Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Lappeenrannan lukiiden piskelijahulln petussuunnitelma Päivitetty Sisällysluettel 1) Ennalta ehkäisevät tuen mudt lukissa 3 2) Kdin ja lukin välisen yhteistyön periaatteita ja mutja 3 3) Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 4 4) Varhaisen puuttumisen malli 5 a) Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi 5 b) Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä 7 5) Opiskelun erityinen tuki 7 a) Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet lukissa 8 b) Alkukartitukset 9 c) Kurssimutinen erityinen tuki 9 d) Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena 10 e) Pedaggisen tuen suunnitelma 10 6) Maahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat 10 7) Opiskelijahultryhmä ja mniammatillinen tuki 11 8) Salassapit ja luttamuksellisuus 13 9) Ylippilastutkinnn erityisjärjestelyt 14 a) Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa 15 b) Miten erityisjärjestelyjä haetaan? 16 c) Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan 16 d) Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa 17 e) Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet 17 10) Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamistapausten käsittely 18 a) Seksuaaliseen häirintään puuttuminen 19 11) Päihteiden käytön ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen 19 12) Tupakintiin ja tupakan hallussapitn puuttuminen 20 13) Jaksamisen ngelmat: stressi, uupuminen ja masennus 21 a) Opiskelijiden hyvinvinnin seuranta ja ngelmien ennaltaehkäisy 22 14) Timinta äkillisissä kriiseissä, uhka ja vaaratilanteissa 23 Lähteet 24 1

2 Säädökset ja hjeet: Opiskelijahult n piskelijiden fyysisestä, psyykkisestä ja ssiaalisesta hyvinvinnista hulehtimista. HE205/2002: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi peruspetuslain, lukilain, ammatillisesta kulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetun lain 11 ja 16 :n muuttamisesta. Muisti (pdf, Opetushallitus). Oppilas ja piskelijahulta, kdin ja kulun/ppilaitksen yhteistyötä sekä turvallisuutta kskevista lakimuutksista. HE252/2006: Hallituksen esitys eduskunnalle uudesta lastensujelulaista. Lastensujelulaki /417. Lain tarkituksena n turvata lapsen ikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainiseen ja mnipuliseen kehitykseen sekä erityiseen sujeluun. Opetusministeriön asettama työryhmä n määritellyt ppilashulln ja piskelijahulln tavitteita (OPM:n työryhmien muistiita 13:2002). Lukilaki 29 a ( /478): Opiskelijahulllla tarkitetaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittavaa siitä, että piskelijalle annetaan tiet hänen käytettävissään levista terveydenhulln ja ssiaalihulln palveluista ja hänet hjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukin petussuunnitelman perusteet 2003 (OPH:n määräys 33/011/2003). Opiskelijahulln tavitteena n luda turvallinen ja terve piskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahult n piskeluympäristön hyvinvinnin edistämistä ja ppimisvaikeuksien ja muiden ngelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijiden sallisuutta man yhteisönsä hyvinvinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu piskelijahullsta kuuluu saltaan kaikille piskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahulta kskeva petussuunnitelman sa laaditaan yhdessä kunnan ssiaali ja terveydenhulln timeenpann kuuluvia tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Opiskelijahult ehkäisee, tunnistaa ja krjaa ppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja ssiaalisia vaikeuksia. Hyvä piskelijahulttyön tteutuminen edellyttää mniammatillista 2

3 yhteistyötä. Opiskelijahulta tteuttavat ppilaitksissa rehtri, pettajat, terveydenhulln työntekijät, psyklgit, ssiaalityöntekijät sekä piskelijan ppimista, hyvinvintia ja kuntutusta edistävät erityistyöntekijät. Hyvin järjestetty petus n keskeinen kein piskelijan kaikinpulisen hyvinvinnin edistämisessä. Kulutuksen järjestäjän tai ppilaitksen tulee lla timinnassa alitteellinen. Erityistä tukea tarvitsevat piskelijat tulee ttaa erityisesti humin. Opiskelijahulln tulee tukea piskelijan ppimista ja ehkäistä kulutuksen keskeyttämistä. 1 ENNALTA EHKÄISEVÄT TUEN MUODOT LUKIOISSA Luki pintihin hakeutumisvaiheessa ja etenkin luki pintjen alussa, ns. nivelvaiheessa, piskelijille ja heidän hultajilleen tiedtetaan lukikulutuksesta ja piskelijahulln eri mahdllisuuksista. Opiskelijaa hjataan rientitumaan luki pintihin ja hankkimaan tieta, miten ja mistä hän saa tarvittaessa apua ja hjausta: Opint hjaus: piskelu lukissa, ma pint hjelma, jatk pintihin rientiva suunnitelma liittyen itsetuntemukseen, kulutus ja työelämätietuteen, ylippilastutkintn ja jatk pintihin hakeutumiseen Ryhmänhjaus: ryhmähenki, kulun sisäinen tiedtus, keskustelut ja ryhmätapaamiset, pintjen etenemisen seuranta Ainekhtainen hjaus: kurssiesittelyt, piskeluhjeistus, suritusten arviinti, kertauskurssit, tukipetus, tieta aineen y kkeista ja jatk pinnista Erityispetus: piskelun taidt, alkukartitus (tiednsiirt perusasteelta), luki yms. lausunnt, erityisen tuen suunnitelmat ja knsultaati Tutrtiminta: luki pintjen esittelyt perusasteella, ma ryhmä tutuksi, vertaistuki pintjen alussa Opiskeluterveyden palvelut (terveydenhitaja, lääkäri yms.) Lukin järjestyssäännöt: edistetään kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä nivelvaihe pintjen alun tukeminen.dc 2 KODIN JA LUKION VÄLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEITA JA MUOTOJA Lukilaki / mm. Lukikulutuksen tavitteet: nurten lukikulutuksessa tulee lla yhteistyössä ktien kanssa. Kdin ja lukin yhteistyössä periaatteena n vastavurisuus. Lukin vanhempainillissa pidetään esillä ajankhtaisia teemja esimerkiksi luki pintjen alitukseen, hjaus ja tukipalvelujen järjestämiseen, piskelijiden hyvinvintiin, ylippilastutkintn ja jatkkulutukseen liittyen. Vanhemmille tiedtetaan j hakuvaiheessa luki pintjen sisällöistä ja siirtymävaiheesta tiselle asteelle. 3

4 Wilman* hultajatunnusten ja muiden erillisten tiedtteiden myötä vanhempien n mahdllista saada tieta ppilaitksen timinnasta, seurata nuren pintjen etenemistä ja pissalja. Alle 18 vutiaiden piskelijiden pissalt selvittää hultaja. Myös kaupungin yhteisille ja lukiiden mille ktisivuille n kttu runsaasti tieta luki pinnista hultajienkin käyttöön. Hultajia kannustetaan pitämään aktiivisesti yhteyttä lukin kanssa. Kunkin piskelijan ma ryhmänhjaaja timii linkkinä kdin ja ppilaitksen välillä. Hultaja kutsutaan myös mukaan lukin piskelijahultryhmän palavereihin, js niissä käsitellään hänen lapsensa piskeluun liittyviä asiita. Lisäksi hultajia kutsutaan sallistumaan lukin eri tapahtumiin lukuvuden aikana. Hultajilta kysytään palautetta lukin timinnasta. Hulen puheeksitt hultajien kanssa: Yhteistyötä hultajien kanssa edistää se, että hultajilta pyydetään apua nuren hulen lievittämiseksi. Keskusteluissa painpiste n tavitteissa ja ratkaisumahdllisuuksissa, ei mahdllisten ngelmien laadussa tai syissä. (*Wilma n Primus piskelijahallint hjelman www liittymä. Wilmaa käyttävät mm. pettajat, piskelijat, terveydenhitajat ja hultajat. Wilma hjelmalla valitaan kursseja, arviidaan, merkitään pissalja, selataan työjärjestyksiä ja tiedtetaan.) 3 OPISKELIJOIDEN OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN Lukilaki / Opiskelijiden kuuleminen: Kulutuksen järjestäjän tulee varata piskelijille mahdllisuus sallistua kulutuksen kehittämiseen sekä kuulla piskelijita ennen pintihin ja muihin piskelijiden asemaan lennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Lukilaki / Oppilaskunta: Jkaisella ppilaitksella, jssa järjestetään tässä laissa tarkitettua kulutusta, n piskelijista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä n edistää piskelijiden yhteistimintaa ja kulutyötä. Oppilaskunta käyttää piskelijiden puhevaltaa 27 :ssä säädetyissä asiissa. Yhteisöllisyyttä ja ssiaalista kasvua vidaan ppilaitksessa vahvistaa esimerkiksi tarjamalla piskelijille vaikuttamisen kanavia. Yhteisöllisyyden kkemus lisää nuren piskeluviihtyvyyttä. Opiskelijiden sallisuutta ja aktiivisuutta edistetään lukiissa etenkin lukuvuden kiertn liittyvien tapahtumien järjestämisellä sekä ppilaskunta ja tutrtiminnalla. Vusittain kunkin lukin ppilaskunnan vaaleissa valitaan uusi hallitus. Oppilaskunnalla n mahdllisuus järjestää yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Oppilaskunnalla n myös edustaja pettajakkuksissa, ja nurten ääntä kuullaan yhteisistä asiista päätettäessä. Tutrpiskelijat timivat vertaishjaajina etenkin luki pintjen alkuvaiheessa. Erilaisten kyselyjen avulla ppilaits vi kehittää yhteistiminnan ja sallisuuden mutja edelleen ja tukea piskelijiden ssiaalista kasvua: piskelijakyselyt pintplun eri vaiheissa, piskelijan pint hjelman tarkistus, henkilökhtainen hjaus ja ryhmänhjaajan haastattelut lukiplun eri vaiheissa. 4

5 Kursseilla ja prjektien avulla valmennetaan nuria myös laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 4 VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Varhaisen puuttumisen tavitteena n mahdllisimman aikaisessa vaiheessa auttaa tukea tarvitsevaa nurta sekä välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kk lukiyhteisössä. Opiskelijan tilanteesta saadaan tieta erilaisten seurantatimien avulla: Tiet piskelijan tuen tarpeista siirtyy peruskulusta lukin piskelijatietjen siirrn yhteydessä, mikäli uuden lukilaisen hultaja n antanut tiednsiirtn luvan. Jaksittaisissa ryhmänhjaajien ja pint hjaajan palavereissa seurataan säännöllisesti piskelijan piskelusuunnitelmien ja suritusten edistymistä. Luki pintjen ensimmäisenä vunna laaditaan piskelijille piskeluvalmiuksiin ja taitihin liittyvä alkukartitus. Arjen havaintjen perusteella kertyy kkemuksia siitä, selviääkö nuri pinnissaan. Opiskelutahdin npeus ja laajat asiakknaisuudet sekä lukemisen ja kirjittamisen määrä saattavat laukaista ngelmat vasta lukissa. a. Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi Opiskelijan ja hänen tilanteestaan kettua hulen astetta, mien auttamismahdllisuuksien riittävyyttä sekä lisävimavarjen ja avun tarvetta vidaan jäsentää ns. hulen vyöhykkeistön avulla. Myös piskelijat vivat itse arviida vyöhykkeistön avulla maa hulen astettaan ja tukitarpeitaan. - I Ei hulta vyöhyke: Ketaan nuren asiiden levan hyvin. Asiat ja ma timinta sujuu, niin kuin pitääkin ja tuttaa tivttuja tulksia. - II Pienen hulen vyöhyke: Ketaan pieni huli tai ihmettely käy mielessä, jpa tistuvasti. On kuitenkin vahva luttamus miin auttamismahdllisuuksiin. Näissä tilanteissa hulen puheeksi ttaminen ketaan suhteellisen helpksi, kska pystytään tarjamaan tukea. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuttaa tivttua myönteistä kehitystä. Pienen hulen vyöhykkeellä n hyvät mahdllisuudet varhaiseen puuttumiseen. - III Tuntuvan hulen vyöhyke (Harmaa vyöhyke): Huli n tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeint n käytetty tai ne vat vähissä. Usk miin auttamismahdllisuuksiin n ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää hulta n ilmennyt j pitkään. Tilanteet vat kurmittavia, tilanteeseen liittyvien tahjen työnjak n usein epäselvää tai muiden tahjen mukanalsta ei le tieta. Ketaan kasvavaa hulta, kaivataan lisävimavarja ja kntrllia, mutta llaan samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja vidaan pelätä liiittelevansa. Judutaan phtimaan myös velvllisuuksia, sitk vaitilvelvllisuus vai lakien/ säädösten velvitteet. 5

6 - IV Suuren hulen vyöhyke: Arviidaan nuren levan vaarassa. Huli n tuntuvaa ja mat keint vat lpussa. Vyöhykkeelle sijittuvat hulet eivät anna enää mahdllisuutta empimiseen. Ennakidaan, että nurelle käy tdella hunsti, ellei tilanteeseen saada muutsta heti. Kuva 1. Hulen vyöhykkeistö (Erikssn & Arnkil 2009) EI HUOLTA 1 PIENI HUOLI 2 TUNTUVA HUOLI 3 SUURI HUOLI 4 Ei hulta Pieni huli tai ihmettely Huli kasvaa ja n tuntuvaa. Hulta n paljn ja jatkuvasti, huli n erittäin lainkaan. käynyt mielessä. Luttamus miin mahdllisuuksiin suuri. Luttamus miin mahdllisuuksiin hyvä. heikkenee. Omat vimavarat ehtymässä. Omat keint lppumassa tai lpussa. Lisävimavarja, kntrllia ja muuts Ajatuksia Selvästi kettu lisävimavarjen ja tilanteeseen saatava heti. lisävimavarjen kntrllin*) lisäämisen tarve. tarpeesta. *) kntrllilla tarkitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajittamalla jtakin epätivttavaa asiaa esimerkiksi päihteiden käyttöä. Hulen vyöhykkeitä n neljä. Hulen vyöhykkeistössä huli nähdään jatkumna, jnka yhdessä ääripäässä n ei hulta tilanne ja tisessa ääripäässä suuren hulen tilanne. Hulen vyöhykkeistö n kielikuva ja rajat vat justavia. Huli n aina subjektiivinen kkemus, jka liittyy ennakintiin mista timintamahdllisuuksista tilanteessa. Huli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun mat timintamahdllisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Jkainen työntekijä tteuttaa piskelijahulta sana maa perustyötään, mutta etenkin ryhmänhjaajan velvllisuus n ttaa asia puheeksi, kun hän saa jstain viestin tai hän havaitsee piskelijan piskelua ja piskelukykyä haittaavia asiita. Js ryhmänhjaajalla tai pettajalla herää pienikin huli piskelijan tilanteesta, n se hyvä ilmaista piskelijalle. Usein tällainen keskustelunavaus riittääkin ja nuri krjaa tilanteen itsenäisesti. Js tämä ei tunnu riittävän, ryhmänhjaaja kerää hulikrttiin tsiasiihin perustuvia havaintja tapahtuneesta tai muutksesta. Havaintjen tulee aina liittyä asianmaisen henkilön piskeluun; käyttäytymiseen petustilanteissa, mahdllisiin muutksiin ppimiskyvyssä, selviytymiseen tverisuhteissa ja mahdlliseen kiusaamistilanteeseen. Menetelmäesimerkki valmistauduttaessa keskusteluun: Mistä let hulissasi nuren tilanteessa? (selkiinnytä ja jäsennä tilanne ennen hulen puheeksi ttamista esitä knkreettisia havaintja, ei yleisellä taslla) Mitä tapahtuu, js et ta hulta puheeksi? Kuinka suuri hulesi n? Mitä vimavarja (myönteistä) nuressa ja hänen tilanteessaan näet, jista vit myös kerta hultajille? Mitä sinä ja hultajat visitte tehdä tahillanne/yhdessä nuren tilanteen parantamiseksi? Miten tat hulesi/yhteistyötiveesi esille? Mihin puheeksi ttaminen jhtaa lähitulevaisuudessa? 6

7 b. Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä: Jatkuva myöhästely, pissalt tunneilta tai tekemättömät tehtävät Heikk piskelumenestys, alisuriutuminen Puutteet piskelutavissa ja piskelutekniikissa Luku tai kirjitushäiriö Jaksamisen ngelmat, stressi, uupuminen ja masennus Jännittäminen, keskittymisvaikeudet, ahdistus Epäasiallinen käytös, muu pikkeava käytös Päihteiden käyttö (alkhli, tupakka, huumeet) Kiusaaminen tai kiusatuksi jutuminen, seksuaalinen häirintä Yksinäisyys, mielenterveysngelmat, syömishäiriöt Vakava sairaus, vammat Kun huli n tettu puheeksi, tehdään hultajien kanssa yhdessä knkreettinen suunnitelma, jka perustuu käytännön tekihin ja pieniin tavitteiden suuntaisiin askeliin. Kun suunnitelma n tehty, svitaan aika yhteiselle seurantapalaverille. Tapahtumat n syytä kirjata ylös. Asiat eivät yleensä krjaannu ensimmäisen puheeksitn jälkeen. Auttaminen saattaa edellyttää keskustelun avaamista uudelleen ja uudelleen. Ryhmänhjaaja vi myös hjata piskelijan pinthjaajalle, terveydenhitajalle tai piskelija vidaan kutsua hultajan kanssa (alle 18 v.) piskelijahultryhmään. Opiskelijalle tulee kuitenkin kerta, mikäli asia siirtyy piskelijahultryhmälle ja ryhmänhjaaja n yhteydessä ktiin. 5 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Lukin petussuunnitelman perusteissa (2003) tdetaan seuraavaa: Opiskelun erityisen tuen tarkituksena n auttaa ja tukea piskelijaa siten, että hänellä n tasavertaiset mahdllisuudet surittaa luki pintnsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset piskelijat, jtka vat tilapäisesti jääneet jälkeen pinnissaan tai jiden piskelun edellytykset vat heikentyneet vamman, sairauden tai timintavajavuuden vuksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat piskelijat, jtka tarvitsevat psyykkistä tai ssiaalista tukea. Opiskelijalla vi lla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, ssiaaliseen speutumattmuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ngelmien vuksi. 7

8 Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden piskelu vidaan lukilain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja lukin petussuunnitelmassa määrätään. Js piskelija vapautetaan jnkin ppiaineen piskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita pintja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukilain 13 :ssä tarkitetut ppimistilanteet ja kkeet tulee järjestää siten, että piskelijan yksilölliset tarpeet tetaan humin. Opiskelijalle vidaan laatia suunnitelma, jhn kirjataan, miten yksilölliset timenpiteet vidaan tteuttaa. Js piskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukissa, tukitimien suunnittelu ja tteuttaminen tulee alittaa välittömästi. a. Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet Lukissa tukimutja vat kdin ja ppilaitksen välinen yhteistyö, hjauksen järjestäminen, kieli ja kulttuuriryhmien petus, piskelijahult sekä piskelun erityinen tuki. Opiskelijiden tukemisessa krstuvat ennalta ehkäisevä timinta ja varhaisen puuttumisen timet. Luki pinnissa diagnsidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukihäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jtka vaikeuttavat saamisen sittamista, tulee ttaa humin arviinnissa, siten että piskelijalla n mahdllisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelijan kurssiarvsanaa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003.) Erityisjärjestelyt tarkittavat sellaisia svittuja timenpiteitä, jilla erityistä tukea saavaa piskelijaa autetaan. Lukilain 13 mukaan "erityistä tukea tarvitsevan piskelijan piskelu vidaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja kulun petussuunnitelmassa määrätään". Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan arviintikin vidaan tteuttaa niin, että "piskelijalla n mahdllisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelija kurssiarvsanaa". (Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2003). Oppimisen tukemisen tavat vaihtelevat ppiaineittain ja ppimisen pulman vakavuusasteen mukaan. Ennen tukimudista päättämistä n syytä keskustella erityispettajan ja piskelijan itsensä kanssa. Tukitimet riippuvat myös kurssin sisällöistä ja menetelmistä. Erityistä tukea tarvitaan useimmiten seuraavissa tilanteissa: lukemisen ja kirjittamisen vaikeus, sairaus tai muu vamma, kuulvamma tai vieraskielisyys. Opiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea myös mielenterveysngelmien tai arjenhallintaan liittyvien ngelmien vuksi. Erityistä tukea vivat antaa mniammatillisena yhteistyönä esimerkiksi aineenpettaja, ryhmänhjaaja, pint hjaaja ja erityispettaja. Aineenpettajan tuella n humattava merkitys piskelijan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Opettajan hjaamiskeint liittyvät pedaggisiin ratkaisuihin sekä ymmärtävään ja aitn vurvaikutukseen piskelijan kanssa. Luki piskelussa tukea tarjtaan erityisjärjestelyin ppimistilanteissa ja kkeissa esimerkiksi seuraavin tavin: ppituntien rakenne (jhdnmukainen eteneminen ja hyvä jäsentely) materiaalivalinnat (havainnllisuus, selkeys ja mnipulisuus, keskustelun khteena leva materiaali jaetaan j etukäteen) 8

9 vältetään tilanteita, jissa piskelija jutuu kuuntelemaan, kirjittamaan ja lukemaan yhtä aikaa sähköinen ppimisympäristö avuksi; heiskirjallisuus ja muistiinpant timitetaan sähköisessä mudssa piskelijille teknisten apuvälineiden käyttäminen (äänikirjat, tietkne, digitaalikamera tai sanelin) lisäaika tehtävien surittamisessa, tehtävien jakaminen pienempiin kknaisuuksiin mahdllisuus täydentää tai krvata kirjallinen tehtävä/ke suullisesti (miettimisaikaa suullisessa kkeessa) vaihtehtisia tapja saamisen näyttämiseen: pari tai ryhmäke, kysymykset etukäteen, lähdeaineistn käyttömahdllisuus phtimalla, millin tarvitaan virheetöntä tekstiä, millin taas ikeinkirjitusvirheet eivät haittaa; suritusten arviinnissa pettaja vi jättää humitta selvästi tistuvat virheet, jtka jhtuvat lukivaikeudesta vältetään pyytämästä piskelijaa lukemaan tekstiä ääneen järjestetään rauhallinen työskentelytila ja riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen Erityisen tuen järjestämisessä n lukin erityispettaja keskeisessä asemassa. Erityispettajan asiantuntemus piskelun ja ppimisen kysymyksissä tukee mniammatillista yhteistyötä piskelijiden tarvitsemien tukipalvelujen järjestämisessä. Erityinen tuki vi sisältää seuraavia asiita: b. Alkukartitukset tehdään pintjen alkuvaiheessa kerrtaan piskelijille, pettajille ja hultajille ppimisvaikeuksien ilmenemismudista eri ppiaineissa, erityisestä tuesta lukissa ja piskelijahullsta erityispettajan haastattelu, jssa kartitetaan erityisen tuen tarvetta c. Kurssimutinen erityinen tuki pedagginen tuki, jssa pääpain ppimaan ppimisessa, man ppimistyylin löytämisessä ja itsetunnn vahvistamisessa ppijana teemat: ppimisvaikeudet ppimistyyli, yleiset piskelutekniikat vieraan kielen piskelutekniikat luetun ymmärtäminen, lukutekniikat muisti, keskittyminen, mtivaati 9

10 kirjittamisen taitjen kehittäminen rentutuminen ppimisen tukena, stressinhallinta, mielikuvaharjitukset d. Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena lukitestaukset sekä muu yksilöllinen petus ja hjaus arviidaan piskelijan tarvetta hakea erityisjärjestelyjä ylippilaskirjituksiin tarvittaessa mudstetaan pienryhmä, jka kkntuu svitun ajan tietyn tavitteen ja teeman ympärillä e. Pedaggisen tuen suunnitelma piskelijalle laaditaan suunnitelma Wilman lmakkeeseen, jhn n kirjattu piskelijan erityisen tuen perusteet (esim. diagnsitu lukivaikeus) tuen tarpeet ja timenpiteet eri ppiaineissa tuen tarpeet ylippilastutkinnssa yhdessä piskelijan ja hultajan kanssa aineenpettaja mukana, mikäli mahdllista erityinen tuki lukiissa erityispetta 6 MAAHANMUUTTAJAT JA VIERASKIELISET OPISKELIJAT Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä piskelijita tuetaan selviytymään luki pinnistaan kuten jkaista lukin piskelijaksi valittua. Heille vidaan laatia yksilöllinen pintsuunnitelma. Opiskelijita infrmidaan j luki pintjen hakuvaiheessa erilaisista piskelumahdllisuuksista ja tukijärjestelyistä niin luki pintjen aikana kuin ylippilastutkinnn surittamisessakin. Lukissa mahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat piskelevat ppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus jk sumi/rutsi tisena kielenä ppimäärän mukaan tai sumi/rutsi äidinkielenä ppimäärän mukaan. Maahanmuuttajan ja vieraskielisen piskelijan pint hjelman suunnittelussa tetaan myös humin hänen aikaisemmat pintnsa perusasteella tai ulkmailla, vapautus tietyn aineen pinnista, tait ja taideainepaintus luki pintjen alkuvaiheessa, erilaiset tukikurssit ja neljän vuden luki hjelma vivat tällöin lla timivia ratkaisuja. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille vidaan mahdllisuuksien mukaan järjestää myös man äidinkielen ja man uskntkunnan petusta yhteistyössä muiden lukiiden kanssa. 10

11 Maahanmuuttajapiskelijan sekä hänen hultajansa puutteellinen kielitait vi lla esteenä asiiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn maahanmuuttajavanhempien ja kulun välisessä vurvaikutuksessa. Tulkki tai käännöspalvelua vi tarvita myös vanhempainillissa ja piskelijahultpalavereissa, suunnitelmien laatimisessa, vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa sekä kulu ja piskelutdistusten tai muiden tärkeiden dkumenttien kääntämisessä. 7 OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA MONIAMMATILLINEN TUKI Opiskelijahultryhmän (OHR) timinnan tavitteena n edistää piskelijiden ja piskeluyhteisön hyvinvintia ja tarjta piskelijille tarvittava tuki esteettömään piskeluun. Ryhmän jäseninä vat rehtri, erityispettaja, pint hjaaja, ryhmänhjaaja, piskeluterveyden edustaja (terveydenhitaja, lääkäri, piskelukuraattri) sekä piskelija hultajineen. OHR tarjaa mniammatillista tukea erilaisten ngelmallisten tilanteiden selvittämiseksi: terveystarkastukset (terveydenhitaja, lääkäri) psyykkinen tuki (psykiatrinen sairaanhitaja/psyklgi) arjenhallinta (piskelukuraattri/kppari timinta); kulun keskeyttämisen uhka ilman jatksuunnitelmaa piskelu ja ylippilastutkintsuunnitelmat (pint hjaaja, erityispettaja, pettajat) pedagginen tuki, ppimaan ppiminen (erityispettaja) KOPPARITOIMINTA esite2.dc piskeluterveyden palvelutekste.dc Opiskelijahultryhmän kkuksien esityslistan laatii puheenjhtaja. Svitut timenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen kirjataan pöytäkirjaan. Opiskelijakhtainen hulikrtti, esityslista ja pöytäkirja vat Wilmassa Tuki lmakkeissa. Opiskelijahultryhmän tehtävänä n myös laatia lukuvusittainen timintasuunnitelma, jssa kuvataan etenkin piskelijiden ngelmien ennaltaehkäisyä ja hyvinvinnin seurantaa tukevia timintamutja. hrn timintasuunnitelma.d hrn esityslista-pöytäkirja. hrn hulikrtti.dc Mniammatillisen tuen asiantuntijihin tetaan yhteyttä tilanteen niin vaatiessa piskelijahultryhmän kautta. Opiskelija hultajineen vi myös itse hakeutua palveluihin. 11

12 Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin Opiskeluterveyden palvelut (www.ekste.fi palvelut) vat ennaltaehkäisevää terveydenhulta. Ajanvaraukset hituvat ensisijaisesti man lukin terveydenhitajan kautta seuraaviin palveluihin: terveydenhitaja lääkäri psyklgi tarpeen kartitus piskelukuraattri (myös Kppari timinta) psykiatrinen sairaanhitaja seksuaalineuvja Lappeenrannan Opiskeluterveyden palvelut hyperlinkissä: Lääkärinhita vaativat päivystysluntiset sairaudet hidetaan avterveydenhullssa. Suun terveydenhullsta vastaavat avterveydenhulln hammashitlat. Erikislääkärit: esim. lausunt y tutkinnn erityisjärjestelyjä varten (neurlgi, fniatri) Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin nurispsykiatrian yksikkö tarjaa vutiaille nurille nurispsykiatrian erikissairaanhidn palveluja mielenterveydellisissä asiissa. Nurispsykiatrian yksikköön kuuluu neljä eri timintayksikköä, jtka vat Sihti: selvittelypaikka mielenterveyden ngelmissa, elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen vaikeuksissa sekä psykssiaalisissa ngelmissa Nurispsykiatrian pliklinikka Nurispsykiatrian sast Nurispsykiatrian kuntuttava päiväyksikkö TE timistn palvelut: ammatinvalinnanhjaus, tietja työ, kulutus ja harjittelupaikista, ppispimuksesta, pintjen rahituksesta, ammateista ja työelämästä KELA: pintssiaaliset tuet (pinttuki, kulumatkatuki) Kela Kulumatkatuki (hyperlinkki) Tisen asteen ammatilliset ppilaitkset: hakeutuminen lukista ammatilliseen kulutukseen Opiskelijahultryhmän palavereissa svituista asiista tiedtetaan asiansaisille. Opettajan n tiedettävä piskelijan erityisen tuen tarpeet kurssin alkaessa. Opiskelijan pedaggisen tuen suunnitelma Wilmassa n piskelijaa pettavien käytössä: pettaja vi tarkistaa Wilmasta petusryhmänsä piskelijiden mahdlliset erityisen tuen suunnitelmat pettaja keskustelee erityispettajan ja aineryhmänsä pettajien kanssa erityisen tuen järjestämisestä pettaja keskustelee järjestelyistä myös piskelijan kanssa kurssin alkaessa ja sen kuluessa 12

13 Opiskelija n itse man tilanteensa asiantuntija, jten piskelijaa hjataan myös itse hulien ja ngelmien ttamiseen esille ja niiden avimeen käsittelyyn. Ryhmänhjaajan timinta prsessin käynnistämisessä sekä piskelijan lähihjaajana ja tukijana n ensiarvisen tärkeää. 8 SALASSAPITO JA LUOTTAMUKSELLISUUS Lukilaki / Salassapit: Kulutuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet, lukin henkilöstö ja petusharjittelua surittavat henkilöt eivät saa luvattmasti sivullisille ilmaista, mitä he vat kulutukseen liittyviä tehtäviä hitaessaan saaneet tietää piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista ja taludellisesta asemasta. Edellä 1 mmentissa tarkitetut henkilöt sekä kuluterveydenhullsta ja muusta ppilashullsta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 mmentissa tai salassapitvelvllisuudesta erikseen säädetään, antaa tisilleen sekä kulutuksesta vastaaville viranmaisille piskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Henkilötietjen käsittelyssä lähtökhtana n luttamuksellisuus ja yhteistyö piskelijan ja tämän hultajan kanssa. Kun piskelijahulttyössä käsitellään yksittäistä piskelijaa kskevaa asiaa, niin asian käsittelyyn vivat sallistua ne piskelijan petukseen ja piskelijahulln järjestämiseen sallistuvat, jiden tehtäviin piskelijan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä vivat lla rehtri, ryhmänhjaaja tai pettaja, terveydenhitaja tai erityispettaja, kulupsyklgi, piskelukuraattri ja pint hjaaja ja tarvittaessa lääkäri ja lastensujelun ssiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn sallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Opiskelijahulttyössä käsitellään mnia piskelijaa ja hänen perhettään kskevia tietja, jtka vat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidlla tarkitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kielta ilmaista tiet suullisesti eli vaitilvelvllisuutta sekä kielta käyttää salaista tieta maksi eduksi tai tisen vahingksi. Salassa pidettäviä vat mm. tiedt piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista, kuten elintavista, vapaa ajan harrastuksista, perhe elämästä, pliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja sallistumisesta yhdistystimintaan, sekä tiedt taludellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä vat piskelijahulta kskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedt, tiedt piskelijalle suritetusta psyklgisesta testistä tai sveltuvuuskkeesta sekä piskelijan kesuritukset. Opiskelijalle annettavat tdistukset vat julkisia lukuun ttamatta tdistuksiin pikkeuksellisesti sisältyvää piskelijan henkilökhtaisten minaisuuksien sanallista arviintia, jka n salassa pidettävä tiet. Salassapitvelvllisia vat rehtri, pettajat, petusharjittelijat, piskeluterveydenhulln edustajat, piskelukuraattrit, kulupsyklgit sekä petuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet. Myöskään muut petuksen järjestäjän palveluksessa levat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietnsa saamia salassa pidettäviä tietja eivätkä luvuttaa salassa pidettäviä tietja sisältäviä asiakirjja. 13

14 Opiskelijahulttyöhön sallistuvilla n salassapitsäännösten estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen sekä piskelijan pettajalle ja petuksesta vastaavalle viranmaiselle piskelijan petuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Tiedn luvuttaja jutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, nk kysymys sellaisesta tiedsta, jka n välttämätön piskelijan tai muiden piskelijiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luvutettava tiet vi kskea muun muassa sellaista piskelijan sairautta, jka tulee ttaa petustilanteissa humin. Vaikka tiedn luvuttamiselle lisikin edellä tdettu lain tarkittama peruste, yhteistyön ja luttamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi n syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan hultajan sustumus salassa pidettävän tiedn luvuttamiseen. Hultajan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella vidaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietja pyytää myös muilta tahilta. Kun lukin piskelija täyttää 18 vutta, hän vi halutessaan kieltää mien piskelutietjensa luvuttamisen hultajille. 9 YLIOPPILASTUTKINNON ERITYISJÄRJESTELYT Js erityisjärjestelyjen tai erityisen tuen tarpeessa leva henkilö n tettu lukin piskelijaksi, tulee tuen tarve ttaa humin luki pintja ja ylippilastutkinta suritettaessa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003, 4.4 Opiskelun erityinen tuki). Js kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin erityisen painava peruste, ylippilastutkint lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin (Laki ylippilastutkinnn järjestämisestä 672/2005, 8 ). Js kkelaalla n kuulvamma, lukihäiriö, sairaus, vamma tai hän n vieraskielinen, hänen kkeensa vidaan jk järjestää pikkeavasti ja/tai em. asiat vidaan ttaa humin lpullista arvsanaa päätettäessä. Sama kskee kkelasta, jka n sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuksi estynyt surittamasta kkeita samalla tavalla kuin muut kkelaat. Ylippilastutkintlautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kkelaan tai hänen hultajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtineuvstn asetus ylippilastutkinnsta 915/2005, 6 ). Ylippilastutkintlautakunta n antanut erilliset määräykset ja hjeet kuulvamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden humin ttamisesta ylippilastutkinnssa. Ylippilastutkintlautakunnan määräyksiä ja hjeita (hyperlinkki): 14

15 Taulukk 1. Sairauden, vamman tai muun pultlauseen ttaminen humin ylippilastutkinnssa Aihe Lukihäiriö, lievä Lukihäiriö, keskivaikeavaikea Erityisjärjestelyt mahdllisia ei kyllä Kuulvamma kyllä (vapautus kuullunymmärtämiskkeesta) Vieraskielinen ei kkelas Sairaus tai vamma Vaikea elämäntilanne Arvsanakrtus Lisätietja Tarvittavat lausunnt (YTL:n lmakkeet) kyllä (vain yhdessä kkeessa) kyllä (arvsanakrtus erityisjärjestelyjen lisäksi vain pikkeustapauksissa) kyllä ei merkintää tutkinttdistukseen ei merkintää tutkinttdistukseen merkintä vapautuksesta tutkinttdistukseen x (ensisijassa pakllisissa kkeissa) ei merkintää tutkinttdistukseen kyllä kyllä nnettmuus, tapaturma, äkillinen sairastuminen, näkövamma, CP vamma, nivelja reumasairaus, mielenterveyteen liittyvät ngelmat Erityispettajan tai puheterapeutin tai psyklgin lukilausunt (arviinnissa käytettävä vähintään klmea eri testiä) lukilausunt ja erikislääkärin lausunt erikislääkärin lausunt selvitys vieraskielisyydestä lääkärintdistus, rehtrin tai asiantuntijan (psyklgi, lääkäri, erityispettaja) pultlause ei kyllä rehtrin tai asiantuntijan (erityispettaja, psyklgi tai lääkäri) laatima pultlause Lukissa tiedtetaan YTL:n määräyksistä piskelijille ja hultajille j luki pintjen alkuvaiheessa, jtta vidaan ajissa ryhtyä hankkimaan tarvittavia lausuntja. Opiskelija n myös itse vastuussa siitä, hankkiik hän lausuntja ja hakeek erityisjärjestelyjä. sairauden tai vamman humin t luku- ja kirjitushäiriön humi kuulvamman humin ttaminen y a. Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa Erityisjärjestelyjä haetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ne vivat lla seuraavanlaisia: pitkätaukinen kuullunymmärtämiskkeen äänite lisäaika kuullunymmärtämiskkeen lpussa lisäaika kirjallisessa kkeessa (6 tunnin kirjitusajan saa ylittää yhdellä tai kahdella tunnilla) erillinen ketila; myös ketilan istumajärjestystä laadittaessa sijittelussa n tettava humin kkelaan tarpeet 15

16 ikeus käyttää vastausten kirjittamiseen tietknetta erillisessä ketilassa (tietkneen tekstinkäsittelyhjelmasta n pistettu ikeinkirjituksen tarkistus). Suurennuslasin, lisävalaisimen tai lukin kkelaalle ketilaisuuden alussa antaman värillisen muvitaskun käyttöön ei tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. vapautus äidinkielen esseekkeen puhtaaksi kirjittamisesta vapautus ptisen vastauslmakkeen täyttämisestä iskirjaimiset tehtävät avustaja (vammaisen piskelijan henkilökhtainen avustaja saa antaa teknistä avustusta, mutta ei timia valvjana) pistekirjituksiset tehtävät näkövammaisille kkelaille tarkitetut tehtävät tekstitiedstina cd levyillä tai krvaavat tehtävät Tavitteena n, että kkelasta autetaan ensisijaisesti ketilanteen erityisjärjestelyillä eikä arvsanamuutksella. b. Miten erityisjärjestelyjä haetaan? YTL n antanut hjeet erityisjärjestelyjen hakemiseen seuraavasti: Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti lautakunnalta, kun kkelas ensimmäisen kerran ilmittautuu tutkintn. Erityisjärjestelyjä vi hakea myös hajautetun tutkinnn llessa kesken, mikäli niiden välttämättömyys havaitaan hajautetun tutkinnn alittamisen jälkeen. Erityisjärjestelyhakemus kirjitetaan hakemuksen kirjittamishetkellä vimassa levaan lautakunnan laatimaan lmakkeeseen (liitteenä hakemusmallit). Hakemukseen n liitettävä erikislääkärin lausunt sairaudesta tai vammasta. Lääkärinlausunnsta tulee käydä ilmi diagnsi ja lääkärin erikisala. Äkillisissä sairaustapauksissa rehtri vi saada lautakunnalta suullisen luvan erityisjärjestelyihin. c. Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan Opettajat eivät ta lääkärintdistuksia tai pultlauseita humin ylippilaskkeen arvstelussa, vaan ne käy läpi lautakunnan eri valikunnat tulsten valmistuttua. Arvsanan nstamista harkittaessa tetaan humin kkelaan sairauden, vamman tai vieraskielisyyden vaikeusaste sekä kkelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvsanan alarajan välinen piste er. Arvsanamuuts n mahdllinen yhdessä kkeessa tai ensisijaisesti pakllisissa kkeissa, mutta vain sillin, kun pistemäärä sijittuu riittävän lähelle ylempää arvsanaa. Kkelas vi halutessaan esittää lautakunnalle tivmuksen krtuksen khdistamisesta tiettyyn kkeeseen. 16

17 d. Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa Js piskelijan äidinkieli ei le sumi, rutsi tai saame, hän vi surittaa ylippilaskirjituksissa äidinkielen kkeen sijasta sumi tai rutsi tisena kielenä kkeen. Js ylippilaskkelaan äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa ylippilastutkinnn tai erillisen kkeen, tai äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa äidinkielen kkeen, taikka kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin muu erityisen painava peruste, lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin. (L 672/2005, 8 ) Jkin muu erityisen painava peruste n esimerkiksi se, että kkelas n käynyt pitkään kulua ulkmailla. Vieraskieliseksi vidaan katsa myös syntymäkuur tai varhaislapsuudessa kuurutunut kkelas. Selvitys vieraskielisyydestä tehdään ylippilaslautakunnan laatimaan lmakkeeseen kkelaan ja hänen hultajansa sustumuksella. Selvitys timii pultlauseena, mutta haluttaessa siihen vi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta (ei vaikeuksia, lieviä vaikeuksia, selviä vaikeuksia, vakavia vaikeuksia YTL:n lukitus) tai sen vaikutuksesta kkelaan kulumenestykseen (äidinkielen tai sumi tisena kielen pettajan ja jnkin reaaliaineen pettajan arvit). lmake selvitys vieraskielisyydestä.d ytln määräys vieraskielisistä kkelai e. Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet Kkelaan ylippilastutkintn kuuluu vähintään neljä ketta, jista äidinkielen ke n kaikille pakllinen. Kkelas valitsee klme muuta tutkintnsa pakllista ketta seuraavien neljän kkeen juksta: tisen ktimaisen kielen ke, yksi vieraan kielen ke, matematiikan ke ja yksi reaaliaineessa järjestettävä ke. Kkelas vi lisäksi sisällyttää tutkintnsa yhden tai useamman ylimääräisen kkeen. Js kielten piskelu tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, matematiikan pitkän ppimäärän, vieraan kielen lyhyen ppimäärän ja reaaliaineen kkeet. Js matematiikka tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, tisen ktimaisen kielen*, vieraan kielen* ja reaaliaineen kkeet. (*vähintään tisesta ke pitkän ppimäärän mukaan). Js kkelaalla n vaikeuksia jnkin pakllisen kkeen surittamisesta hyväksytysti, mutta hän selviää riittävän hyvin muista kkeista, hän vi tulla ylippilaaksi kmpensaatin kautta. Tutkintn kannattaa sillin valita ylimääräisiä kkeita ja saada niistä lisää kmpensaatipisteitä. (Ar, Siisknen & Ahnen 2007.) 17

18 10 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY JA KIUSAAMISTAPAUSTEN KÄSITTELY Kiusaamisesta n kyse, kun yksi tai useampi piskelija tistuvasti lukkaa piskelutveriaan henkisesti tai fyysisesti tai js yhdelle ja samalle piskelijalle n tistuvasti aiheutettu harmia, haittaa tai pahaa mieltä. Havaitseminen: Aikuinen, jka tietää kiusaamisesta, n velvllinen puuttumaan asiaan. Opiskelijita rhkaistaan vastustamaan kiusaamista ja kertmaan kiusaamisesta. Kulukiusaamisen selvittäminen ja timenpiteet: Akuutteihin kiusaamistapauksiin puututaan keskustelujen avulla. Keskustelut dkumentidaan. Ensimmäiseksi kuullaan erikseen kiusattua ja kiusaajaa. Tapauksesta riippuen asian hitaa humin tehnyt pettaja tai ryhmänhjaaja, ja selvittelykeinna vi käyttää myös vertaissvittelua. Mikäli kiusaaminen ei pääty, tetaan yhteyttä hultajiin ja asia viedään OHRkäsittelyyn. Kiusaajan myötäilijät ja kiusattua tukevat piskelijat vidaan myös puhuttaa. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, asia hjataan viranmaiskäsittelyyn lain mukaan. keskustelumalli kiusatun ja kiusaamise kiusaamistilanteisiin puuttumisen malli.dc Kiusaamisen ennaltaehkäisy Uusien piskelijiden vastaantt Uusille piskelijille sekä hultajille kerrtaan lukin timintatavista. Lukuvuden alussa kiinnitetään erityistä humita uusien piskelijiden ryhmäyttämiseen. KiVa kulun periaatteet: 1. Välitön puuttuminen ilmi tulleisiin kiusaamistapauksiin. 2. Ryhmäilmiöiden havainninti ja ymmärtäminen. 3. Oman timinnan merkitys ryhmässä. 4. Kiusaamisen humaaminen. Kiusaamiselta pulustautuminen. Kiusaamisen vastustaminen. Kiusaamisen jälkeinen seuranta 18

19 Kun kiusaamistilannetta n selvitelty, alitetaan tukitimet. Ryhmänhjaaja seuraa piskelijan kulunkäyntiä tarkasti. Erityisesti humiidaan epäselvät pissalt ja tehtävien laiminlyönti. Knfliktien selvityksen jälkiseurannassa n leellista, että pettaja pääsee antamaan asianmaisille myös psitiivista palautetta. a. Seksuaaliseen häirintään puuttuminen Lukin petussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan lukin sivistysihanteena n muun muassa pyrkimys ikeudenmukaisuuteen ja lukikulutuksen tulee edistää avinta tasa arva ihmisten välillä. Seksuaalinen häirintä n usein yhteydessä muuhun kulukiusaamiseen. Häirintään puututaan lukissa samalla tavin kuin muuhunkin kiusaamiseen. Tieta nurten kkemasta häirinnästä saadaan esimerkiksi Kuluterveyskyselyjen ja ppilaitksen mien tasa arvkyselyjen avulla. Seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvän kasvatuksen kenties keskeisin tavite n nuren itsetunnn tukeminen. Js ppilas kkee, että häntä arvstetaan, hänen itsearvstuksensa kasvaa. Osa piskelijista n saattanut kkea seksuaalista häirintää, jtkut vivat phtia maa seksuaalista suuntautumistaan tai identiteettiään ja jku vi tuntea veta samaa sukupulta levaan henkilöön. Opettajan n hyvä muistaa nurten erilaisuus ja pyrkiä hulehtimaan siitä, että kaikki vivat tuntea lnsa hyväksytyksi ja turvalliseksi ryhmässä. Ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvien asiiden käsittely saattaa herättää jissakin piskelijissa epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta. Tunnereaktiihin kannattaa varautua eli miettiä etukäteen, kuinka timisi eri tilanteissa. Yhteistyö Opiskeluterveyden kanssa tilanteisiin valmistautumisessa n hyödyllistä. Sukupulista häirintää n ei tivttu humi, jka liittyy sukupuleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe tisen sukupulesta, sukupuleen liittyvä kiusaaminen, tet, jtka saavat tuntemaan itsensä nlksi, pelkkaaksi, lukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää n muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartala, pukeutumista tai yksityiselämää kskevat puheet ja kysymykset. Ehdttelu, vaatiminen ja fyysinen kskeminen sekä raiskaus tai sen yritys vat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupulinen humi muuttuu häirinnäksi sillin kun sitä jatketaan, vaikka humin khde ilmaisisi sen levan epämiellyttävää. lastensujeluilmitust a kskeva ilmitusvelv 11 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISY JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN 19

20 Päihteiden käytön ennalta ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen kuuluvat piskelijahultn. Opiskelijiden päihteidenkäyttöä ennaltaehkäistään terveyskasvatuksen, erilaisten tapahtumien ja teemaviikkjen yhteydessä annettavalla päihdevalistuksella ja keskusteluilla. Opiskelijita hjataan terveisiin elämäntapihin. Usein päihteidenkäyttäjän tunnistaminen vi lla vaikeaa. Varhaisireina vivat näkyä velvllisuuksien laiminlyönti, tapaturma alttius, käytösmuutkset ja runsaat pissalt. Päihteiden käytön haitallisia seurauksia vivat lla myös tapaturmat, tisen satuttaminen ja riidat. Varhaiset timenpiteet auttavat piskelijaa eniten. Varhaisen puuttumisen tavitteena n nuren päihteettömyys ja khtuukäytön edistäminen. Päihteitä vat esimerkiksi huumausaineet, alkhli ja jtkut haitalliset lääkkeet liiallisesti käytettynä. Jkaisella piskeluyhteisön jäsenellä n ikeus ja velvllisuus puuttua piskelijan piskelua haittaavaan tai muutin hulestuttavaan päihteiden käyttöön. Hitn hjaaminen kskee piskelijaa, jlla n tai jlle n kehittymässä alkhlin tai muiden päihteiden käytöstä pintja haittaava terveydellinen tai ssiaalinen ngelma. Päihtyneenä ei vi sallistua petukseen. Esiintymisestä päihtyneenä kulualueella vi aiheutua piskelijalle seuraamuksia, jtka perustuvat ppilaitksen järjestyssääntöihin tai lukilakiin. Js piskelija esiintyy ppilaitksessa päihteiden vaikutuksen alaisena, niin henkilökunta puuttuu asiaan. Opiskelija viedään esimerkiksi terveydenhitajan vastaantlle, jssa päihdengelmaa hidetaan tai sen hit vidaan käynnistää. Päihtynyt piskelija pistetaan ppilaitksesta. Päihteiden ngelmakäyttöä epäiltäessä edetään esimerkiksi seuraavin askelin: 1) huli tetaan puheeksi piskelijan kanssa; 2) huli tetaan puheeksi terveydenhitajan kanssa (piskelijan elämäntilanteen selvittäminen) ja hultajien kanssa; 3) tarvittaessa mniammatillisen työryhmän neuvttelu (svitaan jatktimenpiteet). 12 TUPAKOINTIIN JA TUPAKAN HALLUSSAPITOON PUUTTUMINEN LUKIOSSA Nurella n ikeus terveelliseen ppimisympäristöön. Tupakinti, myös passiivinen sellainen, n terveydelle haitallista. Lappeenrannan kaupungin kulutuslautakunta n päättänyt tupakkalain mukaisesti, että tupakinti n kielletty kaikissa ppilaitsten sisätilissa ja ulkalueilla. Tupakkalain mukaan tupakkatutteiden ja tupakintivälineiden myynti ja luvuttaminen n kielletty alle 18 vutiaille. Sama sääntö kskee nuuskan myyntiä ja luvutusta. Lukiiden järjestyssäännöt tukevat tupakintikielta lukiissa. 20

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Kulutimi REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Varhainen avin yhteistyöstrategiista työkäytännöiksi Perhe- ja ssiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herla Verksttyön krdinaattri Olli Laih Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Nurmijärven Varputiminnan taustaa

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 1 IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvintipalvelut Lasten ja nurten palvelut Psykssiaalinen ppilashult Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 30.10.2014 1. REKISTERIN NIMI

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v. Varhaiskasvatuspalvelut, neuvola ja sosiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki

VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v. Varhaiskasvatuspalvelut, neuvola ja sosiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v Varhaiskasvatuspalvelut, neuvla ja ssiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 JOHDANTO... 4 1 VARHAINEN JA AVOIN YHTEISTYÖ HUOLI PUHEEKSI...

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Sivistysvirasto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012

Sivistysvirasto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012 1 Naantalin kaupunki Sivistysvirast REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 22.10.2012 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

kriisiviestintäohjeistus esimiehille . Espn kaupungin 11.2.2009 kriisiviestintähjeistus esimiehille 1 (5) Espn kriisiviestintähje esimiehille Kun ikävää sattuu Pelasta ja varita välittömässä vaarassa levia. Estä lisävahinkjen syntyminen.

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Hoitopalkkion korotus lapsen tavanomaista suuremman hoitoisuuden perusteella:

Hoitopalkkion korotus lapsen tavanomaista suuremman hoitoisuuden perusteella: 1 Limaan kaupunki PALKKIOT JA KULUKOR VAUS 1.1.2014 ALKAEN LASTENSUOJELULAIN MUKAISESSA PERHEHOIDOSSA HOITOPALKKIO Perushitpalkki 1240 41,33 Hitpalkkin vähimmäismäärä 1.1.2014 alkaen 679,71 22,66 Hitpalkkin

Lisätiedot

Turvakeskustelu lapsen turvan ja turvataitojen vahvistamiseksi. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Tuija Valkonen. Mitä turvakeskustelu on

Turvakeskustelu lapsen turvan ja turvataitojen vahvistamiseksi. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Tuija Valkonen. Mitä turvakeskustelu on Turvakeskustelu lapsen turvan ja turvataitjen vahvistamiseksi Kaija Lajunen, Pirj Lahtinen ja Tuija Valknen Mitä turvakeskustelu n Turvakeskustelu n perhe- ja verkstkeskeinen turvaan ja turvataitihin keskittyvä,

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot