Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Lappeenrannan lukiiden piskelijahulln petussuunnitelma Päivitetty Sisällysluettel 1) Ennalta ehkäisevät tuen mudt lukissa 3 2) Kdin ja lukin välisen yhteistyön periaatteita ja mutja 3 3) Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 4 4) Varhaisen puuttumisen malli 5 a) Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi 5 b) Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä 7 5) Opiskelun erityinen tuki 7 a) Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet lukissa 8 b) Alkukartitukset 9 c) Kurssimutinen erityinen tuki 9 d) Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena 10 e) Pedaggisen tuen suunnitelma 10 6) Maahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat 10 7) Opiskelijahultryhmä ja mniammatillinen tuki 11 8) Salassapit ja luttamuksellisuus 13 9) Ylippilastutkinnn erityisjärjestelyt 14 a) Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa 15 b) Miten erityisjärjestelyjä haetaan? 16 c) Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan 16 d) Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa 17 e) Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet 17 10) Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamistapausten käsittely 18 a) Seksuaaliseen häirintään puuttuminen 19 11) Päihteiden käytön ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen 19 12) Tupakintiin ja tupakan hallussapitn puuttuminen 20 13) Jaksamisen ngelmat: stressi, uupuminen ja masennus 21 a) Opiskelijiden hyvinvinnin seuranta ja ngelmien ennaltaehkäisy 22 14) Timinta äkillisissä kriiseissä, uhka ja vaaratilanteissa 23 Lähteet 24 1

2 Säädökset ja hjeet: Opiskelijahult n piskelijiden fyysisestä, psyykkisestä ja ssiaalisesta hyvinvinnista hulehtimista. HE205/2002: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi peruspetuslain, lukilain, ammatillisesta kulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetun lain 11 ja 16 :n muuttamisesta. Muisti (pdf, Opetushallitus). Oppilas ja piskelijahulta, kdin ja kulun/ppilaitksen yhteistyötä sekä turvallisuutta kskevista lakimuutksista. HE252/2006: Hallituksen esitys eduskunnalle uudesta lastensujelulaista. Lastensujelulaki /417. Lain tarkituksena n turvata lapsen ikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainiseen ja mnipuliseen kehitykseen sekä erityiseen sujeluun. Opetusministeriön asettama työryhmä n määritellyt ppilashulln ja piskelijahulln tavitteita (OPM:n työryhmien muistiita 13:2002). Lukilaki 29 a ( /478): Opiskelijahulllla tarkitetaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittavaa siitä, että piskelijalle annetaan tiet hänen käytettävissään levista terveydenhulln ja ssiaalihulln palveluista ja hänet hjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukin petussuunnitelman perusteet 2003 (OPH:n määräys 33/011/2003). Opiskelijahulln tavitteena n luda turvallinen ja terve piskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahult n piskeluympäristön hyvinvinnin edistämistä ja ppimisvaikeuksien ja muiden ngelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijiden sallisuutta man yhteisönsä hyvinvinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu piskelijahullsta kuuluu saltaan kaikille piskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahulta kskeva petussuunnitelman sa laaditaan yhdessä kunnan ssiaali ja terveydenhulln timeenpann kuuluvia tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Opiskelijahult ehkäisee, tunnistaa ja krjaa ppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja ssiaalisia vaikeuksia. Hyvä piskelijahulttyön tteutuminen edellyttää mniammatillista 2

3 yhteistyötä. Opiskelijahulta tteuttavat ppilaitksissa rehtri, pettajat, terveydenhulln työntekijät, psyklgit, ssiaalityöntekijät sekä piskelijan ppimista, hyvinvintia ja kuntutusta edistävät erityistyöntekijät. Hyvin järjestetty petus n keskeinen kein piskelijan kaikinpulisen hyvinvinnin edistämisessä. Kulutuksen järjestäjän tai ppilaitksen tulee lla timinnassa alitteellinen. Erityistä tukea tarvitsevat piskelijat tulee ttaa erityisesti humin. Opiskelijahulln tulee tukea piskelijan ppimista ja ehkäistä kulutuksen keskeyttämistä. 1 ENNALTA EHKÄISEVÄT TUEN MUODOT LUKIOISSA Luki pintihin hakeutumisvaiheessa ja etenkin luki pintjen alussa, ns. nivelvaiheessa, piskelijille ja heidän hultajilleen tiedtetaan lukikulutuksesta ja piskelijahulln eri mahdllisuuksista. Opiskelijaa hjataan rientitumaan luki pintihin ja hankkimaan tieta, miten ja mistä hän saa tarvittaessa apua ja hjausta: Opint hjaus: piskelu lukissa, ma pint hjelma, jatk pintihin rientiva suunnitelma liittyen itsetuntemukseen, kulutus ja työelämätietuteen, ylippilastutkintn ja jatk pintihin hakeutumiseen Ryhmänhjaus: ryhmähenki, kulun sisäinen tiedtus, keskustelut ja ryhmätapaamiset, pintjen etenemisen seuranta Ainekhtainen hjaus: kurssiesittelyt, piskeluhjeistus, suritusten arviinti, kertauskurssit, tukipetus, tieta aineen y kkeista ja jatk pinnista Erityispetus: piskelun taidt, alkukartitus (tiednsiirt perusasteelta), luki yms. lausunnt, erityisen tuen suunnitelmat ja knsultaati Tutrtiminta: luki pintjen esittelyt perusasteella, ma ryhmä tutuksi, vertaistuki pintjen alussa Opiskeluterveyden palvelut (terveydenhitaja, lääkäri yms.) Lukin järjestyssäännöt: edistetään kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä nivelvaihe pintjen alun tukeminen.dc 2 KODIN JA LUKION VÄLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEITA JA MUOTOJA Lukilaki / mm. Lukikulutuksen tavitteet: nurten lukikulutuksessa tulee lla yhteistyössä ktien kanssa. Kdin ja lukin yhteistyössä periaatteena n vastavurisuus. Lukin vanhempainillissa pidetään esillä ajankhtaisia teemja esimerkiksi luki pintjen alitukseen, hjaus ja tukipalvelujen järjestämiseen, piskelijiden hyvinvintiin, ylippilastutkintn ja jatkkulutukseen liittyen. Vanhemmille tiedtetaan j hakuvaiheessa luki pintjen sisällöistä ja siirtymävaiheesta tiselle asteelle. 3

4 Wilman* hultajatunnusten ja muiden erillisten tiedtteiden myötä vanhempien n mahdllista saada tieta ppilaitksen timinnasta, seurata nuren pintjen etenemistä ja pissalja. Alle 18 vutiaiden piskelijiden pissalt selvittää hultaja. Myös kaupungin yhteisille ja lukiiden mille ktisivuille n kttu runsaasti tieta luki pinnista hultajienkin käyttöön. Hultajia kannustetaan pitämään aktiivisesti yhteyttä lukin kanssa. Kunkin piskelijan ma ryhmänhjaaja timii linkkinä kdin ja ppilaitksen välillä. Hultaja kutsutaan myös mukaan lukin piskelijahultryhmän palavereihin, js niissä käsitellään hänen lapsensa piskeluun liittyviä asiita. Lisäksi hultajia kutsutaan sallistumaan lukin eri tapahtumiin lukuvuden aikana. Hultajilta kysytään palautetta lukin timinnasta. Hulen puheeksitt hultajien kanssa: Yhteistyötä hultajien kanssa edistää se, että hultajilta pyydetään apua nuren hulen lievittämiseksi. Keskusteluissa painpiste n tavitteissa ja ratkaisumahdllisuuksissa, ei mahdllisten ngelmien laadussa tai syissä. (*Wilma n Primus piskelijahallint hjelman www liittymä. Wilmaa käyttävät mm. pettajat, piskelijat, terveydenhitajat ja hultajat. Wilma hjelmalla valitaan kursseja, arviidaan, merkitään pissalja, selataan työjärjestyksiä ja tiedtetaan.) 3 OPISKELIJOIDEN OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN Lukilaki / Opiskelijiden kuuleminen: Kulutuksen järjestäjän tulee varata piskelijille mahdllisuus sallistua kulutuksen kehittämiseen sekä kuulla piskelijita ennen pintihin ja muihin piskelijiden asemaan lennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Lukilaki / Oppilaskunta: Jkaisella ppilaitksella, jssa järjestetään tässä laissa tarkitettua kulutusta, n piskelijista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä n edistää piskelijiden yhteistimintaa ja kulutyötä. Oppilaskunta käyttää piskelijiden puhevaltaa 27 :ssä säädetyissä asiissa. Yhteisöllisyyttä ja ssiaalista kasvua vidaan ppilaitksessa vahvistaa esimerkiksi tarjamalla piskelijille vaikuttamisen kanavia. Yhteisöllisyyden kkemus lisää nuren piskeluviihtyvyyttä. Opiskelijiden sallisuutta ja aktiivisuutta edistetään lukiissa etenkin lukuvuden kiertn liittyvien tapahtumien järjestämisellä sekä ppilaskunta ja tutrtiminnalla. Vusittain kunkin lukin ppilaskunnan vaaleissa valitaan uusi hallitus. Oppilaskunnalla n mahdllisuus järjestää yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Oppilaskunnalla n myös edustaja pettajakkuksissa, ja nurten ääntä kuullaan yhteisistä asiista päätettäessä. Tutrpiskelijat timivat vertaishjaajina etenkin luki pintjen alkuvaiheessa. Erilaisten kyselyjen avulla ppilaits vi kehittää yhteistiminnan ja sallisuuden mutja edelleen ja tukea piskelijiden ssiaalista kasvua: piskelijakyselyt pintplun eri vaiheissa, piskelijan pint hjelman tarkistus, henkilökhtainen hjaus ja ryhmänhjaajan haastattelut lukiplun eri vaiheissa. 4

5 Kursseilla ja prjektien avulla valmennetaan nuria myös laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 4 VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Varhaisen puuttumisen tavitteena n mahdllisimman aikaisessa vaiheessa auttaa tukea tarvitsevaa nurta sekä välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kk lukiyhteisössä. Opiskelijan tilanteesta saadaan tieta erilaisten seurantatimien avulla: Tiet piskelijan tuen tarpeista siirtyy peruskulusta lukin piskelijatietjen siirrn yhteydessä, mikäli uuden lukilaisen hultaja n antanut tiednsiirtn luvan. Jaksittaisissa ryhmänhjaajien ja pint hjaajan palavereissa seurataan säännöllisesti piskelijan piskelusuunnitelmien ja suritusten edistymistä. Luki pintjen ensimmäisenä vunna laaditaan piskelijille piskeluvalmiuksiin ja taitihin liittyvä alkukartitus. Arjen havaintjen perusteella kertyy kkemuksia siitä, selviääkö nuri pinnissaan. Opiskelutahdin npeus ja laajat asiakknaisuudet sekä lukemisen ja kirjittamisen määrä saattavat laukaista ngelmat vasta lukissa. a. Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi Opiskelijan ja hänen tilanteestaan kettua hulen astetta, mien auttamismahdllisuuksien riittävyyttä sekä lisävimavarjen ja avun tarvetta vidaan jäsentää ns. hulen vyöhykkeistön avulla. Myös piskelijat vivat itse arviida vyöhykkeistön avulla maa hulen astettaan ja tukitarpeitaan. - I Ei hulta vyöhyke: Ketaan nuren asiiden levan hyvin. Asiat ja ma timinta sujuu, niin kuin pitääkin ja tuttaa tivttuja tulksia. - II Pienen hulen vyöhyke: Ketaan pieni huli tai ihmettely käy mielessä, jpa tistuvasti. On kuitenkin vahva luttamus miin auttamismahdllisuuksiin. Näissä tilanteissa hulen puheeksi ttaminen ketaan suhteellisen helpksi, kska pystytään tarjamaan tukea. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuttaa tivttua myönteistä kehitystä. Pienen hulen vyöhykkeellä n hyvät mahdllisuudet varhaiseen puuttumiseen. - III Tuntuvan hulen vyöhyke (Harmaa vyöhyke): Huli n tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeint n käytetty tai ne vat vähissä. Usk miin auttamismahdllisuuksiin n ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää hulta n ilmennyt j pitkään. Tilanteet vat kurmittavia, tilanteeseen liittyvien tahjen työnjak n usein epäselvää tai muiden tahjen mukanalsta ei le tieta. Ketaan kasvavaa hulta, kaivataan lisävimavarja ja kntrllia, mutta llaan samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja vidaan pelätä liiittelevansa. Judutaan phtimaan myös velvllisuuksia, sitk vaitilvelvllisuus vai lakien/ säädösten velvitteet. 5

6 - IV Suuren hulen vyöhyke: Arviidaan nuren levan vaarassa. Huli n tuntuvaa ja mat keint vat lpussa. Vyöhykkeelle sijittuvat hulet eivät anna enää mahdllisuutta empimiseen. Ennakidaan, että nurelle käy tdella hunsti, ellei tilanteeseen saada muutsta heti. Kuva 1. Hulen vyöhykkeistö (Erikssn & Arnkil 2009) EI HUOLTA 1 PIENI HUOLI 2 TUNTUVA HUOLI 3 SUURI HUOLI 4 Ei hulta Pieni huli tai ihmettely Huli kasvaa ja n tuntuvaa. Hulta n paljn ja jatkuvasti, huli n erittäin lainkaan. käynyt mielessä. Luttamus miin mahdllisuuksiin suuri. Luttamus miin mahdllisuuksiin hyvä. heikkenee. Omat vimavarat ehtymässä. Omat keint lppumassa tai lpussa. Lisävimavarja, kntrllia ja muuts Ajatuksia Selvästi kettu lisävimavarjen ja tilanteeseen saatava heti. lisävimavarjen kntrllin*) lisäämisen tarve. tarpeesta. *) kntrllilla tarkitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajittamalla jtakin epätivttavaa asiaa esimerkiksi päihteiden käyttöä. Hulen vyöhykkeitä n neljä. Hulen vyöhykkeistössä huli nähdään jatkumna, jnka yhdessä ääripäässä n ei hulta tilanne ja tisessa ääripäässä suuren hulen tilanne. Hulen vyöhykkeistö n kielikuva ja rajat vat justavia. Huli n aina subjektiivinen kkemus, jka liittyy ennakintiin mista timintamahdllisuuksista tilanteessa. Huli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun mat timintamahdllisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Jkainen työntekijä tteuttaa piskelijahulta sana maa perustyötään, mutta etenkin ryhmänhjaajan velvllisuus n ttaa asia puheeksi, kun hän saa jstain viestin tai hän havaitsee piskelijan piskelua ja piskelukykyä haittaavia asiita. Js ryhmänhjaajalla tai pettajalla herää pienikin huli piskelijan tilanteesta, n se hyvä ilmaista piskelijalle. Usein tällainen keskustelunavaus riittääkin ja nuri krjaa tilanteen itsenäisesti. Js tämä ei tunnu riittävän, ryhmänhjaaja kerää hulikrttiin tsiasiihin perustuvia havaintja tapahtuneesta tai muutksesta. Havaintjen tulee aina liittyä asianmaisen henkilön piskeluun; käyttäytymiseen petustilanteissa, mahdllisiin muutksiin ppimiskyvyssä, selviytymiseen tverisuhteissa ja mahdlliseen kiusaamistilanteeseen. Menetelmäesimerkki valmistauduttaessa keskusteluun: Mistä let hulissasi nuren tilanteessa? (selkiinnytä ja jäsennä tilanne ennen hulen puheeksi ttamista esitä knkreettisia havaintja, ei yleisellä taslla) Mitä tapahtuu, js et ta hulta puheeksi? Kuinka suuri hulesi n? Mitä vimavarja (myönteistä) nuressa ja hänen tilanteessaan näet, jista vit myös kerta hultajille? Mitä sinä ja hultajat visitte tehdä tahillanne/yhdessä nuren tilanteen parantamiseksi? Miten tat hulesi/yhteistyötiveesi esille? Mihin puheeksi ttaminen jhtaa lähitulevaisuudessa? 6

7 b. Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä: Jatkuva myöhästely, pissalt tunneilta tai tekemättömät tehtävät Heikk piskelumenestys, alisuriutuminen Puutteet piskelutavissa ja piskelutekniikissa Luku tai kirjitushäiriö Jaksamisen ngelmat, stressi, uupuminen ja masennus Jännittäminen, keskittymisvaikeudet, ahdistus Epäasiallinen käytös, muu pikkeava käytös Päihteiden käyttö (alkhli, tupakka, huumeet) Kiusaaminen tai kiusatuksi jutuminen, seksuaalinen häirintä Yksinäisyys, mielenterveysngelmat, syömishäiriöt Vakava sairaus, vammat Kun huli n tettu puheeksi, tehdään hultajien kanssa yhdessä knkreettinen suunnitelma, jka perustuu käytännön tekihin ja pieniin tavitteiden suuntaisiin askeliin. Kun suunnitelma n tehty, svitaan aika yhteiselle seurantapalaverille. Tapahtumat n syytä kirjata ylös. Asiat eivät yleensä krjaannu ensimmäisen puheeksitn jälkeen. Auttaminen saattaa edellyttää keskustelun avaamista uudelleen ja uudelleen. Ryhmänhjaaja vi myös hjata piskelijan pinthjaajalle, terveydenhitajalle tai piskelija vidaan kutsua hultajan kanssa (alle 18 v.) piskelijahultryhmään. Opiskelijalle tulee kuitenkin kerta, mikäli asia siirtyy piskelijahultryhmälle ja ryhmänhjaaja n yhteydessä ktiin. 5 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Lukin petussuunnitelman perusteissa (2003) tdetaan seuraavaa: Opiskelun erityisen tuen tarkituksena n auttaa ja tukea piskelijaa siten, että hänellä n tasavertaiset mahdllisuudet surittaa luki pintnsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset piskelijat, jtka vat tilapäisesti jääneet jälkeen pinnissaan tai jiden piskelun edellytykset vat heikentyneet vamman, sairauden tai timintavajavuuden vuksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat piskelijat, jtka tarvitsevat psyykkistä tai ssiaalista tukea. Opiskelijalla vi lla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, ssiaaliseen speutumattmuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ngelmien vuksi. 7

8 Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden piskelu vidaan lukilain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja lukin petussuunnitelmassa määrätään. Js piskelija vapautetaan jnkin ppiaineen piskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita pintja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukilain 13 :ssä tarkitetut ppimistilanteet ja kkeet tulee järjestää siten, että piskelijan yksilölliset tarpeet tetaan humin. Opiskelijalle vidaan laatia suunnitelma, jhn kirjataan, miten yksilölliset timenpiteet vidaan tteuttaa. Js piskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukissa, tukitimien suunnittelu ja tteuttaminen tulee alittaa välittömästi. a. Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet Lukissa tukimutja vat kdin ja ppilaitksen välinen yhteistyö, hjauksen järjestäminen, kieli ja kulttuuriryhmien petus, piskelijahult sekä piskelun erityinen tuki. Opiskelijiden tukemisessa krstuvat ennalta ehkäisevä timinta ja varhaisen puuttumisen timet. Luki pinnissa diagnsidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukihäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jtka vaikeuttavat saamisen sittamista, tulee ttaa humin arviinnissa, siten että piskelijalla n mahdllisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelijan kurssiarvsanaa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003.) Erityisjärjestelyt tarkittavat sellaisia svittuja timenpiteitä, jilla erityistä tukea saavaa piskelijaa autetaan. Lukilain 13 mukaan "erityistä tukea tarvitsevan piskelijan piskelu vidaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja kulun petussuunnitelmassa määrätään". Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan arviintikin vidaan tteuttaa niin, että "piskelijalla n mahdllisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelija kurssiarvsanaa". (Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2003). Oppimisen tukemisen tavat vaihtelevat ppiaineittain ja ppimisen pulman vakavuusasteen mukaan. Ennen tukimudista päättämistä n syytä keskustella erityispettajan ja piskelijan itsensä kanssa. Tukitimet riippuvat myös kurssin sisällöistä ja menetelmistä. Erityistä tukea tarvitaan useimmiten seuraavissa tilanteissa: lukemisen ja kirjittamisen vaikeus, sairaus tai muu vamma, kuulvamma tai vieraskielisyys. Opiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea myös mielenterveysngelmien tai arjenhallintaan liittyvien ngelmien vuksi. Erityistä tukea vivat antaa mniammatillisena yhteistyönä esimerkiksi aineenpettaja, ryhmänhjaaja, pint hjaaja ja erityispettaja. Aineenpettajan tuella n humattava merkitys piskelijan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Opettajan hjaamiskeint liittyvät pedaggisiin ratkaisuihin sekä ymmärtävään ja aitn vurvaikutukseen piskelijan kanssa. Luki piskelussa tukea tarjtaan erityisjärjestelyin ppimistilanteissa ja kkeissa esimerkiksi seuraavin tavin: ppituntien rakenne (jhdnmukainen eteneminen ja hyvä jäsentely) materiaalivalinnat (havainnllisuus, selkeys ja mnipulisuus, keskustelun khteena leva materiaali jaetaan j etukäteen) 8

9 vältetään tilanteita, jissa piskelija jutuu kuuntelemaan, kirjittamaan ja lukemaan yhtä aikaa sähköinen ppimisympäristö avuksi; heiskirjallisuus ja muistiinpant timitetaan sähköisessä mudssa piskelijille teknisten apuvälineiden käyttäminen (äänikirjat, tietkne, digitaalikamera tai sanelin) lisäaika tehtävien surittamisessa, tehtävien jakaminen pienempiin kknaisuuksiin mahdllisuus täydentää tai krvata kirjallinen tehtävä/ke suullisesti (miettimisaikaa suullisessa kkeessa) vaihtehtisia tapja saamisen näyttämiseen: pari tai ryhmäke, kysymykset etukäteen, lähdeaineistn käyttömahdllisuus phtimalla, millin tarvitaan virheetöntä tekstiä, millin taas ikeinkirjitusvirheet eivät haittaa; suritusten arviinnissa pettaja vi jättää humitta selvästi tistuvat virheet, jtka jhtuvat lukivaikeudesta vältetään pyytämästä piskelijaa lukemaan tekstiä ääneen järjestetään rauhallinen työskentelytila ja riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen Erityisen tuen järjestämisessä n lukin erityispettaja keskeisessä asemassa. Erityispettajan asiantuntemus piskelun ja ppimisen kysymyksissä tukee mniammatillista yhteistyötä piskelijiden tarvitsemien tukipalvelujen järjestämisessä. Erityinen tuki vi sisältää seuraavia asiita: b. Alkukartitukset tehdään pintjen alkuvaiheessa kerrtaan piskelijille, pettajille ja hultajille ppimisvaikeuksien ilmenemismudista eri ppiaineissa, erityisestä tuesta lukissa ja piskelijahullsta erityispettajan haastattelu, jssa kartitetaan erityisen tuen tarvetta c. Kurssimutinen erityinen tuki pedagginen tuki, jssa pääpain ppimaan ppimisessa, man ppimistyylin löytämisessä ja itsetunnn vahvistamisessa ppijana teemat: ppimisvaikeudet ppimistyyli, yleiset piskelutekniikat vieraan kielen piskelutekniikat luetun ymmärtäminen, lukutekniikat muisti, keskittyminen, mtivaati 9

10 kirjittamisen taitjen kehittäminen rentutuminen ppimisen tukena, stressinhallinta, mielikuvaharjitukset d. Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena lukitestaukset sekä muu yksilöllinen petus ja hjaus arviidaan piskelijan tarvetta hakea erityisjärjestelyjä ylippilaskirjituksiin tarvittaessa mudstetaan pienryhmä, jka kkntuu svitun ajan tietyn tavitteen ja teeman ympärillä e. Pedaggisen tuen suunnitelma piskelijalle laaditaan suunnitelma Wilman lmakkeeseen, jhn n kirjattu piskelijan erityisen tuen perusteet (esim. diagnsitu lukivaikeus) tuen tarpeet ja timenpiteet eri ppiaineissa tuen tarpeet ylippilastutkinnssa yhdessä piskelijan ja hultajan kanssa aineenpettaja mukana, mikäli mahdllista erityinen tuki lukiissa erityispetta 6 MAAHANMUUTTAJAT JA VIERASKIELISET OPISKELIJAT Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä piskelijita tuetaan selviytymään luki pinnistaan kuten jkaista lukin piskelijaksi valittua. Heille vidaan laatia yksilöllinen pintsuunnitelma. Opiskelijita infrmidaan j luki pintjen hakuvaiheessa erilaisista piskelumahdllisuuksista ja tukijärjestelyistä niin luki pintjen aikana kuin ylippilastutkinnn surittamisessakin. Lukissa mahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat piskelevat ppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus jk sumi/rutsi tisena kielenä ppimäärän mukaan tai sumi/rutsi äidinkielenä ppimäärän mukaan. Maahanmuuttajan ja vieraskielisen piskelijan pint hjelman suunnittelussa tetaan myös humin hänen aikaisemmat pintnsa perusasteella tai ulkmailla, vapautus tietyn aineen pinnista, tait ja taideainepaintus luki pintjen alkuvaiheessa, erilaiset tukikurssit ja neljän vuden luki hjelma vivat tällöin lla timivia ratkaisuja. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille vidaan mahdllisuuksien mukaan järjestää myös man äidinkielen ja man uskntkunnan petusta yhteistyössä muiden lukiiden kanssa. 10

11 Maahanmuuttajapiskelijan sekä hänen hultajansa puutteellinen kielitait vi lla esteenä asiiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn maahanmuuttajavanhempien ja kulun välisessä vurvaikutuksessa. Tulkki tai käännöspalvelua vi tarvita myös vanhempainillissa ja piskelijahultpalavereissa, suunnitelmien laatimisessa, vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa sekä kulu ja piskelutdistusten tai muiden tärkeiden dkumenttien kääntämisessä. 7 OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA MONIAMMATILLINEN TUKI Opiskelijahultryhmän (OHR) timinnan tavitteena n edistää piskelijiden ja piskeluyhteisön hyvinvintia ja tarjta piskelijille tarvittava tuki esteettömään piskeluun. Ryhmän jäseninä vat rehtri, erityispettaja, pint hjaaja, ryhmänhjaaja, piskeluterveyden edustaja (terveydenhitaja, lääkäri, piskelukuraattri) sekä piskelija hultajineen. OHR tarjaa mniammatillista tukea erilaisten ngelmallisten tilanteiden selvittämiseksi: terveystarkastukset (terveydenhitaja, lääkäri) psyykkinen tuki (psykiatrinen sairaanhitaja/psyklgi) arjenhallinta (piskelukuraattri/kppari timinta); kulun keskeyttämisen uhka ilman jatksuunnitelmaa piskelu ja ylippilastutkintsuunnitelmat (pint hjaaja, erityispettaja, pettajat) pedagginen tuki, ppimaan ppiminen (erityispettaja) KOPPARITOIMINTA esite2.dc piskeluterveyden palvelutekste.dc Opiskelijahultryhmän kkuksien esityslistan laatii puheenjhtaja. Svitut timenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen kirjataan pöytäkirjaan. Opiskelijakhtainen hulikrtti, esityslista ja pöytäkirja vat Wilmassa Tuki lmakkeissa. Opiskelijahultryhmän tehtävänä n myös laatia lukuvusittainen timintasuunnitelma, jssa kuvataan etenkin piskelijiden ngelmien ennaltaehkäisyä ja hyvinvinnin seurantaa tukevia timintamutja. hrn timintasuunnitelma.d hrn esityslista-pöytäkirja. hrn hulikrtti.dc Mniammatillisen tuen asiantuntijihin tetaan yhteyttä tilanteen niin vaatiessa piskelijahultryhmän kautta. Opiskelija hultajineen vi myös itse hakeutua palveluihin. 11

12 Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin Opiskeluterveyden palvelut (www.ekste.fi palvelut) vat ennaltaehkäisevää terveydenhulta. Ajanvaraukset hituvat ensisijaisesti man lukin terveydenhitajan kautta seuraaviin palveluihin: terveydenhitaja lääkäri psyklgi tarpeen kartitus piskelukuraattri (myös Kppari timinta) psykiatrinen sairaanhitaja seksuaalineuvja Lappeenrannan Opiskeluterveyden palvelut hyperlinkissä: Lääkärinhita vaativat päivystysluntiset sairaudet hidetaan avterveydenhullssa. Suun terveydenhullsta vastaavat avterveydenhulln hammashitlat. Erikislääkärit: esim. lausunt y tutkinnn erityisjärjestelyjä varten (neurlgi, fniatri) Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin nurispsykiatrian yksikkö tarjaa vutiaille nurille nurispsykiatrian erikissairaanhidn palveluja mielenterveydellisissä asiissa. Nurispsykiatrian yksikköön kuuluu neljä eri timintayksikköä, jtka vat Sihti: selvittelypaikka mielenterveyden ngelmissa, elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen vaikeuksissa sekä psykssiaalisissa ngelmissa Nurispsykiatrian pliklinikka Nurispsykiatrian sast Nurispsykiatrian kuntuttava päiväyksikkö TE timistn palvelut: ammatinvalinnanhjaus, tietja työ, kulutus ja harjittelupaikista, ppispimuksesta, pintjen rahituksesta, ammateista ja työelämästä KELA: pintssiaaliset tuet (pinttuki, kulumatkatuki) Kela Kulumatkatuki (hyperlinkki) Tisen asteen ammatilliset ppilaitkset: hakeutuminen lukista ammatilliseen kulutukseen Opiskelijahultryhmän palavereissa svituista asiista tiedtetaan asiansaisille. Opettajan n tiedettävä piskelijan erityisen tuen tarpeet kurssin alkaessa. Opiskelijan pedaggisen tuen suunnitelma Wilmassa n piskelijaa pettavien käytössä: pettaja vi tarkistaa Wilmasta petusryhmänsä piskelijiden mahdlliset erityisen tuen suunnitelmat pettaja keskustelee erityispettajan ja aineryhmänsä pettajien kanssa erityisen tuen järjestämisestä pettaja keskustelee järjestelyistä myös piskelijan kanssa kurssin alkaessa ja sen kuluessa 12

13 Opiskelija n itse man tilanteensa asiantuntija, jten piskelijaa hjataan myös itse hulien ja ngelmien ttamiseen esille ja niiden avimeen käsittelyyn. Ryhmänhjaajan timinta prsessin käynnistämisessä sekä piskelijan lähihjaajana ja tukijana n ensiarvisen tärkeää. 8 SALASSAPITO JA LUOTTAMUKSELLISUUS Lukilaki / Salassapit: Kulutuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet, lukin henkilöstö ja petusharjittelua surittavat henkilöt eivät saa luvattmasti sivullisille ilmaista, mitä he vat kulutukseen liittyviä tehtäviä hitaessaan saaneet tietää piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista ja taludellisesta asemasta. Edellä 1 mmentissa tarkitetut henkilöt sekä kuluterveydenhullsta ja muusta ppilashullsta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 mmentissa tai salassapitvelvllisuudesta erikseen säädetään, antaa tisilleen sekä kulutuksesta vastaaville viranmaisille piskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Henkilötietjen käsittelyssä lähtökhtana n luttamuksellisuus ja yhteistyö piskelijan ja tämän hultajan kanssa. Kun piskelijahulttyössä käsitellään yksittäistä piskelijaa kskevaa asiaa, niin asian käsittelyyn vivat sallistua ne piskelijan petukseen ja piskelijahulln järjestämiseen sallistuvat, jiden tehtäviin piskelijan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä vivat lla rehtri, ryhmänhjaaja tai pettaja, terveydenhitaja tai erityispettaja, kulupsyklgi, piskelukuraattri ja pint hjaaja ja tarvittaessa lääkäri ja lastensujelun ssiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn sallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Opiskelijahulttyössä käsitellään mnia piskelijaa ja hänen perhettään kskevia tietja, jtka vat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidlla tarkitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kielta ilmaista tiet suullisesti eli vaitilvelvllisuutta sekä kielta käyttää salaista tieta maksi eduksi tai tisen vahingksi. Salassa pidettäviä vat mm. tiedt piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista, kuten elintavista, vapaa ajan harrastuksista, perhe elämästä, pliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja sallistumisesta yhdistystimintaan, sekä tiedt taludellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä vat piskelijahulta kskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedt, tiedt piskelijalle suritetusta psyklgisesta testistä tai sveltuvuuskkeesta sekä piskelijan kesuritukset. Opiskelijalle annettavat tdistukset vat julkisia lukuun ttamatta tdistuksiin pikkeuksellisesti sisältyvää piskelijan henkilökhtaisten minaisuuksien sanallista arviintia, jka n salassa pidettävä tiet. Salassapitvelvllisia vat rehtri, pettajat, petusharjittelijat, piskeluterveydenhulln edustajat, piskelukuraattrit, kulupsyklgit sekä petuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet. Myöskään muut petuksen järjestäjän palveluksessa levat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietnsa saamia salassa pidettäviä tietja eivätkä luvuttaa salassa pidettäviä tietja sisältäviä asiakirjja. 13

14 Opiskelijahulttyöhön sallistuvilla n salassapitsäännösten estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen sekä piskelijan pettajalle ja petuksesta vastaavalle viranmaiselle piskelijan petuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Tiedn luvuttaja jutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, nk kysymys sellaisesta tiedsta, jka n välttämätön piskelijan tai muiden piskelijiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luvutettava tiet vi kskea muun muassa sellaista piskelijan sairautta, jka tulee ttaa petustilanteissa humin. Vaikka tiedn luvuttamiselle lisikin edellä tdettu lain tarkittama peruste, yhteistyön ja luttamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi n syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan hultajan sustumus salassa pidettävän tiedn luvuttamiseen. Hultajan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella vidaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietja pyytää myös muilta tahilta. Kun lukin piskelija täyttää 18 vutta, hän vi halutessaan kieltää mien piskelutietjensa luvuttamisen hultajille. 9 YLIOPPILASTUTKINNON ERITYISJÄRJESTELYT Js erityisjärjestelyjen tai erityisen tuen tarpeessa leva henkilö n tettu lukin piskelijaksi, tulee tuen tarve ttaa humin luki pintja ja ylippilastutkinta suritettaessa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003, 4.4 Opiskelun erityinen tuki). Js kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin erityisen painava peruste, ylippilastutkint lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin (Laki ylippilastutkinnn järjestämisestä 672/2005, 8 ). Js kkelaalla n kuulvamma, lukihäiriö, sairaus, vamma tai hän n vieraskielinen, hänen kkeensa vidaan jk järjestää pikkeavasti ja/tai em. asiat vidaan ttaa humin lpullista arvsanaa päätettäessä. Sama kskee kkelasta, jka n sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuksi estynyt surittamasta kkeita samalla tavalla kuin muut kkelaat. Ylippilastutkintlautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kkelaan tai hänen hultajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtineuvstn asetus ylippilastutkinnsta 915/2005, 6 ). Ylippilastutkintlautakunta n antanut erilliset määräykset ja hjeet kuulvamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden humin ttamisesta ylippilastutkinnssa. Ylippilastutkintlautakunnan määräyksiä ja hjeita (hyperlinkki): 14

15 Taulukk 1. Sairauden, vamman tai muun pultlauseen ttaminen humin ylippilastutkinnssa Aihe Lukihäiriö, lievä Lukihäiriö, keskivaikeavaikea Erityisjärjestelyt mahdllisia ei kyllä Kuulvamma kyllä (vapautus kuullunymmärtämiskkeesta) Vieraskielinen ei kkelas Sairaus tai vamma Vaikea elämäntilanne Arvsanakrtus Lisätietja Tarvittavat lausunnt (YTL:n lmakkeet) kyllä (vain yhdessä kkeessa) kyllä (arvsanakrtus erityisjärjestelyjen lisäksi vain pikkeustapauksissa) kyllä ei merkintää tutkinttdistukseen ei merkintää tutkinttdistukseen merkintä vapautuksesta tutkinttdistukseen x (ensisijassa pakllisissa kkeissa) ei merkintää tutkinttdistukseen kyllä kyllä nnettmuus, tapaturma, äkillinen sairastuminen, näkövamma, CP vamma, nivelja reumasairaus, mielenterveyteen liittyvät ngelmat Erityispettajan tai puheterapeutin tai psyklgin lukilausunt (arviinnissa käytettävä vähintään klmea eri testiä) lukilausunt ja erikislääkärin lausunt erikislääkärin lausunt selvitys vieraskielisyydestä lääkärintdistus, rehtrin tai asiantuntijan (psyklgi, lääkäri, erityispettaja) pultlause ei kyllä rehtrin tai asiantuntijan (erityispettaja, psyklgi tai lääkäri) laatima pultlause Lukissa tiedtetaan YTL:n määräyksistä piskelijille ja hultajille j luki pintjen alkuvaiheessa, jtta vidaan ajissa ryhtyä hankkimaan tarvittavia lausuntja. Opiskelija n myös itse vastuussa siitä, hankkiik hän lausuntja ja hakeek erityisjärjestelyjä. sairauden tai vamman humin t luku- ja kirjitushäiriön humi kuulvamman humin ttaminen y a. Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa Erityisjärjestelyjä haetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ne vivat lla seuraavanlaisia: pitkätaukinen kuullunymmärtämiskkeen äänite lisäaika kuullunymmärtämiskkeen lpussa lisäaika kirjallisessa kkeessa (6 tunnin kirjitusajan saa ylittää yhdellä tai kahdella tunnilla) erillinen ketila; myös ketilan istumajärjestystä laadittaessa sijittelussa n tettava humin kkelaan tarpeet 15

16 ikeus käyttää vastausten kirjittamiseen tietknetta erillisessä ketilassa (tietkneen tekstinkäsittelyhjelmasta n pistettu ikeinkirjituksen tarkistus). Suurennuslasin, lisävalaisimen tai lukin kkelaalle ketilaisuuden alussa antaman värillisen muvitaskun käyttöön ei tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. vapautus äidinkielen esseekkeen puhtaaksi kirjittamisesta vapautus ptisen vastauslmakkeen täyttämisestä iskirjaimiset tehtävät avustaja (vammaisen piskelijan henkilökhtainen avustaja saa antaa teknistä avustusta, mutta ei timia valvjana) pistekirjituksiset tehtävät näkövammaisille kkelaille tarkitetut tehtävät tekstitiedstina cd levyillä tai krvaavat tehtävät Tavitteena n, että kkelasta autetaan ensisijaisesti ketilanteen erityisjärjestelyillä eikä arvsanamuutksella. b. Miten erityisjärjestelyjä haetaan? YTL n antanut hjeet erityisjärjestelyjen hakemiseen seuraavasti: Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti lautakunnalta, kun kkelas ensimmäisen kerran ilmittautuu tutkintn. Erityisjärjestelyjä vi hakea myös hajautetun tutkinnn llessa kesken, mikäli niiden välttämättömyys havaitaan hajautetun tutkinnn alittamisen jälkeen. Erityisjärjestelyhakemus kirjitetaan hakemuksen kirjittamishetkellä vimassa levaan lautakunnan laatimaan lmakkeeseen (liitteenä hakemusmallit). Hakemukseen n liitettävä erikislääkärin lausunt sairaudesta tai vammasta. Lääkärinlausunnsta tulee käydä ilmi diagnsi ja lääkärin erikisala. Äkillisissä sairaustapauksissa rehtri vi saada lautakunnalta suullisen luvan erityisjärjestelyihin. c. Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan Opettajat eivät ta lääkärintdistuksia tai pultlauseita humin ylippilaskkeen arvstelussa, vaan ne käy läpi lautakunnan eri valikunnat tulsten valmistuttua. Arvsanan nstamista harkittaessa tetaan humin kkelaan sairauden, vamman tai vieraskielisyyden vaikeusaste sekä kkelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvsanan alarajan välinen piste er. Arvsanamuuts n mahdllinen yhdessä kkeessa tai ensisijaisesti pakllisissa kkeissa, mutta vain sillin, kun pistemäärä sijittuu riittävän lähelle ylempää arvsanaa. Kkelas vi halutessaan esittää lautakunnalle tivmuksen krtuksen khdistamisesta tiettyyn kkeeseen. 16

17 d. Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa Js piskelijan äidinkieli ei le sumi, rutsi tai saame, hän vi surittaa ylippilaskirjituksissa äidinkielen kkeen sijasta sumi tai rutsi tisena kielenä kkeen. Js ylippilaskkelaan äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa ylippilastutkinnn tai erillisen kkeen, tai äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa äidinkielen kkeen, taikka kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin muu erityisen painava peruste, lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin. (L 672/2005, 8 ) Jkin muu erityisen painava peruste n esimerkiksi se, että kkelas n käynyt pitkään kulua ulkmailla. Vieraskieliseksi vidaan katsa myös syntymäkuur tai varhaislapsuudessa kuurutunut kkelas. Selvitys vieraskielisyydestä tehdään ylippilaslautakunnan laatimaan lmakkeeseen kkelaan ja hänen hultajansa sustumuksella. Selvitys timii pultlauseena, mutta haluttaessa siihen vi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta (ei vaikeuksia, lieviä vaikeuksia, selviä vaikeuksia, vakavia vaikeuksia YTL:n lukitus) tai sen vaikutuksesta kkelaan kulumenestykseen (äidinkielen tai sumi tisena kielen pettajan ja jnkin reaaliaineen pettajan arvit). lmake selvitys vieraskielisyydestä.d ytln määräys vieraskielisistä kkelai e. Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet Kkelaan ylippilastutkintn kuuluu vähintään neljä ketta, jista äidinkielen ke n kaikille pakllinen. Kkelas valitsee klme muuta tutkintnsa pakllista ketta seuraavien neljän kkeen juksta: tisen ktimaisen kielen ke, yksi vieraan kielen ke, matematiikan ke ja yksi reaaliaineessa järjestettävä ke. Kkelas vi lisäksi sisällyttää tutkintnsa yhden tai useamman ylimääräisen kkeen. Js kielten piskelu tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, matematiikan pitkän ppimäärän, vieraan kielen lyhyen ppimäärän ja reaaliaineen kkeet. Js matematiikka tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, tisen ktimaisen kielen*, vieraan kielen* ja reaaliaineen kkeet. (*vähintään tisesta ke pitkän ppimäärän mukaan). Js kkelaalla n vaikeuksia jnkin pakllisen kkeen surittamisesta hyväksytysti, mutta hän selviää riittävän hyvin muista kkeista, hän vi tulla ylippilaaksi kmpensaatin kautta. Tutkintn kannattaa sillin valita ylimääräisiä kkeita ja saada niistä lisää kmpensaatipisteitä. (Ar, Siisknen & Ahnen 2007.) 17

18 10 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY JA KIUSAAMISTAPAUSTEN KÄSITTELY Kiusaamisesta n kyse, kun yksi tai useampi piskelija tistuvasti lukkaa piskelutveriaan henkisesti tai fyysisesti tai js yhdelle ja samalle piskelijalle n tistuvasti aiheutettu harmia, haittaa tai pahaa mieltä. Havaitseminen: Aikuinen, jka tietää kiusaamisesta, n velvllinen puuttumaan asiaan. Opiskelijita rhkaistaan vastustamaan kiusaamista ja kertmaan kiusaamisesta. Kulukiusaamisen selvittäminen ja timenpiteet: Akuutteihin kiusaamistapauksiin puututaan keskustelujen avulla. Keskustelut dkumentidaan. Ensimmäiseksi kuullaan erikseen kiusattua ja kiusaajaa. Tapauksesta riippuen asian hitaa humin tehnyt pettaja tai ryhmänhjaaja, ja selvittelykeinna vi käyttää myös vertaissvittelua. Mikäli kiusaaminen ei pääty, tetaan yhteyttä hultajiin ja asia viedään OHRkäsittelyyn. Kiusaajan myötäilijät ja kiusattua tukevat piskelijat vidaan myös puhuttaa. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, asia hjataan viranmaiskäsittelyyn lain mukaan. keskustelumalli kiusatun ja kiusaamise kiusaamistilanteisiin puuttumisen malli.dc Kiusaamisen ennaltaehkäisy Uusien piskelijiden vastaantt Uusille piskelijille sekä hultajille kerrtaan lukin timintatavista. Lukuvuden alussa kiinnitetään erityistä humita uusien piskelijiden ryhmäyttämiseen. KiVa kulun periaatteet: 1. Välitön puuttuminen ilmi tulleisiin kiusaamistapauksiin. 2. Ryhmäilmiöiden havainninti ja ymmärtäminen. 3. Oman timinnan merkitys ryhmässä. 4. Kiusaamisen humaaminen. Kiusaamiselta pulustautuminen. Kiusaamisen vastustaminen. Kiusaamisen jälkeinen seuranta 18

19 Kun kiusaamistilannetta n selvitelty, alitetaan tukitimet. Ryhmänhjaaja seuraa piskelijan kulunkäyntiä tarkasti. Erityisesti humiidaan epäselvät pissalt ja tehtävien laiminlyönti. Knfliktien selvityksen jälkiseurannassa n leellista, että pettaja pääsee antamaan asianmaisille myös psitiivista palautetta. a. Seksuaaliseen häirintään puuttuminen Lukin petussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan lukin sivistysihanteena n muun muassa pyrkimys ikeudenmukaisuuteen ja lukikulutuksen tulee edistää avinta tasa arva ihmisten välillä. Seksuaalinen häirintä n usein yhteydessä muuhun kulukiusaamiseen. Häirintään puututaan lukissa samalla tavin kuin muuhunkin kiusaamiseen. Tieta nurten kkemasta häirinnästä saadaan esimerkiksi Kuluterveyskyselyjen ja ppilaitksen mien tasa arvkyselyjen avulla. Seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvän kasvatuksen kenties keskeisin tavite n nuren itsetunnn tukeminen. Js ppilas kkee, että häntä arvstetaan, hänen itsearvstuksensa kasvaa. Osa piskelijista n saattanut kkea seksuaalista häirintää, jtkut vivat phtia maa seksuaalista suuntautumistaan tai identiteettiään ja jku vi tuntea veta samaa sukupulta levaan henkilöön. Opettajan n hyvä muistaa nurten erilaisuus ja pyrkiä hulehtimaan siitä, että kaikki vivat tuntea lnsa hyväksytyksi ja turvalliseksi ryhmässä. Ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvien asiiden käsittely saattaa herättää jissakin piskelijissa epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta. Tunnereaktiihin kannattaa varautua eli miettiä etukäteen, kuinka timisi eri tilanteissa. Yhteistyö Opiskeluterveyden kanssa tilanteisiin valmistautumisessa n hyödyllistä. Sukupulista häirintää n ei tivttu humi, jka liittyy sukupuleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe tisen sukupulesta, sukupuleen liittyvä kiusaaminen, tet, jtka saavat tuntemaan itsensä nlksi, pelkkaaksi, lukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää n muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartala, pukeutumista tai yksityiselämää kskevat puheet ja kysymykset. Ehdttelu, vaatiminen ja fyysinen kskeminen sekä raiskaus tai sen yritys vat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupulinen humi muuttuu häirinnäksi sillin kun sitä jatketaan, vaikka humin khde ilmaisisi sen levan epämiellyttävää. lastensujeluilmitust a kskeva ilmitusvelv 11 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISY JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN 19

20 Päihteiden käytön ennalta ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen kuuluvat piskelijahultn. Opiskelijiden päihteidenkäyttöä ennaltaehkäistään terveyskasvatuksen, erilaisten tapahtumien ja teemaviikkjen yhteydessä annettavalla päihdevalistuksella ja keskusteluilla. Opiskelijita hjataan terveisiin elämäntapihin. Usein päihteidenkäyttäjän tunnistaminen vi lla vaikeaa. Varhaisireina vivat näkyä velvllisuuksien laiminlyönti, tapaturma alttius, käytösmuutkset ja runsaat pissalt. Päihteiden käytön haitallisia seurauksia vivat lla myös tapaturmat, tisen satuttaminen ja riidat. Varhaiset timenpiteet auttavat piskelijaa eniten. Varhaisen puuttumisen tavitteena n nuren päihteettömyys ja khtuukäytön edistäminen. Päihteitä vat esimerkiksi huumausaineet, alkhli ja jtkut haitalliset lääkkeet liiallisesti käytettynä. Jkaisella piskeluyhteisön jäsenellä n ikeus ja velvllisuus puuttua piskelijan piskelua haittaavaan tai muutin hulestuttavaan päihteiden käyttöön. Hitn hjaaminen kskee piskelijaa, jlla n tai jlle n kehittymässä alkhlin tai muiden päihteiden käytöstä pintja haittaava terveydellinen tai ssiaalinen ngelma. Päihtyneenä ei vi sallistua petukseen. Esiintymisestä päihtyneenä kulualueella vi aiheutua piskelijalle seuraamuksia, jtka perustuvat ppilaitksen järjestyssääntöihin tai lukilakiin. Js piskelija esiintyy ppilaitksessa päihteiden vaikutuksen alaisena, niin henkilökunta puuttuu asiaan. Opiskelija viedään esimerkiksi terveydenhitajan vastaantlle, jssa päihdengelmaa hidetaan tai sen hit vidaan käynnistää. Päihtynyt piskelija pistetaan ppilaitksesta. Päihteiden ngelmakäyttöä epäiltäessä edetään esimerkiksi seuraavin askelin: 1) huli tetaan puheeksi piskelijan kanssa; 2) huli tetaan puheeksi terveydenhitajan kanssa (piskelijan elämäntilanteen selvittäminen) ja hultajien kanssa; 3) tarvittaessa mniammatillisen työryhmän neuvttelu (svitaan jatktimenpiteet). 12 TUPAKOINTIIN JA TUPAKAN HALLUSSAPITOON PUUTTUMINEN LUKIOSSA Nurella n ikeus terveelliseen ppimisympäristöön. Tupakinti, myös passiivinen sellainen, n terveydelle haitallista. Lappeenrannan kaupungin kulutuslautakunta n päättänyt tupakkalain mukaisesti, että tupakinti n kielletty kaikissa ppilaitsten sisätilissa ja ulkalueilla. Tupakkalain mukaan tupakkatutteiden ja tupakintivälineiden myynti ja luvuttaminen n kielletty alle 18 vutiaille. Sama sääntö kskee nuuskan myyntiä ja luvutusta. Lukiiden järjestyssäännöt tukevat tupakintikielta lukiissa. 20

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 3/ (5)

Ohje viranomaisille 3/ (5) Ohje viranmaisille 3/2010 1 (5) Dnr 7043/11.02.04.00.05/2010 Jakelussa mainituille Ulkalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia kskeva tupakintikielt Taustaa Yleiset tilaisuudet Ssiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen Vahvistettu hallituksen jastssa 19.8.2009 15 Liite nr 2/2009 2 Sisällysluettel: 1. Timeentultuen

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Sisäinen turvallisuus Kntilahti 6.5.2013 Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Ville Elnheim Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Maakunnallinen ssiaali- ja terveyspliittinen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten LOKIKIRJA erikislääkärikulutuksen ja yleislääketieteen erityiskulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksa varten Lääkäri Päivitetty 17.11.2015 Tämä lkikirja n sitteessa http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot