M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X Malmitutkimukset Haukiputaalla v Alkulause

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause"

Transkriptio

1 M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X Malmitutkimukset Haukiputaalla v Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt. M/17/Hd 46/1 A.Mla) osoittautuivat niin lupaaviksi, että geofysikaaliset tutkimukset päätettiin aloittaa heti kohta. Syksyn -46 kuluessa suoritettiin runkolinjoitus 12 km 2 :n alueella. Varsinaiset magneettiset tutkimukset aloitettiin ja jatkuivat ne kelirikkoon saakka. Kesätyöt alkoivat varsinaisesti 1.6. ja päättyivät Mutta jo oli magnetometratulla alueella aloitettu sähköiset tutkimukset, jotka jatkuivat Magnetometraus jatkuu toistaiseksi ja kestänee se tässä vaiheessa marras-joulukuun vaihteeseen. - Linjoitustyöt suoritettiin välisenä aikana. Tutkimustyön paikallisena johtajana, on ollut allekirjoittanut sekä hänen poissa ollessaan aluksi maist. Kulonpalo ja ylioppilas Pentti Ervamaa Koko kesän ajan ovat ylioppilas Ervamaan lisäksi olleet kesäapulaisina ylioppilaat Eero Pehkonen ja Eino Juntunen. Kaikki kesäapulaiset ovat osallistuneet geologisiin ja magneettisiin tutkimuksiin. Magnetometrauksessa on paikallisena työvoimana ollut kesäaikana keskimäärin 4 miestä ja myöhemmin syksyllä 2-3. Sähkötutkimukset on suoritettu Slingramkojeella ja on ryhmän johtajana ollut ylioppilas U. Hämäläinen. Hänellä on ollut apuna paikallista työvoimaa keskimäärin 5 miestä. Linjoitustöitä on johtanut ins. T. Siikarla apunaan ylioppilas V. Uusoksa. Paikallista työvoimaa on ollut keskimäärin 5 miestä. Tutkimusalue käsittää Putaankylän, Martinniemen, Asemakylän ja osan Jokikylää. Etelässä sitä rajoittaa suurin piirtein Kiiminkijoki, pohjoisessa rannikolla Iin pitäjän raja, lännessä Pohjanlahti. Idässä ei aluetta ole vielä rajoitettu. Tutkimusalueen pituussuunta on SE - NW. Ottaen huomioon syksyllä -46 linjoitetun alueen, on tähän mennessä, tutkittu n. 67 km 2, josta merellä 7 km 2. Mantereella olevalla alueella on suoritettu geologinen kartoitus, yksityiskohtainen lohkare-etsintä ja systemaattiset kivilaskut.

2 2 Magneettisesti on alueesta tutkittu 15.XI mennessä 63 km 2, mutta tulee loputkin magnetometrattua joulukuun alkuun mennessä. Ruuduston alkupuolella on sitä paitsi magnetometrattu ilmakuvien mukaan 5.5 km 2. - Sähköisesti on kesän kuluessa tutkittu n. 13 km 3. Haukiputaan alue on monessa suhteessa epäkiitollinen tutkimuskohde. Geologista tutkimusta haittaa melkein täydellinen paljastumien puute. Lohkareita on kuitenkin suhteellisen runsaasti. Alue on alavaa merenrannikkoa, josta osa peltoa, mutta suurin osa on kumminkin metsää. Tutkittua aluetta halkaisee SE-osassa Kiiminkijoki, jonka rannoilla on runsaasti lohkareita ja koskipaikoissa muutamia paljastumiakin. Irtomaapeite ei liene kovin paksu. Niissä kohti, missä on tehty kaivantoja, on se vaihdellut m, mutta lienee yleensä. jonkin verran paksumpi. Maalaji on lajittumatonta moreenia. Geofysikaalisia tutkimuksia vaikeuttaa se, että kallioperä on heikosti magneettikiisupitoista grafiittiliusketta. Geologiset tutkimukset a. Kallioperäkartoitus Edellä jo mainittiin, että tutkimusalueella on paljastumia hyvin niukasti. Sitä paitsi paljastumat ovat yhtenä ainoana noin km leveänä geologisen kulun suuntaisena juonena, joten profiilin saaminen koko tutkimusalueelta on mahdotonta. Lohkareista on tietysti jonkin verran apua luotaessa käsitystä kallioperän rakenteesta. Kivilajeja on hyvin niukasti. Koko paljastumavyöhyke on joko sedimenttistä fylliitti-mustaliusketta tai vihreäkiveä. Eteläisimmät paljastumat Asemakylässä ovat karkeata klastillista, melkein hiekkakivimäistä fylliittiä. Varsinaiset intrusiivit puuttuvat kokonaan, vaikka NW-osassa tavataankin runsaasti graniittilohkareita. Mustaliuske-fylliitti. Suurin osa paljastumista on kerrallista hyvin hienorakeista fylliittiä. Väri on tumman harmaa muuttuen hiili- ja biotiittimäärän mukaan mustaksi. Puhtaita mustaliuskeita ei paljastumissa ole, mutta kaivannoissa / ja / on pelkkää, grafiittiliusketta Mitään kontaktia varsinaisen grafiittiliuskeen ja fylliittimäisen mustaliuskeen välillä ei voida kentällä. vetää. Ohuet hiilipitoiset kerrokset vaihtelevat vilkkaasti kvartsirikkaiden fylliittikerroksien kanssa. - Parhaiten säilyneet fylliittimäiset mustaliuskeet sisältävät pääasiassa kvartsia ja

3 3 biotiittia, joka vm. on usein kloriittiutunut. Paikoin, varsinkin Onkamolla päin on kloriittiliuskeita. Karkeammissa tyypeissä on hiukan kalimaasälpää ja plagioklaasia (An 20 ). Magneettikiisua on melkein kaikissa tämän tyyppisissä liuskeissa määrän vaihdellessa laajoissa puitteissa. Kiisu on tasaisen ohuena pirotteena liuskepinnoilla. Pienestä kiisumäärästä johtuu, että kallioiden pinta on vahvasti rapautunut. - Näitä liuskeita lävistävät useat kapeat kvartsisuonet, joissa kvartsi on hyvin hienorakeista, tai karkeat kvartsijuonet. Paitsi suonina saattaa kvartsi esiintyä myöskin silmäkkeinä. Suonien ja silmäkkeiden runsaus saattaa johtaa fylliittien kvartsiittiutumiseen tai gneissiytymiseen. Varsinkin Onkamon suunnalla on mustaliuskeista selviä suonigneissimuunnoksia. Vihreäkivet. Tässä ryhmässä on aika huomattavaa vaihtelua erilaisten muunnosten välillä. Päätyyppi on vahvasti liuskeutunut amfiboli-kloriittiliuske, joka on selvästi vulkaanista alkuperä. agglomeraattirakenteineen ja laavapommeineen. Rakenteesta riippuen saattaa tällaisessa vihreäliuskeessa olla kalsiitti- tai kvartsitäytteissä onteloita. Liuskepinnoilla on ohut mutta selvä magneettikiisupirote. - Toinen tyyppi on karkea sarvivälkekivi, jossa sarvivälkeyksilöiden väli on hienorakeista kvartsia ja biotiittia mutta maasälpä puuttuu melkein täydellisesti. Kvartsi voi olla usein myös pieninä silmäkkeinä. Tällä vihreäkivellä on usein ofiittinen rakenne ja yhdessä kohdassa (70/A.Mla) tavataan n. 30 cm vahvuinen juoni lävistämässä fylliittiä liuskeisuuden ja kerroksellisuuden suunnassa. Tällä juonella on selvä ofiittinen rakenne, mutta mineraalikokoomus on jokseenkin sama kuin massiivisilla vihreäkivillä nim. sarvivälke, biotiitti, kvartsi, plagioklaasi (An 30 ) ja hiukan karbonaattia, mutta niitä puolestaan lävistävät kvartsi-karbonaattisuonet, jotka usein sisältävät tremoliittia. Hiekkakivimäinen fylliitti. Ilmeisestikin mustaliuskefylliittisarjaan liittyy Kiiminkijoen N-rannalla rautatiesillan W-puolella tavattu hiekkakivimäinen fylliitti. Kivilaji on täysin klastillinen sisältäen runsaasti suuria kvartsi- ja maasälpärakeita, jonka takia kivi muistuttaa kentällä hyvin paljon kvartsi-maasälpäporfyyriä. Mikroskoopissa klastillinen rakenne näkyy kumminkin selvästi. Kivi on hyvin heikosti metamorfoitunut eikä kentällä havaita mitään kerroksellisuutta. Tutkimusalueen N-puolella Iijoki-laaksossa on kallioperäkartoituksessa (maist. Matisto) tavattu täysin samanlaisia hiekkakivimäisiä fylliittejä, jotka saattavat muuttua hyvinkin karkeaklastisiksi, joten ne ovat nähtävästi pohjamuodostumia. Kiiminkijoen paljastumat ovat nähtävästi samaan jaksoon kuuluvia. Haukiputaan fylliitit ovat Asemakylän arkoosia lukuun ottamatta vahvasti metamorfoituneita. Pienoispoimuttuminen on hyvin tavallista. Alkuperäisestä kerrallisuudesta ei ole paljoakaan

4 4 jälkiä, vaan on yhdensuuntaisrakenne liuskeutumisessa syntynyttä. Kulku on lähellä merenrantaa jokseenkin E-W, mutta Oulun-Tornion maantien kohdalla kääntyy N60-40 W. Kaade on jyrkkä vaihdellen pysyn ja 60 SW välillä. Pienoispoimutuksen akselin kulku on E--W ja N70 W välillä, kaade jyrkkä molemmin puolin siten, että rautatien ja maantien välissä. Putaan kylässä on ilmeinen depressio. Myöskin täysin pystyjä akseleita on mitattu. Venymä on yleensä samansuuntainen. - Liuskeisuutta vastaan kohtisuorasti on selvä poikkirakoilu. (M/11/Hd 47/1). b. Kivilaskut. Koko tutkitulla alueella suoritettiin (pääasiassa ylioppilas P. Ervamaa) systemaattiset kivilaskut jokaisen 2 x 2 ruudun E-puoliskossa: Kaikkiaan suoritettiin kivilaskuja 35 km 2 alueella ja jokaisella km 2 :llä keskimäärin kolmessa kohdassa. Kaikkiaan on laskettu kiveä eli keskimäärin 480 kiveä/km 2. Näistä on suuria (suurin halkaisija 50 cm) keskimäärin 31,3 % ja pieniä 68.7 %. Tulokset näistä kivilaskuista ovat erillisenä selostuksena (M/17/Hd k7/2). Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että 1) joltisellakin varmuudella voidaan määritellä vyöhyke, jossa kivilaji vaihettuu toiseksi, joten siitä on apua kallioperäkartoituksessa sekä 2) arvioida määrätyissä olosuhteissa eräänlaisella tarkkuudella kallioperän läheisyys. Näillä perusteilla voidaan sanoa, että alueen NW-osassa tulee punertava graniitti lähelle, vaikkakaan ehkei ulotu aivan tutkimusalueelle. Samoin voidaan päätellä, että alueen S-puolella täytyy olla laajat alueet vm:a hiekkakivi-arkoosia, vaikkakaan sitä ei tavata paljastumina. Vertaa kivilaskukarttoja M11/Hd 47/2 ja 3. c. Lohkare-etsinnät. Yksityiskohtainen lohkare-etsintä on suoritettu jokaisen ruudun W-osassa. Sen on tehnyt pääasiassa yliopp. E. Pehkonen apunaan yliopp. E. Juntunen. Lohkarehavainnot on esitetty kartoissa M/17/Hd 47/4 ja 5. Kiisupitoisissa lohkareissa tavataan kaikki paljastumina esiintyvät kivilajit sekä muutamia muita. Alueella tavataan kaksi uurresuuntaa N70W ja heikompi N40W. Kaikkein runsaimmin esiintyy kiisupitoisia mustaliuskelohkareita. Näissä voidaan erottaa seuraavat eri tyypit: 1) Kiisut ovat tasaisena pirotteena läpi liuskeen tai tavallisimmin vain liuskepinnoilla. 2) Kiisut ovat eri vahvuisina breksiamaisina juonina tai raoissa. 3) Kiisut jokseenkin kompaktina mustaliuske-emäkivessä. 4) Harvinaisena tyyppinä kvartsiittiutuneessa mustaliuskeessa. Kiisuista on tärkein magneettikiisu, mutta rinnan sen kanssa on rikkikiisu varsinkin breksiamaisissa tyypeis-

5 5 sä. Kuparikiisua ja sinkkivälkettä on vähissä määrin kiisurikkaissa tyypeissä. Harvinaisuutena on arsenikkikiisu kauniina kiteinä kvartsiutuneissa turmaliinipitoisissa liuskeissa. Myöskin toisessa alueen pääkivilajissa vihreäkivessä on kiisupitoisuutta. Hienoissa kloriittiliuskeissa, jotka lähenevät Holmbergin lähettämää lohkaretta (K/376) on magneettikiisua ohuiden breksiamaisten rakojen pinnoilla. Näissä lohkareissa ei kumminkaan ole todettu pentlandiittia. Karkeassa sarvivälkekivessä on kiisua vähän ja liittyy se usein kvartsisilmäkkeisiin. Vihreäkivissä on pääasiassa magneettikiisua sekä hiukan kupari- ja rikkikiisua. Näytettä 9/A.Mla 46 vastaavia serisiittiliuske-lohkareita tavattiin muutamia, mutta ei näissä ole kiisua sanottavasti. Haukiputaalla on runsaasti kvartsi-maasälpäjuoni-lohkareita, jotka sisältävät kiisuja. Pääasiassa kiisu on rikkikiisua esiintyen useimmiten pirotteena tai joskus breksiamaisena. Harvinaisuutena mainittakoon muutamat magneettikiisupitoiset lohkareet, joissa kiisu on selvästi breksiamaista. Tällaisessa tyypissä on hiukan kuparikiisua. Eräissä juonikvartsilohkareissa on sinkkivälkettä. Halosenlahden S-rannalla tavattiin muutamia rikkikiisun iskostamia sedimenttilohkareita. Sedimentti saattaa olla hyvinkin karkeata pyöristyneine kvartsi- ja maasälpäpalloineen muistuttaen siten konglomeraattia. Tai saattaa se olla hyviin hienoa hiekkakiveä (61/PE-47), jossa runsaasti hienoa rikkikiisua iskoksena. Tämä tyyppi on ilmeisesti hyvin myöhäinen muodostuma ehkä konkretio. Suuresta määrästä lohkareita on tehty spektrimääräykset ja osasta myöskin nesteanalyysit. Sellaista Ni-pitoisuutta kuin näytteessä 12b/A.Mla-46 (anal. 2070) ei kuitenkaan ole tavattu. Parhain Ni-pitoisuus 0.26 on runsaasti magneettikiisua sisältävässä mustassa liuskeessa (näyte 62/PE-47). Tavallisesti mustien liuskeiden Ni-pitoisuus vaihtelee % välillä. Sen lisäksi on Co:a samassa määrin kuin Ni:a sekä joissakin näytteissä hiukan Zn:ä ja jalometalleja. Analysoiduissa vihreäliuskeissa on kiisupitoisuus ollut mitätön, joten Ni-pitoisuuskaan ei voi nousta. Niinpä onkin todettu vain korkeintaan 0.1 % Ni-pitoisuus. Lohkarekartoista (M/11/Hd 47/4) havaitaan kiisurikkaiden mustaliuskelohkareiden konsentroituvan selvästi kahteen paikkaan. Toinen on Halosenlahden S-puolella oleva Häyrysenniemi ja toinen Jokikylässä Kiiminkojoen Kurkelan saari ja sen SE.-puoli. Ne sattuvat samaan viuhkaan

6 6 (uurteet N 70 W). Mutta lohkareet saattavat silti olla peräisin eri puhkeamista, sillä niiden välillä on n. 8 km:n pituinen alue, jossa mainitunlaisia lohkareita ei tavata. Lisäksi ne ovat hiukan eri tyyppiä. Jokikylän lohkareissa on pelkästään magneettikiisua ja on se hienorakeisena tasaisena pirotteena. Sen sijaan Häyrysenniemellä on rakenne pikemminkin breksiamainen ja lohkareet sisältävät magneettikiisun ohella rikkikiisua ja hiukan kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Sorakuopasta (103.55/201.60) tavatulla Ni-pitoisella lohkareella (12 b/a.mla-46) ei ole löydetty jatkoa. Heikkoa kiisupitoisten lohkareiden konsentroitumista havaitaan kumminkin Halosenlahden N-puolella. Tyypiltään tämä lohkare on samaa kuin Häyrysenniemen lohkareet. Kiisupitoiset vihreäliuskelohkareet (M/11/Hd 47/5) konsentroituvat melkein yksinomaan Halosenlahden S-puolella. Ne sopivat samaan lohkareviuhkaan Holmbergin lohkareen kanssa. Näiden lohkareiden lähtöpaikka on kaiken todennäköisyyden mukaan merellä. Runsaasti kiisua sisältävät kvartsi-maasälpälohkareet esiintyvät tasaisesti koko alueella, joten on ilmeistä, että ne ovat peräisin liuskeita lävistävästä juonisysteemistä. Tutkitun alueen N-laidalla on näiden viuhkassa tihentymistä, mutta täällä tuleekin graniitti, josta juonet ilmeisesti ovat peräisin, lähimmäksi. Geofysikaaliset tutkimukset. Magnetometraus. Tutkimusalueella on suoritettu magnetometraus Tibergin vaaoilla tutkimuslaitoksessa käytännössä olevan systeemin mukaan. Pistetiheys on 20 x 80 m. Mittaaminen on tapahtunut kompassin mukaan suunnistaen kevytlinjalta toiselle (väli. 400 m). Arvela-tarkkamagnetometreillä on mitattu kaikki kevyt- ja runkolinjat 40 m:n pistevälein, jota on tarpeen mukaan pienennetty puoleen. Ruutujen kulmapisteissä on vielä suoritettu määräykset Smithin vaa'alla. Koska magnetometraus jatkuu edelleen ja karttojen kokoaminen on kesken, ei tässä yhteydessä ole vielä mahdollisuutta selvitellä magneettisten tutkimusten tuloksia. Mainittakoon vain, että koko tähän saakka tutkitusta alueesta on häiriöaluetta n. 80 %. Suurimmat häiriöt ovat yli 8000, mutta yleisimmin ovat ne välillä. Häiriövyöhyke seuraa tarkasti geologista kulkua ja liittyy suurimmaksi osaksi mustiin liuskeisiin. Ruuduston ulkopuolella, N-päin, suoritettu magnetometraus Arvelo-mittareilla ilmakuvien mukaan (1:10 000) onnistui hyvin. Tällöin todettiin kapea E-W-suuntainen vyöhyke, jossa

7 7 häiriöt ovat korkeintaan 1000.Mittaukset suoritettiin 20 m pistevälein linjoilla, jotka ovat 400 m:n etäisyydellä toisistaan. Linjojen suunta valittiin kohtisuoraan yleistä geologista kulkua vastaan. - Ilmakuvien mukaan voidaan tuloksellisesti suorittaa magnetometrausta jo 1: mittakaavassa varsinaisen ruuduston ulkopuolella hakumagnetometraus mielessä. Sähköiset tutkimukset Sähköisistä tutkimuksista geofysikaalinen osasto tekee oman selostuksensa ja kartat (M/24/Hd 47/ ) Geokemialliset tutkimukset Maisteri Oiva Joensuu on tehnyt Haukiputaan alueelta lehtituhkamääräyksiä ja suorittanut näytteiden spektraamisen. Tulokset ovat hänen selostuksessaan M/30/47. Kustannukset Kustannukset ovat jaoiteltu malmiosastossa käytännössä olevan tavan mukaan: yleisiin menoihin, linjoitusmenoihin, geofysikaalisiin ja geologisiin tutkimuksiin. Linjoitusmenoja pienentää se, että toistaiseksi ei ole maksettu mitään korvauksia. Kokonaissummasta puuttuvat sähköisten tutkimusten kustannukset, koska geofysikaalinen osasto on tehnyt niistä oman laskelmassa, josta vain likiarvo on ollut käytettävissäni. Magneettisten tutkimusten kustannukset on laskettu koko alueelta vaikka magnetometraus jatkuu vielä. Jäljellä olevan osan kustannukset on arvioitu nykyisen urakkapalkan mukaan. Kustannusten jakautuminen näkyy taulukossa No t. Yhteenveto Tässä vaiheessa voidaan Haukiputaan malmitutkimuksista sanoa, että on tavattu huomattavan laaja magneettinen ja sähköinen häiriöalue. Suurimmat magneettiset häiriöt ovat 8000 :n suuruusluokkaa, pääosan ollessa 2000 ja siitä alle. Eräitä lupaavia sähköisiä häiriöitä on tavattu, mutta niiden, joista varmistauduttiin kaivauksilla, havaittiin johtuvan grafiittiliuskeesta. Geologisesti häiriöt kuuluvat liuskevyöhykkeeseen, jossa pääkivilajina ovat suurelta osalta magneettikiisupitoinen mustaliuske sekä vulkaaninen vihreäliuske. - Edellisenä kesänä tavatuille Ni-pitoisille lohkareille ei ole löydetty emäkalliota eikä lisää Ni-pitoisia lohkareita, vaikkakin Holmbergin lähettämää lohkaretta voidaan varmuudella pitää liuskealueen kallioperästä lähteneenä.

8 8 Sen sijaan löydettiin runsaasti rikkaita magneettikiisulohkareita, joiden emäkivi on mustaliuske. Nämä konsentroituvat kahteen paikkaan, nim. Halosenlahden S-puolelle niemen kärkeen ja Kiiminkijoesta Kurkelan saareen. Filosofian maisteri Aimo Mikkola Liittyy: Raportit Kartat Ohuthieet Pintahieet Analyysit M/17/Hd 46/1 M/11/Hd 47/ M/30/47/OJ M/11/Hd 47/2 ja Lohkareluettelo M/11/Hd 47/4 ja M/22/Hd 47/ M/24/Hd 47/

9 Taulukko No 1 Kustannusten jakautuminen Haukiputaan malmitutkimuksissa Yleiset Linjoitustyöt Geofys. tutkimukset Geologiset tutkimukset menot Runkolinj. Apul. Magneett. Sähk. Geol.kart. Lohk.ets. Kivil. Yhteensä summa : : : : : : : : Pinta-ala 67 km 2 67 km 2 67 km 2 67 km 2 13 km 2 60 km 2 60 km 2 60 km 2 67 km 2 Yksikköhinta (km 2 ) 1.657: : : :- 614:- 791:- 523: :- n :- n. 8600/km 2

10 Luettelo Haukiputaan tutkimusalueen lohkareista Oheisessa luettelossa ja lohkarekartassa (M/17/Hd 47/4 ja 5) on lohkareet jaettu seuraaviin tyyppeihin. 1. Kiisupitoiset mustaliuskelohkareet a) kiisut tasaisena pirotteena liuskeiduuden suunnassa b) kiisut raoissa tai breksiamaisina juonina c) kiisut jokseenkin kompaktina 2. Kiisupitoiset vihreäliuskelohkareet 3. Kiisupitoiset serisiittiliuskelohkareet 4. Kiisu-kvartsijuoni-lohkareet 5. Rikkikiisun iskostama konglomeraatti ja konkretio. Käytetyt lyhennykset ovat seuraavat: Fek = magneettikiisu Sk = rikkikiisu Cuk = kuparikiisu Ask = arsenikkikiisu Zns = sinkkivälke

11

12 2

13 3

14 4

15 5

16 6

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta.

Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta. M/17/Hd.46/1 Haukipudas Aimo Mikkola 25.X.46 Selostus Haukiputaalta lähetetyn serpentiini-magnetiitti-kiisulohkareen johdosta suoritetusta tutkimuksesta. Ns. kansannäytteenä lähetettiin Geologiselle tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita

Lisätiedot

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945.

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, 10.10.1945 Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. Selostuksen pohjana käytetyt kartat: K 1 = Suomen geologinen yleiskartta,

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ============================================== SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä

Lisätiedot

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista 56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista"

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Malmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956

Malmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956 M 17/Et-56/1 Enontekiö, Lätäseno, Tenomuotka 12.12.1956 R. Lauerma ja E. Pehkonen Malmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956 Aiheen tutkimuksiin antoi norjalaisilta saatu tieto, että Pohjois-Norjasta käsivarren

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM

Lisätiedot

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden

Lisätiedot

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o

Lisätiedot

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa.

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Vuoden 1958 alkupuolella suoritti allekirjoittanut etrsintojs Outokummun kaivoksessa lyijyhohteen 16ytthieeksi ieotooppieuhdem&eireiyat&

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA M 17/Sdk/Ir/52/2 Sodankylä ja Inari Pentti Ervamaa 1975-11-09 SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA Ollessani 1950 luvun alkuvuosina mukana geologisen

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

"63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979

63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 M 19/4223/-79/1/10 "63 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 SELOSTUS PYHÄSELÄN ALUEELLA SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA VUOSINA 1976-1979 TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

M19/ /1/10 Koskee Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV.

M19/ /1/10 Koskee Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV. M19/4241-72/1/10 Koskee 4223 4241 4243 Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen 2.5. 1972 SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV. 1967-1971 JOHDANTO Maist. Osmo Nykäsen v. 1966 löytämät kuparikiisurakeet

Lisätiedot

M 06/3343/-78-80/1_/_10

M 06/3343/-78-80/1_/_10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976

Lisätiedot

;* 2. Paltamo. Haapaselka

;* 2. Paltamo. Haapaselka 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Teollisuusmineraalitutkimukset

Teollisuusmineraalitutkimukset MALMIOSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1982 ALKULAUSE MALMIOSASTON KERTOMUS VUODELTA 1982 TUTK IMU STOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Puula-Paijanne projekti Vali-Suomi Pohjois-Suomi Syvakairaukset Kansannayte

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

M 06/3741/-79/1 Malmiosasto

M 06/3741/-79/1 Malmiosasto GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3432/-88/41/10 PALTAMO KIVESVAARA Timo Heino

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3432/-88/41/10 PALTAMO KIVESVAARA Timo Heino GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3432/-88/41/10 PALTAMO KIVESVAARA Timo Heino 20.7.1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA KIVESVAARALLA VUOSINA 1982-1983 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalueen pinta-ala

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 040/2341 12/~~/83

OUTOKUMPU OY 040/2341 12/~~/83 Q OUTOKUMPU OY 040/234 2/~~/83 0 K MALMINETSINTX Eero Sandgren/PHM 25..984 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 98 JA 983 Reisjarvi, Tiaskuru 234 2 Sijainti :400 000 Lähtökohta Kesän 983 aikana tutkimuskohteella

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Haapajärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2344/-86/1/10. Kopsa Jarmo Nikander

Haapajärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2344/-86/1/10. Kopsa Jarmo Nikander GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2344/-86/1/10 Haapajärvi Kopsa Jarmo Nikander 1.4.1986 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KOPSA 1, KAIV. REK. N:O 3665/1 SUORITETUISTA KUPARIMALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Kultamalmitutkimukset Reisjärven pitäjän I(angastylässä

Kultamalmitutkimukset Reisjärven pitäjän I(angastylässä N 17/Re-56-58/1 Reis i2rvi~ --.(,.- Kangaskylä Eero Pehkonen 11.5.1959. Kultamalmitutkimukset Reisjärven pitäjän I(angastylässä vu.osina 12.26-1958. Aihe: Reisjärven Kangash71än Lokkiperän kultamalmiaihe

Lisätiedot

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I Outokumpu Oy Malminetsintä Malminetsintä H Ost e rrnan/hims 22.11.1976 1(7) Raportti koskee lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta sekä muuta- mien aeromagneettisten häiriöiden selvittämistä Suonenjoen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Lin joitus P Jämbäckin vuonna 1980 lähettämä Au-pitoinen, 14 ppm,

Lisätiedot

I l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.

I l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen. RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT

Lisätiedot

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot