Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Transkriptio

1 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Raakkyla map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1986

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4214 Explanation to the maps of pre- uaternary rocks, Sheet 4214 Seppo Lavikainen RAAKKYLAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Raakkyla map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1986

3 Lavikainen, S., Raakkylan kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quarternary rocks of the Raakkyla map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1 : Kallzopera'karttojen selztykset, 4214 Ridkkyld. 50 pages, 18 figures and 2 tables. The area of the map sheet is located in southeastern Finland to the northwest from Lake Laatokka (Ladoga). The area, which is composed mainly of mica schists, is divided into three stratigraphic units : mica schists, the Outokumpu rock association with black schists and the Oravisalo rock association. Two different types of mica schist occur. The lower member of the mica schist is correlated with the Liperinsalo schists located to the north from the map area. The Outokumpu volcanic association bears witness to deep fractures existing along the sedimentation basins. The association of quartzfeldspar gneiss and hornblende gneiss in the Oravisalo area is correlated with the Karhunsaari rock association of the same kind. A palaeogeographical structural pattern is demonstrated in which the trend of the structural zones is nearly 60'. The hierarchy of the fault systems is outlined. The crustal block in which the map area lies is limited by the older one. The distribution areas of the palingenetic granites and the sillimanite zone of progressive metamorphism have nearly the same boundaries in the approximately 300' direction. The recently confirmed transport phases of the Kivisalmi ore boulder are described. The Kivisalmi ore boulder led to the discovery of the Outokumpu ore in The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English. Key words : areal geology, explanatory text, copper ores, boulder trains, Quaternary, Proterozoic, Kivisalmi, Raakkyla, Finland. Seppo Lavikainen, Geological Survey of Finland, SF Espoo, Finland ISBN Helsinki Valtion painatuskeskus

4 SISALTO CONTENTS Alkulause Johdanto Aikaisemmat tutkimukset Kallioperan yleispiirteet ja perustutkimuksen kulku Pintasyntyiset kivet Kiilleliuskemuodostuma Kii e tuskeet Konkreetiot Pallomuodostumat Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuske Diopsidiliuske Mustaliuskeet Amfiboliitit Outokumpu seurueen kivilajit Serpentiniitit Karsikivet Karbonaattikivet Kvartsikivi Oravisalo seurueen kivilajit Kvartsimaasalpagneissit Sarvivalkegneissit Syvakivet Horn blendiitit Kvartsidioriitit ja tonaliitit Juonikivet Trondhjemiittiset graniittijuonet Runsaskaliset ja natroniset graniittijuonet Leukogranodioriitit Leukograniitit Pegmatiittiset graniitit Kvartsijuonetja luirot Granaattibiotiittikivet Kallioperan rakenne

5 Poim ut Venym at D epressio ja kulminaatioalueet Siirrokset Tektoniset breksiat myloniitit ja pseudotakyliitti Stratigrafia Prim aarirakenteet Johtohorisontit Metamorfoosi Malmimineralisaatioita Raakkvlan Kivisalmen kuparimalmilohkareesta ja sen kulkeutumisvaiheista Heikki Hirvas a Keijo N enonen Retkeilykohteita Summary : Pre Quaternary rocks of the Raakkyla map sheet area Introduction Mica schist association The Outokumpu association The Oravisalo association Magmatic rocks dykes and veins Garnet biotite rock Stratigraphy Tectonics Metamorphism and palingenesis On the transport phases of the Kivisalmi ore boulder Heikki Hirvas and Keijo N enonen Kirjallisuusviitteet References Muuta kirjallisuutta Literature <ii

6 ALKULAUSE Raakkylan kartan ottaminen kartoitusohjelmaan tapahtui silloisen osastonjohtajan Ahti Simosen ja valtiongeologi Maunu Harmeen kanssa kaytyjen neuvottelujen pohjalta Tarkoituksena oli selvittaa kallioperakartoituksen ohella voiko kerrallisia liuskeita kayttaa johtohorisonttina tutkittaessa Kaakkois Suomen liuskeiden horisontti sidonnaisuuksia Kenttatyot tapahtuivat vuosina ja Niissa avustivat geologian opiskelijat Ilkka Hakala Nils Holmgren Jussi Kuusola Jorma Paavola ja teekkari Art Poikonen Oravisalon yksityiskohtaiset tutkimukset keskeytettiin Glasgowin yliopiston professori Bowesin ilmoitettua kiinnostuksensa alueeseen Tektoniset kartat jotka Pekka Wasenius on koonnut vuonna alustavien kenttatoiden pohjalta ja jotka Liisa Siren on piirtanyt luovutettiin Glasgowin yliopiston kayttoon Kallioperakartan kokoamisessa ovat avustaneet Kalevi Hokkanen Matti Kauppi nen Jussi Kuusola Pirkko Nurmela Markus Torssonen ja Pekka Wasenius Bo Johanson on mineralogisessa laboratoriossa identifioinut serpentiinikivien karsien ja pegmatiittien mineraaleja Paavo Vaananen on maarittanyt liuskeiden alkuainepitoi suuksia Kartta alueen lansiosan kokoamisessa on kaytetty Outokumpu Oy :n paivakir joja ja karttoja Myllykoski Oy :n toihin perehtyminen on suunnannut Oravisalon alueen rakennetulkintoja Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen ovat pyynnostani kirjoittaneet Kivisalmen lohkareen kulkeutumisvaiheiden tutkimuksista Kallioperakartan on piirtanyt puhtaaksi Ritva Forsman Lisaksi han on piirtanyt selityksen kuvat ja Satu Moberg ja Tarja Tuimala ovat piirtaneet kuvat ja Kasikirjoituksen on tarkastanut Kauko Merilainen Suomenkielen tarkastuk sen ovat tehneet Iiris Lappi ja Antti Salla englanninkielen Paul Sjoblom Konekirjoi tustyot on tehnyt Helga Leppanen Edellamainittujen lisaksi haluan kiittaa kaikkia jotka ovat osallistuneet Raakkylan kallioperakartan ja sen selityksen kokoamiseen Otaniemessa Seppo Lavikainen

7 JOHDANTO Aikaisemmat tutkimukset Raakkylan kartta alueen kallioperaa on kuvattu : ja : mittakaavaisilla yleiskartoilla Frosterus Frosterus ja Wilkman Hackman ja Berghell Naiden karttojen kenttatyot on Raakkylan osalta tehty viime vuosisadan lopulla Frosteruksella Raakkylan kalliopera kuuluu laatokkalaiseen kiilleliuskeeseen joka Onkamojarvien alueella rajoittuu nuorempaan kalevalaiseen fylliittiin Frosterus ja Wilkman yhdistavat fylliitin ja kiilleliuskeen samaan osastoon kalevalaiseen ryhmaan Hackman ja Berghell kayttavat vastaavasta ryhmasta nimitysta kalevalais laatokkalainen Molemmissa kartoissa Raakkylan kartta alueen halki kulkee raja joka erottaa kaksi eri ikaista muodostumaa Oriveden lansirannalla olevat kivet ovat Frosteruksella ja Wilkmannilla prekalevalaista kiillegneissia Hackmannilla ja Berghellilla eri ikaista kiillegneissia ja kiillelius ketta Simosella Orivesi rajoittaa migmatiitti ja kill leliuskealueita Gaal et al erottavat primaarirakenteiden perusteella Raakkylan kartta alueella alemman geosynkliiniyksikon kiillegneissin ja ylemman geosynkliiniyksikon metaturbidiitit He ovat piirtaneet naiden yksikoiden valisen rajan kulkemaan pohjoisesta etelaan lahelle Raakkylan kartta alueen itarajaa Metaturbidiitit rajoittuisivat sen mukaan Raakkylan kartta alueen itaosaan Oravisalossa on Frosteruksen ja Wilkmannin kartalla pyorea alue prekaleva laista kiillegneissia Tama alue on Simosella graniittigneissikupolina Myohem min ilmestyneessa kartassa Simonen korostuu Oravisalon ja Liperin Karhunsaa ren kivilajiseurueiden identtisyys Kallioperan yleispiirteet ja perustutkimuksen kulku Kartta alue on kallioperan lohkossa jota rajoittavat lannessa Suvasveden siirros ja idassa Onkamojarvien kautta kulkeva siirros kuva Kivilajien perusteella voidaan suorittaa ryhmittely : kiilleliuskealue Oravisalon liuskealue

8 Kuva Karttalehden Raakkvla sijainti Kaakosra tulevilla nuolilla on osoitettu Suvasveden ja Onkamojarvien siirrosten kulku Profiililla AA tehtiin kesalla kartoituskokeilu alueellisen vertailumate riaalin keraamiseksi Fig Location of the Radkkyld map sheet in the map division Arrouu show the e n_t of the Suvavesi and Onkamojdrvet faults Regional comparative material was collected along pro; : A in the summer of Kiilleliuskeet sisaitavat konkreetiot mustaliuskevalikerrokset ja Outokumpu seuru een kivet Turbid iittirakenteet luonnehtivat kill leliuskeita Svekokarjalaiset juonikivet lavistavat alueen lansiosaa Oravisalon liuskealue koostuu kvartsimaasalpagneissien ja sarvivalkegneissien muodostamasta seurueesta Kartta alueen kenttatyot tehtiin vuosina ja Alueellinen Widen eteneminen on esitetty kuvassa Seuraavassa yhdistetaan tutkimusvaiheet ja tarkeim mat saavutetuista tuloksista Kesan tyot olivat osana alueellisessa vertailussa profiililla joka ulottui Oskajarven lehdelta Raakkylan lehdelle kuva Kesan tutkimuksien perusteella kiilleliuskeen ja fylliitin lehti D Joensuu valinen raja Onkamojarvien vyohyke voitiin maarittaa lohkorajaksi

9 STL STL IKH JVK / Jp J IKH VK NH STL STL Kuva Kenttatoiden vuosittainen liikkuma alue Vuoden toot liittvtvat alueellisecn vertailuun Vuonna raydennettiin toira puuttuvilta osin Fig Annual range of operations In the work involved the making of comparisons on a regro basis In the network of observatioru war completed STL NH JP AAP IKH JVK Seppo Lavtkatnen Nils Holmgren = Jorma Paavola An Poikonen Ilkka Hakala Jussi Kuusola Kesalla tehtiin vertailevia tutkimuksia kartta alueen pohjois ja itapuolella Naissa vertailuissa todettiin Suhmuran konglomeraatin gneissimukuloiden ja Oravisalon kvartsimaasalpagneissien samankaltaisuus seka Oravisalon ja Liperin Kar hunsaaren kivilajiseurueiden identtisyys Kesien toiden jalkeen havaintoverkko peitti koko kartta alueen Naissa tutkimuksissa voitiin rajata graniittijuonien levinneisyysalueen reuna Oriveden itarannan tuntumaan ja graniittisuonien esiintymisalue Oriniemeen Niinikaan todet tiin konkreetioiden vaihteleva esiintymistiheys ja metamorfoosiasteen vaihettuminen koillisesta luonaaseen seuraten graniittien levinneisyytta Vuosina ja suoritetuissa vertailuissa selvisi se miten Raakkylan kirkonkylan kiilleliuske rinnastuu stratigrafisesti Liperinsalon konglomeraatteja sisaltaviin liuskeisiin

10 PINTASYNTYISET K VET Kiilleliuskemuodosturna Kiilleliuskeet Kiilleliuskeet jaetaan kahteen tyyppiin : Kartta alueen pohjoisosassa Sopensuolta Raakkylan kirkonkylan kautta Oriveden ansipuo e e sijaitsee vaalean kiilleliuskeen vyohyke Tassa liuskeessa felsiset ja mafiset mineraalit ovat siln maaraisesti erotettavissa eritvisesti biotiitti Biotii tin viivaus on voimakas ja se antaa kivelle pilsteisen asun Kivi on kcrroksellista Edella kuvatun vyohykkeen etelapuolella seka Varpasalon pohjoisosassa ja Or avisa Ion ymparistossa kiilleliuske on tummanharmaata paikoin murrospinnaltaan sinertavaa Kerroksellinen liuske on hienorakeisra raekooltaan hyvin tasa asteista Molempien kiilleliusketyyppien perusmineralisaatio koostuu kvartsista biotiitista oligoklaasista opaakista apatiitista ja zirkonista Myos turrnaliinia on tavattu nielkein jokaisessa preparaatissa Pelkka perusseurue esiintyy harvoin Tallaisia tapauksia tunnetaan Potsonlahden C ja Muljulanselan C valiselta alueelta Muskoviitti on joissakin tapauksissa edellisten mukana Muskoviitin serisiitin ja kloriitin muodostama mineraalipari on yleinen Serisiitti sillimaniitti ja granaatti ovat kartta alueen lounaisosan peliittisren kerrosten tyypillisia mineraaleja Serisiitti ja kuituinen sillimaniitti muodostavat mineraalikasaumia Naissa serisiitin maara vahenee ja sillimaniitin osuus kasvaa siirryttaessa Oriveden lansirannalle Granaattia tapaa satunnaisesti koko kartta alueella peliittisissa kerroksissa mutta sillimaniitti serisiittikyhmyjen esiintyessa granaatti on kriittinen Granaatin maara lisaantyy sillimaniitin suhteellisen osuuden kasvaessa Kiilleliuskeen granaatti on aina raekooltaan alle mm Kordieriittia tavataan Paasselan luoteispuolisen alueen kiilleliuskeissa Aksessorinen kloriitti kuuluu serisii tin sillimaniitin ja granaatin luonnehtimiin parageneeseihin Tavallisesti kloriitti esiintyy suomuina biotiitissa Lisaksi on grafrittia rautakiisuja ja hematiittia Titaniit tia on tavattu kloriitin sulkeumina Voimakkaasti retrogressiivisesti muuttuneita mineralisaatioita on todettu Oravisa lossa Puhossalossa ja Suurlahden B lansipuolella Niissa albiitti kvartsi ja kloriitti ovat paamineraaleina Konkreetiot Konkreetiot ovat kiilleliuskeissa tyypillisia Runsaasti konkreetioita sisaltavia aluei ta ovat Ruplan ympdristo ja Pyoriinniemen seudut A Oriniemessa OIA ei

11 esiinny konkreetioita ja niukasti niita on Ruokolahden B ja Ronkonvaarankin A ymparistossa Konkreetiot esiintyvat yksittain tai ryhmina Ryhmina ne muodos tavat kerroksellisuuden suuntaisia jonoja Konkreetiot ovat ellipsoidin muotoisia Pisin akseli osoittaa venyman suunnan Lyhin akseli on kohtisuorassa liuskeisuustasoa vastaan Rakenteeltaan konkreetiot ovat konsentrisia Tavallisesti niilla on jyrkasti ymparistoon rajoittuva rapautumispinnasta koholla oleva reunus ja kuopalle syopynyt keskus kuva Joskus konkreetiota ymparoi keha jossa kiilleliuske on ymparistoaan joko tummempi tai vaaleampi Mineraalikoostumus on vaihteleva Karbonaattirikkaissa tyypeissa karbonaatti on paamineraalina seka ytimessa etta kuoressa Sen ohella Kalliosaaret lob x = y = on kvartsia tremoliittia ja granaattia seka aksessoreina magneettikiisua zirkonia ja apatiittia Edellisten mineraalien seurueessa on labradoriittia Kalsonniemen D x= y= alueella Talloin on aksessorina titaniittia Si :ta runsaasti sisaltavien konkreetioiden paamineraalien yhdistelmat koostuvat kvartsista kloriitista saussuriittiutuneesta ja serisiittiytyneesta plagioklaasista sarvivalkkeesta ja granaatista Aksessoreina on apatiittia karbonaattia biotiittia titaniittia magneetti kiisua ja zirkonia Pallomuodostumat Pallomuodostumat liittyvat laheisesti konkreetioihin ja ne esiintyvat konkreetioi den kanssa samoilla paljastumilla Ne ovat muodoiltaan konkreetioiden kaltaisia mutta homogeenisia Useimmat niista ovat vaaleita ja niiden mineraalikoostumus on sama kuin runsaasti SiO :ta sisaltavilla konkreetioilla Vaaleiden pallojen ulkonako on paikoin kvartsidioriittia muistuttava Tulirannassa A x = y = tallaisten pallojen runsaus tekee kivesta pseudokonglo meraatin Vahalahdessa B x= Y= on samaa kivea useiden desimetrien mittaisina budineina Osa pallomuodostumista on runsasbiotiittisia ja ne erottuvat rapautumispinnassa tummina ellipseina kuva Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuskeet Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliusketta on valikerroksina runsaimmin kartta alueen luode kaakko halkaisijan lounaispuolella olevissa liuskeissa Kerrok set ovat cm paikoin cm paksuja Kapeat kerrokset ovat vyohykkeisia Joissakin kerroksissa keskusta on syopynyt Plagioklaasi tremoliitti ja granaatti muodostavat paamineraalien assosiaatiot Magneettikiisua saattaa esiintya aksessorina Ruukinlahden lounaispuolella on noin m paksu mafrnen kerros D x = y = jossa on magneettikiisua varsin runsaasti

12 Kuva Tummia pallomuodostumia homogeenisessa vaalcassa kiilleliuskeessa Laatta m Fig Ellipsoid dark inclusions in the homnogeneom light mica schist lag tin Monninniemi Raakkvla B x= Y Mineraalikoostumuksensa ja vyohykkeellisyytensa lisaksi nama valikerrokset muis tuttavat konkreetioita myos siina etta niiden ymparilla saattaa esiintya vyohyke joka on ymparistoaan tummempaa kiilleliusketta Oriniemessa A x= Y= plagioklaasiliuskeen koronassa on granaattia Paaosa sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuskeesta liittyy synnyltaan laheisesti konkreetioihin Osa plagioklaasiliuskevalikerroksista on subgrauvakkoja kuten muun muassa Harkonsaaressa B kuva Diopsidiliuske Monninniemen tyvessa B x = Y = on kiilleliuskeessa diopsidi liusketta noin metrin levyinen vyohyke Diopsidiliuske vuorottelee kapeina patjoina kiilleliuskeen kanssa Diopsidiliuske on tummaa hienorakeista ja siina on magneetti kiisupirote Kvartsi ja diopsidi ovat paamineraaleina Plagioklaasia sarvivalkettk ja kloriittia on runsaasti aksessoreina Lisaksi on titaniittia

13 Mustaliuskeet Mustaliuske on hyvin paljastunut Ikolansaaressa D Potsonlahdessa C ja Lapinsaaren Hopeakannassa B x = y = Mustaliuskeet aiheuttavat aeromagneettisella kartalla nakyvat kapeat pitkat anomaliat Paljastuneiden kohtien perusteella naiden mustaliuskeiden vahvuus on noin m Suurten musta liuske esiintymien lisaksi tunnetaan muutamien desimetrien paksuisia grafiitti ja kiisupitoisia valikerroksia Rapautumispinnaltaan mustaliuskepaljastumat ovat ruosteenruskeita Ikolansaares sa on todettu mustaliuskeen ja kiilleliuskeen valissa laminaatiorakenteinen fylliitti D x = Y = Tallaisia fylliitteja on tavattu aeromagneettisia hairioita osoittavissa alueissa Kvartsi biotiitti kloriitti magneettikiisu ja grafiitti muodostavat mustaliuskeiden paamineraalien assosiaatioita Tremoliitti ja muskoviittipitoisia tyyppeja tunnetaan seka Lapinsaaren ja Ronkonvaaran etta Ikolansaaren alueelta Varpasa lossa on Hietasaaren vastaisella rannalla Mulon mustaliuskeen kaltaisia tremoliitti pitoisia lohkareita joista on tunnistettu diopsidi Zirkoni on tavallinen aksessori ; usein on myos titaniittia ja epidoottia seka joskus apatiittia Mustaliuskeista on analysoitu seuraavia alkuaineita suluissa analyysien lukumaara : Cu ; Ni ; Co ; Zn ; Sn ; Pb ; S ; C Amfrboliitit Miesluodolla O A x = y = on amfrboliittia jossa on vaaleita epajatkuvia kvartsiittisia raitoja Vaaleiden raitojen paksuus vaihtelee cm :iin paikoin noin cm :iin Tumraan kiven paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi Aksessoreina on diopsidia opaakkia ja titaniittia Valkeisniemen karjessa O A x = y = on karkeahkoa suunnittu nutta amfiboliittia Se on asultaan Oravisalon sarvivalkegneissin kaltaista Kivi on muuten homogeenista mutta aivan jarven rannassa sand on vaaleita pienirakeisia raitoja cm Paamineraalit ovat sarvivalke biotiitti ja plagioklaasi Aksessoreina on apatiittia ja vahan opaakkia Amfrboliittia on sulkeumina kiilleliuskeessa Hornansaarilla O A x= y = Oriniemessa O A x = y = on breksiaa jonka vaaleassa ja pienirakeisessa runsasmaasalpaisessa valimassassa on suikalemaisia tummia pienira keisen amfiboliitin ja keskirakeisen suunnittuneen sarvivalkegabron sulkeumia

14 Outokumpu seurueen kivilajit Gaal Koistinen ja Mattila toteavat Outokummun alueelle luonteenomai seksi piirteeksi serpentiniittien karsikivien kvartsiittien ja karbonaattikivien muodos taman seurueen He nimittavat sita Outokumpu assosiaatioksi Vastaava assosiaatio esiintyy Raakkylan kartta alueen lansireunalla Talle seurueelle on ominaista esiintymi nen mustaliuskeiden yhteydessa Serpentiniitit Monomineraalisia serpentiinikivia on tavattu vain lohkareina Hiekkalahden B ja Hietasaaren D valisella alueella on yksinaisia melko kookkaita siirtolohkareita Lapinsaaren etelapuolella olevan Rapasaaren B x = y = pohjois rannalla on vesirajassa paikallinen serpentiniittilohkareikko Lohkareet ovat pienehko ja enimmakseen dm :n lapimittaisia Serpentiniitti on rapautumispinnaltaan ruskeaa Murrospinta on musta Rapasaaren serpentiniitin rakenteelle ovat luonteenomaisia pitkat kapeat serpen tiini pseudomorfit jotka ovat suuntautuneet ristikkaisesti Hiekkalahdessa Hankavaaran Lahdenkylassa A ja Hopeakannassa B olevat serpentiniitit vastaavat Haapalan luokittelun saksoniittista tyyppia Hiekkalah den paljastuma B x= y= sijaitsee kiilleliuskeessa Kivi on karkeaa ja koostuu talkista enstatiitista ja krysotiilista Sen rakenteelle ovat luonteen omaisia hyvin karkeat paikoin cm pitkat enstatiittisalot Lahdenkylassa on kolme esiintymai lahella maantieta likimain ita lansi suunnassa Taalla kiven raekoko vaihtelee keskirakeisesta karkeahkoon Karkeahko kivi on Hiekkalahden tyyppia Paliastumaketjun keskimmainen A x = y = on keskira keista sadekivea Sen rakenteessa korostuvat antofylliitin muodostamat auringot Muina mineraaleina on talkkia serpentiinia ja magneettikiisua Hopeakannan B x = y = itapuolella olevat pikkukarit ja Rapasaaren B x = y = lansilaita ovat serpentiniittia joka koostuu serpentiinista klinopyroksee nista tremoliitista seka aksessorisesta magneettikiisusta ja karbonaatista Kivella on taplikas rakenne Karsikivet Lahes monomineraalista hyvin karkeaa kromidiopsidin muodostamaa karsikivea on tavattu Rapasaaressa B ja lohkareina laajalla alueella Paskoluodosta D Varpasaloon Tremoliittikarsi on diopsidikartta runsaammin paljastuneena Nattivaaran B ymparistossa ja Lapinsaaren Hopeakannassa jossa se liittyy kvartsikiveen Se on Lahes

15 monomineraalinen tremoliittikivi jossa on aksessoreina magneettikiisua karbonaattia ja titaniittia Pari hyvin suurta tremoliittikarsilohkaretta on tavattu Koivurannan B ja Pyoriinniemen valisista saarista Karbonaattikivet Rapasaaressa B on serpentiinikivessa sulkeumina karbonaattikivea jossa on paamineraalina karbonaatin ohella serpentiinia Magneettikiisua on aksessorina Kirvesvaaran kohdalla Oriveden rannassa B on diopsidi ja uvaroviittipitoisen karkeahkon karbonaattikiven lohkare ja toinen pienirakeisen karbonaattikiven lohkare Miesluodolta Hirsisaaren luoteispuolelta O IA x = y = on loytynyt pikkulohkareina raitaista karbonaattikivea Tama liittyy juovaiseen amfrboliittiin Kokonsalossa on kiilleliuskeessa ruskeaksi rapautuneen karbonaattipitoisen kiven kerroksia Kvartsikivi Hopeakannassa B Lapinsaaren etelakarjessa esiintyy karkeahkoa juonikvartsin nakoista kivea Siina on tremoliittia ja diopsidia paikoin runsaasti seka tremoliittikar ren muodostamia raitoja Oravisalo seurueen kivilajit Oravisalon liuskealue kasittaa kvartsimaasalpagneissista koostuvan alueen Raakky lan kirkonkylan luoteispuolella Kvartsimaasalpagneissin kontakti ymparoivaan kiille liuskeeseen on tarkasti rajattavissa alueen luoteis ja lounaisosissa Molemmilla alueilla kontakti noudattelee aeromagneettista hairioviivaa Tata seikkaa on kaytetty hyvaksi piirrettaessa kontakti alueen kaakkoislaidalle Uunimaessa D kontakti on piirretty anomaliaviivalle ja sen jatke on taivutettu Passiniemeen Koivikon kohdalla mitatun liuskeisuuden kulun suuntaiseksi Kvartsimaasalpagneissi muodostaa lakes vaaka asentoisen litistyneen laatan jota kontrolloi hyvin voimakas lineaatio Se nakyy pitkina kvartsi ja sarvivalkekiteina Liuskeisuustaso on lievasti poimuttunut Mineraalien pituussuunta ja poimuakselin suunta yhtyvat Kvartsimaasalpagneissi ja sarvivalkegneissi muodostavat alueen oleellisen kivilajias sosiaation Hameenlahden lounaispuolella on kiilleliusketta laattoina kvartsimaasal pagneississa seka fragmentteina tektonisessa breksiassa Oravisalon kivia on vertailtu

16 Karhunsaaren B kiviin joita ovat aikaisemmin kuvanneet Saksela seka Gillen ja MacDonald Oravisalon ja Karhunsaaren kivilajiseurueet ovat identtiset Kvartsimaasalpagneissit Biotiittipitoiset ja leukokraattiset raidat vaihtelevat kvartsimaasalpagneississa paitsi alueen lounaisosassa missa kivi on homogeenista kvartsimaasalpakivea Kvartsi ja albiitti ovat sen vallitsevat felsiset mineraalit _ taulukko Biotiittipitoisissa raidoissa on lisaksi kalimaasalpaa Diopsidia on kontaktialueella Hyponniemeen vievan tien etelapuolella A ja tektonisen breksian D yhteydessa Hameenlahdella Taalla on myos tremoliittia epidoottia ja kloriittia Serisiittia ja muskoviittia on paamineraa lien joukossa vaihtelevin maarin Serisiitti syrjayttaa plagioklaasia ja siella missa rautakiisuja on runsaasti se on syrjayttanyt plagioklaasin lahes kokonaan Tallaiset serisiittikvartsiitit esiintyvat tavallisesti kontaktialueilla Mutta myos alueen keskustassa niita on tavattu Tallaisessa tapauksessa liikutaan kvartsimaasalpagneissin muodosta man laatan katto osassa Runsaana aksessorina on tektoniseen breksiaan liittyvissa tremoliitin ja diopsidin raidoissa titaniittia ja apatiittia Karbonaattia on kloriittipseu domorfien yhteydessa Koko alueella zirkoni ja apatiitti ovat typomorfisia aksessoreja Rautakiisuja ja kloriittia tapaa lahes kaikissa preparaateissa Titaniitti ja karbonaatti ovat harvinaisempia Kvartsi on raekooltaan bimodaalinen Sen isot soikeat rakeet ovat suunnittuneet Niiden valipaikkoja tayttaa hienorakeinen mineraalikutous jossa vallitsevina ovat kulmikkaat albiittirakeet Oravisalon keskustassa Lievolan pohjoispuolella B D x = ; y = on kvartsimaasalpagneississa kerroksia joissa kvartsin ohella myos albiitin raekoko on bimodaalinen Naissa kerroksissa on kvartsista ja albiitista koostuvia porfyroklasteja Sarvivalkegneissit Sarvivalkegneissit esiintyvat raitaisuuden suuntaisina m paksuina laattoina kvartsimaasalpagneisseissa Keskirakeinen homogeeninen kivi koostuu sarvi valkkeesta plagioklaasista ja kvartsista taulukko Sarkyneet ja venyneet titaniitin ja opaakin muodostamat kasaumat ovat typomorfisina aksessoreina Muut aksessorit ovat apatiitti ja sarvivalkkeen sulkeumana ilmeisesti allaniittiryhman epidootti

17 Taulukko Raakkvlan kartta alueen kivilajien mineraalikoosrumuksia Table Modal analyses of rocks in the area of the Rdikkyld map sheet Determined using the point counting m ethod b y J Kiturola anal and P Nurmela anal Ni ineraalit Minerals Kvartsi Quartz Kalimaasalpii Potash feldspar Plagioklaasi An Plagioclase Ab Ab? And Ab Ab Muskoviitti Muscovite Biotiitti Biotite Kloriitri Chlorite Sarvivalke Hornblende itanutn tamte Opaakki Opaque Aksessorit Accessories Plagioklaasin sulkeumana serisii a Sericite as inclusions in plagioclase Serisijui Servile " Pvrhtti Pyrite I Kvartsimaasalpagneissi Quartz feldspar gneiss Oravisalon posts Raakkvla A x= v Kvartsimaasalpagneissi Quartz feldspar gneiss Hameenlahti Raakkyla D x= v= Kahden maaritvksen keskiarvona Sarvivalkegneissi Hornblende gneiss Oravisalon posts RaakkVla A x= = Kahden maaritvksen keskiarvona Leikkeista roinen on poikki lineaation toinen lineaation suuntainen Mean of tu o determinations sections across and parallel to the elongate hornblende crystals Kvartsidioriirti Quartz diorite Kokkoniemi Savonranta A x = v = Leukogranodioriitti heucogranodiorite I ukkilahti Savonranta A x= v= Leukograniitri leucogranite Hankavaara Savonranta A x= v= SYVAKIVET Tassa erotetaan kaksi jyrkasti erilaista syvakivien ryhmaa : hornblendiitit ja granitoi dit Hornblendiitit liittyvat varhaismagmaattiseen toimintaan mihin viittaa esiintymi nen vulkaniittivvohykkeessa pikku pahkuna Granitoidit muodostavat pienia kvartsi dioriitti ja tonaliittipahkuja Oriniemen alueella Hornblendiitit Valkeisniemen A karjen luoteispuolella on kaksi pienta luotoa hornblendiittia Kivi on karkeahkoa ja koostuu klinopyrokseenista vaaleasta sarviv kkeesta oliviinista

18 ja opaakista Sarvivalke on poikiliittinen : muut mineraalit ovat sulkeumina suurissa sarvivalkekite issa Lohkareina hornblendiittia on tavattu Varpasalon ja Oravisalon valisella vesistoalueella A Kvartsidioriitit ja tonaliitit Nama pienet pahkut sijaitsevat Oriniemen ja Siikaniemen valisen lahden rarnoilla O A Mafisin pahku on aivan lahden pohjukassa Kokkoniemessa O A x= y= Kvartsidioriitin paamineraalit ovat plagioklaasi biotiitti ja aktinoliittinen sarvivalke taulukko Lisaksi on kvartsia Tonaliitissa on paamineraaleina plagioklaa sia biotiittia ja kvartsia Molempien kivilajien aksessoreina on opaakkia titaniittia ja apatiittia JUONIKIVET Granitoidiset juonikivet on jaettu kahteen palingeenisten kivien ryhmaan : trond hjemiittiset oligoklaasivaltaiset seka graniittiset kali ja natronrikkaat kivet Trondhje miittiset kivet esiintyvat Oriniemen alueella A suonina ja luiroina kiilleliuskeessa Oriveden lansipuolen graniittijuonista suurin osa kuuluu trondhjemiittiseen ryhmaan Paasiveden pohjoisosassa ja Varpasalossa useimmat juonet ovat runsaskalista ja natronista tyyppia Heinoniemessa ja Puhossalon alueella viimeksimainittu ryhma on yksinomaisena Trondhjemiittiset graniittijuonet Trondjemiittiset suonet esiintyvat poimuuntuneina luiroina tai pienina pahkuroi na harvemmin pitempina suonina Tavallista on myos felsisten neosomimineraalien esiintyminen kasaumina joissa paleosomiaines erottaa neosomimineraaleja Luirot pahkurat ja suonet koostuvat plagioklaasista kvartsista ja biotiitista Niissa on vaihtelevia maaria serisiittia tai muskoviittia seka kalimaasalpaa Aksessoreina on kloriittia opaakkia zirkonia apatiittia karbonaattia ja rutiilia Plagioklaasin koostu mus vaihtelee oligoklaasin ja andesiinin alueella Plagioklaasin samentuminen serisiittiytyminen ja korvautuminen kalimaasalvalla on tyypillista Erillisten neosomimineraalien kasaumissa ovat kvartsi plagioklaasi ja kalimaasalpa paakomponentteina Kvartsi on suurina pyoreahkoina rakeina Plagioklaasi on vyohyk keisina lahes omamuotoisina kiteina An Kalimaasalpa on syntynyt syrjaytta malla plagioklaasia Suurien maasalpakiteiden saumoihin on kiteytynyt muskoviittia Trondhjemiittiset juonet ovat useimmiten cm leveita Ne esiintyvat konkordantteina tai kiilleliuskeen kerroksellisuutta leikaten Plagioklaasi kvartsi kiille ja kalimaasalpa ovat juonten paamineraaleina Kiille on joko biotiittia tai seka

19 biotiittia etta muskoviittia Kalimaasalpa on pienina raekasaumina muiden mineraa lien saumoissa Suuret kalimaasalparakeet ovat poikiloblastisia Sulkeumina niissa on plagioklaasia kvartsia ja biotiittia Myrmekiitti samentuminen ja reunojen uudelleen kiteytyminen on plagioklaasille ominainen piirre Biotiitin muuttuminen kloriitiksi opaakiksi ja titaniitiksi on paikoin silmiinpistavaa Apatiitti ja zirkoni ovat typomorfi sina aksessoreina Trondhjemiittisten graniittijuonten raekoko vaihtelee pienirakeisesta karkeaan Runsaskaliset ja natroniset graniittijuonet Leukogranodioriitit Leukogranodioriitit ovat keskirakeisia kellertavia juonikivia joissa on karkeita segregaatioita ja kiilleliusketta sulkeumina ja jaanteina Ne koostuvat plagioklaasista kvartsista ja vahaisesta maarasta muskoviittia kalimaasalpaa biotiittia ja kloriittia taulukko Aksessoreina on opaakkia ja zirkonia Plagioklaasi on suurimmaksi osaksi serisiittiytynyt ja samentunut Sailyneilta osin se on oligoklaasia Leukograniitit Leukograniitit taulukko koostuvat kvartsista mikrokliinista albiitista ja musko viitista Kalimaasalpaan rajoittuvassa plagioklaasissa on myrmekiittireunus Leukogra niiteilla on laaja levinneisyys Tahan ryhmaan on laskettu myos muskoviittiset hienorakeiset vaaleat kivet Osa naista on heikon kiisupitoisuutensa vuoksi rapautu mispinnaltaan ruosteisia Pegmatiittiset graniitit Pegmatiittiset graniitit voidaan ryhmitella joko mineraalikoostumuksensa tai rakenteensa mukaan Koostumuksessa on silmiinpistavin ero muskoviitin ja biotiitin esiintymisessa Enemmisto pegmatliteista on muskoviittigraniitteja Felsisina mineraa leina on kalimaasalpaa albiittia ja kvartsia Ruokolahden suulla OlD ja Heinonie messa Lahtelan pohjoispuolella C on aksessorisena mineraalina magneettikiisua Rakenteen perusteella erotetaan massiiviset ja raitaiset pegmatiitit Kaikki biotiit tigraniitit kuuluvat edelliseen ryhmaan Niita on Ruokolahdelta pohjoiseen olevalla alueella Raitaisissa pegmatiiteissa on raekoon ja koostumuksen aiheuttamaa juovai suutta kuva Paasiveden Papinsaaressa O B ja Ansoniemessa A vaihtelevat keskirakeisen ja karkean graniitin juovat Karkeissa raidoissa on suuria kulmikkaita mikrokliinikiteita joiden pituussuunta on poikki juonen Ansoniemessa on maasal pien kvartsin ja muskoviitin ohella aksessorina granaattia kuva Ortoklaasia on

20 Kuva Raekoon ja koostumuksen aiheuttamaa raitaisuutta pegmatiiuiscssa granii tissa umma mutkainen juova koostuu granaatcista Vasaran varrcn pituus noin cm Fig Banding reulting from variation] in grain r and in miner l e mpovtion in pegmatitic granite the dark meandering band a composed of garnets the handle of the hammer o about cm long Ansontcmt Kcsalahu O ia x = i c i i

21 Paasiveden etelarannan vyohykkeisissa muskoviittigraniiteissa juonen keskuksen joissa kvartsi muodostaa Kvartsijuonet ja luirot Kvartsia esiintyy sauvoina pahkuina luiroina ja juonina Juonikvartsin maara kasvaa kartta alueella lanteen pain Deformaatioasteen ja joskus leikkaussuhteiden perusteella on erotettavissa useita kvartsin generaatioita Naista nuorimman muodosta vat suoraviivaisina kulkevat juonet ja sulkarakoparviin kiteytynyt kvartsi Juonikvartsi suosii esiintyessaan kiilleliuskeen peliittisia kerroksia joissa se on lahes poikkeuksetta vahvasti deformoitunutta Oravisalon Potsonlahden ja Puhossalon alueella kvartsijuonien yhteydessa on tavattu harmaan tai kellervanharmaan maasalvan kiteita Romukalliolla D x = y = kellertavan maasalvan kiteet ovat rikastuneet juonen reunaosiin Oriveden ja Paasiveden lansipuolella harmaan maasalvan kiteet ovat tyypillisia kvartsiluiroille ja juonille Taalla kvartsipahkuissa on tavattu myos biotiittia ja apatiittia Paikoin kvartsipahkujen kontaktissa on karkea maasalvan ja biotiitin muodostama sauma Muut kvartsiesiintymien aksessorit ovat turmaliini ja grafiitti Oriveden lansipuolella Pyoriinniemessa A x = y = kvartsijuonta on louhittu Granaattibiotiittikivet Saimenenlahden ja Ruokolahden valilla on tavattu ulkonaoltaan kiilleliusketta muistuttavia mutta runsaan granaattisisaltonsa johdosta ymparistostaan selvasti erottu via juonia Useimmat juonet leikkaavat jyrkasti kiilleliuskeen kerroksellisuutta mutta Kelokon kaakkoispuolella A x = y = oleva juoni on konkordantti Juonet ovat kapeita leveimmillaan joitakin kymmenia senttimetreja paksuja Mineraa likoostumus vaihtelee Kelokon kaakkoispuolella paamineraaleina on labradoriittia biotiittia sarvivalketta kvartsia ja granaattia seka aksessoreina opaakkia apatiittia ja zirkonia Saimenenlahdella A x = y = on paamineraaleina ande siinia kvartsia biotiittia ja granaattia seka aksessoreina apatiittia ja zirkonia Granaattibiotiittikivien granaatti on karkeampaa mm kuin kiilleliuskeiden granaatti alle mm

22 KALLIOPERAN RAKENNE Poimut Poimujen perusteella on loydettavissa kaksi suurta deformaatiovaihetta Nuorempi vaihe nakyy avoimina amplitudiltaan matalina likimain symmetrisina poimuina Poimujen akselitaso on jyrkan kalteva usein lahes pysty Avoimet poimut ovat kartta alueen paljastumissa vallitsevia Vanhemman vaiheen makaavia isoklinaalisia poimuja esiintyy Hankavaaran A alueella seka Reposaaressa A ja sen ymparis tossa Loivakaateisen liuskeisuuden esiintyminen kartta alueen pohjoisella puoliskolla viittaa makaavan poimurakenteen laaja alaisuuteen Molempien vaiheiden akselisuun nat yhtyvat Venymat Kartta alueen liuskeille on eraiden mineraalien pidentyminen tyypillista Oravisa lon alueen kivissd kvartsin ja sarvivalkkeen pituussuunta on voimakkaasti kehittynyt kiilleliuskeissa biotiittisuomut ovat vahvasti pidentyneet varsinkin Raakkylan kirkonky lan kautta kulkevassa vaaleassa liusketyypissa Kartta alueen etelaosan homogeenisem missa kiilleliuskeissa biotiitin viivaus on sita vastoin vaikeasti havaittavissa Vaaleat serisiitin tai sillimaniitin tai kummankin muodostamat kyhmyt ovat suunnittuneita samoin konkreetiot sekk kvartsin muodostamat sauvat ja tapit Kallioperakartalle venymana on merkitty pidentynyt biotiitti kiilleliuskeessa seka kvartsi ja sarvivalke Oravisalo seurueen kivilajeissa Depressio ja kulminaatioalueet Poimuakselin ja venyman kaateen mukaan piirretyt depressio ja kulminaatioviivo jen suunnat kuva noudattelevat alueen korkokuvassa vallitsevien vesistojen suuntia Heinoniemessa Oravisalossa ja Raakkylan kirkonkylan ymparistossa kaateiden suunnat vaihtelevat tiheasti kuva Kartta alueen pohjoislaidalla kaateen suuruuden vaihtu minen on saannollista Kaateen suuruudelle annetut luokat erottavat Hyponniemen Varpasalon ja Ahmosaaren pohjois etela suuntaiseksi kapeaksi alueeksi kuva Tama seikka korreloi topografisen ja geofysikaalisten karttojen antaman kuvan kanssa Venyman kaateen vaihtuminen saattaa selittaa tassa tapauksessa aeromagneettisen kartan gradientin Depressio ja kulminaatioviivat osoittavat koillisen ja lounaan valilla vallinneen puristuksen Niista on luettavissa kolmas poimutusvaihe Tama poimutus on suhteelli sen myohainen vaihe alueen tektonisessa historiassa

23 k Kuva Lineaation kaateen suunra Katkoviiva osoittaa akselikulminaation jatkuva viiva akselidepression kulun Laadittu kenttatoiden edetessa kootun seurantakartan pohjalta Fig Dip of lineation The broken line shows the location of the axial culmination The continuous line shows the location of the axial depression After the tectonic map constructed during the field work Siirrokset Raakkylan kartta alue sijoittuu maankuoren lohkoon iota lannessa rajoittaa Suvasveden siirros ja idassa Onkamojarvien kautta kulkeva siirrosvyohyke Suvasveden siirros on maaritelty aikaisemmissa tutkimuksissa Vayrynen Halden Onkamojarvien siirrosvyohyke nakyy aikaisemmissa kartoissa Frosterus Frosterus ja Wilkman kiilleliuskeen ja fylliitin rajana Diagrammit kuva osoittavat tektonisten suuntien jyrkan poikkeaman talld rajalinjalla Suvasveden siirrosvyohyke kulkee kartta alueen lounaiskulman ja Onkamojarvien siirros sen koilliskulman kautta Lahestyttaessa koillisesta Suvasveden lineamenttia kaartuu tektonisten elementtien itakoillinen suunta vahitellen lanteen ja sitten luoteeseen ja yhtyy lopulta Suvasveden siirrokseen Avoimet poimut tiivistyvat siirrosta lahestyttaessa Siirrosvyohykkeessa poimujen akselitasoliuskeisuus on ruhjeista Hierto nakyy Vihtakannan A kanavan leikkauksissa Onkamojarvien siirroksen suhteen on erotettavissa samat ilmiot kuin Suvasveden siirroksessa ja sen ymparistossa Kiiesvaaran B ja Puhossalon C valilla kerroksellisuus muodostaa loivan lounaasta kaakkoon Onkamojarvien suuntaiseksi taipuvan kaaren Niemisen ja Suoparsaaren ympdristossa korostuu

24 _ d d O d Kuva Lineaation kaateen d itseisarvon vaihtelut Raakkylan kartta alueella Tektoninen pohjakartta on sama kuin edellisessa kuvassa Fig Changes in the absolute value of the dip of lineation d in the area of the Riiakkyld map sheet After the same map as in the preceding figure diagonaalisen liuskeisuuden esiintyminen Kerroksellisuuden kaartuminen kaakkoon ja kerroksellisuutta leikkaava liuskeisuus antavat progressiivisen deformaation vaiheet : lohkon rajautuminen alkaa kerrosten plastisena taipumisena siten etta kerrok sellisuus pyrkii suuntautumaan Onkamojarvien muodostaman linjan mukaises ti lohko irtautuu hierto siirroksessa ja diagonaalinen liuskeisuus kehittyy suuntaisia pintoja noudattaen Molemmissa vaiheissa on tektonisista elementeista luettavissa lohkorajan suhteen tapahtunut hike oikeakktiseksi kuten on laita Suvasveden siirroksessakin Gaal Haettaessa siirroslinjoja maariteltyjen lohkorajojen sisapuolelle jaavilla alueilla on kaytetty seuraavia elementteja : tektoniset havainnot aeromagneettinen kartta topografinen kartta paljastumakartta Tektonisten havaintojen antamana avaimena on kaytetty paaasiassa lineaation kaateen itseisarvon vaihtelua kuva Tama antaa suurimmalle osalle karttalehtea

25 I r a a r b b Kuva Kerroksellisuuden a ja liuskeisuuden b kulku Onkamoj rvien suffuses hvkkeen suhteen I Raakkylan kartta alue II ohmajarven a Kiihtelysvaaran kartta alueen svekokarjalaiset liuskeet Havainnot profiilin AA kuva aineistosta koonnut K Hokkanen Fig a Bedding and b schinosity on either side of Onkamo fault I The RddkkyhK map sheet area II Svekokarelidic schists of the Tohmajdrvi and Kiihtelysvaara?nap sheet areas Observations on profile AA Fig compiled by K Hokkanen selvat ala alueet joiden rajavyohykkeet useissa tapauksissa selittyvat siirroksina Aivan karttalehden lansireunalle Savonrannan puoleiselle rannikkokaistalle syntyy kuviointi jonka kaarevat muodot kertovat poimurakenteista Tally rannikkokaistalla on kaytetty topografiaa siirrosten paikallistajana Aeromagneettisella kartalla Geologinen tutkimuslaitos pitkien kapeiden anomalioiden katkokset ja jyrkat mutkat Enanlahdella Kiimanseldlla Murronselalla ja Ylajoella ovat siirrosten aiheuttamia Luode kaakko suuntaisten vesistolinjojen sijoit tuminen tukee tassa siirrostulkintaa Lapinlahden alueella B A laakso topogra fiassa ja laakson suuntainen tektoninen breksia Outokumpu seurueen kivissa viittaa aeromagneettisen kartan anomalian suuntaiseen siirrokseen

26 Tektoniset breksiat myloniitit ja pseudotakyliitti Hameenlahden D lounaispuolella on sarvivalkegneissin lisaksi kiilleliusketta patjoina kvartsimaasalpagneississa Tallc alueella esiintyy patjoittain tektonista breksi aa Vallitsevina ovat breksiat joissa iskos ja pyoristyneet fragmentit ovat kvartsimaasal pagneissia Liuske ja gneissipatjojen saumoissa on paikoin breksiaa jossa gneissikap paleita on runsaskiilteisessa iskoksessa Alinna on kerrosjarjestyksessa breksiatyyppi jossa diopsidia ja tremoliittia sisaltavassa iskoksessa on seka gneissi etta kiilleliuske fragmentteja Taman patjan jalkapuolella on kiilleliuskepatja joka runsaalta apatiitti ja ilmeniittisisalloltaan seka kvartsin ja plagioklaasin bimodaaliselta raekooltaan poikkeaa kartta alueen normaaleista kiilleliusketyypeista Hyponniemessa ja Oravisalon pohjoisosassa B on liikunnoissa muuttunutta kiilleliusketta jossa kloriitti korvaa biotiittia ja plagioklaasi on muuttunut albiitiksi Hyponniemessa on pseudotakyliittinen juoni B x = y = Juoni on cm paksu ja kulkee noin N W suunnassa Pseudotakyliitti koostuu lahes isotrooppisesta mikrokiteisesta massasta jossa on kvartsihajarakeita ja joitakin epi dootti seka kloriittikiteita Perusmassan felsinen ja mafinen mineraaliaines on saannollisesti jcrjestynytta nun etta tekstuuria vol pitaa mikrosferoliittisena STRATIGRAFIA Kiilleliuske Oravisalo seurue ja Outokumpu seurue ovat alueen tarkeimmct stratigrafiset yksikot Mustaliuskeella ja konkreetioilla on merkitysta mahdollisina johtohorisontteina Kiilleliuskeen asu muuttuu kuljettaessa kartta alueen poikki pohjoisesta etelaan Raakkylcn kirkonkylan kautta kulkee noin kymmenen kilometric leveana ita lcnsi suuntainen vyohyke joka ulottuu Onkamojarvilta yli kartta alueen lansirajan Taman vyohykkeen kiilleliuske eroaa vaaleamman varinsa karkeamman rakeisuutensa ja biotiitin kiteytymistyylin perusteella ymparistonsa tummasta hienorakeisemmasta kiilleliuskeesta Vaalean kiilleliuskeen karkeampi raekoko ja kiteytymistyylin poikkea vuus johtuvat primaarisista tekijoista Tama kiilleliuske on todennakoisesti kerrostunut rapautumisaineksen lahdealueen lchelle a matalahkoon veteen karkeampana kuin alueen muut kiilleliuskeet Kartalla vaaleata kiilleliusketta ei ole merkitty paallemer kinnoilla vilvoltus Primaarirakenteet Kiilleliuskeessa vuorottelevat plagioklaasivaltaiset psammiittnset is biotiittivaltaiset peliittiset kerrokset avallisimmin peliittisett kerrokset ovar ivrkkaraiaisina valikerrok sina psammiittisessa kiilleliuskeecsa Nlutta moos kerrallista rakennetta tavataan Laminaatiorakenne kuva on tvvpillinen peliitrisille kerroksille is se esiintvy usein

27 Kuva Laminaatiorakenteinen kiilleliuske Diagonaalisia liuskeisuustasoja pitkin tapahrunur liukuminen on svnnvttanvt kerroksen rajapinnasra erkanevat liekit Laatta cm Fig Lanunated mod it hut Lhe flames on the upper part o the layer are delorrrtatzon rtructuret produced by gliding along the schzntosity planes lag crrz Kokonselka Kitee IOB x= v=?

28 Kuva Slump rakenne kiilleliuskekerrol~n ylaosa Laatra cm Fig Slump structure on the upper part o the mica jchut layer ~g cm Kokonselka Kitee IOB x= = myos kerrallisen rakenteen omaavien kerrosten katto osassa Peliittisten kerrosten paksuus vaihtelee cm :iin Ahmosaaren B ja Varpasalon alueella tapaa poikkeuksellisen paksuja peliittisia valikerroksia m Psammiittisten kerrosten paksuus on muutamia desimetreja Laajoilla alueilla paljastumissa esiintyy vain psammiittista kiilleliusketta Tama merkinnee joko paksuja psammiittisen aineksen kerroksia tai sedimentaation aikaisten tapahtumien ja metamorfoosin hamartamia kerrosrajoja Psammiittisen aineksen osuus on y i kiilleliuskeen tilavuudesta Kiilleliuske on taman perusteella hiekkaista flyschia Aubouin Kuormitusrakenteita on kartta alueen pohjois ja kaakkois osissa kuvat Haapasalmella B on kiilleliuskeen vaaleassa valikerroksessa vinoa laminaatiota ja kulutuskuoppia kuva Myos Mustanselan A itapuolella on kerrosten pinnalla erodoitumisen synnyttamia kuoppia kuva Harkonsaaren koillisrannalla kiillelius ke on poikkeuksellisen karkeaa Karkea kiilleliuske on todettu myos pallona hienora keisessa kiilleliuskeessa mika osoittanee kerrosten sarkymista virtauksen aikana Virtaus ja kuormitusrakenteet todistavat sedimentaatioaltaan jyrkista rinteista Rakenteiden paikallisuus merkitsee todennakoisesti rotkojen tai uomien esiintymista

29 Kuva Sisai ia kuormitusrakenteita odennakoiscsti kerrosten vvurvmisen svnnyttamia rakenteita kaoot tisuutensa perusteella Laatta cm Fig Isolated internal load catj thought to be probably clue to clumping beeauo o i chaotic internal dtru luret lag cnz Kokonselka Kitee B x= c= Kuva Liekkirakennetra Vv rvmisen atheutrama rakenne kerro ten rajapinnoilla Orkeas a alanurk~ i konkreeno Last is m Fig Flame :ruaure load ca tr on be d ng Flan zunep tnrrture n ti i oznr Lrr muca icnut arl err m Kokonselka Knee nb x= c= ir

30 Kuva Turbidiittivirtauksen aiheuttamaa kiilamaista lamiuaatiota kiilleliuskeen kvartsi maasalpakerrok sessa Valikerroksen pintaosassa on turbidiittivirtauksi n erodoimia kuoppia Laatta cm Fig Photograph of a quartz feldspar intercalation illustrating the wedge shape of the produced by the turbidity current A scour and fill structure appears in the upper part of the quartz fel i schist intercalation Tag cm Harkonsaan Raakkyla B x = y= Kuva Kulumis ja tayttymisrakenne Turbidiittivirtauksen erodoima laminaatiorakentei n kiillelius keen vlaosa Uomat ovat tavtrvneet karkeammalla hiekalla kuin kerros j ne oval Laatta cm Fig Scour and fill structure The upper part of the lay : mica stint r i s been erodod by the turbidity current The gullies are filled with coarser sand than the layer in whrcb : e structure has }ormed Tag cm Mustanselka Kitee A x= v=

31 Johtohorisontit Mustaliuske esiintyy valikerroksina kiilleliuskeessa ja Oravisalo seka Outokumpu seurueiden yhteydessa Mustaliuskeen ja kiilleliuskeen kontakti on paljastuneena Ikolansaaressa Fylliittinen laminaatiorakenteinen tai ohuesti raitainen kiilleliuske erottaa siella mustaliuskeen ympariston tyypillisista kiilleliuskeista Taman hienon aineksen esiintyminen merkitsee katkosta sedimentoitumisen aikana vallinneen vir tauksen nopeudessa Bouma Nama rauhalliset olosuhteet ovat olleet otolliset rikkipitoisten liejujen laskeutumiselle Outokumpu seurueen paras paljastuma alue on Lapinsaaren Hopeakannassa B Tadllakaan ei primaarirakenteiden puuttuessa kerrosjarjestysta voi lukea Assosiaation kattopuolella mustaliuske erottaa Outokumpu seurueen ympariston kiilleliuskeesta Outokumpu seurueen liittyminen mustaliuskeisiin ja mustaliuskeiden saannonmukai nen esiintyminen vrt esimerkiksi aeromagneettinen kartta geologinen tutkimus laitos merkitsee rajallista jaksoa sedimentaatioaikana Tuon jakson aikana on purkautunut laavoja jotka nyt nakyvat serpentiniitteina ja amfiboliitteina Konkreetioiden esiintymistiheydella saattaa olla merkitysta stratigrafisena johtoho risonttina Erikoisen runsaasti niita on alueella iota rajoittavat Potsonlahti C Rupla C Taitimenjarvi A ja Haapaniemi D Teravasti tata aluetta ei voi rajata mutta esimerkiksi Raakkylan kirkonkylan kautta kulkevassa vaaleassa kiillelius keessa konkreetioiden esiintymistiheys on kuitenkin selvasti pienempi kuin yllamaini tulla alueella Esiintymistiheys lisaantyy taas Hyponniemen ymparistossa D Konkreetioiden esiintyminen saattaa heijastaa matalan veden kerrostumisolosuhteita Niiden esiintymistiheyden kartoittamisella voitaisiin mahdoilisesti maaritella eri altaita erottaneiden vedenalaisten selanteiden sijainti Oravisalo seurueella on konkreettista merkitysta johtohorisonttina Se sijoittuu kivilajikuvauksessa maariteltyjen kiilleliusketyyppien valiin Alueen kivilajiseurue on sama kuin pohjoispuolella olevalla kartta alueella Karhunsaaressa missy assosiaation paksuus pystytaan edullisen leikkauksen vuoksi arvioimaan noin m Pitamalla Oravisalon ja Karhunsaaren kvartsimaasalpagneisseja saman laatan osina saadaan Oravisalon gneisseille alustaksi mustaliuske kuten Karhunsaaressa Laid Myllykoski Oy :n kairauksien perusteella P Huopaniemi suull tiedonanto ainakin osalla Oravisalon aluetta gneissien kattona on mustaliuske Min ollen leikkauksesta olisi luettavissa sedimentaatioaltaan syvyyden vaihtelu poh an oskillaatio Vaalea kiilleliusketyyppi on seurattavissa kartoitusalueen pohjoispuolella Tutjun niemessa ja ja Liperin kirkonkylassa Lisaksi sita on Liperinsalon Riionniemessa B jossa se vaihettuu konglomeraatteja sisaltaviin rytmisesti kerroksellisiin liuskeisiin Nama sijoittuvat vuorostaan Karhunsaaren mustaliuskehori sontin alle Tasty on paateltavissa etta Oravisalon kvartsimaasalpagneissin asema on vaalean kiilleliuskeen tyyppi ylapuolella Min saadaan stratigrafinen kaavio : kiilleliuske tyyppi Oravisalo seurue kiilleliuske tyyppi

32 Kaaviossa ei oteta kantaa Outokumpu seurueen sijoittumiseen mutta karttakuvan perusteella se sijoittunee kiilleliuskeessa tyyppi :n alueelle mahdollisesti lahelle Oravisalon liuskeiden ylapintaa METAMORFOOSI Kiilleliuskeessa on erotettu metamorfoosia indikoivina biotiitin kasautumat kuitu maisen sillimaniitin kyhmyt granaatin ja kordieriitin esiintyminen seka serisiittisilli maniittikyhmyjen lapimitan muuttuminen Biotiitin kasautumat ovat selvasti nahtavissa vaaleassa kiilleliusketyypissa joka ulottuu vyohykkeena poikki kartta alueen idasta lanteen Biotiittikasautumien veny man suunta osoittaa uudelleenkiteytymisen liittyneen alueelliseen poimutukseen joka on tapahtunut luode kaakko suuntaisen puristuksen alaisena Serisiitin ja sillimaniitin muodostamat kyhmyt esiintyvat likimain kallioperakartan luoteisnurkasta kaakkoisnurkkaan piirretyn lavistajan lounaispuolella Kartta alueen etelaosassa serisiitin muodostamat pseudomorfit on reliktirakenteiden perusteella tunnistettu stauroliitin muuttumistuloksiksi kuva Kyhmyissa sillimaniitin osuus kasvaa lanteen pain kuljettaessa kuva Savonrannan alueella sillimaniitti on serisiitin suhteen vallitsevana ja voidaan puhua kuituisen sillimaniitin porfyroblasteis ta Naissa ei paikoin ole lainkaan serisiittia Saimenenlahdella kivessa on sillimaniitin Kuva Serisiiusta koostuva pseudomorfi kiilleliuskeess Ristinmuotoinen rakenne periyryy luultavasti stauroltittikaksoselta Fig Pseudomorph composed of seruite The cruciform structure may be inherited from a rtaurolite twin in the mica schirt Ikolansaari Kitce D x= v= Nic Valokuva Photo by J Keskinen