Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015"

Transkriptio

1 Irja Henriksson Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto pieneni 18 %. Tässä julkaisussa luvut esitetään vuoden 216 kuntajakoluokituksen mukaisesti. Lahteen on rakennettu enemmän asuin- kuin toimitiloja vuodesta 21 lukien. (Kuvat 1 ja 2). Lahden kaupungin rakennusvalvonnan mukaan vuonna 215 valmistuneista 386 rakennuksesta oli pientaloja 154, asuinkerrostaloja 18, rivitaloja 15 ja vapaaajan rakennuksia 11. Toimitilarakennuksia valmistui 39 ja muita rakennuksia 149. (Taulukko 1). Valmistuneista rakennuksista 6 oli laajennus- ja muutoshankkeita. Vuoden 215 rakennustuotanto oli yhteensä kerrosneliömetriä. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna tuotannosta 29 % oli asuinkerrostaloja, 2 % pientaloja ja 13 % opetusrakennuksia. Edellisvuoteen verrattu- na rakennuksia valmistui vain yksi vähemmän, mutta kerrosneliömäärältään tuotanto oli 1 % edellisvuotta pienempi. Vuosina valmistui yhteensä noin 2 2 rakennusta vuosittaisen tuotannon ollessa keskimäärin runsas 4 rakennusta. Viiden vuoden aikana valmistuneista rakennuksista lähes tuhat oli pientaloja, runsas 9 asuinkerrostaloja, noin 8 rivitaloja ja liki 6 vapaa-ajan rakennuksia. Toimitilarakennuksia valmistui noin 2 ja muita rakennuksia yli 8. Viiden vuoden kokonaistuotanto oli liki 68 k-m². Tuotannosta asuinkerrostaloja oli 27 %, erillispientaloja 23 % ja liikerakennuksia 12 %. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.

2 rakennusten lkm k-m² Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä vuosina Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Kuva 2. Valmistuneiden rakennusten kerrosneliömetrimäärä vuosina Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Valmistuneet rakennukset, kpl % Valmistuneet rakennukset, k-m² muutos yht % muutos yht Yhteensä , , Asuinrakennukset , , erilliset pientalot , , rivi- ja ketjutalot , , asuinkerrostalot , , vapaa-ajan asuinrak , , Liikerakennukset , , Toimistorakennukset , , Liikenteen rakennukset , , Hoitoalan rakennukset , , Kokoontumisrakennukset , , Opetusrakennukset , , Teollisuusrakennukset , , Varastorakennukset , , Palo- ja pelastustoim. rak , , Muut rakennukset , , Taulukko 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä ja kerrosala käyttötarkoituksen mukaan Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta. Kolmannes uusista rakennuksista Launeelle Rakennustoiminnan alueellisen sijoittumisen selvittämiseksi tehtiin Lahden paikkatietojärjestelmä Trimblestä poiminta vuonna 215 valmistuneista uusista rakennuksista. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin pois sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset. Tulokseksi saatiin 181 uutta rakennusta, joista 122 (67 %) oli pientaloja, 14 (8 %) rivitaloja, 12 (7 %) asuinkerrostaloja ja 9 (5 %) vapaa-ajan-asuntoja eli tuotannosta 87 % oli asuinrakennuksia. Pientalorakentaminen keskittyi Launeen, Kolava- Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Pientaloista noin kolmannes rakennettiin Launeelle ja noin viidennes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Asuinkerrostalotuotannosta yli puolet sijoittui Launeelle. (Kuva 3). Uusien rakennusten kerrosneliömetristä 21 % sijoittui pientaloihin, 32 % asuinkerrostaloihin, 4 % rivitaloihin ja prosentti vapaa-ajanasuntoihin. Rakennustuotannosta asuintalojen osuus oli 59 %, opetusrakennusten 13 % ja liikerakennusten 12 %.

3 asuntojen lkm Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki / Trimble Kuva 3. Valmistuneet uudet rakennukset talotyypin mukaan suuralueittain tarkasteltuna vuonna 215. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Tarkastelussa eivät ole mukana sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojta ja yksinomaan maatalouskäytössä olevat rakennukset. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Asuntotuotanto jatkuu kerrostalopainotteisena Lahden kaupungin rakennusvalvonnan tietojen mukaan vuoden 215 asuntotuotanto oli yhteensä 766 asuntoa, joista 762 valmistui varsinaisiin asuinrakennuksiin ja neljä asuntoa ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muihin kuin asuinrakennuksiin (kuva 4). Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelutaloja. Valmistuneista asunnoista 65 sijoittui laajennus- ja muutoskohteisiin. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 215 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 75 %, pientaloasuntoja 17 % ja rivitaloasuntoja 8 %. Pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli vielä vuonna 213 yli 25 %, mutta parin viime vuoden aikana se jäänyt alle 2 prosentin. Syinä ovat muun muassa taloudellinen taantuma ja myynnissä olevien vanhojen pientalojen suuri määrä. Asuntoja valmistui kerrostaloihin 571, pientaloihin 13, rivitaloihin 61 ja muihin rakennuksiin neljä. Vuoteen 214 verrattuna supistui pientaloasuntojen tuo- tanto -2 % ja kerrostaloasuntojen -8 %. Valmistuneiden rivitaloasuntojen määrä sen sijaan kasvoi 17 %. Edellisvuoteen verrattuna koko asuntotuotanto pieneni -18 %. Vuosina aikana rakennettiin yhteensä liki 3 9 asuntoa, joista 2 4 rakennettiin kerrostaloihin, yli 8 pientaloihin, runsas 3 rivitaloihin ja noin 3 muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin 778 asuntoa vuodessa. Uusista kerrostaloasunnoista liki puolet Launeelle Lahden paikkatietojärjestelmästä tehdyn poiminnan mukaan vuonna 215 valmistui uusiin rakennuksiin yhteensä 712 asuntoa. Niistä 515 oli kerrostaloasuntoja, 129 pientaloasuntoja ja 67 rivitaloasuntoja. Kerrostalojen asuntotuotannosta liki puolet sijoittui Launeelle ja runsas viidennes sekä Keskustaan että Mukkulaan. Uusista pientaloasunnoista yli kolmannes rakennettiin Launeelle ja noin viidennes Kolava- Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Rivitaloasuntoja valmistui eniten Ahtialaan ja Kolava-Kujalan suuralueelle. (Kuva 4).

4 asuntojen lkm asuntojen lkm Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 4. Lahteen vuosina valmistuneet asunnot talotypin mukaan. Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: Lahden kaupunki / Trimble Kuva 5. Valmistuneet uudet asunnot talotyypin mukaan suuralueittain tarkasteltuna vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble.

5 h-m² asuntojen lkm 5 Asuntojen keskikoko pienenee Vuonna 215 varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä (kuva 6). Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 48 h-m2, rivitaloasunnot 63 h-m2 ja pientaloasunnot 12 h-m2. Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Vuonna 215 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli yhdeksän neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Etenkin pientaloasuntojen keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Niiden keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt viidessä vuodessa noin 3 h-m2. Joka neljäs asunto valtion tukemaa asuntotuotantoa Vuonna 215 valmistuneesta 766 asunnosta 18 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja, jotka kaikki rakennettiin Lahteen. Koko asuntotuotannosta 24 % oli valtion tukemaa. (Kuva 7). Asuntotuotanto Lahdessa ja vertailukaupungeissa Tuhatta lahtelaista kohti valmistui 6,5 asuntoa vuonna 215. Suhdeluku oli 6,3 vuonna 214, jolloin Lahden suhteellinen asuntotuotanto oli hieman alle suurien kaupunkien keskitason. Tämä johtui osittain kaupungin keskimääräistä alhaisemmasta väestönkasvusta. Asukaslukuun suhteutettuna rakentaminen oli vuonna 214 vilkkainta Vantaalla ja Oulussa, joissa valmistui yli yhdeksän asuntoa tuhatta asukasta kohti. Suhteellinen asuntotuotanto oli alhaisin Kouvolassa, Turussa ja Helsingissä Kuva 7. Valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto vuosina Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta Valtion tukema Vapaarahoitteinen Lähde: Lahden kaupunki 2, 18, 16, 14, 12, 154,4 15,5149,2 145,8 148,3 15,8 14,8 125,4 119,5 1, 8, 6, 4, 84,8 81,8 83,3 77,5 76,1 76,4 78,8 62,8 56,4 87,4 66,4 63,6 64, 59,8 56,5 51,9 46, 47,9 2,, Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Lähde: Lahden kaupunki Kuva 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina Lähde: Lahden kaupunki / Rakennusvalvonta.

6 6 Kuntaliitos kasvatti rakennuskantaa 4 % Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten lukumäärä kasvoi noin 4 % ja kerrosala noin 18 %. Lahdessa oli vuoden 215 lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 84 % (2 255) oli asuinrakennuksia, 3 % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. Asuinrakennuksista oli pientaloja 77 % (15 561), rivitaloja 5 % (1 72), kerrostaloja 9 % (1 836) ja vapaa-ajan rakennuksia 9 % (1 786). (Taulukko 2). Rakennuksia oli eniten Nastolan suuralueella, jossa sijaitsi 28 % koko kaupungin rakennuskannasta. Muihin suuralueisiin verrattuna Nastolassa oli eniten asuin-, teollisuus- ja kokoontumisrakennuksia sekä liikenteen rakennuksia. Asuinrakennuksiin luokiteltavista vapaa-ajan asunnoista valtaosa sijaitsi Nastolas- sa. Launeen suuralueella sijaitsi eniten liike- ja varastorakennuksia sekä hoitoalan rakennuksia. Toimistorakennuksia oli eniten Keskustassa. Asuinkerrostaloista 27 % sijaitsi Keskustassa, rivitaloista viidennes Launeella ja pientaloista neljännes Nastolan ja Launeen suuralueilla. Oikean kuvan saamiseksi rakennusten lukumäärän lisäksi tulee tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä k-m². Kerrosneliöistä 57 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 11 % liikerakennuksissa, 4 % varastorakennuksissa ja 3 % toimisto- ja opetusrakennuksissa. (Taulukko 3). Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Nastola Yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Asuin-, toimisto-, liike- ja opetusrakennusten sekä liikenteen rakennusten kerrosneliöitä oli eniten Keskustan suuralueella. Launeelle sen sijaan oli sijoittunut eniten varastorakennusten pinta-alasta. Teollisuuskäytössä olevien rakennusten kerrosala oli suurin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Hoitoala- ja kokoontumisrakennuksia oli eniten Kärpäsen suuralueella. k-m² % Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Nastola Yhteensä ,7 4,6 16,2 6,4 2,3 22,7 1, 3,4 13,6 Pientalot ,7 5,3 7, 19,3 3,7 25,6 9, 5,3 24,1 Rivitalot ,4 9,7 6,6 12,7 3,3 19,2 13,4 13,8 17,9 Kerrostalot ,8 7,1 19,3 2,5,1 18,6 8,5 3,8 4,5 Vapaa-ajan rakennukset , 1,3,2 1, 3,4,7 1,1 1, 82,4 Liikerakennukset , 3,6 8,8 1,3 3,7 33,2 3,7,7 8,1 Toimistorakennukset ,3 1,4 15,3,9,5 13,7 5,1,1 5,5 Liikenteen rakennukset ,7 4, 11,5 3, 13,2 14,5 18,9,8 11,5 Hoitoalan rakennukset ,7,3 6,8 4,7,2 12,4 38,2 9,3 7,3 Kokoontumisrakennukset ,8 5,8 5, 1,6,3 15,9 29,2,4 12,9 Opetusrakennukset ,6 4, 14,6 4,4 2,5 9,9 11,7 3,5 9,9 Teollisuusrakennukset ,9,2 33,1 1,6 1,7 25,6 9,8,1 2, Varastorakennukset ,9 2,8 22,7 3,4 7,1 38,3 13,3,2 11,3 Pelastustoimen rakenn ,7, 12,2 3,3, 4,4 4,2, 23,4 Muut rakennukset ,4 7,2 24,6 5,9 4,6 33,5 4,2 1,4 7,2 Taulukko 3. Rakennusten kerrosala (k-m²) käyttötarkoituksen mukaan vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble.

7 7 198-luku rakentamisen vilkkain vuosikymmen Lahden kaikista rakennuksista 62 % ja asuinrakennuksista 6 % on rakennettu vuoden 197 jälkeen. Opetus- ja kokoontumiskäytössä olevista rakennuksista peräti yli puolet ja rakennettu ennen 197-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset, joista yli 8 % on rakennettu 2-luvulla. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi etenkin 198- luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa. 198-luvulla valmistui sekä asuinrakennuksia että muita rakennuksia enemmän kuin muilla vuosikymmenillä. Kerrostalorakentaminen sen sijaan painottui vuosiin , jolloin rakennettiin yli 4 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin syntyivät useimmat kaupungin lähiöistä. Kuntaliitoksen myötä asuntojen määrä kasvoi 13 % Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungissa sijaitsevien asuntojen määrä kasvoi noin 13 % eli 8 35 asunnolla. Vuoden 215 lopussa Lahden asuntokanta oli 71 78, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 64 % (45 655), omakotitaloasuntoja 24 % (17 222) ja rivitaloasuntoja 8 % (5 412). Lisäksi 14 asuntoa oli vapaa-ajan rakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa. (Kuva 8). Liki neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, viidennes Launeella, 16 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella ja 11 % Nastolan suuralueella. Lahden asuntokannasta kaksi kolmasosaa on kerrostaloasuntoja. Suurista kaupungeista Lahtea kerrostalovaltaisempia ovat ainoastaan Helsinki, Turku ja Tampere. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli keskustassa 91 %, Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi -suuralueella 83 %, Mukkulassa 63 %, Kärpäsessä ja Launeella 6 % ja Jalkarannassa 52 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (68 %), Ahtialan (61 %) Nastolan (54 %) suuralueilla. Kolava-Kujalan asunnoista joka neljäs ja Jalkarannan asunnoista viidennes oli rivitaloasuntoja. asuntojen lkm Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Nastola Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset Kuva 8. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 215. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble. Lähde: Lahden kaupunki / Trimble

8 8 Yhteenveto Tässä julkaisussa luvut esitetään vuoden 216 kuntajakoluokituksen mukaisesti eli entisen Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan luvut on laskettu yhteen. Vuonna 215 Lahdessa valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto pieneni 18 %. Valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 5 % asuinkerrostaloja, 4 % rivitaloja, 1 % toimitilarakennuksia ja 39 % muita rakennuksia. Uusien rakennusten tuotannosta yli kolmannes sijoittui Launeen suuralueelle, jonne rakennettiin yli puolet uusista asuinkerrostaloista ja noin kolmannes pientaloista. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 215 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 75 %, pientaloasuntoja 17 % ja rivitaloasuntoja 8 %. Vuoteen 214 verrattuna pientaloasuntojen tuotanto supistui parilla prosentilla ja kerrostaloasuntojen liki kymmenellä prosentilla. Rivitaloasuntojen määrä sen sijaan kasvoi 17 %. Edellisvuoteen verrattuna koko asuntotuotanto pieneni -18 %. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten lukumäärä kasvoi noin 4 % ja niiden kerrosala noin 18 %. Lahdessa oli vuoden 215 lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 84 % oli asuinrakennuksia, 3 % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia asuinrakennuksesta oli 77 % pientaloja, 5 % rivitaloja, 9 % kerrostaloja ja 9 % vapaa-ajan rakennuksia. Rakennuksia oli eniten Nastolan suuralueella, jossa sijaitsi lähes 3 % koko kaupungin rakennuskannasta. Muihin suuralueisiin verrattuna Nastolassa oli eniten asuin-, teollisuus- ja kokoontumisrakennuksia sekä liikenteen rakennuksia. Asuinrakennuksiin luokiteltavista vapaa-ajan asunnoista valtaosa sijaitsi Nastolassa. Launeen suuralueella sijaitsi eniten liike- ja varastorakennuksia sekä hoitoalan rakennuksia. Toimistorakennuksia oli eniten Keskustassa. Liki neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, viidennes Launeella, 16 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella ja 11 % Nastolan suuralueella. Vuonna 215 varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 48 h-m2, rivitaloasunnot 63 h-m2 ja pientaloasunnot 12 h-m2. Valmistuneesta 722 asunnosta 18 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valmistuneet rakennukset Valmistuneet asunnot Yhteensä Asuinrakennukset erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot vapaa-ajan asuinrakennukset 11 Liikerakennukset 7 1 Toimistorakennukset 1 Liikenteen rakennukset 5 Hoitoalan rakennukset 6 Kokoontumisrakennukset 2 Opetusrakennukset 4 Teollisuusrakennukset 6 1 Varastorakennukset 8 Muut rakennukset 149 2

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna 27 28 9 Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina 1992-27, (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

VTT:n sarjat 6 % Tieteelliset artikkelit 15 % Muut julkaisut 39 % Konferenssiesitelmät 40 % 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015 Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015 Kuopion väestömuutos tammi - toukokuussa 2015 Kuopion ennakkoväkiluku toukokuun 2015 lopussa oli 110985. Tammi-toukokuussa Kuopion väestömuutos

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Asuminen 2009 Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Suomessa vähän korkeita rakennuksia Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostavat yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta. Rakennus, jossa

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2016

TILASTOKATSAUS 4:2016 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia

Lisätiedot

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista 1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja 215:12 Rakentaminen Helsingissä 214 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Eija Rauniomaa, 214 Uustuotanto ja laajennukset 214 2 213 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m 2 381 271 291 292

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.12.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 31.12.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 214 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 214 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 88, mikä on 617 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta.

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta. 2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010. TILASTOJA 6 211 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 21 Vuonna 21 Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uusia rakennuksia eikä valmistuneen rakennustuotannon kerrosala ole 196-luvun lopusta lähtien jäänyt

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen Rakennusalan suhdannenäkymät XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 1.11.2018 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka

Lisätiedot

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Rakennuspalotilanne PRONTO-poiminta 21.10.2015 (v. 2011-15): Rakennuksen pääluokka

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

LUONNOS Liite 2 (2018)

LUONNOS Liite 2 (2018) 1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä

Lisätiedot

9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009

9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 21 tilastoja 9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 29 Talonrakentaminen Helsingissä väheni vuoden 29 aikana. Erityisesti rakentamisen supistuminen kohdistui toimitilarakentamiseen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018 Rakentamisen vuosijulkaisu 2018 Jenni Väliniemi-Laurson Tilastoja 2019:4 Tiedustelut Jenni Väliniemi-Laurson, p. 040 3344771 Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2018 Rakennusteollisuus RT ry 2.10.2018 Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Voimaan tullut asumisen kerrosala 2016 (NETTO) kem² Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Yhteensä keskim.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Moderni puurakentaminen

Moderni puurakentaminen 13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ ÄÄRÄT 12 kk seurantajaksoilla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1998-1999 2003-2004 LAITERYHMÄKOHTAISET SÄHK S HKÖPALOM PALOMÄÄ ÄÄRÄT 500 450 400 350 300 250 200

Lisätiedot