Työkyvyn, hallinta, seuranta ja varhainen tuki
|
|
- Raimo Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kallionpää P, Immonen J, Välimaa N, Herse F, Leskelä R-L. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan. Työpapereita 130, Työkyvyn, hallinta, seuranta ja varhainen tuki Liite 1: Kyselytutkimuksen tulokset Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sairausvakuutuslainmuutoksen (2011) vaikutuksia työkyvyn edistämisen toimenpiteisiin erityisesti työpaikoilla. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: 1. Miten lakimuutos on muuttanut organisaatioiden panostuksia työkyvyn edistämiseksi? 2. Miten lakimuutos on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan työkyvyn edistämiseksi eli prosessiin? 3. Ovatko työpaikat saavuttaneet työkykytoiminnalle asettamiaan tavoitteita? Tutkimuksen ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli selvittää työkyvyn tuen ja varhaisen tuen toiminnan suunnittelua, tavoitteiden ja mittareiden asetantaa sekä seurantaa ja toimenpiteitä yrityksissä. Lisäksi kartoitettiin toiminnan muuttumista vuodenvaihteessa Suuremmat yritykset laativat systemaattisemmin dokumentoidut suunnitelmat työhyvinvoinnin hallinnan eri osaalueille Yli 9 vastaajista kertoo laatineensa toimenpidesuunnitelman tai -ohjelman työkyvyn hallintaan seurantaan ja varhaiseen tukeen sekä tehneensä työpaikkaselvityksen ja arvioineen työpaikan riskejä. Yrityksen kokoluokasta riippuen ~70-9 vastasi tehneensä työpaikkaselvityksiä ja arvioineen työpaikan riskejä jo ennen vuotta 2011 Varhaisen tuen toiminnalle toimintasuunnitelman on laatinut kuitenkin vain ~4 pienistä ja ~8 yli 20 työntekijän yrityksistä Suunnitelmat generoituvat parhaiten tavoitteiksi ja mittareiksi sairauspoissaolojen seurannassa : Vaikka lähes 9 yrityksistä on suunnitelma ja mittari sairauspoissaolojen seurannalle vain keskimäärin n. puolella suunnitelman laatineista yrityksistä on laadittu kaikki kolme: suunnitelma, tavoitteet ja mittarit Keskimäärin alle kolmannes varhaisen tuen toiminnalle suunnitelman laatineista Varhaisen tuen toiminnalle alle 20 työntekijän yrityksissä alle puolet on laatinut suunnitelman alle 1:lla puolestaan on laadittuna suunnitelma, tavoitteet ja mittarit. Yli 20 työntekijän yrityksillä n. 3 vastaajista on laadittuna sekä suunnitelma että tavoitteet ja mittarit 1
2 Vain ~1 alle 20 työntekijän ja ~3 yli 20 työntekijän yrityksillä on varhaisen tuen toiminnalle sekä suunnitelma, tavoitteet että mittarit Yli 9 on laatinut toimintakäytännön tai toimenpideohjelman sekä tehnyt työpaikkaselvityksen ~9 1. Suunnitelmat ja dokumentointi ~9 - Toimintakäytännöt tai toimenpideohjelma ~** - Työpaikkaselvitykset ja riskinarvointi ~8** 2. Tavoitteet ~2** ~4** - Onko suunnitelmille asetettu tavoitteita? - Mitä tarpeita on tunnistettu? Alle 20 työntekijän yritykset* 3. Mittarit ~1** ~3** - Onko tavoitteille asetettu mittareita? 4. Seuranta ja toimenpiteet Yli 20 työntekijän yritykset * sisällä alle 5 työntekijän yrityksiä **Varhaisen tuen toimintamalli 2 Suunnitelmat ovat tyypillisesti johtaneet tavoitteiden ja mittareiden määrittämiseen sairauspoissaolojen seurannassa Varhaiselle tuelle sekä erityisesti työhön paluulle konkreettiset tavoitteet vähäisiä Varhaisen tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 72% % Työhön paluun tuen toimintamalli toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 87% 91% Sairauspoissaolojen seurannan toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit 10 82% % % 1 4% Kuntoutusyhteistyön toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelma, tavoitteet ja mittarit % 1% 2% 4% 2% 1% 2% 2% 2% 2 Suunnitelmat Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? Prosentteja kyselyyn osallistuneista yrityksistä kyseisessä kokoluokassa 2) Oletteko asettaneet tavoitteita? 3) Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja? 3
3 Taustaa: tehtyjen toimenpiteiden vaihteluvälit yrityksen henkilöluokan mukaan Taso Osa-alue 5-20 hlön yritykset 1. Suunnitelmat ja dokumentointi 2. Tavoitteet Varhainen tuki Sairauspoissaolot Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteistyö 3. Mittarit Varhainen tuki Sairauspoissaolot Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteistyö 4. Seuranta ja toimenpiteet työpaikalla Toimintakäytännöt tai toimenpideohjelma Työpaikkaselvitykset Riskinarviointi Varhainen tuki Työkyvyn tarjoaminen omatoimisesti Työkykyneuvottelut Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta % 91-96% % 23-31% 3-6% % 2-3% % 71-83% 36-44% 55-61% Yli 20 hlön yritykset % 72-91% 29-47% 44-71% 11-24% 7-16% % % 43-64% % 4 Kysely rakennettiin vastaamaan siihen, miten suunnitelmia viedään käytäntöön 1. Suunnitelmat ja dokumentointi 2. Tavoitteet 3. Mittarit 4. Toiminta käytännössä - Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? - Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? - Onko työpaikalla sovittu toimintakäytännöt ja laadittu suunnitelmat? - Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista? - Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? - Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? - Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut vuodenvaihteen jälkeen? - Oletteko asettaneet tavoitteita - Varhaisen tuen toimintamallille - Sairauspoissaolojen seurannalle - Kuntoutusyhteistyölle - Työhön paluun tuen toimintamallille - Millaisia tavoitteita organisaatiollanne on työtapaturmien osalta? - Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? - Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja: - Varhaisen tuen toimintamallille - Sairauspoissaolojen seurannalle - Kuntoutusyhteistyölle - Työhön paluun tuen toimintamallille - Millaisia mittareita käytätte työkyvyn hallintaan, seurantaan tai varhaiseen tukeen? - Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? - Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? - Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? - Työkykyneuvotteluja - Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta - Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta - Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta - Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta - Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta 5
4 Suhteessa Suomen yrityskantaan kyselyllä tavoitettiin parhaiten suuri yrityksiä Yhteensä kyselyyn osallistui vastaajaa, mikä on noin 6 % vastaanottajista Kyselyyn vastanneiden osuus vastaavan kokoluokan yrityksistä Suomessa 2 22% Vastausten jakauma yrityksen henkilömäärän mukaan % 1% Alle Yli Alle yli 500 Suurimat vastaajaryhmät & työntekijän yritykset 44 % vastaajista alle 20 ja 71 % alle 50 työntekijän yrityksiä Kysely tavoitti 0,8 4,7 % pienen kokoluokan yrityksistä 3 vastaajista toimitusjohtajia Toiseksi suurin vastaaja ryhmä talousjohtaja / -päällikkö, kolmanneksi henkilöstöjohtaja / -päällikkö 8 ollut samassa työpaikassa jo vuonna 2010 Vastaajajoukko pätevää arvioimaan välin muutoksia Kyselyyn vastanneissa lienee jokseenkin yliedustettuina organisaatiot, joita aihepiiri erityisesti kiinnostaa Julkisen sektorin työnantajia vähäisesti, koska taulukoitua yhteystietolistoja ei näistä kunnolla saatavilla 6 Kyselytutkimuksen vastaajien toimialat ja tuottajat vastaavat verrattain hyvin tilastokeskuksen ja Kelan tietoja maan yrityksistä Yrityksen toimiala, % % 2 16% 1% 4% Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Rakentaminen Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus Työterveyshuollon tuottaja, % n = n = ** n = n = Muut % 62% 33% Muu Kunnallinen terveyskeskus tai liikelaitos Työnantajien yhteinen terveysasema Työnantajan oma terveysasema 1 Kysely 14% Tilastokeskus 1 4% 4% Kysely Kela* *Kelan työterveyshuoltotilasto 2013 ** sisällä alle 5 työntekijän yrityksiä 7
5 Työkyvyn hallinnan, ja varhaisen tuen toimintakäytännöt ja suunnitelmat toteutuvat systemaattisemmin, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys Kuitenkin yli 8 myös pienistä työnantajista on sopinut käytännöistä työterveyshuollon kanssa Onko teillä sovittu toimintakäytännöt työkyvyn Oletteko laatineet toimenpideohjelmaa tai suunnitelmaa hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä? liittyvistä käytännöistä? n = % % 83% Kyllä Alle yli Panostus ennaltaehkäisyyn ja tietoisuus korvattavuudesta näyttäisi lisääntyvän sitä mukaa, mitä suurempi yritys on kyseessä Vastausprosentit korkeita kyseisissä kysymyksissä Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? % 2 52% 4 42% % n = 79 Kyllä Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän (kustannusluokka 1) työterveyshuollon kustannuksista? % 31% % 13% 87% 4% 96% 9 n = Kyllä 6 korvaushakemuksia tehdään selkeästi sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse Myös omatoiminen työkyvyn tuki on yleisempää yrityksen koon kasvaessa 9
6 Työpaikkaselvityksiä ja riskinarvioita tehdään vain hieman systemaattisemmin yrityksen koon kasvaessa, pienissä yrityksissä toiminta aktivoitunut hieman 2011 alkaen Kuitenkin yli 9 myös pienistä yrityksistä ovat tehneet selvityksen ja riskinarvion Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? 10 3% 4% 3% n = Työpaikkaselvityksiä on tehty organisaatiossanne* 10 6% 6% 13% 3 21% n = % 93% 94% 97% 9 9 osaa sanoa Kyllä 62% 6 81% 77% 81% 93% Aikasintaan 2011 Ennen vuotta 2011 Oletteko arvioineet työpaikkanne työn riskejä? Olemme arvioineet työn ja työpaikan riskejä* 10 7% 4% 2% 2% n = % 6% 7% 13% 1 21% 31% n = % % 96% osaa sanoa Kyllä % 7 84% Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 *Kysymys esitettiin vain vastaajille, jotka olivat työskennelleet samassa organisaatiossa jo vuonna Suuremmat yritykset laativat systemaattisemmin dokumentoidut suunnitelmat työhyvinvoinnin hallinnan eri osa-alueille Varhaisen tuen toiminnan ja sairauspoissaolojen suunnitelmia dokumentoidaan eniten Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat työkyvyn hallinnan, seurannan tai varhaisen tuen vuoksi? % 87% 82% 8 72% 7 61% 4 32% 2 1 2% Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 11
7 Työnantajien kehittämät käytännöt painottuneet usein fyysiseen aktiviteettiin Työnantajien tunnistamat tarpeet työkyvyn johtamisessa hyvin moninaisia Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? Tarvittaisiin enemmän korvaavaa työtä, mitä ei aina ole kaikille tarjolla. Psykologististen taitojen kehittymistä. Varhainen tuki ei loppupeleissä toiminut. Alkoholismiin puuttuminen oli työtovereista raskasta, työuupumuksen tunnistaminen vaikeaa. Työuupumisen ehkäisy. Esimiestaidot, itsensä johtamisen taidot: oma ajanhallinta ja palautuminen, kognitiivinen rasitus. erityisiä tarpeita, normaalit toimenpiteet. Seuranta vaatii kehittämistä sekä vastuulliset tarvitsevat lisää perehdytystä työkykyjohtamisesta ja varhaisesta puuttumisesta sekä puheeksiottamisesta. Millaisia työpaikan ja työntekijän menestymistä edistäviä ja työhyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia käytäntöjä olette kehittäneet? Runsaasti liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää Liikuntasetelit. Yhteinen viikoittainen liikunta. Liikunta- ja kulttuuriedut, yhteiset tilaisuudet. Mindfulness ja vuorovaikutuskoulutukset. Työnkiertoon ja rikastamiseen sekä johtamiseen liittyvää Vaihtaneet työtehtäviä firman sisällä. Prosessit kuntoon, avoimempaa tiedottamista, toimenkuvat kuntoa vastaamaan työtekijän kykyjä. Työnkiertoa tehtävien kesken. Osaaikatyö, etätyö ja muut järjestelyt. Palkitseminen Palkitseminen, henkilöstön virkistäytymispäivät, henkilöstön leikkimieliset kilpailut. 12 Yksi ääripää panostanut merkittävästi työhyvinvointiin lakimuutoksen jälkeen, toinen ei juuri ollenkaan Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut jälkeen? Osa lisännyt suunnitelmallisuutta Kehitetty talon sisäisiä toimintamalleja liittyen viestintään, työnkuviin, resursointiin, henkilöstön yhteistyöhön ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Suunnitelmallisuus lisääntynyt, panostusta halutaan lisätä edelleen. Toiminta on muuttunut suunnitelmallisemmaksi, järjestelmällisemmäksi ja yhdenmukaisemmaksi. Olemme hyväksyneet työkyvyn tuen periaatteet ja alkaneet noudattaa niitä. Olemme vahvistaneet työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Varhaisen tuen mallia omaksuttu Varhaisen tuen mallin käyttöönotto ja sen toteutumisen aktiivinen seuranta. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa alusta otettu käyttöön varhaisen puuttumisen malli ja toteutettu sitä järjestelmällisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, myöhemmin huomioitu myös ns sääntö. Tämän myötä ehkä jonkin verran lisäystä kolmikantakeskusteluiden määrässä. Osa viitannut lakimuutokseen Enemmän täytettäviä suunnitelmia ja hakemuksia. Lisää laskutettavaa työterveydestä, kun kokoajan tehdään uutta suunnitelmaa, päivitetään ja läpikäydään. Erittäin suuri osa työterveyden kustannuksista syntyy työterveysyrityksen hallinnollisista toimista. Laki pakottaa tekemään toimintasuunnitelmia. Osa ei raportoi muutoksia ole muuttunut. juuri mitenkään. merkittäviä muutoksia. Jatkunut samanlaisena. Vastaukset eivät ota kantaa, onko suhtautuminen työhyvinvointiin passiivista vai toiminta jo ennestään niin hyvällä tasolla, ettei muutoksia kaivata 13
8 Suunnitelmat ovat tyypillisesti johtaneet tavoitteiden ja mittareiden määrittämiseen sairauspoissaoloille seurannassa Varhaiselle tuelle sekä erityisesti työhön paluulle konkreettiset tavoitteet vähäisiä Varhaisen tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 6% 72% 87% 91% Työhön paluun tuen toimintamallin suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit Yli Sairauspoissaolojen seurannan suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 10 4% 4 61% % 82% 8 Kuntoutusyhteistyön suunnitelma sekä suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit % 1% 2% 4% 2% 1% 2% 2% 2% 2 Suunnitelmat Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? 1) Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? Prosentteja kyselyyn osallistuneista yrityksistä kyseisessä kokoluokassa 2) Oletteko asettaneet tavoitteita? 3) Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja? 14 Varhaisen tuen suunnitelmallisuus lisääntyy yrityksen koon kasvaessa Suurissakaan yrityksissä suunnitelmat ja mittarit eivät aina kuitenkaan muutu tavoitteiksi Varhaiseen tukeen panostaminen eri toimenpitein % 6 56% 46% % 21% 33% Suunnitelmat ja tavoitteet Suunnitelmat ja mittarit Suunnitelmat, tavoitteet ja mittarit 15
9 Suuret yritykset ovat tavoitteellisempia työkyvyn hallinnan eri osaalueilla Suuretkaan yritykset eivät aseta aktiivisesti tavoitteita suhteessa suunnitelmiin Oletteko asettaneet tavoitteita seuraaville toiminnoille? Harmaalla vastaus kysymykseen Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? % 44% 4 24% 31% 2 14% 3% 6% 6% 7% 7% 1 4% 4% 5 71% 24% 16% Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 16 ja asettavat myös aktiivisimmin mittareita Suurimmatkaan yritykset eivät aseta aktiivisesti mittareita työhön paluuseen tai kuntoutusyhteistyöhön Oletteko asettaneet mittareita tai reagointirajoja seuraaville toiminnoille? Harmaalla vastaus kysymykseen Oletteko laatineet dokumentoidut suunnitelmat? % % 2% 4% 3% 6% 3 Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Työhön paluun tuen toimintamalli Kuntoutusyhteistyö 17
10 Työnantajat käyttävät sairauspoissaoloa selkeästi yleisimmin mittarina Esimerkkejä työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen käytetyistä mittareista Varhaiseen tukeen & yleiseen työhyvinvointiin liittyvät Puheeksiottokeskustelujen määrä, osallistuminen keskusteluihin Kontaktit työkykyongelmatapauksissa Henkilöstökyselyt ja hyvinvointikartoitukset Työkykyindeksi Suoritustasomittarit Kuormituksen seuranta Ylityökuormituskyselyt Sairauspoissaolot ja näihin liittyvät Sairauspoissaolopäivät ja prosentti Vertailu toimialan keskiarvoon Pitkien sairauslomien erityinen huomiointi Toistuvuus Sairauslomien syyjakauma Työtapaturmat Työkyvyttömyyseläköitymisen kustannukset Kuntoiluaktiviteetti Osa ei aseta varsinaisia mittareita ollenkaan Pienessä yrityksessä ongelmat nähdään ajoissa. Hiljaiset signaalit. Vähän työntekijöitä. Puututaan henkilökohtaisesti. mittareita. ole ollut tarvetta. ihmisen elämää mittareilla kuntoon saada työpaikalla, kyllä esimiehelle ja työkavereille kuuluu välittäminen läheisistään ja voitava ottaa asia esille. Helppo juttu, pekkasia ja muita lomapäiviä on niin paljon, että ne yleensä riittävät työntekijöiden huilintaan. Esimiehet huomaavat mahdolliset ongelmat. 18 Työterveyshuollon tavoitteiden sekä laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen näyttää olevan viime vuosina kehittynyt trendi Seuranta systemaattisempaa suuremmilla yrityksillä Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? Olemme seuranneet työterveyshuollon vaikuttavuutta tai laatua* % 6% 16% 1 21% 41% 34% n = osaa sanoa 10 31% 7% 6% 27% 2 26% n = % % 87% Kyllä 54% 64% 74% 66% 6 6 Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? Olemme seuranneet työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista* % 7% 4% 4% 4% 4% 26% n = osaa sanoa 10 13% 1 7% % 33% 27% n = % 8 92% 92% Kyllä 5 56% 71% 66% 71% 7 Aikaisintaan 2011 Ennen vuotta 2011 *Kysymys esitettiin vain vastaajille, jotka olivat työskennelleet samassa organisaatiossa jo vuonna
11 Varhaisen tuen toimintamallin mittareita seurataan suurissa yrityksissä aktiivisemmin sairauspoissaolojen seurannassa ero pienempi Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? Varhaisen tuen toimintamallit Sairauspoissaolot % 4% 1% 1% 1% 3% 7% 13% 14% 33% 7% % 34% 24% 33% % 33% 2 33% 1 3% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin % 1% 6% 21% 14% 2 31% 24% 6 36% 36% 4 51% 13% 14% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin Työhön paluun tuki Kuntoutusyhteystyö % 3 14% % 1 21% % % 7% 13% 3% 7% 2% 4% 7% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin % 3 46% % 16% 13% 24% 22% 1 24% 7% 1% seurata Harvemmin Vuosittain Puolivuosittain Kuukausittain Viikoittain tai useammin 20 Työterveyshuolto aktiivinen työkykyneuvotteluissa ja työperäisten sairauksien seurannassa erityisesti suurissa yrityksissä, työpaikat seuraavat työkykyä ja altistumista myös omatoimisesti Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? Työkykyneuvottelut Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta % 7 64% % 27% 2 33% % 10 92% 81% 83% 86% 9 71% 46% 4 32% 2 6% 4% 2% 3% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta % 72% 54% 5 56% 4 44% 3 36% 6% 6% 2% 1% 10 82% 82% 71% 61% % 46% 44% 47% 31% 3% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kuvaajissa luvut prosentteina kyselyyn osallistuneista kyseisen kokoluokan yrityksistä 21
12 Työtapaturmien ja turvallisuuden seuranta hieman yleisempää suuremmissa yrityksissä, samoin työterveys aktiivisempi poissaolojen seurannassa suuremmissa yrityksissä Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta % 6 67% 26% % 13% 7% 3% 3% % % 54% 52% 42% 31% 24% 4% 7% 1% 1% Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Kyllä, työpaikalla Kyllä, työterveyshuollossa osaa sanoa Työhyvinvointia edistäviä tapahtumia Liikuntavuorot / alennuksia liikuntapalveluihin? % 63% 5 61% % 93% 1 1 4% Kyllä, 1-2 kertaa vuodessa Kyllä, 3-5 kertaa vuodessa Kyllä, 5-10 kertaa vuodessa Kyllä Kyllä, yli 10 kertaa vuodessa Kuvaajissa luvut prosentteina kyselyyn osallistuneista kyseisen kokoluokan yrityksistä 22 LIITE: 1. Toiminnan suunnittelua koskevat kysymykset Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Toimintakäytännöt, työpaikkaselvitys ja -suunnitelmat 15: Onko teillä sovittu toimintakäytännöt työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä? 16: Oletteko laatineet toimenpideohjelmaa tai suunnitelmaa työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyvistä käytännöistä? 21: Onko työpaikallanne tehty työpaikkaselvitystä? 21: Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? 17: Oletteko hakeneet 6 korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista? 19: Tarjoatteko työkyvyn tukea työpaikalla omatoimisesti tai muun toimijan kuin työterveyshuollon toimesta? 32:1=32_Laatineet erilliset dokumentoidut suunnitelmat 32: 1_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 1_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 1_Kuntoutusyhteistyö 32: 1_Työhön paluun tuen toimintamalli 31: Millaisia tarpeita olette tunnistaneet työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyen? Muutos vuodenvaihteen jälkeen 18: Miten työhyvinvointia tai työkykyä edistävä toimintanne on muuttunut vuodenvaihteen jälkeen? 24: Työpaikkaselvityksiä on tehty organisaatiossanne 25: Oletteko arvioineet työn ja työpaikan riskejä? 23
13 LIITE : 2. Asetettu tavoitteet Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Tavoitteiden asetanta yleisesti 32:4=32_Asettaneet tavoitteita 32: 4_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 4_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 4_Kuntoutusyhteistyö 32: 4_Työhön paluun tuen toimintamalli Työterveyshuollon tavoitteet ja seuranta 21: Seuraatteko työterveyshuollon tavoitteiden toteutumista? 21: Seuraatteko työterveyshuollon toiminnan laatua tai vaikuttavuutta? 27: Oletteko seuranneet työterveyshuollon tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista? 28: Oletteko seuranneet työterveyshuollon vaikuttavuutta tai laatua? Avoimet kysymykset 22: Millaisia tavoitteita organisaatiollanne on työtapaturmien osalta? 23: Millaisia toimia teillä on tehty työtapaturmien ehkäisemiseksi? 24 LIITE : 3. Mittarit ja seuranta Kysymysten ryhmittely osa-alueittain Mittareiden asetanta 32:3=32_Asettaneet mittareita tai reagointirajoja 32: 3_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 3_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 3_Kuntoutusyhteistyö 32: 3_Työhön paluun tuen toimintamalli 34: Millaisia mittareita käytätte työkyvyn hallintaan, seurantaan tai varhaiseen tukeen? Mittareiden seuranta 33=Kuinka usein työpaikallanne seurataan mittareita tai tavoitteiden toteutumista? 33: Varhaisen tuen toimintamalli 33: Sairauspoissolojen seuranta 33: Kuntoutusyhteistyö 33: Työhön paluun tuen toimintamalli 45=Toteutatteko seuraavia työhyvinvointia ja -kykyä tukevia toimia? 45:1=45_Työkykyneuvotteluja 45:2=45_Työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn seuranta 45:3=45_Työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien seuranta 45:4=45_Työntekijöiden altistumisen ja kuormittumisen seuranta 45:5=45_Työtapaturmien ja työturvallisuuden seuranta 45:6=45_Sairauspoissaolojen säännöllinen seuranta 25
14 LIITE : 4. Toiminta käytännössä (1/2) Kysymysten ryhmittely osa-alueittain 32:2=32_Järjestäneet esimiehille koulutusta tai muuta tukea 32: 2_Varhaisen tuen toimintamalli 32: 2_Sairauspoissaolojen seuranta 32: 2_Kuntoutusyhteistyö 32: 2_Työhön paluun tuen toimintamalli 29: Kuka tai ketkä organisaatiossanne vastaavat työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimien yhteistyöstä ja suunnittelussa yhdessä työterveyshuollon kanssa? (valitse tarvittaessa useita) 21: Oletteko tehneet toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksen perusteella? 26: Oletteko tehneet työpaikkaselvitykseen perustuvia toimenpide-ehdotuksia? TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT 35=Saako kauttanne seuraavia työhyvinvointia tukevia palveluja? 35:1=35_Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta työhyvinvointiin liittyen 35:2=35_Yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työhyvinvointiasioihin liittyen 36: Järjestääkö organisaationne työhyvinvointia edistäviä tapahtumia? 37: Tarjoaako organisaationne työntekijöille liikuntavuoroja tai esimerkiksi alennuksia liikuntapalveluihin? 38: Millaisia työpaikan ja työntekijän menestymistä edistäviä ja työhyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia käytäntöjä olette kehittäneet? 39: Millaista tukea ja ohjausta esimiehille on tarjolla työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi? 40: Millaisia mahdollisuuksia ja työkaluja organisaationne tarjoaa työn sisällön kehittämiseen? 26 LIITE : 4. Toiminta käytännössä (2/2) Kysymysten ryhmittely osa-alueittain TYÖAJAT 41: Onko organisaatiossanne mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti? 42: Onko organisaatiossanne mahdollisuus liukuviin työaikoihin? 43: Tarjoatteko muunlaisia työajan joustoja? 44: Onko organisaatiossanne mahdollista tehdä etätöitä? SAIRAUSPOISSAOLOT 46: Voiko työntekijä jäädä sairauden vuoksi pois töistä omalla ilmoituksellaan? 47: Jaatteko sairauspoissaolotietoja työterveyspalvelutuottajanne kanssa? 48: Miten käsittelette sairauspoissaolotietoja yhdessä työterveyshuollon kanssa? 27
15
Haastattelurunko työpaikoille
Kallionpää P, Immonen J, Välimaa N, Herse F, Leskelä R-L. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan. Työpapereita
Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
Kelan tutkimus Työpapereita 130 2017 Pekka Kallionpää, Juho Immonen, Norma Välimaa, Fredrik Herse ja Riikka-Leena Leskelä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden
Työkykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
Työhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
Uudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, tutkija @TTHvaikuttavuus Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
Työhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
Henkilöstöliikuntabarometri
Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan.
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018
Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018 Tutkimuksen tiedot Tämän tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy toukokuussa 2018 työeläkeyhtiöiden toimeksiannosta. Tavoitteena oli
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus
Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
monien makujen maustaja
monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo
OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
yrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely
Korvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
Tiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari
Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki
Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?
Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit
Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen
Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia
Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers
Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI
1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin
Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
Innovatiivinen työhyvinvointijohtaminen
Työhyvinvointiseminaari Seinäjoella 7-8.2.2018 Innovatiivinen työhyvinvointijohtaminen Anne Iijalainen, henkilöstö- ja hallintojohtaja Laura Latomäki, työhyvinvointiasiantuntija Hämeenlinnan kaupunki Asukasluku
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis