SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

2 Johdanto Tutkimusten perusteena ovat olleet geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston vuosina 1972 ja 1973 ottamista orgaanisista purosedimenttinäytteistä sekä vuosina 1975 ja 1976 ottamista moreeninäytteistä ilmenneet uraanianomaliat. Tutkimustöitä tehtiin varsinaisesti kahdessa eri kohteessa, nimittäin Jyskälaen koillispuolella ja Pokan kylän luoteispuolella (liite 1). Jyskälaen alue koostuu keskimäärin pohjoinen-etelä -suuntaisesta "liuskeisesta" Hetan graniittivyöhykkeestä, joka lännessä rajoittuu terävärajaisena amfiboliitteihin ja itäreunalla migmatiittisiin graniittigneisseihin (Mikkola 1941). Pokan luoteispuolella on myös "liuskeista" Hetan graniittia, jota kapeat amfiboliittiosueet leikkaavat (Mikkola 1941). Kenttätyöt Aikana suoritimme anomaliakohteilla säteilymittauksia ja samalla otimme rakoista ja lohkareista lisänäytteitä, jotka myöhemmin analysoitiin (liite 4). Mittauksissa käytimme kahta 1" x1"- ja yhtä 2" x 2"-kiteillä varustettua Wallac-skintillometriä. Tutkimuksiin osallistuivat kesäapulainen Markku Kilpelä ja tutkimusapumiehet Veijo Magga ja Lauri Kenttälä allekirjoittaneen johdolla välisenä aikana suoritimme mittauksia Jyskälaen alueella Disa 400A spektrometriä käyttäen (mittaustuloksista liite 5). Em. tutkimuksiin osallistuivat tutkimusapumiehet Antti Pakonen ja Jarmo Haavikko sekä allekirjoittanut. Tutkimustulokset Pahtalaki - Jyskälaki - Neitiselkä linjalla (alue, mihin U-anomaliat sijoittuvat) on runsaasti rakkoja ja kivikoita. Varsinaisia paljastumahavaintoja saimme vähän. Rakkoihin ja kivikkoihin liittyy poikkeuksetta tason nousua, jopa niin, että mittausarvot vaihtelivat CPM:ään,

3 tyy poikkeuksetta tason nousua, jopa niin, että mittausarvot vaihtelivat CPM:ään, taustan ollessa keskimäärin 200 UM (Wallac 1" x1"). Rakat ja kivikot koostuvat pääasiallisesti suuntautuneista graniiteista. Seuraavassa taulukko muutamasta hiemäärityksestä. Taulukko 1. Kittilän Jyskälaen alueen eräiden säteilevien kivilajien mineraalikoostumus. (Näytteiden ottopaikat on liitteessä 3.) Näyte n:o Kivilaji Päämineraalit Aksessoriset P37/VH-79 suuntautunut graniitti KMAA, KVAR, BIOT, PLAG, SARV EPID APAT, TITA, ZIRK rad.akt. VH " KMAA, PLAG, KVAR, SARV, BIOT GOET APAT, TITA, ZIRK. rad.akt. VH " KMAA, PLAG, KVAR, SARV, BIOT EPID, HYKI, MAGN, APAT, TITA, ZIRK rad.akt. Kysymyksessä on ilmeisesti sama kivilajityyppi, jota Mikkola kutsuu "liuskeiseksi" Hetan graniitiksi. Kahdessa em. näytteessä (VH ja -21) tavataan korkeimmat U-pitoisuudet (U = 60 ppm ja 30 ppm). Hieistä löytyi radioaktiivisia mineraaleja metamiktisina sulkeumina titaniitissa (titaniitti ja zirkoni sinänsäkin ovat jonkin verran radioaktiivisia). Jyskälaen anomaliakohteella Disa 400A spektrometrillä saamamme mittaustulokset on laskettu ppm:ksi (liite 5) käyttäen Jalle Tammenmaan kehittämiä laskentakaavoja seuraavasti: Th ppm = x Th p/s x U p/s U ppm = x Th p/s x U p/s p/s = pulssia/sekunti

4 Pokan luoteispuolen (karttalehtien 3722 OS B ja D sekä A ja C) anomalia-alueella suorittamissamme säteilymittauksissa löysimme ainoastaan muutamia heikosti säteileviä lohkareita tai rakkoja, joista tietoja oheisessa taulukossa. Taulukko 2. Pokan luoteispuolen eräitä analyysi- ja mittaustuloksia Tunnus Kivilaji kl x Y MX U ppm Th ppm Wallac 1 " x 1 " CPM Ll/VH-77 graniitti L3/VH-77 liusk. He tan gr L4/VH-77 " L5/VH-77 9r " L6/VH-77 " L7/VH-77 " " L8/VH-77 " Rl/VH-77 liusk. He- " tan gr Rll/VH-77 " " < R16/VH-77 gr < Tausta graniittialueella 150 CPM Päätelmiä Jyskälaen U-anomalioiden aiheuttaja on mielestäni "liuskeinen" Hetan graniitti, jota esiintyy lähes anomalioiden suuntaisina, suurina rakkoina ja kivikkoina. Säteilytason nousu tausta-arvoihin verrattuna on 3-6 -kertainen, mutta tämä taas johtuu suurista laaja-alaisista kivirakoista. Kivinäytteissä on analyysien mukaan sen verran uraania mukana, että U-anomaliat ovat mahdollisia moreenissa ja purosedimenteissä. Pokan luoteispuolen anomaliat kuvastavat suhteellisen vähäisiä alueellisia thorium- ja uraanipitoisuuksien vaihteluja, jotka voivat johtua pienistä säteilypesäkkeistä graniittisissa kivissä.

5 Mielestäni kumpikaan em. kohteista ei aiheuta jatkotoimenpiteitä. Rovaniemellä 21. päivänä huhtikuuta 1980 LIITTEET 1. Tutkimusalueiden sijaintikartta 1 : Geokemiallinen kartta 1 : , Näytekartta M 1-1.8/2744/-80/1 4. Analyysiluettelo Jyskälaen alueen eräistä kivinäytteistä 5. Jyskälaen alueen Disa 400A spektrometrin mittaustuloksia ppm:ksi laskettuina

6

7

8

9

10