1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Transkriptio

1 MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4. RAKENTAMISEEN SOPIMATON ALUE

2 KALLIO MAISEMAN LUURANKO

3

4

5 Suomen kallioperä on muodostunut muinoin erittäin vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa, pääosin miljoonaa vuotta sitten. Piirrokset teoksesta: 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä Toim: Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö Julk: Suomen geologinen seura 1998

6

7

8 Suomi Fennoskandian kilvellä

9 Suomen kallioperä on vanhinta, vakainta ja myös koko Euroopan Unionin paksuinta. Uusimpien tutkimusten mukaan allamme on paikoitellen jopa 230 kilometriä kiinteässä olomuodossa olevaa kiviainesta.

10 Gullkronanselkä, hautavajoama, siirros Kasnäs

11 GEODIVERSITEETTIÄ Kasnäsin luontopolulta

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Mannerjään kulutuksen erilaisia jälkiä kalliopinnoissa

22 1 uurre 2 kouru 3 pirstekaarre 4 sirppikouru 5 sirppimurros, 6 simpukkamurros, 7 ristiuurteita Perniöstä Saksaan kulkeneita siirtolohkareita

23 Suomi on osa geologisesti merkittävää vyöhykettä: vanhimman, arkeeisen maankuoren ja paljon myöhemmin muodostuneen proterotsooisen maankuoren rajaseutua. Täältä lounaaseen päin esiintyy yhä nuorempia kivilajeja, jotka ovat kukin vuorollaan liittyneet muodostamaan uutta maankuorta. Peruskalliomme nuorimpiin osiin kuuluu rapakivigraniittia, gabroanortosiittia ja diabaasia sekä näihin läheisesti liittyviä Jotunikauden hiekkakiviä, joita on eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa. Satakunnan hiekkakiveä Reposaaressa

24 Kartan mustat viivat kuvaavat siirroksia ja ylityöntövyöhykkeitä

25 Espoon kivilajikartta kertoo mistä kaupunginosien erilaisuus johtuu

26 Suomen kallioperän kivilajikoostumus - Runsaspiihappoiset syväkivet 52,5 % (graniitti, granodioriitti, kvartsidioriitti) - Seoskivet (migmatiitteja) 21,8 % - Liuskeet (fylliitti, kiilleliuskeet, kiillegneissit) 9,1 % - Vähäpiihappoiset magmakivet 8,2 % (gabrot, diabaasit, amfibolit) - Kvartsiitit ja hiekkakivet 4,3 % - Granuliitit (metamorfinen kivi) 4,0 % - Kalkkikivet 0,1 %

27 Ekologisilta vaikutuksiltaan kivilajit poikkeavat toisistaan. Listassa ylhäältä alas rapautumistuotteiden happamuus vähenee ja rapautumistuotteiden ravinnepitoisuus lisääntyy: - kvartsipitoiset kivilajit hiekkakivi, kvartsiitti, konglomeraatti maasälpäkivilajit graniitti, gneissi emäksiset kivilajit gabro, liuskekivet joissa runsaasti emäksisiä mineraaleja kalkkikivi kalkkiliuskeet, dolomiitti Lähde:

28 Happamat magmakivet - rapautumistuotteet happamia ja vähäravinteisia graniitti: kvartsi, maasälpä, kiille rapakivi dioriitti (vähemmän hapan kuin edelliset) Metamorfoituneet gneissit (graniitista) kiilleliuskeet (kvartsia ja kiillettä) kvartsiitti (hiekkakivestä) esim. Koli Emäksiset magmakivet - enemmän Ca, K kuin happamissa gabrot, peridotiitti marmori (kalkkikivestä) kartassa Suomen maakuntakivet

29 Kallioperän murroslinjoja, ruhjelaaksoja esiintyy eri tavoin eri puolilla maata

30 Julman Ölkyn kalliomaalaukset ovat vesirajan tuntumassa, järvi 50 m syvä

31 Syvä-/magmakiviä metamorfoituneita kiviä

32

33 Graniitti keski- ja karkearakeinen, suuntautumaton ja tasarakeinen graniitti, yleisväriltään voimakkaan punainen vanha klassikko, viedään joka puolelle maailmaa. Tekniset ominaisuudet: Tilavuuspaino 2650 kg/m³ Vedenimukyky 0.10 % Puristuslujuus 174 MPa Taivutusvetolujuus 14,1 MPa Kovuus 6,0 Mohs Gneissi (Suomi, Sulkava) Hieno- ja keskirakeinen, suuntautunut. Voimakkaasti liekkikuvioinen: mustaa, harmaata ja ametistinpunaista. Tekniset ominaisuudet: 30 mm vahvuinen levy/1m2 81 kg Vedenimukyky 0,12 p-% Säänkestävyys hyvä Värivaihtelu kohtalainen

34 Graniitti ja gneissi

35

36

37

38 Luonto taiteilijana

39

40

41

42

43 Suuntautunut maasto Itä-Suomen liuskevyöhykkeellä

44

45 Koli - Kansallispuisto geohistorian aarrearkku Nilsiän kvartsiittikaivos (GTK vuosikertomus 2003)

46

47 Satakunnan punertavaa hiekkakiveä rantavoimien kuluttamana

48

49

50 Olkiluodon kallioperä (ydinvoimalaitosalue keskellä)