Seinajoen kartta-alueen kalliopera

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinajoen kartta-alueen kalliopera"

Transkriptio

1 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti Seinajoen kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki, map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1991

2 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 2222 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 2222 Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti SEINAJOEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1991

3 Makitie, Hannu & Lahti, Seppo I Seinajoen kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area. Geological Map of Finland 1 : Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, sheet 2222 Seinajoki, 60 pages, 27 figures and 7 tables. The map sheet covers an area in western Finland, occupied by the town of Seinajoki and its surroundings. The bedrock in the area belongs to the Early Proterozoic Svecofennian schist belt, which is intruded by orogenic granitoids. The main rocks are epiclastic mica schists, mica gneisses, metagraywackes and veined gneisses. Depending on the metamorphic stage, the metapelites contain andalusite, sillimanite, cordierite and garnet porphyroblasts, and the rocks are locally migmatitic. The mica content in the schists and gneisses varies, some of the schists being relatively poor in the mineral. In places, the primary sedimentary textures of the metagraywackes are rather well preserved. The few metavolcanics present consist of deformed tholeiitic pillow lavas, amphibolites and intermediate tuffites. Here and there metacherts and black schists are associated with the mafic metavolcanics. Plagioclase and uralite porphyrites form elongated sill-like bodies varying in size. The supracrustal rocks are usually folded. Tonalite, granodiorite and granite intrusions of varying size intersect the supracrustal rocks. Pegmatite granites and complex pegmatites are common in the central part of the map sheet area. Apophyses of a pyroxene-bearing quartz monzonite stock extend to the map area from the south. Deformation, metamorphism and plutonism occurred during the Svecokarelian orogeny ( Ma). Regional metamorphism took place in the amphibolite facies, but at the southwestern border of the map sheet area the grade of metamorphism is higher. Subeconomic native antimony mineralizations and complex pegmatites, one of them rich in cassiterite, are known in the vicinity of Seinajoki. The text is in Finnish, with the figure and table captions and summary in English. Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Proterozoic, Seinajoki, Finland. Hannu Makitie Geological Survey of Finland SF Espoo Finland Seppo I. Lahti Geological Survey of Finland SF Espoo Finland ISBN Vammalan Ktrjapalno Ov 1991

4 Makitie, Hannu & Lahti, Seppo I Seinajoen kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Seinajoki map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperaikarttojen selitykset, lehti 2222 Seinatjoki. 60 sivua, 27 kuvaa ja 7 taulukkoa. Seinajoen kartta-alue Etela-Pohjanmaalla kasittaa Seinajoen kaupungin ymparistoineen. Alueen kalliopera kuuluu proterotsooiseen svekofenniseen Pohjanmaan liuskejaksoon ja rajoittuu etelassa Keski-Suomen syvakivialueeseen. Kartta-alueen kallioperassa ovat vallitsevina kivilajeina koostumukseltaan ja rakenteeltaan vaihtelevat peliittiset ja grauvakkamaiset liuskeet ja gneissit. Paikoin tavataan sedimentaation aikaisia primaarirakenteita, mutta useimmat kivilajit ovat suhteellisen voimakkaasti metamorfoituneita ja deformoituneita gneisseja. Graniittisia suonia ja migmatisaatiota on gneisseissa runsaimmin alueen lounais- ja pohjoisosissa. Metamorfoosiasteesta riippuen on kiviin paikoin kiteytynyt andalusiitti-, sillimaniitti-, kordieriitti- ja granaattiporfyroblasteja. Metavulkaniitti - metasertti - kiisuliuske assosiaation kivia on parina pitkanomaisena muodostumana. Niiden kohdalla on voimakas aeromagneettinen ja -sahkoinen anomalia, joka johtuu metaserttien ja kiisuliuskeiden magnetiitti- ja grafiittipitoisuudesta. Metavulkaniittt ovat alkuaan paaosin olleet tholeiittisia laavoja, mutta ovat metamorfoituneet ja deformoituneet raitaisiksi amfiboliiteiksi. Seinajoen kaupungin etelapuolella on useita kookkaita plagioklaasi- ja uraliittiporfyriittisilleja. Tutkimusalueella on pienikokoisia tonaliitti-, granodioriitti- ja graniittiintruusioita. Kartta-alueen keskiosassa on runsaasti seka yksinkertaisia- etta kompleksipegmatiitteja. Lahes suuntautumaton porfyyrinen kvartsimontsoniitti leikkaa tonaliittejaja gneisseja kartta-alueen lounaisnurkassa. Aluemetamorfoosi on tapahtunut amfiboliittifasieksen olosuhteissa, mutta kartta-alueen lounaisnurkassa on saavutettu granuliittifasieksen paine- ja lampotilaolosuhteet. Seinajoen kaupungin kaakkoispuolella on merkittavia antimonimineralisaatiota seka kookas kassiteriittipitoinen pegmatiitti. Teksti on suomeksi, kuva- ja taulukkotekstit seka yhteenveto englanniksi. Hannu Milkitie Seppo I. Lahti Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 Betonimiehenkuja Espoo Espoo

5 SISALTO - CONTENTS ALUE JA TUTKIMUSVAIHEET 5 KIVILAJIEN LUOKITTELU 7 KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET 7 PINTAKIVILAJIT 8 Mafiset raitaiset metavulkaniitit, amfiboliitit ja sarvivalkeplagioklaasigneissit 8 Kvartsi-maasalpaliuskeet ja felsiset metavulkaniitit 13 Metasertit 14 Grafiitti- ja kiisuliuskeet seka karsikivet 18 Grauvakkaliuskeet, kiillekoyhat biotiittiliuskeet, kiilleliuskeet, kiillegneissit ja biotiitti-plagioklaasigneissit 20 KERROSJUONET 29 Plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitit 29 SYVAKIVILAJIT 32 Peridotiitit, gabrot ja dioriitit 32 Kvartsidioritit, tonaliitit, ja granodioriitit 33 Graniitit 33 Pegmatiittigraniitit ja pegmatiitit 38 Porfyyrinen kvartsimontsoniitti 41 TEKTONIIKAN TULKINTAA 41 METAMORFOOSI 42 STRATIGRAFIA JA RADIOMETRISET TAT 44 TALOUDELLISIA AIHEITA 45 Seinajoen antimonimineralisaatiot 45 Pajuluoman tinapegmatiitit 47 Rauta-mangaanimineralisaatiot 49 Volframi- ja jalometalliaiheet 49 Rakennus-, murske- ja korukivet 50 EKSKURSIOKOHTEITA 51 SUMMARY 52 VIITTEET-REFERENCES 57

6 5 ALUE JA TUTKIMUSVAIHEET Seinajoen kartta-alue (2222) sijaitsee Etela-Pohjanmaalla Vaasan laanissa. Siihen kuuluu Seinajoen kaupunki kokonaisuudessaan seka osia Alavuden, Ilmajoen, Kuortaneen, Nurmon, Peraseinajoen ja Ylistaron kunnista ja Lapuan kaupungista. Alue sisaltyy kokonaisuudessaan Sakselan (1934) julkaisemaan 1 : mittakaavaiseen kivilajikarttaan B3, Vaasa, jonka selityskirjan on tehnyt Aarne Laitakari (1942). Varhaisimmat julkaisut seudun kallioperasta kasittelevat granitoideja (Vayrynen 1920, 1923, 1936), rauta- ja mangaanimineralisaatioita (Saxdn 1925), yleista geologiaa (Saksela 1935), kvartsiittisia kivia (Hietanen 1938) ja antimonimineralisatioita (Saksela 1952). Alueella on Neuvosen (1961) julkaiseman kallioperakartan jalkeen tehty runsaasti tutkimuksia varsinkin Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston toimesta. Seinajoen ympariston antimonimineralisaatioita ovat kuvanneet mm. Paakkonen (1966), Oivanen (1982) ja Borodaev et al. (1983). Pegmatiitteja seka pegmatiittigraniitteja ovat kuvanneet Virkkunen (1963), Oivanen (1983), Alviola (1986a) ja Karkkainen (1986). Seinajoen kallioperan litogeokemiaa on tutkinut Karkkainen (1985). Samalla on tiettyja alueita kallioperakartoitettu yksityiskohtaisesti. Viimeksi mainittuihin tutkimuksiin ovatmerkittavasti osallistuneet myos tutkimusassistentti Matti Huuskonen ja tutkimusavustaja Vaino Liimatainen. Vittinki - Nurmo jakson mafisia metavulkaniitteja ja Seinajoen porfyriittijuonia ovat tutkineet Kousa et al. (in prep.) ja Karkkainen (1991a). Kartta-alueelta on lisaksi tehty useita opinnaytteita ; Kalliosalon antimonimineralisaatiosta (Lehtio 1981), Seinajoen etelapuolen moreenin Sn-pitoisuuksista (Pirhonen 1982), Vittingin kivista ja mangaanimineraaleista (Kokko 1983), kartta-alueen metaserteista (Tuukki 1984), Seinajoen ympariston pegmatiiteista (Nurmela 1985), Etela-Pohjanmaan korukivista (Vilpas 1989) seka Seinajoen - Ilmajoen alueen metamorfoosista ja deformaatiosta (Makitie 1990). Muista toista voidaan mainita Geologian tutkimuskeskuksen aerogeofysikaaliset matalalentokartat koko karttalehden alueelta ja moreenin geokemialliset kartat usean peruskarttalehden alueelta. Uusien tutkimustulosten avulla on Neuvosen (1961) kallioperakarttaa lainaten ja taydentaen tehty uusi 1 : mittakaavainen Seinajoen alueen (2222) kallioperakartta (Makitie et al., painossa), johon kasilla oleva kallioperakartan selitys nojautuu. Kartan kokoamisvaiheessa ei ole suoritettu varsinaista uudelleenkartoitusta, inutta selityskirjan tekijoilla oli mahdollisuus revidoida alueella parin viikon ajan. Uusi kallioperakartta on valmistettu digitaalisella piirtamismenetelmalla (Fingis-ohjelma). Tekstissa, kuvissa ja taulukoissa esitetyt koordinaattilukemat on ilmoitettu peruskoordinaatiston mukaan ja monien paikannimien jalkeen suluissa olevat numerot viittaavat peruskartaston lehtijakoon.

7 6 Lehti 2222 SEINAJOKI Sheet 2222 SEINAJOKI A O B c C Kiilleliusketta ja -gneissia Mica schist and mica gneiss Mafista metavulkaniittia ja metaserttia Mafic metavolcanic and metachert Plagioklaasi- ja uraliittiporfyriittia Plagioclase porphyrite and uralite porphyrite 0 o 0 MOMMOO IN limm. MMOMMOOM IS Pegmatiittigraniittia ja pegmatiittia Pegmatite granite and pegmatite Tonaliittia ja granodioriittia Tonalite and granodiorite Kvartsimontsoniittia Quartz monzonite Kuva 1. Seinajoen (2222) kartta-alue. A = Kemiallisen analyysin numero, B = Pistelaskuanalyysin numero, C = Valokuvan numero. Fig. 1. Seinajoki map sheet (2222) area. A = Chemical analysis No., B = Point counting analysis No., C = Figure No.

8 Radiometrisia ianmaarityksia koskevat tiedot kokosi Matti Vaasjoki ja kasikirjoituksen tarkasti Ilkka Laitakari. Liisa Siren ja Tarja Tuimala piirsivat puhtaiksi kartakkeet ja diagrammit. Selityskirjan laadintaa auttoivat suuresti myos henkilokohtaiset keskustelut aluetta tutkineiden geologien, mm. Niilo Karkkaisen, Reijo Alviolan ja Paunu Oivasen, kanssa. Kaikille edella mainituille kirjoittajat esittavat parhaimmat kiitoksensa. 7 KIVILAJIEN LUOKITTELU Intrusiiviset kivet on luokiteltu ja nimetty Streckeisenin (1976) ja Streckeisenin ja LeMaitren (1979) mukaan. Sedimenttikivien luokittelussa on paaosin kaytetty Pettijohnin (1975) luokittelua. KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Seinajoen alueen kalliopera (kuva 1) on svekofennialaisen Pohjanmaan liuskealueen etelaosassa rajoittuen osaksi Keski-Suomen syvakivialueeseen (Simonen 1980). Kartta-alueella ovat vallitsevina kivilajeina koostumukseltaan ja tekstuuriltaan vaihtelevat peliittiset ja grauvakkamaiset liuskeet ja gneissit. Paikoin kivissa tavataan sedimentaation aikaisia primaarirakenteita, mutta usein kivet ovat suhteellisen voimakkaasti metamorfoituneita ja deformoituneita gneisseja. Metavulkaniitti - metasertti - kiisuliuske assosiaation kivia esiintyy muutamina pitkanomaisina muodostumina. Pintasyntyiset kivilajit ovat alueen vanhimpia kivia, eika niiden kerrostumispohjaa ole tavattu. Karttalehden alueella sijaitsee erikokoisia syvakiviesiintymia. Niiden koostumus on useimmiten tonaliittinen tai granodioriittinen. Vaihtelevan kokoisia pegmatiittigraniittiintruusioita ja pegmatiittijuonia on runsaasti karttalehden keski- ja kaakkoisosassa. Seinajoen kaupungin etelapuolella on plagioklaasiporfyriittisilleja. Svekofennidien, ja samalla kartta-alueen, geotektonisen miljoon on tulkittu edustavan eugeosynkliiniymparistoa, jota luonnehtivat grauvakkatyyppiset metasedirnentit ja metavulkaniitit (Piirainen 1975, Hietanen 1975). Ekonomisen mielenkiinnon alueen geologiaan tuovat Seinajoen kaupungin ymparistossa tavatut antimonimineralisaatiot, kompleksipegmatiitit seka eraat pienemmat malmiaiheet. Topografialtaan karttalehden alue on suhteellisen tasaista. Peltoaukeat ovat laajoja ja alavia. Niiden valiset metsaalueet ovat paaosin suota, mutta kallioisia metsaalueita esiintyy myos jonkin verran. Paikalliset topografiset vertikaalierot ovat korkeimmillaan n. 50 m. Kalliopaljastumien esiintymistiheys vaihtelee. Metsaalueilla niita on kohtalaisesti, mutta jokien varsilla seka suo- ja peltoaukeilla niukasti.

9 8 PINTAKIVILAJIT Mafiset raitaiset metavulkaniitit, amfiboliitit ja sarvivalke-plagioklaasigneissit Mafisia metavulkaniitteja on kartta-alueella kapeina jaksoina. Vittingin alueella ( AC, 06 A) mafiset, Si0 2 -pitoisuudeltaan koyhat metavulkaniitit ovat enimmakseen raitaisia, suuntautuneita amfiboliitteja (kuva 2). Yhdessa metaserttien ja kiisuliuskeidenkanssa ne muodostavat useiden kilometrien pituisen ja n. 0.5 km :n levyisen Vittingin jakson. Amfiboliitit esiintyvat leveimmillaan useiden kymmenien metrien paksuisina konformeina linsseina, mutta linssien paksuus vaihtelee suuresti. Amfiboliitit ovat hienoja keskirakeisia ja niissa tavataan metasertti- ja diopsidirikkaita valikerroksia. Pegmatiitti- ja kvartsijuonet leikkaavat monin paikoin amfiboliitteja. Saxenin (1925) mukaan on amfiboliitteja leptiittisten valikerroksien perusteella pidettava suurimmaksi osaksi effusiiveina. Kokon (1983) mielesta kivien raitaisuus muistuttaa tufflittimaista kerroksellisuutta, mutta myos piirteita laavarakenteista tavataan. Karkkaisen (1991a) mukaan Vittingin jakson amfboliitit edustavat ainakin osaksi Kuva 2. Mafista raitaista metavulkaniittia. Fig. 2. Mafic banded metavolcanite. Vittinki, Ylistaro. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

10 tyynylaavojen deformoituneita aksiaalisia leikkauksia. Mafisten metavulkaniittien paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi (An3o-sa) (Kousa et al., in prep). Harvemmin esiintyvina ja paikoin aksessorisina mineraaleina on diopsidia, biotiittia, kvartsia ja kummingtoniittia (Kokko 1983). Vittingin amfiboliiteissa on lisaksi myos granaattiporfyroblasteja, joiden koostumus Sax6nin (1925) mukaan on 72 mol % almandiinia ja 28 mol % pyrooppia. Amfiboliittien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 3. Kivet on mineraalikoostumuksen perusteella jaettu sarvivalke- ja kummingtoniittiamfiboliitteihin (Kokko 1983). Saxdn (1925) on kutsunut viimeksi mainittuja nimella kummingtoniittileptiitti. Kummingtoniittipitoisia kivia esiintyy kuitenkin verraten harvoin. Amfiboliittien mikroskooppinen rakenne on yleensa granoblastinen mutta biotiittipitoisissa kerroksissa paikoin lepidoblastinen (Kokko 1983). Nurmossa on kiillegneissien valissa teravarajainen, n m paksuinen amfiboliittijakso, johon myos liittyy karsiraitaisia ja grafiittipitoisia metasertteja. Nurmon alueen amfiboliitit muistuttavat tekstuuriltaan Vittingin metavulkaniitteja. Kivet ovat hieno-keskirakeisia, massamaisia tai raitaisia amfiboliitteja. Raitaisia tyyppeja esiintyy esim. Luomankylan luoteispuolella. Vaihtelevan paksuiset pegmatiittijuonet leikkaavat amfiboliitteja. Vain Latovuoren laella on tavattu kohtalaisen hyvin sailynytta tyynylaavaa 9 Kuva 3. Tyynylaavaa. Fig. 3. Pillow lava. Latovuori, Nurmo. x = , y = Valokuva - Photo J. Keskinen

11 1 0 (kuva 3), jossa on diopsiditaytteisia manteleita ja plagioklaasi- ja diopsidirikas tyynyjen valiaines (Karkkainen 1991a). Tyynylaava vaihettuu Latovuorellakin raitaiseksi amfiboliitiksi. Plagioklaasissa esiintyy kaanteista vyohykkeisyytta ja kaksostuminen on vahaista (Karkkainen 1991a). Sarvivalkkeen ja plagioklaasin lisaksi kivissa on kalkkisilikaatteja seka niukasti biotiittia ja malmirakeita (Karkkainen 1991 a). Karttalehtien ja 12 alueella on pienia amfiboliittikallioita. Esim. Koivulaakson itapuolella ( A) on mafista raitaista amfiboliittia, jonka paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi. Kvartsin maara on hyvin pieni. Mikroskooppinen rakenne on lahinna granoblastinen. Amfiboliitin ulkoasu muistuttaa suuresti Vittingin ja Nurmon metavulkaniitteja. Vittinki - Nurmo jakson amfiboliittien kemiallisissa koostumuksissa voi erottaa kaksi eri basalttityyppia, joiden keskiarvot ovat taulukossa 1 (Kousa et al., in prep.). Mafisten metavulkaniittien kemiallinen koostumus vastaa tholeiittisia basaltteja (kuvat 4 ja 5). Karkkaisen (1991 a) mukaan Nurinon tyynylaavoissa on kohtalaisen vahan titaania, mutta suhteellisen runsaasti magnesiumia, kromia ja nikkelia. Taulukossa 3 on esitetty mafisten metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia. Tektonomagmaattisilla diagrammeilla (mm. Cr vs Y, Ti/Cr vs Y, TiO 2 vs V) Nurmo - Vittinki jakson mafiset metavulkaniitit vastaavat valtameren pohjan tyyppisia basaltteja (Karkkainen 1991a). Taulukko 1. Nurmo - Vittinki jakson mafisten metavulkaniittien kahden erilaisen koostumustyypin keskiarvo Kousan et al. (in prep.) mukaan. Keskihajonta on ilmoitettu suluissa. Table 1. Mean chemical compositions of two different types of metavolcanic rocks in the Nurmo - Vittinki area (Kousa et al., in prep.). Mean determination emerges in parenthesis. 2. Si02 47,4 (1,38) 48,58 (1,08) Ti02 2,03 (0,2) 1,03 (0,13) A1 20, 14,76 (1,41) 15,51 (0,75) Fe2 O 3tot 16,4 (0,91) 12,76 (0,80) MnO 0,23 (0,01) 0,18 (0,01) MgO 5,83 (0,4) 8,26 (0,98) CaO 9,53 (0,83) 10,38 (0,18) Na2O 2,9 (0,36) 2,49 (0,17) K 2 0 0,26 (0,06) 0,38 (0,29) P ,18 (0,03) 0,07 (0,01) Cu (PPM) 100 (67) 130 (12) Zn 130 (6) 80 (12) Ni 80 (15) 170 (72) S 1810 (1238) 680 (490) Ba 130 (90) 80 (25) Sr 180 (49) 170 (91) Zr 130 (15) 70 (15)

12 N Y (%) Kuva 4. (Na20+K20) - Si02 diagrammi (Irvine ja Barager 1971) Vittingin - Nurmon mafisista metavulkaniiteista ja Seinajoen porfyriiteista (Karkkainen 1991a). Symbolit; 1 = mafinen metavulkaniitti, 2 = porfyriitti. Fig. 4. (Na20+K20) - Si0 2 diagram (Irvine & Barager 1971) of mafic metavolcanic rocks of the Vittinki - Nurmo area and porphyrites of the Seinltjoki area (Karkk12inen 1991a). Symbols; 1 = mafic metavolcanic rock, 2 = porphyrite. FeO tot N0 20 +K 2 0 MgO Kuva 5. (Na20+K20) - FeOtot - MgO diagrammi (Irvine ja Barager 1971) Vittingin - Nurmon mafisista metavulkaniiteista ja Seinajoen porfyriiteista (Karkkainen 1991a). Katkoviivalla on merkitty kalkki-alkalija tholeiittisarjojen raja. Symbolit kuten kuvassa 4. Fig. 5. (Na 2 0+K20) - FeOtot - MgO diagram (Irvine & Barager 1971) of mafic metavolcanic rocks of the Vittinki - Nurmo area and porphyrites of the Seinajoki area (Karkkainen 1991a). The broken line indicates the boundary between calc-alkaline rocks and tholeiitic rocks. Symbols as in fig. 4.

13 1 2 Geologian tutkimuskeskuksen geofysikaalisilla matalalentokartoilla on mafisten metavulkaniitti - metasertti - kiisuliuske jaksojen kohdalla voimakas magneettinen ja sahkoinen anomalia. Ne johtuvat paaosin metaserttien magnetiittipitoisuudesta ja kiisuliuskeiden magneettikiisu- ja grafiittipitoisuudesta. Vastaavanlaisia anomalioita on myos peitteisilla alueilla. Esim. Veneskosken seudulla ( A) on anomalia, joka todennakoisesti johtuu peitteisista metavulkaniiteista. Moreenin geokemialliset kartat seka Cobra-kalustolla kairatut naytteet antavatkin viitteita mafisista metavulkaniiteista ja metaserteista (N.Karkkainen, suullinen tiedonanto). Kyronjoen seudun ( ) anomaliat johtuvat puolestaan rikkipitoisista Litorinasavista ja kallioperan mustaliuskeista (Peltoniemi 1982). Ilmajoella, karttalehden AC alueella, on intermediaarisia tuffiittimaisia sarvivalke-plagioklaasigneisseja (kuva 6). Sarvivalkkeen maara vaihtelee ; vaikuttaa silty etta se on paikoin dehydrautunut pyrokseeniksi. Sarvivalke-plagioklaasigneissit esiintyvat n m :n levyisina jaksoina, joita voi seurata satoja metreja. Kalmoonmaella on kalliossa repaleisia ortopyrokseenikasaumia ja Isovuoren itapuolella on blastokerroksellisuutta. Sarvivalke-plagioklaasigneissin kemiallinen analyysi on taulukossa 3. Kyrkosjarven lansipuolella on muutamia kalliopaljastumia, jotka ovat amfibolipitoisempia kuin em. sarvivalke-plagioklaasigneissit. Kuva 6. Tufflittimaista sarvivalke-plagioklaasigneissia. Fig. 6. Tuff tic hornblende plagioclase gneiss. Levottomanmaki, Ilmajoki. x= , y= Valokuva - Photo H. Makitie

14 1 3 Kvartsi-maasalpaliuskeet ja felsiset metavulkaniitit Pajuluoman - Kalliosalon alueella ( AC, D) on metapeliiteissa valikerroksina vaaleanharmaata kvartsi-maasalpaliusketta. Kivet lienevat ainakin osaksi rapautumissedimenttien sekaisia tuhkasedimentteja, joista on kaytetty kenttanimea 'hapan vulkaniitti ja hapan tuffiitti' (Oivanen 1982). Liuskeissa plagioklaasi on yleisempaa kuin kalimaasalpa ja biotiitti yleisempaa kuin muskoviitti (Oivanen 1982). Aksessorisina mineraaleina on mm. sarvivalketta ja epidoottia. Oivasen (1982) mukaan happamat tufflitit ovat joko tasarakeisia tai pieniporfyyrisia. Kiillepitoisuuden kohotessa tuffiitit vaihettuvat grauvakkamaisiksi kiviksi. Kallioperakartalla on felsisten metavulkaniittien merkkia kaytetty harvoin, silly niiden maaritys on vaikeaa. Kivet ovat yleensa niin voimakkaasti uudelleenkiteytyneita, etta vulkaanisia primaarirakenteita tavataan vain hyvin harvoin. Tervasmaen alueella ( C) kvartsirikkaat liuskeet ovat ainakin osaksi epiklastisia sedimentteja. Kivissa on nimittain runsaasti kvartsirakeista koostuvaa blastoklastisuutta (kuva 7). Karmesnevan itapuolella ( B) on muutamilla kalliopaljastumilla vulkaanista breksiaa muistuttavaa kivea (N. Karkkainen, suullinen tiedonanto). Niissa nakyy litistyneita murskaleita, jotka koostuvat hajarakeisesta maasalpaporfyyrista ja erilaisista kvartsi- ja maasalparikkaista kivista. Kuva 7. Runsaasti kvartsiklasteja sisaltavaa liusketta. Fig 7. Adundant quartz dusts in schist. Tervasmaki, Nurmo. x = , y = Mikrovalokuva - Microphoto H. Makitie 9

15 1 4 Marttalanniemen alueella ( D) on vahaisessa maarin serisiittikvartsiittia ja/tai voimakkaasti serisiittiytynutta kvartsi-maasalpaliusketta. Kivet sisaltavat serisiittia n. 15 %. Tornavan alueella ( A) on myos serisiittikvartsiittia valikerroksina (Paakkonen 1966). Metasertit Vittingin alueella ( A, C) esiintyy amfiboliittien ja kiisuliuskeiden yhteydessa runsaasti 'kvartsikivia' (Laitakari 1914, Saxen 1925). Nykyisin nama 'kvartsikivet' on tulkittu metaserteiksi (Kokko 1983, Tuukki 1984). Kivet ovat voimakkaasti uudelleen kiteytyneita, lasimaisia, toisinaan raitaisia ja variltaan vaaleita, siniharmaita, vihertavia tai lahes mustia (Tuukki 1984). Metasertit esiintyvat konformeina kerroksina liuskeissa ja kerrospatjojen paksuus on n m. Hietanen (1938) on jakanut alueen metasertit lasimaiseen kvartsikiveen ja raitaisen kvartsiliuskeeseen. Tuukki (1984) on erotellut metasertit raidattomiin e1i lasimaisiin ja raitaisiin tyyppeihin. Vaaleat raitaiset tyypit ovat alueella Tuukin (1984) mukaan yleisimpia. Kuva 8. Pallomaista rakennetta metasertissa. Fig. 8. Orbicular texture in metachert. Vittinki, Ylistaro. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

16 Lasimainen e1i raidaton metasertti on massamaista kvartsikivea. Kiven van on yleensa hiukan sinertavaa, mutta myos harmahtavia ja valkoisia tyyppeja tavataan. Paamineraalina on lahes aina yksinomaan kvartsi. Aksessorisina mineraaleina esiintyy kiisuja ja grafiittia. Paikoin kivessa on soikeita diopsidirikkaita linsseja. Raitaisessa metasertissa tavataan ohuita pyrokseeni- ja amfibolipitoisia raitoja. Raitaisuus ilmenee myos puhtaiden ja epapuhtaiden kvartsiraitojen vuorotteluna (Tuukki 1984). Kivea luonnehtii monin paikoin kohtuullinen grafiitti- ja kiisupitoisuus. Pinnaltaan tallaiset kivet ovat tumman ruskeita ja ruosteisia. Magnetiittirikkaat metasertit ovat 15 Taulukko 2. Seinajoen kartta-alueen metavulkaniittien ja porfyriittien mineraalikoostumuksia. Table 2. Mineral composition of metavolcanic rocks and porphyrites in the Seinajoki area Sarvivalke - Hornblende 54,7 51,0-1,8 9,6 24,6 21,4 14,6 Plagioklaasi - Plagioclase 25,7 38,7 44,8 59,0 55,1 27,6 24,4 32,6 Kvartsi - Quartz 1,5 0,6 14,4 6,2 16,2 37,4 42,6 37,4 Biotiitti - Biotite 13,6 0,2 3,2 16,6 17,2 2,8 7,8 12,0 Kummingtoniitti - Cummingtonite - 34,9 - Tremoliitti - Tremolite 3,8 Ortopyrokseeni - Orthopyroxene 10,4 - Klinopyrokseeni - Clinopyroxene - 4,3 - Granaatti - Garnet 0, Opaakki - Opaque 3,9 2,9 2,2 0,8 0,6 5,0 2,6 1,2 Aksessoriset - Accessories 0,6 2,7 0,5 0,9 1,3 2,6 1,2 2,2 Yhteensa - Total Mafinen metavulkaniitti - Mafic metavolcanic rock. Vittinki, Ylistaro. x = , y = (Kokko 1983). 2. Mafinen metavulkaniitti - Mafic metavolcanic rock. Koivulakso, Nurmo. x = , y = Kummingtoniittiamfiboliitti - Cummingtonite amphibolite. Vittinki, Ylistaro. x = , y = (Kokko 1983). 4. Pyrokseeni-sarvivalke-plagioklaasigneissi - Pyroxene hornblende plagioclase gneiss. Kalmoonmaki, Ilmajoki. x = , y = Sarvivalke-plagioklaasigneissi - Hornblende plagioclase gneiss. Kuttukyto, Ilmajoki. x = , y = Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite. Lootakallio, Nurmo. x = , y = (Nurmela 1985). 7. Suuntautunut plagioklaasiporfyriitti - Foliated plagioclase porphyrite. Lootakallio, Nurmo. x = , y = (Nurmela 1985) 8. Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite. Kalliosalo, Nurmo. x = , y = (Nurmela 1985)

17 1 6 Taulukko 3. Seinajoen kartta-alueen metavulkaniittien ja porfyriittien kemiallisia koostumuksia. n.d. _ ei maaritetty. Table 3. Chemical compositions of metavolcanic rocks and porphyrites of the Seinajoki map-sheet area Si02 48,30 49,67 48,62 48,10 46,37 56,00 53,39 55,97 Ti02 1,87 1,04 0,97 1,97 1,43 0,69 1,70 0,99 A1 20, 14,37 15,15 16,52 13,59 16,53 17,60 14,34 15,20 Fe2 0,tot 15,44 12,35 10,43 17,25 12,17 n.d. n.d. n.d. FeOtot n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. 7,46 13,62 9,17 Fe203 n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. FeO n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d MnO 0,23 0,19 0,18 0,24 0,20 0,15 0,13 0,15 MgO 5,89 8,00 9,25 6,20 10,67 3,37 4,86 4,99 CaO 10,46 10,20 11,82 8,87 9,76 6,69 7,26 5,86 Na2O 2,52 2,62 2,15 2,94 2,17 4,55 2,12 2,09 K 20 0,20 0,33 0,10 0,31 0,62 1,68 0,32 2,74 P 205 0,18 0,07 0,06 0,16 0,08 0,43 0,33 0,39 S 0,21 n.d. n.d. n.d. n.d. 0,22 0,68 0,03 99,67 99,62 100,10 99,63 100,00 98,84 98,75 97,58 1. Mafinen metavulkaniitti - Mafic metavolcanic rock. Vittinki, Ylistaro. x = , y = (Kousa et al., in prep.) 2. Mafinen metavulkaniitti - Mafic metavolcanic rock. Vittinki, Ylistaro. x = , y = (Kousa et al., in prep.) 3. Tyynylaava - Pillow lava. Latovuori, Nurmo. x = , y = (Karkkainen 1991 a). 4. Mafinen metavulkaniitti - Mafic metavolcanic rock. Luoma, Nurmo. x = , y = (Kousa et al., in prep.) 5. Metagabro - Metagabbro. Autio, Nurmo. x = , y = (Karkkainen 1991a) 6. Pyrokseeni-sarvivalke-plagioklaasigneissi - Pyroxene hornblende plagioclase gneiss. Kalmoonmaki, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990) 7. Sarvivalke-plagioklaasigneissi - Hornblende plagioclase gneiss. Kivenneva, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990) 8. Sarvivalke-plagioklaasigneissi - Hornblende plagioclase gneiss. Trompunmaki, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990) 9. Felsinen metavulkaniitti tai kvartsi-maasalpaliuske - Felsic metavolcanic rock or quartz felspar schist. Karmesneva, Nurmo. x = , y = (Karkkainen 1991a) 10. Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite. Satamo, Seinajoki. x = , y = Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite. Kalliosalo, Nurmo. x = , y = (Oivanen 1982). 12. Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite. Sikakangas, Seinajoki. x = , y = Uraliitti-plagioklaasiporfyriitti - Uralite plagioclase porphyrite. Mustakorpi, Seinajoki. x = , y = Mantelipitoinen plagioklaasiporfyriitti - Amygdaloidal plagioclase porphyrite. Sikakangas, Seinajoki. x = , y = (Oivanen 1982)

18 17 Taulukko 3. (jatkuu) Table 3. (cont.) Si0 2 68,94 63,44 62,82 65,08 57,20 65,34 Ti02 0,51 0,60 0,62 0,44 0,79 0,46 AI 20, 15,57 16,15 17,28 16,01 15,99 16,58 Fe20,tot 5,04 6,32 n.d. 4,77 9,97 n.d. FeOtot n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. Fe203 n.d. n.d. 1,05 n.d. n.d. 0,63 FeO n.d. n.d. 4,49 n.d. n.d. 3,33 MnO n.d. 0,09 0,08 0,08 0,16 0,06 MgO 1,43 2,67 1,87 1,67 4,22 1,44 CaO 3,84 3,88 4,89 4,32 6,44 4,19 Na2O 2,82 4,86 4,90 4,77 2,89 4,00 K20 1,64 1,31 1,05 2,09 1,27 2,55 P203 0,12 0,13 0,14 0,13 0,12 0,10 S n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. 99,91 99,45 99,19 99,36 99,05 98,68 hyvin tummia. Metaserteissa on paikoin melko runsaasti muskoviittia, jolloin kivi alkaa muistuttaa ympariston epiklastisia kivia. Vittingin talon etelapuolella on metaserttipaljastumissa paikoin pyoreita, sirppimurrosmaisia rakenteita (kuva 8). Kivea rikkoessa voi havaita, etta ympyrarakenteet ovat leikkauksia erikokoisista pitkanomaisista serttinoduleista. Ne esiintyvat 'kerrossidonnaisesti' raitaisuuden suunnassa ja valilla on kerrospatjoja, joissa kivi on lasimaista ja rakennetta ei tavata. Metaserteissa on mangaanimineraaleja eniten Saxdnin (1925) kuvaamassa rodoniittiesiintymassa, joka sijaitsee Vittingin talon lounaispuolella seka niukasti myos Kivimaen ( B) alueella. Yleisimmat mangaanimineraalit ovat rodoniitti ja pyroksmangiitti. Ne esiintyvat metaserteissa raitoina ja linsseina. Vahemmassa maarin tavataan tefroittia, spessartiinia, rodokrosiittia, neotokiittia, knebeliittia ja alabandiittia (Saxen 1925). Vittingin mangaanimineraaleista on kirjallisia mainintoja jo luvun puolivalista lahtien (Arppe 1858, Nordenskiold 1863). Alueen mineraaleja on kasitelty useissa raporteissa ja julkaisuissa (Laitakari 1967). Viime aikoina mangaanimineraalien koostumusta ovat kuvanneet Tornroos (1982) ja Kokko (1983). Vittingin rodoniittien MnO - pitoisuus on n % ( Saxen 1925, Kokko 1983). Nurmon alueella ( ) on lahes samanlaisia karsiraitaisia ja grafiittipitoisia metasertteja kuin Vittingissa. Muodostuma on n. 100 m levea ja n. 3 km pitka. Vaikka Nurmon 'kvartsikivet' eli metasertit muistuttavat monin tavoin Vittingin kivia, eraita

19 18 eroja muodostumien kesken kuitenkin esiintyy (Hietanen 1938). Hietasen mukaan Vittingin alueen metaserteissa on enemman magnetiittia kuin Nurmossa. Toisaalta metaserttien gruneriitti on Nurmossa rautapitoisempaa kuin Vittingissa (Hietanen 1938). Nurmon metaserteista ei ole tavattu rodoniittia, mika Vittingissa on paikoin yleista (Hietanen 1938). Nurmossakin on mahdollisesti rodoniittiesiintyma, koska rodoniittilohkareita on loytynyt sorakuopasta Virkanevan kaakkoispuolelta ( A) (M.Huuskonen, suullinen tiedonanto). Hietanen (1938) on jakanut Nunnon metasertit kolmeen ryhmaan : (1) lasimaiseen sinertavaan puhtaaseen 'kvartsikiveen', iota on Huhtamaen talon luoteispuolella, (2) hieno-keskirakeiseen sunntautuneeseen, paikoin gruneriittipitoiseen kvartsikiveen, iota on Huhtamaen talon etelapuolella ja (3) lasimaiseen 'kvartsikiveen', jota on edellisen kaakkoispuolella. Viimeksi mainittu kivi vaihettuu hienorakeisemmaksi, vaaleanunaksi tyypiksi, jossa on klastimaisia kvartsifragmentteja (Hietanen 1938). Isomaella ( D) ja Kivimaella ( B) amfiboliitteihin liittyy pienialaisia metaserttiesiintymia, jotka ovat vaihtelevin maarin sinertavia, kalkkiraitaisia, kiisu- ja mangaanipitoisia (Tuukki 1984, Vilpas 1989). Peitteisia metasertti-, amfiboliitti- ja karsikivivalikerroksia lienee myos Paukannevalla ja Kurjennevalla geokemiallisten karttojen ja kairattujen Cobra- naytteiden perusteella (N.Karkkainen, suullinen tiedonanto). Seinajoen kartta-alueen metasertit lukeutuvat isompaan, paikoin katkeilevaan metavulkaniittijaksoon, iota voi seurata Laihialta Vittingin kautta Nurmoon. Sielta jakso jatkuu poimuttuneena Lapualle ja mahdollisesti ntyos itaanpain. Vittingin metasertteja on analogisen luonteensa puolesta pidettava geneettisesti sainanlaisina kuin Lapuan Simsion metasertit, jotka oval syntyneet todennakoisesti epaorgaanisesti saostumalla joke eivulkaanisessa tai vulkaanisesssa ympiirist6ssa (Tuukki 1984). Kerrostunrisymparisto ja -olosuhteet eivat ilmeisesti kuitenkaan olleet taysin identtiset, koska Vittingin metaserteissa esiintyy paikoin ohuita epi- ja pyroklastisia kerroksia (Tuukki 1984). Grafiitti- ja kiisuliuskeet seka karsikivet Metavulkaniittien ja ntetaserttien yhteydessa, mutta paikoin muuallakin, on grafiittija kiisuliuskeita (Neuvonen 1961). Vittingin alueen metaserteissa on ohuina valikerroksina rapautunutta ja pehmeaa grafiitti- ja kiisurikasta liusketta (Saxen 1925). Kiisuliusketta on nahtavissa esimerkiksi Vittingin kylan kaakkoispuolella olevan sepelilouhoksen seinamissa (kuva 9). Vittingin seudulla on myos biotiitti-plagioklaasigneisseissa paikoin grafiittipitoisuutta, esim. Suutarlan talon luoteispuolella (Sax6n 1925). Oivasen (1978) ja Kokon (1983) mukaan on Vittingin seudun kiisuliuskeiden yleisin sulfidimineraali magneettikiisu. Vahaisessa maarin on lisaksi rikkikiisua, kuparikiisua ja sinkkivalketta. Japinkylan lansipuolella ( A) aeromagneeettiset- ja sahkoiset anonialiat johtuvat paaosin kapeista metapeliitteihin liittyvista grafiitti- ja kiisuliuskevalikerroksista

20 (Sarapaa 1986). Ilmajoen Ahonkylan ( A) koulun vieressa on pieni grafiittiesiintyma, joka myohemmissa tutkimuksissa on osoittautunut vaatimattomaksi (Mononen 1988). Kivennevan etelapuolella ( AC) on muutama pieni kalliopaljastuma grafiitti- ja kiisupitoisia liuskeita seka diopsidi-granaatti-karsikivea. Myos kartta-alueen pohjoisreunalla on kiisuliuskeita. Koskenkylan Ritakorvesta puoli kilometric itaan ( B) on kalliopaljastumissa hyvin kiisupitoista biotiitti-plagioklaasigneissia. Kun juuri talle kohdalle sattuu eras seudun magneettisista anomalioista, saattavat muutkin lahialueen hairiot olla kiisuliuskeiden aiheuttamia. Seinajoen kaupungin etelc- ja kaakkoispuolen vulkaniitteihin liittyy karsikivea kapeina valikerroksina ja pienina pesakkeina. Muutamissa niista on vahaistc scheeliittija kultapirotetta (Oivanen 1982, N. Karkkainen suullinen tiedonanto). Karsikivea on suhteellisen runsaasti ainakin Kalliosalon ( D) luoteispuolella, missy sita tavataan metrin levyisena kerroksena plagioldaasiporfyriittilinssin molemmissa kontakteissa (Oivanen 1982). Karsimineraaleina on diopsidia ja granaattia. Kartta-alueen volframi- ja jalometalliaiheita kuvataan sivulla Kuva 9. Rapautunutta grafiitti- ja kiisuliusketta. Fig. 9. Weathered graphite schist and sulphide schist. Vittinki, Ylistaro. x = , y = Valokuva - Photo H. Makitie

21 2 0 Grauvakkaliuskeet, kiillekoyhat biotiittiliuskeet, kiilleliuskeet, kiillegneissit ja biotiitti-plagioklaasigneissit Seinajoen kartta-alueen paakivilajeina ovat koostumukseltaan ja rakenteeltaan vaihtelevat peliittiset ja grauvakkamaiset liuskeet ja gneissit. Useimmat kivilajit ovat suhteellisen voimakkaasti metamorfoituneita ja sisaltavat gramittisia suonia. Liuskeissa on paikoin primaarisia sedimenttirakenteita seka metamorfoosiastetta ilmaisevia indeksimineraaleja. Kallioperakartalla liuskeet ja gneissit on merkitty sinisella pohjavarilla ja eroteltu paallemerkinnoin. Kartta-alueella voidaan erottaa ainakin seuraavat peliittiset ja grauvakkamaiset kivilajit: - Suhteellisen kiille- ja alumiinikoyhaa, hienorakeista biotiittiliusketta on Hirvijarven tekoaltaan etelapuolella ( ). Kivi sisaltaa kiilletta n % ja siina on grauvakkaliusketta valikerroksina. - Andalusiittiporfyroblasteja sisaltavaa kiilleliusketta on Seinajoen kaupungin ymparistossa ( ). Se sisaltaa kiillemineraaleja %. - Voimakkaasti metamorfoitunutta granaatti-kordieriitti-sillimaniitti-kiillegneissia on kartta-alueen lounaisnurkassa ( , 04 A). - Raitaista, paikoin graniittiutunutta ja migmatiittista biotiitti-plagioklaasigneissia on runsaasti kartta-alueen pohjoisreunalla. - Karkeahkorakeista biotiitti-muskoviitti-sillimaniitti(fibroliitti)-plagioklaasigneissia on Vittingin, Konnin, Ahonkylan ja Rengon alueilla / A pitoisuus (%) = = Na (%) 2 - / + 0 ' K 20 (%) = 1 +=2 Kuva 10. Seinajoen ympariston ( , 06 CD) suprakrustisia kivia Na2O - KO diagrammilla. Symbolit : 1 = grauvakkaliuskeet ja kvartsi-maasalpaliuskeet, 2 = kiilleliuskeet. Osa analyyseista Karkkaisen (1991b) mukaan. Fig. 10. Na 2O - K2 0 diagram of the supracrustal rocks from the Seinajoki area. Symbols : 1 = graywacke schists and quartz feldspar schists, 2 = mica schists. Analyses partly after Karkkltinen (1991b).

22 Konkreetiot ja kalsiumrikkaat budinoituneet valikerrokset ovat peliittisissa kivissa kohtalaisen yleisia, mutta ne sijaitsevat aina suhteellisen psammiittisissa ja kiillekoyhissa valikerroksissa. Kallioperakartalla konkreetion merkkia on kaytetty silloin, kun niita on tavallista runsaammin. Seinajoen kaupungin ymparistossa suprakrustisia kivia luonnehtii toisaalta natriumrikkaat grauvakkaliuskeet ja kvartsi-maasalpaliuskeet ja toisaalta alumiinirikkaat kiilleliuskeet (kuva 10). Alueen sedimenttikivien kemiallisia koostumuksia on tutkinut Karkkainen (1991b). Samanlainen bimodaalisuus on havaittavissa myos karttalehden alueella, missy porfyroblastiset kiillegneissit vaihtelevat leveina patjoina psammiittisten biotiitti-plagioklaasigneissien kanssa. Kartta-alueen pohjoisosan gneissit ovat psammiittisia biotiitti-plagioklaasigneisseja, joissa on kiillerikkaita valikerroksia vain niukasti. Kartta-alueen ainoa metakonglomeraattipaljastuma sijaitsee Routakallion lansipuolella ( A). Nurmelan (1985) mukaan metakonglomeraatti on polymiktinen. Kivilajipallot ovat erilaisia metavulkaniitteja seka sarvivalke- ja kvartsikivia. Metakonglomeraattia esiintyy metrin levyisena kerroksena. 2 1 Kuva 11. Keskirakeista tasalaatuista ja hienorakeista kerrallista metagrauvakkaa. Fig. 11. Medium-grained homogenic metagraywacke and fine-grained graded metagraywacke. Hangaskorpi, Nurmo. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

23 22 Sedimenttirakenteiden suhteen hyvin sailynytta metagrauvakkaa esiintyy muutamin paikoin. Hangaskorven alueella ( C) metagrauvakassa tavataan klastisuutta, kerroksellisuutta (kuva 11) seka sedimentoitumisen aikana erodoituneita ja tayttyneita uomia. Klastien lapimitta on jopa 5 mm ja ne koostuvat kvartsista seka kvartsi- ja maasalparikkaista kivilajifragmenteista. Klastit ovat venyneet deformation suunnassa. Deformoitumisen lisaantyessa kivi vaihettuu grauvakkaliuskeeksi. Ymparistossa on vallitsevana kivilajina suhteellisen kiillekoyha biotiittiliuske ja andalusiitti-kiilleliuske, joissa on paikoin kalimaasalpaporfyroblasteja. Kallioperakartalla metagrauvakat ja grauvakkaliuskeet on esitetty samalla merkilla kiillekoyhien biotiittiliuskeiden kanssa. Hirvijarven tekojarven ( ) ymparistossa on runsaasti hienorakeista, tasalaatuista kiillekoyhaa biotiittiliusketta (kuva 12). Kivelle on annettu tams nimi, koska se on haluttu erottaa kartta-alueen muista metapeliiteista. Kivi on paikoin vain heikosti liuskeinen ja tuoreelta pinnaltaan tummaa. Mikroskooppisessa mittakaavassa kivessa niikyy usein blastoklastisuutta. Paamineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti. Aksessoriset mineraalit ovat muskoviitti, zirkoni, apatiitti ja opaakit. Alumiinirikkaita porfyroblasteja ei liuskeessa yleensa ole. Kiillerikkaissa osissa on satunnaisesti loydetty Kuva 12. Kiillekoyhaa biotiittiliusketta, jossa on kvartsisuonia ja konkreetioita. Fig. 12. Mica poor biotite schist, ti Tiich contains quartz veins and concretions. Varpulanjarvi, Nurmo. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

24 fibroliittista sill] maniittia. Kiilteiden maara on n. 20 % eli pienempi kuin Seinajoen kaupungin etelapuolella olevissa kiilleliuskeissa. Varpulan tekojarven lansirannalla esiintyy kivessa runsaasti ohuita kvartsirikkaita juonia ja samalla alueella on kapeita teravarajaisia metagrauvakkavalikerroksia, joissa klastien lapimitta on paikoin jopa 5 mm. Sedimenttista alkuperaa indikoivia konkreetioita on kivissa suhteellisen runsaasti (kuva 12). Samanlaista kivea seka grauvakkaliusketta on myos Vittingin alueella. Andalusiitti-kiilleliusketta on runsaimmin Seinajoen kaupungin etela- ja kaakkoispuolella ja erityisesti Routakallion etelapuolella ( A). Liuskeen paamineraalit ovat kvartsi, biotiitti ja muskoviitti. Aksessoriset mineraalit ovat plagioklaasi, andalusiitti, stauroliitti, kloriitti, apatiittti, turmaliini. Andalusiittia on peukalonpaan kokoisina porfyroblasteina. Liuskeiden mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 4. Kiilleliuskeissa on voimakas akselitasoliuskeisuus ja paikoin tavataan lisaksi kinkpoimuja. Psammiittisten valikerroksien yhteydessa on primaarikerroksellisuus paikoin hyvin sailynyt (kuva 13). Myos Vittingin alueella on vahaisessa maarin andalusiitti-, stauroliitti-, granaatti- ja sillimaniittipitoisia kiilleliusketta ja -gneisseja (Kokko 1983). 2 3 Kuva 13. Kerroksel I ista kiilleliusketta, joss a on and alusiitti-ja stauroliittiporfyroblasteja. Fig Layered mica schist, which has andalusite and staurolite porphyroblasts. Routakallio, Seinajoki. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

25 2 4 Karttalehden lounaisnurkassa on granaatti-kordieriitti-sillimaniitti-kiillegneisseja (kuva 14). Kivien metamorfoosiaste on korkeampi kuin karttalehden muissa osissa. Paamineraalit ovat kalimaasalpa, plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, granaatti, kordieriitti ja sillimaniitti. Aksessoriset mineraalit ovat m.m. zirkoni, apatiitti, opaakit seka piniitti. Gneissien blastokerroksellisuus on viela havaittavissa. Pegmatiittijuonia ja -suonia seka graniittisia osueita on melko vahan. Samalla alueella on runsaasti myos tasalaatuisia, psammiittisia biotiitti-plagioklaasigneisseja. Gneissien raekoko suurenee lounaaseen ja samalla gneisseihin ilmestyy harvakseen ohuita graniittisuonia ja paikoin granaattia. Tasalaatuista, hieno-keskirakeista biotiitti-plagioklaasigneissia tai kiillekoyhaa biotiittiliusketta on esim. Lammasviidan sepelilouhoksessa Pojanluoman luoteispuolella ( B). Kiillerikkaat gneissit ja alumiinikoyhat biotiitti-plagioklaasigneissit ovat leveina jaksoina. Esimerkiksi korkea Luomaistenkallio koostuu biotiitti-plagioklaasigneissista, mutta ympariston alavat seudut granaatti-kordieriitti-sillimaniitti-kiillegneisseista. Gneissit ovat paikoin rapautuneita, ainakin Myllylammen lansipuolella ( B) ja Ruostekalliolla ( A). Kuva 14. Granaatti-kordieriitti-sillimaniitti-kiillegneissia, jossa on psammiittisten valikerroksien relikteja. Fig. 14. Garnet-cordierite-sillimanite-mica gneiss, which contains relicts of psanmitic intercalations. Levottomanmaki, Ilmajoki. x = , y = Valokuva - Photo J. Keskinen

26 Kartta-alueen pohjoisreunalla epiklastiset kivet ovat biotiitti-plagioklaasigneisseja, joissa on vaihtelevin maarin graniittisia suonia (kuvat 15 ja 16). Graniittisen suoniaineksen (kuva 15) maara lisaantyy seka kiven raekoko kasvaa pohjoiseen. Kiillerikkaat osat esiintyvat kapeina luiroina vallitsevina olevien psammiittisten kerroksien valissa (kuva 16). Kartta-alueen luoteisnurkassa gneissit ovat jonkin verran graniittiutuneita. Gneisseissa on paikoin granaattia ja erityisesti luoteisosassa fibroliittista sillimaniittia (kuva 16). Karkeahkorakeista, raitaista muskoviitti-biotiitti-plagioklaasigneissia on runsaasti Seinajoen kaupungin lounaispuolella. Kivea paasee nakemaan hyvin esim. Ilmajoen Ahonkylan koulun viereisessa tieleikkauksessa (x = , y = ). Gneissin psammiittiset valikerrokset ja graniittiset suonet ovat intensiivisesti poimuttuneita. Kiillerikkaat valikerrokset esiintyvat ohuina luiroina ja sisaltavat paaasiassa biotiittia, muskoviittia, plagioklaasia ja kvartsia seka paikoin fibroliittista sillimaniittia. Paikoin muskoviitti, kvartsi ja sillimaniitti muodostavat yhteenkasvettumia, jotka esiintyvat vaaleina kohournina kallion pinnalla. Vastaanlaisia gneisseja on Vittingin, Konnin, Niemelankylan ja Renkonkylan alueilla. Saman alueen pegmatiittigraniitti-intruusiot muodostavat paikoin gneissien kanssa migmatiittia. 25 Kuva 15. Metamorfoosiasteen kohnamisen aiheuttamaa graniittista suoniainesta biotiitti-plagioklaasigneississa. Fig. 15. Granitic vein material in biotite plagioclase gneiss caused by rised metamorphic grade. Ympyriainenneva, Lapua. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti

27 2 6 :r Kuva 16. Graniittisuonia sisaltavaa biotiitti-plagioklaasigneissia kartta-alueen pohjoisosasta, kiillerikkaissa kerroksissa on sillimaniittia. Fig. 16. Biotite plagioclase gneiss with granitic veins from the northern part of map sheet area, the mica rich layers contain sillimanite. Uitonkalliot W, Ylistaro. x = , y = Valokuva - Photo H. Makitie Taulukko 4. Seinajoen kartta-alueen sedimenttikivien mineraalikoostumuksia. Table 4. Mineralogical composition from metasedimentary rocks in the Seinajoki map area Kvartsi - Quartz 65,7 47,5 32,1 10,2 29,0 24,0 27,5 Kalimaasalpa - K-feldspar 0,6-3,0 0,5 25,0 Plagioklaasi - Plagioclase 24,5-42,3 12,9 13,0 13,5 25,0 Biotiitti - Biotite 5,4 35,3 24,4 68,5 49,0 39,5 13,0 Muskoviitti - Muscovite 0,6 16,6 1,2 6,2 - - Sillimaniitti - Sillimanite - 1,5 5,5 10,0 3,0 Kordieriitti - Cordierite - 12,0 2,0 Granaatti - Garnet 1,1-3,5 Aksessoriset - Accessories 2,1 0,6 0,7 0,5 0,5 1,0 Yhteensa - Total

28 27 Kuva 17. Liuskesulkeuma gneissimaisessa granodioriitissa. Fig. 17. Schist enclave in gneissic granodiorite. Kitinoja, Lapua. x = , y = Valokuva - Photo S. Lahti Taulukko 4. (jatkuu) Table 4. (cont.) 9. Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist. Tervaskonto, Nurmo. x = , y = And alusiitti-kiilleliuske-andalusite mica schist. Routakallio, Seinajoki. x = , y = Kiillegneissi - Mica gneiss. Vittinki, Ylistaro. x = , y = (Kokko 1983) 12. Muskoviitti-biotiitti-plagioklaasigneissi (kiillerikas valikerros) - Muscovite biotite plagioclase gneiss (mica rich layer). Ahonkyla, Ilmajoki. x = , y = Sillimaniitti-kiillegneissi - Sillimanite mica gneiss. Ritola, Ilmajoki. x = , y = Kordieriitti-kiillegneissi - Cordierite mica gneiss. Uudenhaudankallio, Ilmajoki. x = , y = Granaatti-kordieriitti-s illimaniitti-kiillegneissi- Garnet cordierite sillimanite mica gneiss. Harjansarvenvuori, Ilmajoki. x = , y =

29 2 8 Taulukko 5. Seinajoen kartta-alueen sedimenttikivien kemiallisia koostumuksia. n.d. = ei maaritetty. Table 5. Chemical compositions of sedimentary rocks in the Seinajoki area Si02 77,32 72,26 74,29 66,18 61,58 63,73 Ti02 0,36 0,46 0,11 0,56 0,78 0,73 A120, 10,79 13,78 14,91 17,20 18,27 16,88 Fe2 0,tot 2,06 4,06 1,48 n.d. n.d. n.d. FeOtot n.d. n.d. n.d. 5,43 7,43 6,84 MnO 0,03 0,05 n.d. 0,07 0,06 0,05 MgO 0,54 1,66 0,46 2,26 3,06 2,17 CaO 2,79 2,18 1,13 1,00 1,05 1,97 Na2O 0,74 3,50 5,12 0,57 2,39 1,97 K 20 3,29 1,91 2,43 5,51 4,17 3,83 P 205 0,09 0,13 0,06 0,25 0,22 0,21 S n.d. n.d. n.d. 0,01 0,03 0,08 98,01 99,99 99,99 99,04 99,04 98, Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist. Tervasmaki, Nurmo. x = , y = Metagrauvakka - Metagraywacke. Kapernaummi, Seinajoki. x = , y = (Karkkainen 1991b). 17. Grauvakkaliuske - Graywacke schist. Karmeskyto, Seinajoki. x = , y = (Karkkainen 1991b). 18. Kiilleliuske - Mica schist. Kyrkosjarvi, Seinajoki. x = , y = (Makitie 1990) 19. Andalusiitti-kiilleliuske - Andalusite mica schist. Tornava, Seinajoki. x = , y = (Makitie 1990). 20. Sillimaniitti(fibr)-kiillegneissi - Sillimanite(fibr.) mica gneiss. Niemelankyla, Ilmajoki. x = , (Makitie 1990). 21. Sillimanite(fibr.)-kiillegneissi - Sillimanite(fibr.) mica gneiss. Pihlajaniemi, Seinajoki. x = , y = (Karkkainen 1991b). 22. Sillimaniitti-kiillegneissi - Sillimanite mica gneiss. Ritola, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990). 23. Kordieriitti-kiillegneissi - Cordierite mica gneiss. Uudenhaudanmaki, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990). 24. Granaatti-kordieriitti-kiillegneissi - Cordierite mica gneiss. Toivola, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990). 25. Granaatti-biotiittigneissi - Garnet biotite gneiss. Heikinkallio, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990). 26. Granaatti-kordieriitti-sillimaniitti-kiillegneissi - Garnet cordierite sillimanite mica gneiss. Levottomanmaki, Ilmajoki. x = , y = (Makitie 1990).

30 2 9 Taulukko 5. (jatkuu). Table 5. (cont.) Si02 60,06 56,88 59,55 59,11 66,21 58,60 Ti02 0,89 0,88 0,80 0,67 0,71 0,93 A1 20, 19,21 19,34 21,06 19,87 14,98 19,00 Fe2 0,tot n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. n.d. FeOtot 7,51 9,17 7,78 8,16 5,93 8,25 MnO 0,06 0,11 0,05 0,07 0,05 0,11 MgO 3,39 3,74 3,68 3,42 2,98 3,37 CaO 0,80 0,80 0,68 1,74 1,69 1,72 Na2O 2,04 1,41 1,08 2,16 2,64 2,46 K 20 5,19 4,51 4,11 3,05 3,60 4,11 P205 0,10 0,15 0,11 0,30 0,22 0,13 S n.d. 0,50 0,11 0,57 0,01 0,02 99,25 97,49 99,01 99,12 99,02 98,70 Lansikylassa ( B) on gneisseissa runsaasti graniittista suoniainesta. Laheisyydessa tavataan myos gneissimaista granodioriittia, jossa on liuskesulkeumia (kuva 17). Koska kivilajit paikoin vaihettuvat asteittain ilman selvaa kontaktia toisikseen, ovat kallioperakartalla nakyvat rajat tally alueella osaksi summittaisia. KERROSJUONET Plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitit Seinajoen kaupungin etela- ja kaakkoispuolella on useita vaihtelevan kokoisia linssimaisia esiintymia plagioklaasi- ja uraliittiporfyriittia. Niiden asema liuskeisiin nahden on konformi tai lahes konformi ja ne on tulkittu puolipinnallisiksi juoniksi (Neuvonen 1961, Paakkonen 1966). Porfyriitteja on kutsuttu myos nimella emaksinen leptiitti (Laitakari 1942). Porfyriittien kemiallinen koostumus on useinmiten andesiittinen ja tassa tyossa ne tulkitaan vaihtelevan levyisiksi kerrosjuoniksi eli silleiksi. Plagioklaasiporfyriitit ovat yleensa varsin tasalaatuisia (kuva 18). Tyypillista plagioklaasiporfyriittia on Tornavan Routakalliolla ( A), missy linssimainen esiintyma on maanpinnan tasossa n. 300 m :n paksuinen ja 2 km :n pituinen. Pienia amfiboliittimurskaleita on satunnaisesti. Plagioklaasihajarakeet (An 3,50) ( 0 = cm) ovat

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 3231 + 3232 Explanation to the maps of Sheet 3231 +3232 Pre-Quaternary rocks Lauri Pekkarinen Haukivuoren

Lisätiedot

Muonion kartta-alueen kalliopera

Muonion kartta-alueen kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412 Piippolan ja Rantsilan kartta-alueiden kallioperä Summary: Pre-Quatenary rocks of the Piippola

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 kallioperäkarttojen selitykset lehti 4321 explanation to the maps of sheet 4321 pre-quaternary rocks erkki J. luukkonen Nurmeksen kartta-alueen

Lisätiedot

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheets 1041 and 1043 Ritva Karhunen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET C1-D1 HELSINKI KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME ESPOO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehti 2613 Explanation to the maps of Sheet 2613 Pre-Quaternary rocks Vesa Perttunen Ylitornion kartta-alueen

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2533 JA 3511 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2533' AND 3511 PREQUATERNARY ROCKS Mikko Honkamo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 2624 ja 2642 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks Sheets 2624 and 2642 Jukka Väänänen Sieppijärven

Lisätiedot

Tampereen alueen kallioperä

Tampereen alueen kallioperä Tampereen alueen kallioperä Yrjö Kähkönen Geologian laitos PL 64, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Aimo Kuivamäelle 23.2.2009 Suomen kallioperä koostuu lähinnä granitoideista eli graniiteista ja graniitin kaltaisista

Lisätiedot

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Raakkylan kartta-alueen kalliopera. WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehdet 2631 ja 2633 Explanation to the Maps of Sheets 2631 and 2633 Pre-Quaternary Rocks Vesa Perttunen ja Eero

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET merestä peruskallioksi Yrjö Kähkönen 199 Suurin osa svekofennisten liuskealueiden alkuperäisistä sedimenteistä ja vulkaniiteista kerrostui nopeasti Etelä- ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperikartan selitykset 2123 Tampere Tampereen kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Vesannon kartta-alueen kalhopera

Vesannon kartta-alueen kalhopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1:100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1:100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3313 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3313 PRE-QUATERNARY ROCKS Antti Paajarvi Vesannon kartta-alueen

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 3 KUOPIO KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 51 KUVAA TEKSTISSÄ JA 2 KARTTALIITETTÄ (WITH AN ENGLISH SUMMARY) HELSINKI 1938

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Uudenkaupungin kartta-alueen kallioperä

Uudenkaupungin kartta-alueen kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehti 1131 Explanation to the maps of Sheet 1131 Pre-Quaternary rocks Veli Suominen, Pia Fagerström ja Markus

Lisätiedot

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja

Lisätiedot

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 1823 ja 1842 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 1823 and 1842 PRE-QUATERNARY ROCKS Jyrki J.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik

Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola L/137/42/2014 Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik GEOLOGIAN

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP Of FINLAND 1 :100 000 LEHDET - SHEETS 2413-2431 - 2433 KALAJO KI - YLIVI ESKA - HAAPAVESI KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYS EXPLANATION TO THE

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3331 ja 3242

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3331 ja 3242 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3331 ja 3242 Siilinjärven ja Kuopion kartta-alueiden kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Siilinjärvi

Lisätiedot

Etelä-Suomen Yksikkö 16/2011 20.05.2011 Espoo

Etelä-Suomen Yksikkö 16/2011 20.05.2011 Espoo Etelä-Suomen Yksikkö 16/2011 20.05.2011 Espoo Tutkimustyöselostus maaperägeokemiallisista kultatutkimuksista Seinäjoen Haapaluoman alueen kohteilla, Pastossa, Timanttimaalla ja Tiilikalliolla vv. 2008-2011

Lisätiedot

Heinaveden kartta-alueen kalliopera

Heinaveden kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4221 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 4221 PRE-QUATERNARY ROCKS Tapio Koistinen Heinaveden

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Tutkimusraportti 212 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pirkkalan alueen kultaesiintymien malmimineralogia

Tutkimusraportti 212 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pirkkalan alueen kultaesiintymien malmimineralogia GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 212 2014 Pirkkalan alueen kultaesiintymien malmimineralogia Summary: Ore mineralogy of the gold deposits in the Pirkkala area Antti Kuikka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 ;UC, Y GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 6/-86/2/1 Jyväskylä lk Riuttaäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 Jyväskylän lk :n Riuttaäen ypäristön arseenikiisuineralisaatioiden tutkiuksista 1981-1983

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Varkauden kartta-alueen kalliopera

Varkauden kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3234 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3234 PRE-QUATERNARY ROCKS Kalevi Korsman ja Antti Paajarvi

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

Rovaniemen kartta-alueen kalliopera

Rovaniemen kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3612 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3612 Vesa Perttunen, Eero Hanski,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA. Sijainti 1:400 000.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA. Sijainti 1:400 000. Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA 2432 11 B ja 12 A Sijainti 1:400 000 SISALLYSLUETTELO 1 Tutkimuskohteen sijainti... 1 2 Tutkimusvaiheet...

Lisätiedot

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 7.12.2015 K/467/44/2015 87/2015 Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 Niskanen

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot