GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTAN UT-BY ATSO VORMA HELSINKI 1965

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTIA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS K I RJOITTAN UT-BY ATSO VORMA HELSINKI 1965

3 'I, 0 TEN, I K IM t A I I'l I PJNTA :;1 NTYI-41T IRIVIIA&I,let alla"th it Allifil ;ohitit, allikho!i K,11-i- ja 1,Akkil-,k - (' f ja iti k VaIt :<i - I I I it a,,ii I p Z'i I I ois- It j it -lill,!,(~o -Q 41001, %All )10 W EE i :C % \ A 1RI v i I 'Hl I J I it.... laorld in dicadiril vs"wwnk\nwr AI% mur I~ I \ I!- \.I i I, X 1\ 1 1~ :, i, 1 1, 1" ~-,T~ )! I K 1~ -\ WW I xmerr ja Ki, n woj.kuuiw~ `?A %KAOINPKI OL WK!, too k~-,.,.. ~. oltiloni(, lo('!zs 1.1

4 ' T>`TKIMU V IH1':E'1' I;sitettiivan karttaleiulen aloe kasittiiii Lappeeaarannan kaupun,,in, Lauritsalan kauppalarn. valtaosan "1'aipalsaaren liitii.lan seka osia.loutsenon. Lappeen.. Lenin Puokolahden Pi Savitaipaleenn hitiijistii. Alueen eoloolaa koskevaa aineistoa on aikaiscnamin julkaistu seuraavissa vhtevksissii. Kartoitusalueen lounaisnurkka sisaitvv Sederholmin I S00-!uvun lopulla toianitta.maan I : kaavaiseen,eologiseen karttaan n :o 22. A"alkeala. alueen etelareuna Ber,hellin toinaittaniaan, thin ikaan I : 20() n0u-kaavaiseen karttaan n :o 33. Viipuri. alueen luoteisnnrkka 1 rosteruksen v toianittanmaan I : kaavaiseeii vrrorilajikarttaau ('. Jlikkeli ja valtaosa aluetta Hackmanin ja Ber,helliu V toianittamaan avoulinnan I kaavaiscen hivilajikarttaan n :o 1) 3. Vu01111a 1934 Hackman sai paiitokseen Lappeenrannan vanpariston rapakivia koskevan seikkaperaisen tutkinnuksensa..io v oll \Valal Viipurin rapakivimassiivia I isittelev issii laalassa tutkielmassaan Ivhvesti kuvannut Lappeenrannan Vnrpariston rapakivia. Kujanpaa on kuvannut v Taipalsaaren Ahokkalan zrlueen eiuiiksisiii svvakivia ja niihin liitt vvia lnalmeja. Suppearnpia tutkielmia alueelta ovat julkaisseet seuraavat : 1 :skola Ihalaisten kalkkikivest ii (1919. s ). AVerman Faipalsaaren Haikkaanlahden kongglomeraattilohkareesta (1930). Sianonen Ihalaisten wollastoniitista (1953)., Volborth Ihalaisten kalkkikivea leikkaavan penmatiitin apof;vlliitista (1953). 1ietzg~er Ihalaisten kalkkikivestii (1954), Keeling Ihalaisten Weollastoniitista (1959, 1963). Aber(r Ihalaisten kalkkikivesta (1960) ja Si monen rapakiven oliviinista (1961). l'udelleenkartoitus Lappeenrannan karttalelidellii, alkoi vuonna 1954 ja saatiin paatokseen v Kenttiitutkiiuuksiin karttalehden alueella ovat ottaneet osaa seuraavat henkilot : 1954 A. 5inionen (Lemi), 195 K. Jlerildinen apunaan kesiiapulaiset A. Tyrviiinen ja 1'. Viihasarja (Lappeenranta. Lauritsala. Lappee. 1outseno) A. Forma apunaan kesiiapulainen P. Homer ja lab. apul. R. Kuusela (Taipalsaari. Lemi) A. Forma apunaan kesiiapulaiset 1'. Homer ja K. Virtakainen (Savitaipale. Lauritsala. Lappee. Joutseno). 19(11 A. Vornaa apunaan kesiiapulainera h. Virtakainen (Taipalsaari. kuokolahti).

5 fi 1963 a. Vornia apulaisenaan lab. apul. K. A"uorio (tarkisttustutlkimulksia). Lisaksi selitvksen kirjoittajalla on ollut kiivtett ivissiiiin Outokuntpu Ov :rn ntalmitutkimusten ehtevdessa tehty kallioperaii koskeva tutkinut,- aiueisto '1'aipalsaaren \hokkalasta (A. Stenherg 1956 ja J. Kujarnpaa 1955) sel h Kavitaipaleen Kuddlasta ja Taipalsaaren Solkeinkvliistii ja Ponniiilastii ;.1. I' n j Znltiiii 195n. Alaist. R. ahem Paraisten Kalkkivuori Ov :sta on ntottin tavoin auttanut sclitvksc'n kirjoittajaa tutusttnnisessa lhalaisten kalkkikw louhoksen ja sen y mpariston kallioperaan. Kivilajiet2 mineralo~jset koostumukset on mliir :itt v pistelaskumenetetniallii. Naista on suurin osa ntaist. L.,Ahon suorittamia '. llilkro~- alolkuvatm on ottanut Erkki Halnie. Kallioperakartan ja purrokset selitvksessii on piirtanvt rouva I Isa Virvimiiki. Kaikille Vtliimainituille, joiden tutkimusmateriaalia kirjoittaja on saanut kavtetta< aksecn ja jotka ovat hiinta tvitsst avustanect. halt lialnaa latisua svdiimelliset kiitoksensa. I'~L.I_~ 'I'k ~i.~ t'h'l'k:h'l'.1_l K.AI.I.IUPEIt A\ 1' \ P11F Th :E'1' Pa ijastuniasuhteet Laplteenn'annan karttalehden alueella vaihtelevat suuresti. 3lueen kaakkoisosan hipi kulkeva 4alpausselkii muodostaa laajuja alueita. missii kallioperahavaintojen teko on estvnvt. Pohjoisempi'Salpatrsselkii kulkee samansuuntaisetut karttalehden pohjoisosan liipi. Saipausseikien v tlisess i. maastossa on vieensa runsaasti paljastninia. Kuitenkitt sielliilkin pitkittiiisharjut paikoia Itaittaavat kallioperiihavaintojea tekoa. Alueiila. nuissa suoranaisteu kallioperiihavaiutojen teko oo estvnvt. on,teror,auneettisista kartoista ollut suuri apu. Suuresta osasta karttalehden aluetta kenttatyut on to ttv tar - entrain kuin 1 : kaavaisella kartalla voidaan esittasi. llapakivialneella. missy kivilajit muodostavat hotuogeenisia laajoja aiueita. ei kartoitustviita We tehty vhtii ta.rkasti kuin peruskallioalueella : vain kontaktivyohvkkeet On kartoitettn vksitviskohtaisesti. Lappeenrannan karttalelt.den alueen kallioperan paapiirteet on esitetty kuvassa l. Kartoitnsalueen etelareunalla ja lounaisosassa ovat WON anorogeeniset rapakivet. tnuualla taas peruskallioon kuniuvat kivilajit. Peruskallion t ncissit,la piutoniset Wet ovat ty - ti- piihsia svekol'enttialaisen vy ohvlkkeen edustajia. Karttaktivaa luonnehtii luotei,-kaalkkoissuuntainen leveit. suprakrustisten kivien muodostaina vvoh.vke. Tutkimusalucen it a- ja koilhsosassa vvohvkkeett kulku kiiiintvv koilliseen. Vviihvke ott koosttuutt paaasiassa snonigneissimaisistii hiotiitti<gneisscistii, "ahiiaisemraassii mziitritt sarvivalke- ja diopsidigneisseista seka atntiholiiteista..luonteenoniaista sille on 111y-6s pienehkojen gahrodioriittisten unassojen runsaus. Kartoitusalueen poltjoisosaa luonnehtii suurissa puilteissa yliteiiainen araniittialue. kaak-

6 Iviva 1. lleiskit~santi I,ipp-curanmui kartt I(IIden i kalluiprraan. 1. lapnkiyta. 2, I'urtccristit ~~nuuniim'nttia, a. I ;rann~li+~rnttia. d. Granntti ii a..). L:nial :,ia<, sy\ - ukictti. ti. ~uprziln'n<*isni kicilaji jti. I{<ijanit aliu i t 1--V viittaavat detaljipiirrulaiin : kii"t ).Ii(/ /-'1!/. 1..1liiiii iv, It if i s rii No iliotoily of the IM/)l,viwiiit i i i' oiv,i. 1. i ilxu;it c grniiitrs. _'. 1'nrl2ki/ritit iowiloti)'i ft. 2. l :rru-iiniiuvl gnuio(tio0o. 4. (.mw/c.i. &n- ;e.ti'iiprairrtstol ro(hs..lrrns I -I' " itr to l'itis. II--11. koisosaa teas rapakivialueeu pohjoispuolella (ranodioriittialue. Uranodioriitti inuunnoksineen inuodostaa lisiiksi nierkittavan vvohvkkeen karttalelicieii kc'skiosassa raliakiven ja u~neissivviihvkkeen valiss t seka ylttenaiseii icon :,iilkein ian (todeini i] isesti osan katosta) rapakivialueella. Lisaksi iganudioriittia on liuskealneella Iuknisina pienina nrassoina iniginatisoiden vaulienipia kivia. Vaihettuininen t,neissi- ja rano(iioriittialueidt :n valillii on lams t asteittaista. Useiniuuten ra,lalla tavataan laajoja nugmatiit.tivvohvkkeita. Aloe ii juonikiviii ei (de nierkitty karttaan. vaan ue kavvait ilmi karttalelideit selitvksesta. Diahaasijuonia tavataau harvoin. knn tans metahasalttijuonet overt verrattain vleisia.

7 8 5elvia merkkejii vulkaanisesta toiminnasta karttalehden alueella tavataarr vain rapakivialueella olevien peruskalliosulkeumien j - hteydessa. nrissa plagioklaasiporf:vriitiii<i on paikoin selva nrantelikivirakenne ja inksii kvartsi-maasallraliuske mahdollisesti edustaa h r panta. osittain lajittunutta tuffiittia.. Alueen mprakrustisten kivien stratigrafinen tulkinta on ollut rnahdotonta prnniiarirakenteiden niukkuuden johdosta. Kivilajien juovaisuus, joka on paikoin tulkittu kerroksellisuudeksi. vhtvv vleisesti liuskeisnuden kulkuun. tiuonilneissiruuo(lostuksen vlrtev dessa alkupeuiinen kerroksellisuus ou siinit MAN hiivinuvtt etta vain harvoissa paikoissa voidaan vksikasitteisesti puhua kerroksellisuudesta puhumattakaan, ettii kerrostun~isalustan suuntia olisi VoitIi rmlarata. I'ienoispoinrujen akselit ja rnineraalien viivaukset overt y leisesti 'vhdensuurrtaisia : kaade vaihtelee kaakkoon. hivilajien rakoilusuunnat seka rapakivialueella ettei peruskallioahreella ovat identtiset.

8 PINTASYNTYISET KIVILAJIT Al ETA BASALT IT. AietabasaItteja on vain hvvitr rajoitetuilla alueilla. Lappeen Rutolassa kulkee 1ueni metabasatttivvohvke N ---S suunnassa poikki Ruoholamnren ja jatkuu karttalehden ulkopuolella eteliian noin kahden kilometrin verran. 'I'oinen esiintvina samanlaista nietabasalttia tavataan Lemin Hvvarilassa ra,pakivigraniitin ja porf ;\ v risen granodioriitin viilisestit vvohvkkeesta. Lisiiksi kivea tavataan Lemin Kotaja:rveu NE-osassa eraalta nienielta rapakivigraniitin breksioimana Plagioklaasiporfvriitin karkeus vaihtelee suuresti paikasta toiseen siirvttaessa. Hvvirilissa plagioklaasi muodostaa enirnmakseen 1-- :3 mnr :n paksuisia cm :n pituisia liistakkeita. Rutolan plagioklaasiporfvriitti on vleensii hieman hienompirakeisempaa : plagioklaasiliistakkeet ovat l cm :n pituisia. Ruoholammen Hiidenniemen NW-puolisella luodolla suurimmat hajarakeet saavuttavat kuitenkin jopa 5 cm :n lapimitan. Tavataa mvos muunnoksia. joissa hajarakeet vain vaivoin erottaa pal,jaalla silmallii. Paikoin porfv -vrinen 1uonne katoaa kiven rnuuttuessa mantelikiveksi. miss :i 2-5 mm :n lapimittaiset cm :n vi lein esiintvvat mnantelit koostuvat p iiiasiassa kvartsista.. epidootista ja sulfidirakeista. Kivi sisdltaii paikoin muutaman sentin lapiinittaisia miaroliittisia onteloita, joissa tavataan ortoklaasia ja prehniittiii. Plagioklaasiporfyriitti on joskus tunimaa. miltei mustaa, usein vihertavaa. Osittain rapautuneet murrokset ovat viiriltaan voimakkaan ruskeita. Rapautumispinnattaan kivi on usein harma.a ; valkoiset plagioklaasihajarakeet ovat reliefimaisesti koholla tummassa hienorakeisessa perusmassassa. Aletabasaltteihin kuuluu mhos hieman vaalearnpia. aavistuksen verran punertavia muunnoksia. iissii todennakoisesti plagioklaasipitoisuus on suurempi kuin tumrnenunissa muunnoksissa. Kiven varin vailitelu jolituu mvos osittain mineraalien sekundaarisesta muuttumisesta. Ruoholammen polrjoisrannalta otetussa navtteessa on erittiiin tiheassa hienorakeisessa 1_ierusmassassa (),5--0,5 em :n lapimittaisia plagioklaasiliistakkeita (An 5s _ 5r, voiniakkaasti saussuriittiutunutta). Perusinassan raekoko on 0,1 0,2 min suuruutta. Plagioklaasi (vleensa liistakemainen). titaniitti, voimakkaasti kloriittiutunut biotiitti, ilmeniitti (jonka vmparillii 2 : s : i-r,s

9 usein titaniittikeha), kvartsi, niukasti esiintvva vaaleanvihrea repaleinen sarvivalke ja diopsidi muodostavat perusmassan mineraalikoostunmksen. Aksessorisina tavataan epidoottia ja muskoviittia. Jokilaliden kaakkoispuolella hiukan punertava harmaa granodioriitti breksioi paikoin emiiksista, todenniikoisesti edellisten kanssa vliteenktntluvaa vulkaniittia.,samalla alueella hieman Iiinteen rapakivi tans vuorostaan sisiiltdi sulkeumina plagioklaasiporfyriittiii. Nyv irilassii on pla,gioklaasiporffi - riititt ja porfyyrisen granodioriitin vi lilla suppealla alalla nahtavatta suoraviivainen kontakti. Pla,ioklaasiporfyriitin puolella on parin sentin levyinen kontaktisauma hienorakeista granoblastista, osittain kataklastista kvartsi-epidoottimassaa, jonka raesuuruus vaihtelee hvvin epatasaisesti. Kaikki merkit viittaavat siihen. etta kvsymyksessa on tektoninen kontakti. i\ifiboli1tit, A-MF1BOL1- JA PYROKSI]LNIGNEISSIT Amfiboliitteja sekii anifiboli- ja pyrokseemgneissejii on tutkimusalueella ttseana suppeana esiintytniinii. Atnfiboliitit ovat vleensii massatnaisia. joskus heikosti juovaisia : sarviviilkegneissimaiset tai diopsidi-amfiboliittiset juovat vailitelevat amfiboiiittisten kanssa. Amfiboliitteja sekd allfiboli- ja pyrokseenignc isseja, on Iisiiksi lukuisina viilikerroksina kiillegnetssivyiiltykkeella. Sarvivalke-. kummingtoniitti- ja diopsidigneissit on tulkittu sedimenttisyntyisiksi ja ne edustavat gneissivvdhvkkeen kalkkirikkaampia osier. Valtaosa anifiboliiteista on tuikittu samalla tavalla, osa homogeenisimmista ilmeisesti edustaa kuitenkin metamorfoituneita hienohkorakeisia gabroja. Karttalehden luoteisosassa on verrattain vhtendinen amfiboliittialue Pdnnialan ja Solkeinkylan luoteispuolella. Kivilaji on tumman vihreaii. paikoin heikosti juovaista, hienorakeista. voimakkaasti suuntautunutta. Joskus siind tavataan kiisupiroitteesta johtuvaa ruosterapautumista. M ineraalikoostumus ('l'aulukko 1, sarakkeet (i ja 7) kasittiia vleensii lvhytprismaisen sarvivalkkeen (21'(t c 10 ''), heikosti serisiittivtyneen plagioklaasin, jolla vain harvoin on albiittilain mukainen polys,ynteettinen kaksostus, epidootin, titaniitin, apatiitin seka kiisupiroitteen. Ki essa on sarvivalkkeen lisiiksi joskus kumntingtoniittia ja satunnaisesti punaisenruskeaa biotiittia tumntina mineraaleina. joskus tans on diopsidirikkaita (2I'a -_ (i0`, c i,% -- -t3`) juovia, l insse.l a.la tp`imaaraisennniotoisia kasaumia. Viimeksi mainitussa on diopsi{l in. lisiiksi plagioklaasia ja vahan titaniittia. Paikoin kiven kvartsipitoisuus on niin korkea. ettii kysymvksessa on sarvivalkegneissi. Pdnnialiin ja Solkeinkylan luoteispuolisella alueella ovat atnfiboliitit kuitenkin vallitsevia. Rakenne on granoblastinen ja raekoko 1/ 1%'

10 I1 'Faulukko 1. Lappeenrannan karttalehden sarviviilkegneissien, amfiboliittien seka diopsidi-ainfiboliittien niineraalikoosturnuksia. Mkaritykset pistelaskijalla. Table I. Mineralogical composition of the hornblende gneisses, phibolites, am, and diopsideamphibolites in the Lappeenran,ta map area. Determiner) b1 the point couritig method. 1 Plagioklaasi -- I'lugiaeitr ; ' (4n) Kvartsi - Qc art:: Sarvivalke -- liornble el.. kummln,toniitti --- ( mnmil?(ttoihte 1)iopsidi - 1)iopsr Iiiotiitti - l/iotit" ( ;ranaatti--( ;ornct.. / pidootti-fpidob Aksessorit --- deeessorie51)... '4N :i 45.5, ', ) ( ) (35) ) (55-70)! (41) (55 70) u s n ') 22._1 1( s :1 25.2!) '3.a ' ; 1.i s I 0.9. I ) Sekii vilireii sarvivlike ettii sekundl5rinen viiritun repaleinen autfiboli Both rtrrer1 hornblende and colorless amphibol(. 2) Aksessorit : nalroirakeet. apatiitti is titaniitti- locesserirs : opaque., at~utite, and spheuc. 1. (3ranaatti-bi0tiitti sar icalk, nt issi -- (/0 ruet-motile-irornblelc.d e tpuisa hirvasalo, 'I'aipalsaari (4()!),.\\- -( ;I). 2. Sarvivalkeraeiwi--liornblearle 3t0155. Karlnisaarests i kin N\v, Ruokolahti (519a(K\ Sarvivalkc, nrissi- lforrobletrrde 9x0).5. Karhusaaresta I kni N\V. littokolaliti (579b~KV ;-61 I. 3. Sarviviilkt rneissi-- hornblende gnecss, llalla, Taipokaari ) 623 AV i-61). 5. San ivpiik(, -biotiittieeneissi - hornblende-biotctc gneiss. 1lalila, Taipalsaari (55 _1V -61). 6. ~mliboliitti-_lrxph.ibolde. Rahikkala, '1'aipalsaari (7UjKV-6U)... lmfiboliitti-.twphibolite. Rahikkala, 'iaip!rlsaari (357 JK Tpls -59). 5. Diopsidianlfiboliitti -Dlopside anaphibolitc. Vanuierni. Taipalsasri '2111,1k I'pls Pannialan Vannielnella on amfiboliitin vhteydessa diopsidiamfiboliittia. Kivi on turnman vihreaa. hieman ruskehtavaan vivahtavaa. suuntautunutta sekii v errattain homogeenista. Dlineraalikoostumus on esitett'v talukon 1 sar. (4. Taipalsaaren Halilan kaak.koispuolella vailitelevat sarviviilkegneissi-. amfiboliitti- ja biotiittigne-issijuovat keskenaan. Usein em iksissii gneisseissii granaattipitoisuus on verrattain suuri. Kummingtoniittia on paikoin sarvivalkkeen oliella sarviviilkegneisseissa. Osa alueen kiillerikkaista valikerroksista on svntvnvt amfibolin biotiittiutumisen tuloksena. Taulukon I sarakkeissa 4 ja 5 on esitetty kahden ko. vvohykkceseen kuuluvan sarvividkeg'neissir mineraalikoostumus. Saikkolan Karhupiiissa on ltonlogeeninen hienohkorakenteinen amfiboliitti, jossa Viivasuuntaus on voimakas. Peltoisten Suursuon amfiboliitti muistuttaa tans enemmiin karttalehden luoteisosassa tavattavia ja edustaa ihneisesti sedimenttisyntyisia alnfiboliitte.ja. Kartoitusalueen koillisosassa Sum-en Lintusaaren kaakkoispuolella on granaatti-, paikoin kordieriitti-biotiittlg'neississii juovaisista sedimenttisyntvisista alnfiboliiteista ja sarvivihlkegncisseistii koostunut emaksinen vviihvke. Valikerroksina on biotiittigneissia. Graniitti leikkaa miltei kaikkialla.

11 12 Suuresta Lintusaaresta 300 in etelaan olevalla luodolla on lansiosassa vallitsevana juovainen amfiboliitti. missii on runsaasti vaaleita diopsidi-sarvivi lkegneissivi likerroksia. Naissa rakenne on granoblastinen ja raekoko - -1 min. Diopsidin 21)) - 58'. Plagioklaasi (an ;,) on osittain polvsvnteettisesti kaksostunutta sekii voiniakkaasti serisiittivtvnvttii. Kvartsia on verrattain runsaasti. Lisaksi tavataan vaaleanvihre ra repaleista sarvivalkettd seka runsaasti nnn :n lapimittaisia titaniittirakeita ja kalsiittia. Rapautumispinnasta paatellen karbonaattipitoisuus on paikoin verrattain suuri. Edellisestd I kin pohjoiskoilliseen olevalla saarella sarviviilkegneissi on edelleen vallalla. Rakenne on granoblastinen ja raekoko 1--2 nun. Sarviviilke esiintvv tumnianvihreina lvhvind prismoina (21'e -- 72'. c -.y Osittain sarviviilke on muuttunut varit.tdmiiksi amfiboliksi Tdta tavataan my6s oniina repaleisina rakeina (21'a c 20 - ). Plagioklaasin koostumus vailitelee melkoisesti, vleensa se on andesiinia. Taulukon I sarakkeissa 2 ja 3 esitettv ko. vvdhvkkeen kahden sarvivalkegneissin mineralogiset koostumukset. Yllakuvattuun juovaisten emiksisten gneissien vy6hvkkeeseen kuuluvat ilneisesti mviis Karvasalon kaakkoisosassa tavattava granaattipitoinen sarvivalkegneissi (mineraalikoosturnus Taulukon I sarake 1), jonka raekoko on 1- mm (ruskeanpunaiset granaattiporfvroblast it ovat ldpimitaltaan 1-4 mm), seka Pullikaisen saaren pohjoisosassa graniitissa sulkeumana tavattava, min ikaan granaattirikas emaksinen gneissi. Sainanlaista gneissiii on lisdksi viihdisind osueina useilla Sairnaan saarilla. Edelldkuvattujen emiksisten gneissien lisaksi tavataan anrfiboliittia. sarviviilkegneissiii. sarvivdll:e-kummingtoniittigneissiii ja diopsidi-sarvivi l- kegneissra valikerrol :sina kiillegneissialueella. Piallemerkintiiind on pvrith karttaan merkitsemiiin ne alueet. missd ko. emdksiset gneissit vsvat leimansa kallioperiiin. Min. diopsidi-sarvivi lkegneissia tavataan sarvivdikegneissin ja amfiboliitin ohella vilikerroksina Lappeenrannan Voisalmensaaren eteliosan biotiittigneississii, missd diopsi(li-sarviviilkegneissiii (1181), AV/59) luonnehtii repaleinen poikiloblastinen diopsidi (2I'y c y 44'). vihrea repaleinen sarvivalke (21'a - 74,. c ",y == 16 - ) usein vhteenkasvaneena repaleisen. polvsvnteettisesti kaksostuneen kummingtoniitin kanssa (21', ' 84`. c y -- 21`), 1b (An-o-55) ~~lagioklaasi seka kvartsi. Riven raekoko on 1,4---l nun. Voisalmensaaren Idnsirannalla on lisaksi pieni hvpersteenigneissisulkeuma.kiillegneississd. Kiven raekoko on n. r; min. suurimmat hypersteenisdldt (31'a -= 45') ovat 3 4 nun :n lipimittaisia. Kiven piiiimineraaleina ov at lisaksi plagioklaasi (An6o-65) vihertdva amfiboli, biotiitti. kvartsi seka kummingtoniitti ja muskoviitti aksessorisina. Diopsidigneissia on yield vdhdisind osueina Taipalsaaren Linnasaaressa (Liukkola) sekd tutkimusalueen luoteisosassa Kurhilassa Totjdrven kaakkoispuolella. Maininnan ansaitsee viela Taipalsaaren Muukkolassa kiillegneissin valikerrok-

12 sina olevat kunnningtoniittigneissi (kummingtoniitin 3l - (S4')-seka kunlminkitoniitti-sarvivalkegneissivalikerrokset. Muukkolan Hirviniemessa kuminingtoniittisalot ovat joskus lahes sentin hipimittaisia. Kivessa on tiilloin hvvin rosoinen, karsimainen rapautumispinta. 1.3 K :\R5t- JA KALKKIKIVET Lappeenrannan kalkkikivi Ihalaisissa muodostaa polh,jois-etelasuuntaisen pitkulaisen alueen. Tunnettu pitons on lakes 3 km ja levers lakes I kin. Kalkkikivellii (niukana dolomiittisia osueita : ks. Keeling ssivit 12 ja taulukko :3. anal. 1) ja sen kanssa vuorokerroksina olevalla kvartsi-inaasiilpii rneissillii on saiinnollisesti n. 65" :n kaade itiiiin. Kalkkikiveii lavistavat pvstvsuorat MV SE-suuntaiset emaksiset juonet (anifibohitti ja diahaasi) sekii rapakivigraniittiin kuuluvat pet_>-matiittijuonet. N. 5( in leveiillii v~-oh~-kkeelki. joka on samansuuntainen kulun kanssa.. on kalkkikiven keskipaikkeilla verrattain ohuina juovina mollastoniittia. Pahsninunat juovat ovat lakes metrisiii. A1%ollastoniittijuovien kanssa viiorottelevat kalsiitti-. kvartsi-mans ilpagneissi- ja kvartsijuovat. Toinen wollastoniittirikas vvolivke on kalkkikiven itiireunalla. Ihalaisten wollastoniitin esiintvmistii on kiisitellvt 1'.. Keeling (oo.ri1.). Hall esittiiii 1halaisten \ \ - ollastoniittikivist a muutaman ivollastoniittiana.lvvsin sekii mineralogisen koostumuksen. Vi littomiisti wollastoniitin vhteydessa esiintvvvat kalsiitti. kvartsi. diopsidi ja maasalpii. Simonen (1953) on kuvannut Ihalaisten wollastoniitin fvsikaalisia ominaisuuksia. Lappeenrannassa Ihalaisten N-puolella tavataan muutainia pienia paljastumia kalkkirikkaita emiiksisiii gneissejii. Yaikoin anifiboliitti on vallalla. 1 issii on viih usiii 5 ciwii paksuisia diopsidi-anifiboliittiv - iilikerroksia. Yaikoin taas vallalla on diopsidikarsi. I issii pla,,,gioklaasi. diopsidi. karbonaatti ja titaniitti ovat piiamineraaleja. 1 isaksi tavataan kloriittia. Kivessa on viilikerroksina hiotiittis neissiii. I'allolaliden S\V-raniialla. lahella igranodioriitin koi taktia tavataan ainfiboliittia. eliopsidiamfiholiittia ja g), ranaattikartta. I'iinnialiin ~Sotnieiuen \-osassa samoin kuin sell N-puolella olevilla hiodoilla voidaan snnrimman osan aluetta katsoa knuluvan karsikiviin. Kivi on tumuianvihreaiiit jossa on kapeita vaaleainpia juovia. Karbonaattipitoisuns oil huomattava. 'l aina on osittain ollut todennakoisesti alun periii kerroksina : nvt pvstvvii kaiintvneena ja poinnrttuneeira aiheuttaa usein pvlviismaistii rapautuntista. Kokonaisnudessaan kiwi oil voiniakkaasti suuntautlniiitta. Kontakteja muilrin kivilajeihin. lukuunottamatta amfiboliittiin. ei ole niikvvissii. Karsikiven mineraalikoostumus on plagioklaasi. diopsidi. kvartsi. karbonaatti. sarvivalke. titaniitti, apatiitti ja inalmirakeet V - aaleat karbonaattirikkaat ja tuminat arnfibolirikkaat (amfiboliittiset) ker-

13 1 4 Kuva 3. Diopsidigneissin ja papuhtaiden kalkkikerr ;ten rnuodostamaa kalkkigueissia Taipai-aren Kovasinsaarella. Fig. ''. Diopside gneiss intercalated in impure Iinzestow. ho nsirtsaori., Taipalsaani. rokset vuorottelevat. Karbonaattirikkaassa osassa on runsaasti diopsidia. mutta amfiboli puuttuu. Amfibolirikkaasta osasta taas vleensa karbonaatti puuttuu. Paikoin kivessd on runsaanlaisesti grossulaaria. Taipalsaaren Kovasinsaaressa ( leliden 5\V-osassa) on useita paijastumia epapuhdasta kalkkikivea. Kivessa- vaihtelevat 5-20 e1n :rn paksuiset kalsiittirikkaat kerrokset diopsidigneissikerrosten kanssa. D-line-- raalikoostumus : kalsiitti, diopsidi. sarvivilke (uraliitti), plagioklaasi, mikrokliini, kvartsi ja titaniitti. Rakenne on granoblastinen. Kivi on voimakkaasti poimuttunut. lisein kerrosten kaateet kuitenkin ovat verrattain loivia (kuva 2). KiIILLE'GNE1S 1T Karttaair sinisella v-arilld nierkitvt kiillegneissit muodostavat suurimnran alueen karttalehdella lukuunottainatta rapakivigraniitteja. Kiilleggneissit ovat rniltei saarniollisesti suonigneissimaisia. eikii prima-arisia rakennepiirteitii lukuunottamatta mahdollisesti aikuperiiisestii kerroksellisuudesta johtuvaa juovikkuutta ole tavattavissa monessakaan paikassa. Usein kivilaji on svkk\vraisesti poimuttunutta. Katkeilleet emaksiset kerrokset (kuva 3) sekii gabro- ja dioriittimurskaleet (kuva 4) ovat ominaisia poinnutuksessa plastisesti kiivttayneelle kiillegneissille.

14 l 5 kiillegneissin suonet. jotka ovat useimmiten kvartsi-maasalpamassaa. edustavat ilmeisesti paaasiassa veniittista materiaalia. Kiillepitoisuus vaaleissa suonissa on hyvin pieni, koostumus lahinna apliittinen. Paikoin kuitenkin kivessa tavataan granodioriittisia suonia. etenkin sen ja granodioriitin kontaktivyohykkeilhi (mm. Voisalmensaaressa Lappeenrannassa). Paikoin taas suouien aines on kokoomukseltaan lahinna kaligraniittista. Rakenne on yleensa granoblastinen, kiillerikkaammissa muunnoksissa lepidoblastinen. Raekoko vaihtelee migmatiittiutumisen ja tektonisoitumisen mukaan. Heikoimmin migmatiittiutuneissa muunnoksissa se on vleenszi alle inillin, suonigneissimaisissa taas yleensa 1-2 mm. Mineraalikoostumus : plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, kalinlaasalpa, granaatti seka joskus kordieriitti (paikoin myos kummingtoniitti seka sillimaniitti), aksessorisina apatiitti. zirkoni, malmi ja rutiili. Ndiden keskinaiset paljoussuhteet vaihtelevat suuresti. Taulukossa II on esitetty eri puolilta kartoitusaluetta otetuista tvyppinaytteista maaratyt mineraalikoostumukset. Plagioklaasissa polysynteettinen kaksostuminen on paikoin yleista, usein kuitenkin heikkoa tai puuttuu kokonaan. Yleensii plagioklaasi on heikosti serisiittiyt ;vnytta. Kalimaasalpa on joko ristikkorakenteista tai ristikkol.uva 3. hatkeiuneita kalkkirikkatta kerroksia suoni,ueissimai- +Ssii biotiitti>neississii. Tuosansaari, Lauritsala. Fl,t. 13iokeo bnds rich in lime m1wd seined yoeiss. Tuosaosoar-i. Lavlritsola.

15 I 6 F uva 1. Gabro-dioriittibreksiat tppaleila plastisesti kayttavni es ii suoni neiasissa. Pieni Lamposaari. Lauritsala. Fol. 4. Fragments o/ diorite in veined gneiss that behaved plastieally during metamorphism. Pieni Iamposa cri,la aritsain. rakenteetonta. mutt-t talloinkin kaikissa, rontt enografisesti tapauksissa ntikroklinia. Sulkeumina kalirnaasiilviissii on usein pla_i ~kiaasija kvartsirakeita. Riotiitti esiinty v voimakkaasti pleokroisina mutrnnuna. joissa sulkeunnina tavataan zirkonia ja apatiittia, paikoin my its rutiilia. I,ranaattia on tutkimusalueen porfvroblastisiss_t kiille<~neissti.< ii usein o. I --2 em :n lapimittaisina rakeina. Kordieriitti t sitavastoin on karttalehden kiillegneisseissii varsin harvoin. Kuitenkin on alueita. missy k(wlieriitti jo makroskooppisesti erotetaan omina porfvroblasteinaau : Tuosansaare, sa Law ritsalassa.. Kir,jamonsalmen pohjoispuolisella alueella sekii Kattelussaaressa Taipalsaarella. Lisaksi Taipalsaaren Relurlassa esiintvv korvtieriittirikas kinzigiittirneissi samoin kuin karttaleltden kohlliskulrnassa 11 irskiiinsaaressa (kuva 5) seka sen litnsipuolisilla saarilla sekii Vahvasalon lansiraunalla. Savitaipaleen Lv vtikk tl ssa sekii Pettil issii on moos paikoin ic i dieriittipitoisia kiill(, gneisseja l,isiiksi kordieriittia on tavattu eri puolilta kartoitusaluetta vksitvisistii ohutliieistii. joista osa on kiillet neissifra menteista ranodioriittialueilta. Levaisissa porfvyriseksi ;:ranodioriitiksi merkitvlla alueelia )n paikoin runsaasti neissifia~mentteja (paljastun iealkin laa,juisia), joissa vi seurata kalimaasalpaporfvrohlastien esiintvmista biotiitti- ja biotiitti-sxrvivaike-

16 I, 'l iilukko 11. Lappeenrannan karttalehdcu biotiittigneissien,ja kvartoim tasalpiigneis- Ticn mineraalikoostumuksia. Jliaritvk.set iii tehty pistelaski,jaa k i,vtt6en. Tobli 11. l iieraloyic a l rompoeition of the hiotite gncia ses aiul quartz- lelelspar yueiaae_, 'i, the Lappeeuraota rnap area. Deterrnii,i'd b/1 the point ronntioy method. I I '1 I'la/ioklaasi 1'lagiorla.,e An I Kalimaasalpii --Potash felds1+ai Kv- artsi (?imrtz ltiutiitti- -Liotite Kordii'riitti-(orclierite... ( ;ranaatti -Uaraet.... sillimaniitti-.6illirnaiiite. Aksessorit --Ieeessories... kloriitti - t'hloriae 1lnskoviitti -- d1 usro~ dc ' ; , :30) (2s-321 (30) 132 (22) (27) L 9 29.; "W. o :; :3 ii ls.u 16.3, e 9.a 10.II 13..E -1.1 ls.o ( ;.!I s.s ) (1. 2.r (( (I.i; Lo 4.1 I ;. n... 3.ksissnrisina : Apat., malnii. zirkuni. -- lee!'.esorir',e : opatitm', ofuigr+em' /I l. Kordieriitti-hiutiittiin(, issii I'ordirrite-Liutitr qiu-iss. llirskiiinsaarhn \\-ratit e 1i0okolahti,426 A V -61 ). 2. Granaatti-hiutiitti rm issi. (Im 0 i-giofifm r/neiss. Kattelussaari. '1'o-upalsaari (36 IyV'(61) liurdi( riitti-biutiitti neissi - ('orrlieritr bu>tite rpo ts.0. Kattelussaaari. Taipalsaari (3WKV 61 ) 4. ( ranaatti-hiotiitti«neiesi-ilanret-hiotife ftneiss. Ilvrkka.le. Savitaipah' (IlL ; NNV ( ;(I), 3. Kvartsi-maIsalpii neissi (wart--/eldst)or iinei,,. Ilaikola. 'I'aipaIsaari (5t (; KV -(iu), i. Kvartei-maasilplisneissi-- (iluart7-/1l(jst'nr Brie/00. Ilvrkkiila. SiI itaipalo 1(i(ih ;KV',-(16. i. hv :irtsi-maasalpii_neissi- (7uaif -jeldsfoi gnei.,. 0. Kaija!uoto. Talsiou,aareu s-pllulella, 'I'aipalsaari (393 AV -61I s. KvartsI-Illaas^ncissi t jefdstnir giul, s. laarjiuwi. Taipalsaeri I :ir(av -39). 9 Kordieriitti-li~ptiitti -- (brilieepe l(phte. I,Otola. Lappue AV -lili), Lneisselssa seka iiiiiden vaihettuntista porf'v-vriseksi gran(lioriitiksi. Pi enenimlssa puitteissa tamii ilu/io tulee nakvviin karttalehden alueella i neissisnlkeumissa miltei jokaisen porfi-yrisen granodioriitin vhtevdessa. I auritsalan pol1joisosass<t nsaaren Iuoteisretnialla maa.ntien vareella Sudensalmen etelalmolella seka pari sataa metric pohjoiseen biotiitti- ~neissi vaihettuu Iaajoilla alueilla asteittaisesti harmaaksi.. juovaiseksi. paikoin nriltei sututtautumattotnahsi i raniittii~neissihsi. iita ovat laajoilta al(iilta havinneet kaikki gneissifra-,mentit : kivessii on kuiten,kin hvvin granaattirikkaita. vailrtelevan paksuisia juovia (arviolta 2()- 40, o (rranaattia). (,ranaat.tikiteita on aina 2 em :n liipinrittaisiin saakka, vlc "nsii koko knitenkin on ((.5 cm. Son enp6 inkokoisia kordieriittiporfvrolilaste ;ja tavataan satunnaisina. Paikoin tans kivessa on kalimaasiilpaporfvroblasteja, jotka tekeviit sen porfvvrista granodioriittia muistuttavaksi. Lappeen Butolassa Ruoholammen lounaispuolella on parissa pienessa paljastumassa 14vvin kordieriittirikasta gneissia. Vari vaihtelee harmaasta punertavaan, asu gneissimaisesta massamaiseen. Priamineraait ovat kvartsi, u.

17 I `, Kuva 5. Iyordieriitti-biutiitti!ueissi. 1 - I5rskiau ~ ion hinsiranta. I3uukolahti. 'cikolit -. 1 :1 x. Fiy. 5. l'ordicritc-biotic yiz i... It' 41orc of llurshi -uesmni, liuo%olu/itl..ti'ico/s cross! d. 1''.t. kordieriitti. plagioklaasi ja hiotiitti. 5illinraniitti on paikoin mvos luettava paiimineraaliksi. Biotiitinkin iiiiirii vaihtelee melkoisesti. Kivessii on kvartsi-maasiilpiigneissiiniiisessii hienorakeisessa (I/4 l,f tnm) perusmassassa runsaasti poikiloblastisia kordieriitti ja biotiittiporfti - roblasteja (1 :3 mm). Paikoin kordieriitti on vhta karkeaa kuin perusmassa, ja sillimaniitti (aina 5 mni :n pituisinakin saloin'i) esiintvv biotiitin kanssa suurempina rakeina (kuva 6). Kordieriitti on vain heikosti piniittivtvuvt. Jluskoviittia tavataan paikoin niin paljon. ettii se voidaan lukea moos paamineraaleihin. Aksessorisina tavataan oksidisia inalmirakeita ja zirkonia. Paikoin hiotiittigneissi on rapautunut ruosteiseksi. Tama johtun heikosta kiisupiroitteesta. Joskus kiisuuntumisen vhtevdessa on tapahturnut urvos kvartsiutumista. K~ AI~'I'~1-J1AAti LP ~(,\I.1»I'P JA -Llt'SK F'i' Kvartsi rnaasialpagneissit ovat Lappeenrannan kartta.lehden alueella enimmakseen valikerroksina hiotiittigneississii seka Ihalaisten kalkkikivessii. Kallioperakartassa alueet. joilla kvartsi-mass 1pagrieisseja tavataan runsaasti vdlikerroksina. on osoitettu keitaisella paallemerkinniillii. Kvartsiinaasalpagneissit ovat happamia. tunrmista aineksista ki/vhia kivia. Rakenne on ;ranoblastinen. lleensa kerroksellisuns on heikosti nakyvissa, paikoin

18 19. kuitenkin kiwi on verrattain massamaista (Taipalsaaren Halilas-a ) Raekoko on vleensii alle I mm. P i< mineraaleina on plagioklaasia (oli oklaasi-andesiini). kvartsia. mikrokliinia, v ihaisammissa niaiirin biotiittia, muskoviittn, kloriittia ja granaattia. Aksessorisina tavataan malmirakeitai apatiittia. rirkonia. epidoottia ja serisiittiii. Viiri on vleensii harniaa. Kvartsi-nraas.ilpagneissien nrineraalikoostunruksia on esitetty taulukossa I1. Kvart si-niaasalpal rneissien asteittainen vaihettuminen hiotiitti7neisseiksi h nnneraalikoostumus,la esihitvnustapa vuttaavat snhen. etta kvartsi- maas'ilpa~neissit ovat olleet alkuaan Iriekkasedimenttejii. Juovaisuus hence luettava vhteen alkuperiiisen kerroksellisuuden kanssa. Kiven rakenne on kuitenkin tiivsin (,ranoblastinen. eikii alkuperaisia klastisia piirteita ole selvina siiilvnvt. Keeling on esittiinvt useita kemiallisia anal` vseja Ihalaisten kalkkikivessii viilikerroksina olevasta l.vartsi-maasiilpagrreissista. (Keeling;, 19i9. siv. 13). Lappeen Rutolassa Ruoholammen etelapuolella tavataan useissa paljastumissa kvartsi-maasalpaliusketta. Ruoholammen koillispuolella kivilaji tulee niikvviin mvos rnuutamasta paljastumasta. Ruoholammen etelapuolella vvohvke jatkuu kilometrin verran karttalehden reunan etelapuolelle. Kivilaji on vleensa vaaleanharmaata, paikoin kuitenkin vaaleanpunaiset kerrokset ja juovat ovat vallitsevia. Kivi on eritti in hienorakeista. paikoin afaniittista. Liuskeisuus on vleensa selva, juovikkuus heikkoa. Heikosti Iinva Ii. Kordieriitti-sillinruaiittitraacissi. Itrtula. Lappee. Aihulit,-, 12 x. Faq. 6.!'ordi rite-silli Jan a y,.,,5. Kzatot a. L.11iw-..A'irol. cia sr-d. 1 :_'.r.

19 _>0 porfvvristen niuuruiosten esiintvininen sekii heikot agglorneraattiset piirteet tekevat mahdolliseksi tulkita kiven veden lajittelernaksi tuffiitiksi. Rapautumissedimenttinen Iuonne on kuitenkin niin vleinen. etta vain pieni osa vvohvkkeeseen knuluvista kvartsi-maasiilpaliuskeista nialidollisesti edustaa hapanta tuffiittia. Riuiholannnen Hiidenniemella sekii l-uoholaintnen koillispuolella kivilaji vailiett.uu massamaiseksi(rapakivigraniittiporfvvvri Hackmanin mnkaan.i )34). Hienorakeisessa harmaassa perusihassassa on 2 --s mm :n lapiniittaisia valkeita kalimaasalparakeita sekii 1--4 mm :n Iapimittaisia tummia kvartsirakeita. Perusmassa on Ii]ell orakeista (raekoko alle 0.3 mm) granoblast ista kvartsimaasalpaliusketta. 5uurissa puitteissa kivessa tavataan heikkoajuovikknutta. Kvartsi-niaasiilpaliuskeen liuskeisuuden samuin kuin juovikkuudenkin kulku on vleensa luoteesta kaakkoon.ja kaade loivasti koilliseen. Tiin i kivilaji vailiettuu asteittain biotiittigneissiksi. Riven raekoko vaihtelee m w :iin : v- leensa se on 0.05 nim. 3likroskooppinen rakenne on granoblastinen. paikoin blastoklastinen. Mafisia mineraaleja on verrattain vahan. Kvartsi ja maasalpa ovat vallalla. Biotiittii jota min ikaan tavataan, on usein osittain kloriittiutunut. Malmirakeet. epidootti, inuskoviitti ja zirkoni ovat aksessorisina. Punertavissa niunnnoksissa tavataan usein osittain piniittivtvnytta kordiei iittia. Mikroskooppisestikin kiwi on epahomogeenista. silly biotiittirikkaammat juovat vaihte- Kuva Kvartsi-maasilt: mursk i. Yissai ainen kvar >i-niaasaipagneissi. Hiidenniemi, Ruohulampi, Lap[ Nikulit -, -.b x. Fiq. i. ( ay iue/a-like quilt_-rldspar gncisa. K ideir,iewi. Kiaohoairapi, Lappe Nieols crossed, 4.5 x.

20 _> 1 lhuva ~. fektoniueu hfeltsia. Al urskaie. :... I :v- artsiitti. Iliideuniemi. IZuoholampi, 1, ple. Fiq. S. :l t,chmi hrerrin : jrayna-nts of ypatzit!. lliid"imiot'', lf~ioholainpi, Lapprv. levat vaaleampien. biotiittikoyhempien juovien kanssa sekii by vin hienorakeiset (raekoko (.01 mm) juovat vaihtelevat karkeampien kanssa (0,)5-0.5 nun). Csein nauui ohuet, muutaman ntillin vahvuiset juovat ovat honiogeenista gtanoblastista massaa. joskus tans ne ovat muodostuneet epahomogeenisesta kvartsi- :naasalpiinurskasta. Paikoin granohlast isessa hienorakeisessa kvartsi-maasalpaliuskeessa on selvia kaliniaasalpa- ja kvartsi-. joskus myos (ligoklaasihajarakeita. Talloin nimity - s )porf'yyrileptiitti» on luontevin. Porf;vvrinen luonne ei yleensa kuitenkaan tule niikvviin paljain sum in niuulloin kuitt aivan poikkeuksellisissa tapauksissa. Alassainaisessa kvartsi-maasalpafliuskeessa kalirna tsalve n. kvartsin. plagioklaasin. biotiittin. muskovitin. apatiitin. epidootin ja malinirakeiden muodostainassa Lrano1)last isessa matriksessa Oil suuria pitkanomaisia ortoklaasirakeita. jotka ovat reunoiltaan repaiaisia. ter tvasiiy maisia kvartsirakeita tai -a(-ygregaatte. la seka osittainkalimaasiilvan sir,ji vttamia oligoklaasirakeita (kuva 7). I- uoholarnmen Hiidenniemen kaakkoisosassa on tektoninen breksia ( Hackman v kuvaimnut konglomeraatiksi). Kivessa esiintvv py6reahkiijii. 2--'0 ctn :n lapimittaisia (paikoin enenimiinkin). punertavia, hienorakeisia kvartsiittinmrskaleita : viilitnassan luonne vaihtelee kvartsi-maasiilpiiliuskeesta miltei kiille neissiin (kuva, s). Kerrokset lepaavat lahes N-aakasurn a ssa kallistaeu 2()---3W' po ijoiseen.

21 SYV'AKIVI LAJIT ORO( :EENISI:T S1'V.aKI\'1LA.II"I IIORVBLEN- DI rrit Ultraernaksisia syvakiviii on vain v ihaisina erkaumina (yabrodioriittinrassiivien vlrtevdess'i seki joskus grreissivvii1rvkkeessa. Petrografisesti pienet uitraemaksiset erkauma.t ovat vleensii hornblendiittia. Sainraalla tavataan noin 1 km Karvasalon lounaispuolella olevalla saarella hienohkorakeista ( i - - mm) hornbleneliittia migmatiittisen kiillegneissin sekii pegmatiittigraniitin vhtevdessa. Hornblendiitti sisditaii nriltei yksinomaan rautakovhaa sarvivdlkettii sekii hiukan biotiittia. Aksessorisina tavataan plagioklaasia. malmirakeita sekii aptiittia. Taipalsaaren Herttualassa gabro-dioriitti vaihettmi emaksisernmaksi. Paikoin muutamien satojen nelbirnetrien alalk kiwi on petrografisesti horrrblendiittia. jonka raekoko on I-IO inrn. Paikoitellen kivilaji on porf vristii. missy pienirakeisessa sarviviilke-diopsidiperiisrnassassa on suuria l cm :n laphnittaisia sarvivalkeprismoja. Ylcen a sarvivalke on tummanvihreaa ja nav ttaa svrlavttavan diopsidia. 1'aik~~in viiriton sarvivalke on vhteenkasvaueena tummanvihredn kanssa. Aksessorisina on biotiittia. nralmirakeita sekii piagioklaasia. GABROT JA IIORIITIT Gabrot ja dioriitit liittvvat Lappeenrannan karttalehdella niin laheisesti toisiinsa. ettii ne on nrerkitty karttaan samalla varilla la kiisitellaiinkin tdssa vhdessa. Einiiksisia svviikivia on eniten karttalehden keskiosissa Taipalsaaren Vainikkalarr. I'akkalan. Saikkolan. Halilan. Olkkolan. Levaisen ja V'itsain kvlien vmpiiristossii sekii Savitaipaleen Lvvtikkiiliin ja Hvrkkiiliin kvlien tienoilla. Lisaksi niita on lukuisina pienenrpina intrusiiveina liuskealueella sekii suurempina tai pienempina sulkeumina granodioriitin ja porfvvrisen granodioritiin alueilla. Naitd kaikkia ei ole voitu merkita I :, kaavaiseerr karttaan. Paallemerkinnoilla on luonnehdittu alueita. missy on tavattu runsaamnrin pienehkoja gabro-dioriittisia osueita. Suurimmalta osaltaan ovat alueen emaksiset svvakivet sarvivalkegabroja ja -dioriitteja. Kuitenkin liittvv niihin paikoin pvrokseenipitoisia muunnoksia. joista osa on noriitteja, sekii toisaalta hornbleudiitteja. Luonteeltaan a.lueen erndksiset svviikivet ovat paikoin pnolipinnallisia.

22 23 Vitsaisen, Olkkolan ja Levaisen alueella on vaihtelevantyyppisia etniiksisia, svvakiviii. Raekoko vailitelee hienosta (alle 1 mm) keskikarkeaaii (3-5 mni) vielapil paikoin muutaman neliiimetrin alueella gabropegmatiitiksi (Olkkola). Miltei siiiinnollisesti kiwi on granodloriitin (hajarakeina pla(, ioklaasi) lavistamaa (kuva 9). Usein eniiiksisessii kivessa itsessaankin tavataan u.5-2 cm :n lapimittaisia plagioklaasihajarakeita. y - ariltiiiin gabrot ja dioriitit ovat mustia. casein vihertavaan vivahtavia. Ku. massiivissa. joka on erittain epahotnogeeninen, vaihtelevat voimakkaasti suuntautuneet. paikoin miltei atnfiboliittiset osueet heikommin suuntautuneiden niassamaisten muunnosten kanssa. Usein massamaisissakin muunnoksissa venynia on selva. Se on jvrkki kaateinen. ja suunta on saannallisesti kaakkoon. Osaltaan venvmiiii,jvrkk,vvs lisad kiven massiivista vaikutusta vaakasuorassa leikkauksessa. Usein ko. kivilajirvhmaan liittyy - happatnampiakin tnuunnoksia : suuntautuneita hienorakeisia. kokoomukseltaan sarvivalkegrano(lioriittisia, asultaan sarvivalkegneissimaisia osueita, (Vitsaisissa esim. Laitsaaren etelapuolella laajojaa alueita), porfyyrista granodioriittia. jossa plagioklaasi on hajarakeina. sekii nun ikaan porfyyrista granodioriittia, jossa hajarakeina on kaliiuaasalpa. mean emiiksisia syvaliuva Vii. lliuriitti, jota leikkaa portvvriuwn rranodiuriitti sekii hienorakeinen trondjemiittinen kivi. (ilk kola, Taipalsaari. Fig. 9. Diorite. penetrated by poiphyritic greowdiorite (111(i it /inr-grained trosdjernitic -rock. Olkkolfi. Taipalsaan.

23 24.,. kivia leikkaavat oleisesti graniittiset juonet. etenkin pegmatiittiset ( )tnan inainintansa gabro-dioriitin alueella tavattavista leikkaavista juonista ansaitsevat harnraat hienorakeiset seka gabroa etta porfoorimiista vranodioriittin leikkaavat trondjemiittijuonet (knva Sl). ilikroskooppisesti nvt kuvatun alueen gala-ojen ja dioriittien rakenne oil hopidionrorfinen. Plagioklaasi on vleensh verrattairr hvvin sailonot. Paikoin se on osittain serisiittiotom - tta. Dioriittrsissa muunnoksissa plagioklaasin a nortiittipitoisuns on vteeneii W- M) -,, aabronrarsissa tans 4.i usein 50 0 :n paikkeilla. joskus nousten Ana (i5 00 :iin. Sarvivalke on yieensii vaalean vihreata. harvemmin hvvin tumman viiireaa.. Sarviviilkkeen 2! - a vaihtelee s9 ja c ;. = 11) (joskus,ana 2(s ). Paikoin v - ihreaar sarvivalkkeen ohella on varitbnta sarviv iilketta. l)iopsidia on usein sarviviilkkeen kanssa vlrteenkasvaneena. usein moos omina rakeinaan. Romhista porokseenia on tavattu alueen kivista vain voimakkaasti suuntautuneesta anrfiboliittisesta noriitista, (2I'u indikoiden 711 ", enstatiittia ja 31) ortoferrosiliittia)t jossa taman lisiiksi on An-rikasta (An.) plagioklaasia Pi vaalean vihreaa (reunoiltaan paikoin varitonta) sarvivalketta. UAW on vksitoisii varittomiii aurfiholirakeita aksessorisina. (Uabroissa ja (lioriiteissa on usein lisaksi biotiittia sekii aksessorisina apatiittia, titaniittia. kvartsia, epdioottia sekii nralmirakeita. A- arsinkin dioriit.tisiin nnnrnnoksiin navtt5ii titaniitti rikastuneen. V'itsaiseu-OIkkolan-Leviiisen alueen enraksisista svvakivista pistelaskumenetelneilla nraaratvt mineraalikoostumukset on esitetto taulubin III sarakkeissa 1--3 Lvvtikkalan. Horkkalan ja Saarijiirven alueella gabrot ja dioriitii ovat eninrmakseen hienohkorakeisia (raekooltaan mm). Siellakin tavataan voimakkaasti suuntautuneita muunnoksia. Lvotikkalan-Hvrkkiiliin alueilla kivilajien luonne ja I ivistvssuhteet ovat samanlaisia kuin edella kuvatulla alueella. Alakroskooppisesti ja moos mikroskooppisesti kivissii on selvemurirr ni kvvissa vain puolipinnallista osoittava luonne. mika tekee kiven usein Irvvin doleriittimaiseksi. H vrkkhliista pohjoiseen emaksisten kivien luonne hienian muuttuu. Paitsi ettd ' nilssa tavataan verrattain paljon pla,uioklaasia hajarakeina. tavataan niista moos usein porfvroblasteina kalimaasalpaa ( O em)b vielapa paikoin kvartsiakin. Casein kalimaasalpapor"roldastit ovat inuodoiltaan ovoidisia ja joskus plagioklaasinranttelin vurpar6imia. Tallaisia sportvorisiii» dioriitteja tavataan etenkin Saarijarven oniparistiissii. Usein gahroissa ja dioriiteissa on vaihettumista kvartsidioriittisiin mmmnoksiin..alueella ei ole knitenkaan tavattu asteittaista vaihettumista vaisinaiseen granodioriittiin eikii mooskaiin ultraemiksisiin svvakiviin. ~atuunaisesti hienohkorakeinen emaksinen plutoninen kiwi vaihettuu keskikarkeaksi tai vielapii karkeahkoksi (() -- r :,--1 (m). 7iillaiset Meet wat kuitenkin lapirnitoiltaan vain enintiian in. Saarijarven vnrparistiin

24 25 em* ksisiii svvakiviii luotrnehtii vleisesti breksioiva porfyvrinen (yranodioriitti (kalinlaasiilpahajarakeet). Karttakuvasta saa hieman vaaran kuvan kivilajien levinneisvydesta. silly usein emaksist5 plutonista kivea on paljastumassa saman verran kuin pot fyyrista granodioriittia tai paikoin graniittia. Halilassa ja Saikkolassa gabro-dioriitit ovatt homogeenisempia kuin edella kuvatuilla alueilla. Yleensa kivi on keskikarkeaa. lansiosassa dioriittista. itaosassa ggabromaisempaa. Aahiiisempia maaria tavataan rnvos hienompirakeisia. suuntautuneita muunnoksia. Sulkeumina tavataan hiotiittigneissia ja paikoin amfiholiittia. leikkaavana tans vleensa pegmatiittigraniittia sekii paikoin granodioriittia. Taipalsaaren Vainikkalan emaksiset svviikivet on perusteellisesti kuvannut Kujanpaa v Seuraavassa esitetian vhteenveto haven kasikirjoituksestaan etnaksisten svviikivien osalta..lueen vallitsevin svviikivilaji on noriitti. Tamii on massamainen. homogeeninen kivilaji. jonka raesuuruus vailitelee hienosta karkeaan. Hienoja keskikarkearakeisilla muunnoksilla on ruskeanvihertava vari. kun taas karkeammat muunnokset ovat tummanvihreita. Plagioklaasi on melko tum- "I'zullukkl I11. Lalllreenrannaat karttaleicler etrta.ksisten syvakivien In.iueraalikullatunulksia. Jlaii.ratty 17istelaski.jaa l:iivtta.en. TIlbJ /incrnlugicul cornhositioil of the basic grlrrtorric rocks iii the Lnlrpcrllrarlhr iii(q) rtrr'rr. I~etcrrrItII' / by the )urirrt coturtirn/ mc//u)(t.... 1'la_iulaaasi I'biI/tue/(Is' s 17. ;..t ; i1. I u (.An) (-1) -1`i) (-u.i5) i5l) 52) I :I(I 5') i ~IrvivaIke l/mnblilli/c :i.2 5'?.I t~.-t La 3.3 Kulnmin,toiliitti ('o w- rii1ri/toiif( 15.1 I'vrnkwen i i lliup,. hvperstl'elll l'7/ro.rclll ("IM- /,.I,1, - h1//uv.'fhcllc)... 2_T.9 2. ; 25.s I,intiitti II(I/I, 7.7 (i. i 5.7 h.l; Kvart,i (/ : L t 2.I 7.7 \lalniiin ineraaleja 1), 3.t o Lt.\ )!ItLil ti.itiirtib- (1., ll.., Ahsesl1rit.Irvv,. ;,,iyr ;.Aksessnrit sisiiltiivbt titaniittia, serisiittiii. epilluuttia sekii nnllnlinlineraale10, apatiittia pt biotiitria. nulloin natty ei ole erikseen miiaratty.icrl'.5nncz iuc/udc,5/ihruc..5i i)otc, rpirlnb- nllrl ntrru/rn'... tit( owl bill/i/i t% Rot sctrrlriitl)f/ IL'trrillillrvl. I. Nhrvivalkeliioriitti Horllblcsr/I rlioritc. I lerttuala. Taipalsaari ltl21 2. San ivalkenahrn tloniblcwlc 1ibbro. \ itsainen. Taipalsaari (3ti7 AV -59). 3. 'Sarviviilkerabru 11oni/IlIlldc yrrbbro. Ilerttuala, Taipalsaari 147'2I A\ Aoriitti Ihieuorakeiuen) 5oritc (line-filaiilrv/). Aientinen. Taipalsaari (Kujanpaii. 1959)... Aoriitti Ihienurakeinenl Aoritc (loo-i/rnnlvl/). Ahokkala. Taipalsaari (linjanpaa, 1959). li. Aoriitti (hieunrakeinen).auritr A'ainikkala. 'l'aipalsaari (liu.janpiia, 1959). 7. Nnriitti Ikeskikarkeal -.Aoily (rlicii,,m-tnr7(-it). Ahokkala. 'I'aipahaari (Knjaupaii. 1959). I sa

25 9 6 nraa. Kivi saa varinsa ruskehtavista paksuista pvrokseeniprismoista. Biotiittia on verrattain paljon. Yleensa tiirna mineraali esiintvv parin millinretrin suuruisina kasaumia. Mikroskooppiselta rakenteeltaan kivi on jossain maarin hvpidiomorfinen. Plagioklaasi on An 45 a3. Joskus tavataan tassa vyohykkeellisvvtta. casein moos saussuriittiunrista. Tummina piiimineraaleina esiintvvat seka rombinen etta monokliininen pvrokseeni. Rrnnhista on arviolta noin kolme neljasosaa kiven pvrokseenima rr ista. Kvs~ mvlcsessa on hypersteeni (2I'a = pleokroismi : A~ - vaalean punertava_ Y -= variton ja Z --- vaalean vile rtava). 1\lineraali esiintvv lvhvina prismoina. mutta hienorakeisissa nruunnoksissa se esiintvv pienina pvoreina rakeina. Jiilkiinmaisessii. noriitin muunnoksessa hypersteeni on vleensii. Irvvin sailvnvtta. mutta karkeanunissa, muunnoksissa se on usein muuttunut reunoiltaarr alkaen varittornaksi kunrnringtoniitiksi (2 6'y - : H9 ). llonokliinisena pvrokseenina tavataan diopsidia (c y (i ). Hienorakeisissa muunnoksissa diosidi esiintvv samalla tavalla kuin hypersteeni. mutta karkeammissa nunmnoksissa se ei ole ruin omarnuotoista huin hvpersteenikiteet. Diopsidi on vleeusa repalereirnaista ja usein osittain. varsinlun reunoiltaan, muuttumrt vihreaksi sarviviilkkeeksi. Biotiitissa on tavattavissa useir~ lohkorakojen suuntaisia muskoviitti- ja kloriittilamelleja. Dluuten biotiitin kloriittiutuminen on hvvin rahaisista. Sarviv iikett,i esiint~ v vahaisessa maarin primiiarisena ( ' I'a ^ 7s`. r y -- lo" ). Se rnuodostaa talloin pienia kapeita prisnro ;ja. Suurin osa noriitin sarvivalkkeesta n ivttii i kuitenkin olevan pvrokseenin uraliittiuturnistulosta. Aksessorisina mineraaleina tavataan malrnirakeita. apatiittia, kvartsia ja zirkonia. Ahlinimineraaleina esiintyvat niagneettikiisu, magnetiitti. ihneniitti ja sinkkivalke. Alalmirakeet muodostavat usein tumman pigmentin pyrokseeneissa. Karttalehden nralnriesiintvmien kuvauksen vhtevdessa (s. 62) on tarkenipi selostus kuvatun noriitin nralmiesiintvnrasta Ahokkalassa. 'faulukossa IVY on esitetty kaksi kerniallista analvvsia noriiteista. Pistelaskemalla mii<it ittvja niineraalikoostumuksia on tans esitetty taulukoesa III. Noriittialueen itareunalla on niihtiivana Haapalarnmen pohjoispuolella kontakti. nrissa portwvrinen granodioriittl hreksioi noriittia. Aoriittimassiivia leikkaavat monessa kohtaa emaksiset hvperiittiset juonet (ks. juonikivet) ja kalipegrnatiittijuonet. Uabroja ja dioriitteja esiintvv edellisten suurenrpien urassiivierr lisaksi pienempina massoina, joista osa on saatu esiin karttalehteen. osa vain paiillemer~kintiinii. Joutsenon Pellinniemella seka Lappeenrannan V'oisalmensaa :ren etel iosassa esiin. hiotiittigneississa tavataan paksuhkoja amfiboliittikerrokera. usermmiten,luovaisia.,loissa pai.korn on taysin massanraisia dolernttisia gabroja. Lappeernrannan 1lvllvsaaren pohjoisosa on taas vaaleansii~'vistii keskikarkeaa (l ;3 mm) gabroa. jossa plagioklaasi (An, r8_ 52 ), vaaleanvihreii sarvivalke (_? I'a = X39 r / y - 15` - ) ja kummingtoniitti, paikoin vllteen-

26 2 I 'I'auluklcu Lv. Ke111Ia.11isia aim vvsejei Lappeem a nnan kaittaleknlen nuriiieista. T(Gle II'. l'hcmicat compnsiti(m o the iwriics eo the Lrt/)I>eeerni,ta mnt) ( SiO >(i.ru U ; x I.02 FezO,3 2.ns 3.25 FeO ) i\1n(1 l.le 0.1o A1gO H.39 (i.2s CaO S.u Na., Lea 3.12 K z U U.s2 ((. d l.n Lsu 1. Keskikarkea noriitti- -11,4 tun-ymined norite. Ahnkkala, Iaipalsaari (Kujanpaa, 19119, anal. 1. Kinnuuen). 2. Aoriitti. Ahokkalan nlalmin sivukiv i.\. write. Thu- ruunto,tt mcb of the :ihoal ol(t ore. 'Laipalsaari IKujanpdii. 101a9, anal. J. Kiumme ). kasvaaieena sarvivalkkeen kanssa, paikoin ornina rakeina (21 67 '. e `,, 15`, polvsvnteettisesti kaksostunut) ovat paamineraaleja. Kiven apatiittipitoisuus on suuri : suurimmat apatiittiprismat 5 mm :n pituisia. Paarmalau-.Ampujalan porfvyrisellii grandioriittialueella tavattavat gabrodioriittisulkeurnat ovat luonteeltaan usein porf ;vvrisia ; plagioklaasi on nii ;sii hajarakeina. KV ARTS1- JA GRANODIORIITPI' Kva.rsidioriitit liittvvat laheisesti toisaalta em iksisiill svviikiviins toisaalta varsinaisiin ttranodioriitteihin. Emiiksisten svviikivien.joukossa t,avataan vl:sitvisia paljastumia. joissa kiven petrografine.n luonne on kvartsidioriittinen. Main on lmn. paikoin Taipalsaaren Herttualassa. 01kkolassa ja Levh1sissii sekii Savitaipaleen 1,vvtikkilassl. Naissii plagioklaasi on andesiinia. Toisaalta taas varsinainen ttranodioriitti vaihettuu paikoin kvartsidioriitiksi. Karttakuvassa naita ei ole airla erotettu toisistaan. Kvartsi(horiitit ovat kuitenkin harvinaisempia kuin granodioriitit. Karttaan on lnerkitty kvartsidioriitiksi vain suppeita alueita Taipalsaaren Vainikkalan kvliin vnrparistossa (Kujanpaa 19.59). Siella vaihetturninen porfvvriseksi granodioriitiksi, jossa plagioklaasi on hajarakeina, on asteittainen. Paikoin kuitenkin on tavattu kontakteja, joissa granodioriitti hreksioi kvartsidioriittia.