen ja maiden välinen kilpailu, tiedon ja osaamisen merkitys maiden kilpailukyvylle ( Suomesta maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä ) Opiskelijoiden yhä suurempi heterogeenisyys, erilaiset taustat ja tarpeet ja siten erilaiset opintopolut, opiskelun henkilökohtaistaminen Huomio tutkinnoista ja koulutuksen pituudesta osaamiseen

4 Bolognan prosessi ja osaaminen Bolognan prosessin perusteemoissa olennaisesti mukana (Diploma Supplement, ECTS, laadunvarmistus, elinikäinen oppiminen, liikkuvuus (2012: Mobility for Better Learning), työllistettävyys, innovatiivisuus, AHOT jne.) Uusimmassa kommunikeassa (Bukarest ); we will: enhance employability, lifelong learning, problem-solving and entrepreneurial skills (by 2015) ensure that qualifications frameworks, ECTS and Diploma Supplement implementation is based on learning outcomes. further link study credits with both learning outcomes and student workload myös: strive to make higher education systems easier to understand for the public, and especially for students and employers.

5 Tutkintojen viitekehykset Tutkintojen ja niiden osien eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset (EQF NQF) selkeys, joustavuus, vertailun mahdollistaminen perustuvat avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen edistävät yksilön kehitystä ja yhteisön kilpailukykyä kunkin tason tulisi olla saavutettavissa erilaisten koulutus- ja uravalintojen kautta Suomessa lakiesitys (2. yritys) annettu eduskunnalle 3.5., toiveissa voimaantulo Kahdeksan tasoa, korkeakoulututkinnot tasot 6-8

6 Oppimistulosten kuvaaminen Oppimistulosten (learning outcomes) määritteleminen eri tasoilla tutkinnonuudistuksen aikana tehtiin paljon (mm. ydinainesanalyysi opetussuunnitelmien uudistuksessa, ammattikorkeakoulujen ns. ECST-projekti, Tuning-projekti eräillä aloilla) tutkintovaatimuksista opetussuunnitelmaksi opetussuunnitelmat Suomen korkeakouluissa periaatteessa kirjoitettu osaamisperustaisiksi Tutkintojen viitekehyksen implementointi alaspäin (Opiskelijapalautteen ja työnantajapalautteen tulo rahoituskriteeriksi)

7 Kansallinen viitekehys taso 7 = maisteri Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistellään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa.

8 Jatkuu Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja

9 Kysymyksiä Mitä opitaan miten opitaan mitä ja miten arvioidaan? Tiedämmekö, millaista osaamista tavoittelemme? Mitä on osaamisen laatu? Miten pidämme huolta siitä, että siihen päästään? Olemmeko uskottavia? Miten tuemme oppimista? (OPS ja HOPS) Olemmeko määritelleet osaamisen arvioinnille kriteerit? Miten arvioimme: ennen aikana jälkeen? Ovatko AHOT-prosessit kunnossa? Toisaalta: muun kuin tutkinnoissa saadun opin tunnistaminen edellyttää oppimistulosten määrittelemistä.

10 Lisää kysymyksiä Huomioimmeko yleiset (työelämä-, akateemiset) valmiudet opetussuunnitelmissa? Ketkä osallistuvat opetussuunnitelmien kehittämiseen? Tutkimuksen todellinen kytkös opetussuunnitelmiin? Tuemmeko elinikäiseksi oppijaksi kasvamista? Miten siirrämme huomion suorittamisesta osaamiseen, asiantuntijana kasvuun ja kehittymiseen? Teemmekö osaamisen näkyväksi? Opiskelijalle itselleen, työnantajille, yhteiskuntaan?

11 Vielä yksi: oppimistulosten vertailu Korkeakoulutasoisen oppimistulosten arvioinnin kehittäminen (AHELO, Assessment of Higher Education Learning Outcomes, OECD) toistaiseksi ns. feasibility study Suomi mukana geneeristen taitojen mittaamisessa (ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, argumentoiva kirjoittaminen jne.) tulokset alkuvuodesta 2013 jatkuu varsin todennäköisesti varsinaisella arvioinnilla