GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGINEN YLEISKARTTA"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET C1-D1 HELSINKI KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME ESPOO

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET C1-D1 HELSINKI KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME ESPOO 1980

3 Härme, Maunu Kivilajikartan selitys. English summary. Suomen geologinen yleiskartta - The general geological map of Finland - 1 : Lehti - Sheet C1-D1, Helsinki. 95 pages, 32 figures one table and one appendix The region covered by the map is located in southern Finland consisting of the coastal territory east of Helsinki Svecofennidic rocks prevail in the western part and the northeastern corner of the map area In the eastern por tion of the area there is a wide pluton of rapakivi rocks varying in granitic composition The pluton is anorogenic postorogenic) in age as are the granite bodies of Bodom Obbnäs and Onas in the western half of the map area too All the rocks are of Precambrian age No basement or basal formations conglomerates of the oldest known Svecofennidic supracrustal rocks have been seen to occur The lowermost sedimentary horizon is a quartz feldspar gneiss in some areas and a biotite quartz plagioclase gneiss in other areas These gneisses pass gradually into each other Pyroxene gneisses marbles and a small amount of quartzites are connected with the quartz feldspar gneisses which were also formerly called leptite gneisses The afore mentioned gneisses are overlain by basic inter mediate and acid volcanics They are further followed areally by plutonic rocks of similar composition representing subvolcanic magma chambers Locally some slates overlie the volcanics Regional metamorphism took place during the early and synkinematic orogenic phases Later ultrametamorphism occurred during the late kinematic phase having been caused mainly by intrusive potash rich mi crocline granite Both venitic and arteritic migmatites occur The anorogenic granites are practically unmetamorphic The text is in Finnish with the figure captions and a summary also in English Maunu Härme Geological Survey of Finland SF Espoo Finland ISBN 9 9 Helsinki 9 Valtion painatuskeskus

4 SISÄLLYS CONTENTS Alkulause Johdanto 7 Yleistä Paljastumasuhteet ja pinnanmuodostus 9 Kallioperän yleispiirteet ja jaotus Svekofennidiset Pintakivilajit Yleistä kivilajit Kvartsi maasälpägneissit ja liuskeet Kvartsiitit Kalkkikivet ja karret 9 Pyrokseenigneissit Yleistä Diopsidigneissit Hypersteenigneissit Kiillegneissit ja liuskeet Vulkaaniset kivilajit Yleistä Emäksiset ja intermediaariset vulkaniitit Happamat vulkaniitit 9 Syväkivilajit Yleistä Peridotiitit Gabrot ja dioriitit Kvartsidioriitit ja granodioriitit Graniitit Juonikivilajit Anorogeeniset kivilajit Yleistä Bodomin Obbnäsin ja Onaksen graniitit Rapakivet Juonikivilajit Rapakiven sulkeumat 9

5 Metamorfoosi Metasomatoosi Kallioperän rakenne Yleistä Poimutustektoniikka Magmaintruusiot Raot ja murrokset Stratigrafia ja kivilajien ikäsuhteet 9 Malmeja ja muita hyödyllisiä kaivannaisia Yleistä Malmiaiheita ja esiintymiä Rautamalmit Muita oksidimalmeja Sulfidimalmit Radioaktiivisuus Kivi ja mineraaliesiintymiä Kalkkikivet Rakennus monumentti ja korukivet sekä mineraalit 9 Summary : Precambrian rocks of the area of the general geological Helsinki map sheet C D Introduction Svecofennidic rocks Supracrustal rocks Infracrustal rocks Anorogenic rocks Metamorphism Structures Stratigraphy Kirjallisuutta Literature Liite : Malmiesiintymiä ja aiheita Helsingin yleiskarttalehden C DI alueella 9

6 ALKULAUSE Helsingin kivilajikarttalehti C sekä siihen liitetty karttalehti Dl :n luo teiskulma ovat viimeiset : mittakaavaisista kivilajikartoista jois ta ensimmäisenä ilmestyi Mikkelin C karttalehti Frosterus 9 b 9 Aikaisemmin tehtiin kenttätyö suoraan : mittakaavaista karttaa varten Myöhemmin tärkeämmiksi tulivat kallioperäkartat mittakaavassa : ja kivilajikartat jäivät yleisluonteisiksi kokoomakartoiksi Aikaisemmin julkaistujen kivilajikarttojen : karttapohjana oli ns»vanha yleiskartta polyedriprojektiossa» jossa pituusasteet oli mer kitty Helsingin observatorion mukaan Nyt viimeisinä julkaistuissa kivilaji kartoissa Ahvenanmaa A ja Helsinki C D on pohjana : mittakaavainen Gauss Krugerin projektiossa oleva yleiskartta yksin kertaistettuna johon pituusasteet on merkitty Greenwichin mukaan Karttapohjan vaihtaminen on ollut tarkoituksenmukaista koska uusinkin»vanhoista yleiskartoista» vuodelta 9 on auttamattomasti vanhentunut eikä sekään kohdistu riittävän hyvin pohjoispuolisen Mikkelin C kivi lajikartan karttapohjaan Pääkartanpitäjä Elsa Järvimäki on piirtänyt puhtaaksi kivilajikartan Hänen taitava ja huolellinen työnsä on kartan laatimisessa ja kokoamisessa ollut korvaamattomana apuna Kentällä ottamieni valokuvien saattamisen painatuskuntoon on tutkimuslaitoksen valokuvauslaboratorio tehnyt suurella asiantuntemuksella ja taidolla Rouva Helga Leppänen on suorittanut huo lellisesti ja nopeasti käsikirjoituksen puhtaaksikirjoitustyöt Kaikille työhön osallistuneille myös tässä mainitsemattomille työtovereilleni haluan esit tää lämpimät kiitokseni 9 9 Maunu Härme

7 JOHDANTO Yleistä Helsingin C D yleiskarttalehden kivilajikarttalehden alueella suoritettiin ensimmäinen systemaattinen geologinen kartoitus viime vuosi sadan lopulla ja tämän työn tuloksena ilmestyivät seuraavat : mittakaavaiset karttalehdet jotka ovat yhdistettyjä maalaji ja kallio peräkarttoja : n :o Helsinki Moberg a n :o Pellinki Moberg 9 a n:o Nurmijärvi Moberg 9 b n :o Porvoo Moberg b n :o Lahti Moberg c n :o Hämeenlinna Tigerstedt 9 n :o Val keala Sederholm 9 b n :o Hamina Moberg 9 ja n :o Viipuri Berghell 99 Yhdistetyt maalaji ja kallioperäkartat eivät mittakaavansa ja luonteensa puolesta kuitenkaan vastanneet ajan mittaan lisääntyvää käytännön tar vetta ja sen vuoksi alueen uudelleenkartoitus oli tarpeen Viime vuosi sadan lopulla aloitettiin maassamme yleiskartoitus : mittakaa vassa julkaistavia kivilajikarttoja varten Helsingin karttalehden ympä ristöstä ovat ilmestyneet seuraavat kivilajikarttalehdet : ja niiden selitykset : Mikkeli C Frosterus 9 b 9 Savonlinna D Hackman & Berghell 9 ; Hackman 9 ja Turku B Härme 9 b 9 Tässä yleiskarttalehtien sarjassa viimeisenä ilmestyy Helsingin C D kivilajikarttalehti 9 luvun lopulla aloitettiin geologinen kartoitus : mitta kaavaisia kallioperäkarttalehtiä varten Kaksinkertaisen työn välttämiseksi siirrettiin Helsingin kivilajikarttalehden julkaisemista kunnes alue tuli kartoitetuksi kallioperäkarttoja varten Tähän mennessä alueelta ovat ilmestyneet seuraavat kallioperäkarttalehdet ja niiden selitykset : Valkeakoski kartta Matisto 9 selitys Matisto 9 Hämeenlinna kartta Simonen 9 9 a selitys Simonen 9 9 b Karkkila kartta Härme 9 selitys Härme 9 a Siuntio Kirkkonummi kartta Laitala 9 selitys Laitala 9 Lammi kartta Laitakari I 9 Kärkölä kartta Lehijärvi 9 selitys Lehijärvi 9 a Riihimäki kartta Kaitaro 9 selitys Härme 9 Kerava kartta Härme 9 9 selitys Härme 9 Helsinki kartta Laitala 9 Heinola kartta Lehijärvi 9 selitys Lehijärvi 9 9

8 Lahti kartta Lehijärvi 9 a selitys Lehijärvi 9 b Lapinjärvi kartta Laitakari I Simonen 9 selitys Laita kari I Simonen 9 Porvoo kartta Laitala 9 Pellinki kartta Laitala 9 Vuohijärvi kartta Lehijärvi Tyrväinen 9 9 Kouvola kartta Simonen Lehijärvi 9 Karhula kartta Simonen 9 Kotka kartta Simonen Laitala 9 Savitaipale kartta Simonen Tyrväinen 9 Luumäki kartta Simonen 9 Hamina kartta Simonen 9 Haapasaari kartta Simonen Laitala 9 Lappeenranta kartta Vorma 9 selitys Vorma 9 Vaalimaa kartta Simonen 9 9 a Ylämaa kartta Simonen 9 9 b Imatra kartta Meriläinen 9 Painetun aineiston lisäksi ovat käytettävissä olleet kenttähavainnot julkaisemattoman Lohjan karttalehden itäosasta Karttapohjan yksinkertaistaminen on ollut tarpeen sen vuoksi että alkuperäisessä karttapohjassa on karttamerkkejä ja nimistöä varsinkin Helsingin seudulla niin runsaasti että ne olisivat haitanneet kivilajikartan luettavuutta Kaikkia selityksessä mainittuja paikannimiä ei ole voitu mer kitä kartalle mutta tällöin on tekstissä viitattu kallioperäkarttaan tai sen selitykseen Karttapohjan yksinkertaistamiseen on antanut mahdollisuu den myös se seikka että kallioperäkarttalehdet : ovat ilmesty neet lähes koko alueelta Alueen kivilajit on kuvattu tai tullaan kuvaamaan kallioperäkartta lehtien selityksissä Sen vuoksi tämä karttalehtiselitys on koottu alueelli seksi yhteenvedoksi jossa huomiota on kiinnitetty enemmän alueen geolo giseen luonteeseen kuin kuvaukseen Kivilajien jaottelussa ja luokittelussa on pyritty seuraamaan alueen kallioperäkarttoja joskin myös niiden luo kitteluperusteet ovat vuoden aikana jonkin verran muuttuneet Kirjallisuusluetteloon on koottu mahdollisimman paljon Helsingin yleis karttalehden alueen mineraaleja kivilajeja ja kallioperää käsitteleviä jul kaisuja aluebibliografiaksi vaikka niihin kaikkiin ei tekstissä olekaan vii tattu Nykyisin on tekeillä koko maata käsittäviä tiedostoja malmi ja mineraaliesiintymistä Ne on tarkoitettu malminetsintäorganisaatioiden käyttöön joskin tiedot tullevat olemaan kaikkien saatavissa Sen vuoksi tässä karttalehtiselityksessä on malmiaiheita käsitelty vain osittain ja lä hinnä sellaisia jotka ovat kiinnostavia suuren yleisön kannalta ks liite

9 Paljastumasuhteet ja pinnanmuodostus Helsingin yleiskarttalehden C I Dl alueen kallioperä on kohtalaisen hyvin paljastuneena Harvahkosti tavataan avokallioita Salpausselkien ja eräitten luoteissuuntaisten pitkittäisharjujen alueilla Eräillä Salpausselän eteläpuolisilla seuduilla erityisesti Kymenlaaksossa glasifluviaaliset sedi mentit peittävät paksuina kerrostumina laajoja alueita joilla siten on avo kallioita hyvin harvassa Toisin kuin lounais Suomessa Turun yleiskarttalehden B alueella vrt Härme 9 s ei Helsingin yleiskarttalehden alueella tunneta jotunilaisia ja sitä nuorempia kerrostumia ainakaan avokallioissa Niiden olemassaolo Lounais Suomessa vaikkapa vain jäännöksinä osoittaa että Svekofennidien s peneplaaniutuminen lähes nykyiseen tasoonsa on tapahtunut jo ennen jotunilaista vaihetta Näin on täytynyt olla koko Etelä Suomen alueella sillä tiedetään prekambrisen kallioperän peneplaanina painuvan Suomenlahden eteläpuolella todettujen kambristen kerrostumien alle 9 OX Kuva Moroutunutta rapakiveä avokalliossa Fig Disintegrated rapakivi granite Klamila Virolahti

10 Eräillä Etelä Suomen rannikkoseuduilla tavatut pienet kaoliiniesiinty mät Härme 9 s 9 edustavat varsin myöhäistä preglasiaalista kallion pinnan rapautumaa joka on laaksoissa säilynyt mannerjäätikön kulutta valta vaikutukselta Monin paikoin varsinkin rapakivialueilla tavataan rapautuvia eli mo routuvia rapakivilohkareita kuva joista itse rapakivi on alkuaan saanut nimensä Aikaisemmin otaksuttiin että ne ovat rapautuneet postglasiaali sena aikana Kuitenkin esimerkiksi tien varrella Utin Taavetin välillä Salpausselällä saattaa tavata vierekkäin sekä aivan terveenä säilyneen että voimakkaasti moroutuneen lohkareen jotka molemmat ovat täysin samaa rapakivityyppiä On selvää että tuollainen moroutunut lohkare on ollut voimakkaan fysikaalisen rapautumisen alainen jo ennen kulkeutumistaan nykyiselle paikalleen mutta kuitenkin vielä pysynyt koossa kuljetuksen ajan Tällaista voimakkaan fysikaalisesti rapautunutta rapakiveä näkee joskus kallioleikkauksissakin voimakkaittein lustarakojen erityisesti ns makaavan lustan yhteydessä kuva Rakorapautumisen säilyminen nykypäiviin asti on ollut mahdollista sen vuoksi että toisin kuin aikaisemmin on käsitetty mannerjäätikkö on kuluttanut voimakkaammin vain kallion pinnan korkeampia kohtia ja niis säkin kulutus lienee useimmiten ollut vain metrien suuruusluokkaa Okko 9 s ; Härme 9 s Tämän vuoksi nykyisen kallionpinnan relie fiä on pidettävä preglasiaalisena Kuva Moroutuva tiheästi rakoillut rapakivi Fig Disintegrating densely jointed rapakivi granite Tie/road No Ylämaa

11 Kuva Voimakkaasti kehittynyt vaakasuora rakoilu ns maka lusta rapakivessä Fig Well developed nearly horizontal jointing in rapu ; vi granite Tie road No Pyhtää Vorma on todennut 9 s 9 Lappeenrannan karttalehden alueella että varsinkin viborgiitilla s on taipumusta voimakkaaseen moroutumiseen Viborgiittimaasälvän mantteli on usein kallion pinnassa rapautunut syvemmälle kuin kalimaasälpä Erityisesti tieleikkauksissa on paikoin nähtävissä miten makaavan lustan suunta ja taipuminen seuraavat kallion yläpinnan kulumismuotoja Ilmeistä on että tällä yhdensuuntaisella rakoilusysteemillä on ollut merkit tävä vaikutus yläpinnan muotoon erityisesti korkeammissa kohdissa joissa kallion lohkeaminen on ollut pinnan muotoa muovaava tekijä kuva Voimakas kerroksellisuus ja jopa liuskeisuus ilmenevät kulun suuntai sina tiheähköinä paljastumajonoina Myös loivat kerroskaateet saattavat joskus ilmetä maaston muodoissa Härme 9 s ; ks Frosterus 9 a Toisaalta yhtenäiset ja suuntauksettomat tai heikosti suuntautuneet pyö reähköt syväkivimassiivit esimerkiksi Hyvinkään gabro Bodomin graniitti Onkimaanjärven massiivi Härme 9 s Mallusjärven massiivi jne erottuvat selvästi ympäristöstään Ilmakuvista onkin ollut huomattavasti apua kallioperäkarttoja laadittaessa Kallioperän yleispiirteet ja jaotus Helsingin karttalehden länsiosassa esiintyy runsaasti keltaisella kartta värillä merkittyjä kvartsi maasälpägneissejä aikaisemmin nimitetty leptii teiksi ja leptiittigneisseiksi ja niihin liittyviä muunnoksia Vantaan Tuusu lan Nurmijärven seuduilla tavataan erilaisia pyrokseenipitoisia gneissejä ;joita lännempänä on kuvannut Parras 9 ; 9 ; vrt Härme 9 Hyvinkään Orimattilan vyöhykkeen pohjoispuolella ovat metasedi menteissä enemmistönä koostumukseltaan vaihtelevat kvartsi plagioklaasi

12 biotiittigneissit usein voimakkaasti migmatiittiutuneina Vastaavat gneissit ovat vallitsevina myös karttalehden luoteiskulmassa Joutsenon Imatran tienoilla Karttalehden keskiosaan tulee lännestä Kalvolan Tammelan Some ron kautta Härme 9 vulkaniittien ja niihin liittyvien emäksisten syvä kivilajien vyöhyke Hyvinkäälle josta se jatkuu Orimattilan seudulle ja kaartuu sieltä etelään Pernajan tienoille ja edelleen Pellingin saariston kautta länsilounaaseen Karttalehden länsipuoliskolla esiintyy runsaasti kvartsidioriitteja ja granodioriitteja sekä mikrokliinigraniitteja erilaisine muunnoksineen Kaikki edellä mainitut kivilajit kuuluvat svekojennialaisen vuorijono vyöhykkeen Svekofennidien muodostumiin Ramsay 9 9 s ; Weg mann Kranck 9 s ; Eskola 9 s joita esiintyy Keski Ruotsissa ja Etelä Suomessa vrt Härme 9 Orogeenisten liikuntovaiheiden mukaisesti on graniittiset syväkivilajit jaoteltu syn ja myöhäiskinemaattisiin orogeenisiin tektonisiin ikäryh miin vrt Wegmann Kranck 9 s ; ; prim ja ser orogeeni nen ks Wahl 9 s 9 Synkinemaattisiin luetaan kvartsi ja granodio riitit sekä myöhäiskinemaattisiin mikrokliinigraniitit muunnoksineen Karttalehden itäisessä osassa on laaja rapakivialue joka käsittää suu rimman osan ns Viipurin rapakivialueesta Tämä rapakivi sekä kartta lehden länsiosassa rannikkoseudulla olevat Bodomin Obbnäsin ja Onaksen graniittimassiivit ovat iältään lähes milj vuotta nuorempia kuin nuo rimmat svekofennidiset syväkivet Tällä perusteella rapakivi ja mainitut graniitit on luettu anorogeeniseksi an kreik kielteinen ryhmäksi postkine maattinen Eskola 9 ; postorogeeninen Wahl 9 s 9 ; anorogeeninen vrt Eskola 9 s Alueella on tavattu muutamia jotunilaisiksi luettavia hiekkakiven irto lohkareita ja Seutulan lentokentän hiekkakuopasta on löydetty pieni kalkki kivilohkare joka on päätelty kuuluvaksi kambro siluriin Vorman 9 s mukaan Lappeenrannan Törölässä rapakiven sulkeumana oleva kvartsiitti saattaisi olla subjotunilainen SVEKOFENNIDISET KIVILAJIT Pintakivilajit Yleistä Karttalehden alueella esiintyy svekofennialaisina pintasyntyisinä kivi lajeina kvartsi maasälpägneissejä kiillegneissejä ja kalkkikiviä Lisäksi tavataan varsinkin karttalehden lounaisosassa erilaisia metavulkaniitteja joiden koostumus vaihtelee basaltista ryoliittiin Sedimentaation alustaa ei tunneta eikä pohjakonglomeraattejakaan ole tavattu

13 Stratigrafisesti edustavat kvartsi maasälpägneissit ja toisaalta kiille gneissit alinta tunnettua sedimenttihorisonttia kumpikin omilla alueillaan Edelliset niihin liittyvine muunnoksineen ovat enemmistönä karttalehden lounaisosassa keltainen karttaväri ja jälkimmäiset karttalehden luoteis ja koillisosissa sininen karttaväri Edellisiin liittyvät alueen kalkkiesiin tymät Eskola et al 9 9 ; Härme 9 b s ; 9 s 9 jälkim mäisiin ei liity kalkkeja mutta kylläkin kalkkikonkreetioita Härme 9 a s ; 9 s On pääteltävissä että kvartsi maasälpägneissien ja liuskeiden alkupe räinen raekoko on pääosaltaan ollut hiekka hieta luokkaa vastaava Kiille gneissit ja liuskeet ovat alkuaan olleet jonkin verran hienorakeisia osittain savipitoisia sedimenttejä pitemmälle edenneen rapautumisen ja lajittu misen tuotteita Kvartsi maasälpägneissit kalkkeineen edustavat lähinnä etumaa alueen sedimenttejä Härme 9 s kun sen sijaan kiillegneissit edustavat syvemmän veden sedimentaatioaluetta Kvartsi maasälpägneissit ja kiille gneissit vaihettuvat lateraalisesti toisikseen ; kaikkia väliasteita on todettu Migmatiittisen gneissin jopa granaatti ja tai kordieriittipitoisenkin alkuperän luokitteleminen tuottaa paikoin suuria vaikeuksia Monessa kohdassa on todettu että kun kiilleköyhä gneissi joutuu ultrametamorfoosin kohteeksi erkaantuu siitä kvartsia ja maasälpää partiaalinen anatexis juoniksi tai linssimäisiksi segregaatioiksi kuva Tällöin biotiitti suhteelli sesti rikastuu jäljellä olevaan gneissiosaan melanosomi Härme 9 a s ; 9 s ; 9 s ; 9 s 9 ; 9 s joka siten koostu mukseltaan vastaa kiillegneissiä Usein osa biotiittia on samalla muuttunut granaatiksi tai kordieriitiksi Tästä johtuu että gneissien luokittelu eri karttalehtien alueilla ei ole ollut aivan johdonmukaista vrt Härme 9 s Kvartsi maasälpägneisseihin liittyy vähän kvartsiittia ja paljon pyrok seenigneissejä Niistä diopsidigneissit ovat syntyneet detritaalisen sili kaattiaineksen ja sen joukkoon sedimentoituneen karbonaatin metamor foosituotteina Hypersteenigneissit ovat lähinnä detritaalisen j a pyroklas tisen aineksen sekaisia tuffiitteja tai andesiittiluokan metavulkaniitteja Vulkaanisperäiset kivilajit ovat laavoja ja porfyriitteja juovaisia ja kerroksellisia tuffeja tai pyroklastisen ja detritaalisen aineksen sekaisia tuffiitteja Eräissä tapauksissa reaktiokarret muistuttavat metavulkaniitteja eikä niitä aina voida luokitella erilleen Basalttisten ja usein myös andesiittisten tuffien ja laavojen alkuperä voidaan metamorfoituneissakin kivissä usein perustellusti päätellä kokonais koostumuksen tai reliktisten primaarirakenteiden esim porfyyriitit pe rusteella Dasiittisten latiittisten ja ryoliittisten metavulkaniittien alku perän määrittäminen on vaikeampaa sen vuoksi että detritaalisella sedi

14 Kuva Polymigmatiitti Agmatiitin fragmentit ovat suonigneissiä alkuaan kvartsi maasälpä gneissiä ja intrusiivinen osa on mikrokliinigraniittia Suonien väliset tummat juovat ovat melano someja Huomaa myös tummat biotiittirikkaat saumat fragmenttien reunoilla mikrokliinigraniittia vasten Fig Polymigmatite Fragments of veined gneiss originally quartz feldspar gneiss in agmatite the intrusive component of which is microcline granite The dark stripes between the veinlets are melanosomes Note also the dark biotite rich borders of the fragments against the microcline granite Kirkkonummi mentillä saattaa olla sama kokonaiskoostumus Näin on varmasti usein kentällä metamorfinen vulkaaninen kivi luokiteltu metasedimentiksi Par haiten on metamorfinen hapan andesiitti dasiitti latiitti tai ryoliitti voitu tunnistaa vulkaanisperäiseksi silloin kun se esiintyy varsinaisessa vulkaa nisten kivilajien vyöhykkeessä jossa basalttien ja andesiittien alkuperä on selvästi pääteltävissä Usein tällaisten paksujen vulkaanisten patjojen

15 alueilla metamorfoosi on heikompi kuin korkeametamorfisten gneissien alueella ja siksi näissä vyöhykkeissä kivilajien alkuperäinen luonne on säilynyt paremmin Härme 9 s Liuskeet ja gneissit ovat uudestikitetyneet alueellismetamorfoosissa lähinnä synkinemaattisessa vaiheessa Migmatiittiset gneissit ovat sittem min myöhäiskinemaattisen vaiheen ultrametamorfoosissa saaneet nykyisen asunsa ja mineraaliassosiaationsa Kvartsi maasälpägneissit ja liuskeet Kvartsi maasälpägneisseillä ja liuskeilla tarkoitetaan tässä sellaisia suhteellisen maasälpärikkaita ja biotiittiköyhiä kivilajeja joita aikaisemmin on nimitetty leptiittigneisseiksi tai leptiiteiksi Eräillä karttalehdillä niistä on käytetty myös nimitystä happamat gneissit Kiven rapautumispinta on yleensä harmaa mutta tuore murtopinta saattaa joskus kvartsin ja maa sälvän pigmenttisyyden johdosta olla hyvinkin tumma vaikka kivilaji sisältääkin vain vähän biotiittia Nämä kivilajit ovat arkoosisia meta areniitteja joiden päämineraaleina on kvartsia maasälpää ja vähän biotiittia Maasälpä on plagioklaasia olig harvemmin mikrokliinia ja sitä on kivessä joskus jopa yli esim Lai tala 9 s 9 Biotiittia on yleensä alle muskoviittia on vain har voin Aksessoreina ovat grafiitti pyöristyneet titaniitti ja zirkoni sekä mag netiitti Rakenne on granoblastinen Migmatiittiutuneissa gneisseissä on yleisesti granaattia ja tai kordieriittia Paikoin on jopa ohuita kvartsiittisia välikerroksia Härme 9 a s 9 ; 9 s ; 9 s ; Lehijärvi 9 a s ; 9 b s Karttalehti alueen kalkkiesiintymät liittyvät kaikki kvartsi maasälpägneisseihin Paikoin kivilajissa on karbonaattipitoisia noin cm paksuja väli kerroksia kalkkigneissiä Niiden rapautuminen kallion pinnassa paljastaa joskus kerroksellisuuden kuva joka useimmiten on heikko tai epäselvä Virtakerroksellisuutta ei ole havaittu Varsinkin karttalehden lounaisosassa olevat kvartsi maasälpägneissit ovat homogeenisia jolloin raekoko koos tumus ja värierot ovat niin vähäisiä ja heikkoja että kerroksellisuutta on varsinkin tuoreessa pinnassa vaikea havaita Korkea maasälpäpitoisuus osoittaa että detritaalisen aineksen kemialli nen rapautuminen on ollut epätäydellistä Tasarakeisuus viittaa siihen että materiaalin lajittuminen on sedimentaatiovaiheessa ollut hyvä Heikko kerroksellisuus j a virtakerroksellisuuden puute osoittavat että sedimen taatio on ollut rauhallinen ja tasaisesti jatkuva

16 Kuva Kvartsi maasälpägneissi Kuvan alareunassa näkyvä tummahko kerros on vielä karbo naattipitoinen ja sen vuoksi pinnastaan rapautunut Muut tummat kerrokset ovat diopsidi tai kvartsirikkaita Rahan halkaisija cm Fig Quartz feldspar gneiss Below the dark layer is still carbonate bearing and therefore more sus ceptible to weathering The other dark layers are rich in diopside or quartz The coin is cm in diameter Lassila Helsinki Vaikka virtakerroksellisuus ja kerrospintarakenteet puuttuvatkin lähes täydelleen niin kalkin runsas esiintyminen näiden gneissien yhteydessä viittaa siihen että sedimentaatio on tapahtunut etumaa alueella shelf Kvartsi maasälpägneissien runsas alkuaan hiekka hieta luokan raekokoa ollut kvartsi ja maasälpäpitoisuus antavat aiheen päätelmään että niiden materiaali on peräisin happamasta graniittiluokan syväkivestä Härme 9 b s ; 9 s Kiilteiden vähäiset määrät sedimentissä indi koivat sedimentin olleen saves ja kaoliiniköyhää mikä ilmeisesti on seu rausta veden aiheuttamasta lajittumisesta sekä sedimentaatiosta veteen

17 Kuva Hapan andesiittinen laava Kiven pinta on kohtisuorassa laavalohkojen venymissuuntaa vastaan ja sen vuoksi ei mitään merkittävää liuskeisuutta ole havaittavissa vrt kuva Fig Acid andesitic flow The rock surface is perpendicular to the elongation of the lava blocks and therefore no significant schistosity is to be observed cf fig Tie road No Noppo Hyvinkää Kuva Hapan andesiittinen laava Kuvassa näkyvässä pystyleikkauksessa liuskeinen laava muis tuttaa suuresti kerroksellista kvartsi maasälpägneissiä Kallion yläpinta on sama kuin kuvassa Fig Acid andesitic flow In the vertical section the schistose meta andesite resembles almost perfectly certain layered quartz feldspar gneisses The upper surface of the outcrop is to be seen in fig Tie road No Noppo Hyvinkää 9 OX

18 Kuva Hapan andesiittinen laava Kiven pinta on kohtisuorassa laavalohkojen venymissuuntaa vastaan ja sen vuoksi ei mitään merkittävää liuskeisuutta ole havaittavissa vrt kuva Fig Acid andesitic flow The rock surface is perpendicular to the elongation of the lava blocks and therefore no significant schistosity is to be observed cf fig Tie road No Noppo Hyvinkää Kuva Hapan andesiittinen laava Kuvassa näkyvässä pystyleikkauksessa liuskeinen laava muis tuttaa suuresti kerroksellista kvartsi maasälpägneissiä Kallion yläpinta on sama kuin kuvassa Fig Acid andesitic flow In the vertical section the schistose meta andesite resembles almost perfectly certain layered quartz feldspar gneisses The upper surface of the outcrop is to be seen in fig Tie road No Noppo Hyvinkää 9 OX

19 matrix vastaa koostumukseltaan ympäristön kvartsi maasälpägneissejä Kyhmyinä esiintyvä sillimaniitti seuraa kerroksellisuutta ja on ilmeisesti muuttumistulosta kaoliniitista Noin km Lahden koillispuolella Pyhäntakana esiintyvä kvartsiitti Lehijärvi 9 ; 9 9 s liittyy kvartsirikkaisiin arkoosigneisseihin Se on sillimaniittipitoista ortokvartsiittia joka muistuttaa Tiirismaan ja Katilan suon kvartsiitteja Muualla Etelä Suomessa on kvartsi maasälpägneisseihin liittyvinä to dettu muutaman senttimetrin paksuisia kvartsiittivälikerroksia Härme 9 a s 9 ; 9 b s tai kvartsirikkaita välikerroksia Härme 9 kuva Kvartsiittien esiintymiseen yleiskarttalehden alueella viittaa vat myös Moberg b s ; c s ; 9 a s Berghell 99 s Sederholm 9 s Yletyinen 9 ja Vaasjoki 9 s Nämä kivilajit ovat kuitenkin epäpuhtaita lähinnä kvartsi maasälpägneis sejä Mäkinen 9 ; Sederholm 9 Noin km Lappeenrannasta lounaaseen Törölässä on pienehkö kvart siittiesiintymä Vorma 9 s rapakivialueella Lähimmässä paljas tumassa kivilaji on tiriliittiä mutta kontaktit ovat peitossa Kvartsiitti sisältää hyvin pyöristynyttä kvartsia ja vähän plagioklaasia Matrix on pääasiassa ortoklaasia sillimaniittia osittain piniittiytynyttä kordieriittia magnetiittia sekä suurehkoja biotiitti ja muskoviittisuomuja Rakenne on blastoklastinen osittain granoblastinen Vorma pitää tätä kvartsiittia ka tosta lohjenneena sulkeumana rapakivessä 9 Kalkkikivet ja karret Karttalehtialueen kalkkikivet esiintyvät yksinomaan kvartsi maasälpä gneissien tai niihin geneettisesti liittyvien diopsidigneissien yhteydessä Tästä johtuu että useimmat kalkkikivet esiintyvät niillä alueilla jotka on merkitty keltaisella karttavärillä eli runsaimmin karttalehden lounais osassa Suurin osa kallioperäkartoille merkityistä kalkkiesiintymistä on pie niä ja taloudellisesti merkityksettömiä Alueen kalkkiesiintymistä ovat louhinnan kohteina vain Ihalainen Lappeenrannassa ja Sipoon Träskbyssä oleva esiintymä aik Nevas nyk Kalkkiranta Alueen kalkkikiviä ovat kuvanneet Holmberg Moberg a s ; b s ; c s Eskola et al 9 9 Härme 9 a s ; 9 s Laitala 9 s ja Lehijärvi 9 b s 9 Alueen kalkkikivet ovat yleensä kalsiittia mutta sisältävät paikoin dolomiittisia välikerroksia tai linssejä Ne ovat väriltään valkoisia tai vaalean harmaita mutta punaisiakin on paikoin tavattu Wegmann Kranck 9 s ; A Laitakari 9 ; Tavela 9 b s ; Härme 9 s Kalkki on usein kerroksellista ja yleisesti tavattavat humiittimineraalit

20 vrt Rankama 9 s esiintyvät kerrosmyötäisesti Härme 9 ja ovat siten kalkin primaarikoostumukseen liittyviä Kalkit ovat kiteisiä useimmi ten keski tai jopa karkearakeisia Grafiitti on yleinen lisäaines kalkeissa ja niiden sivukivissä Ihalaisten kalkkiesiintymää tai sen mineraaleja ovat kuvanneet Berghell 99 s Hackman 9 s Valtakari 9 9 s 9 v Volborth 9 s ; 9 s Metzger 9 s ; 9 s Simonen 9 s 9 Keeling 9 9 Bröckl 9 Åberg 9 s Vorma 9 s ja Lunden 9 9 s Esiintymä on sulkeumana rapakivessä ja kalkin yhteydessä tavataan kvartsi maasälpägneissejä ja karsiamfiboliitteja Karsi kiveen sisältyy karbonaattia kvartsia plagioklaasia diopsidia amfibolia titaniittia apatiittia grossulariittia ja malmirakeita Tärkein karsimineraali on wollastoniitti jota esiintymässä on runsaasti Wollastoniittia on run saasti myös litin Sääskjärven kalkkikivessä Moberg c s ; Eskola et al 9 9 s ; Arhe 9 joka on sulkeumana rapakivessä Ihalaisten esiintymää lävistävät amfiboliitti diabaasi felsiitti rapa kivi ja rapakivipegmatiittijuonet Ihalaisten kaikkiin liittyvän wollasto niitin synty näyttää olevan rapakivigraniitin ja sen juonien aiheuttamaa Samoin on laita litin Sääskjärven kalkissa jossa rapakiveä vasten on pai koin yli m paksu vyöhykkeinen karsisauma Ihalaisten ja Sääskjärven esiintymät ovat svekofennialaisia kalkkeja ilmeisesti rapakivilakkoliitin kattoa s Sipoon Kalkkirannan kalkkiesiintymää ovat kuvanneet Moberg a s Eskola et al 9 9 s Tavela 9 a s ja Härme 9 s Kalkin sivukivenä on kvartsi maasälpäliusketta kuva johon liittyy vuo rokerroksina varsin säilyneitä intermediaarisia ja happamia tuffiitteja ja porfyriitteja Esiintymään liittyvää dolomiittista kalkkia louhitaan maan viljelyskalkiksi Kalkkikivessä on lisäaineksina wollastoniittia ja pyrok seenia ja jo Holmberg mainitsee sieltä löydetyn molybdeenihohdetta ruusukvartsia spinelliä kalsiitin kidesykeröitä tremoliittia j a titaniittia Kalkkikiveä lävistää graniitti Vanhastaan tunnettuja karsimineraalien löytöpaikkoja ovat Mäntsälän Nummisten Kalkkisaari Holmberg s ; Beck ; Moberg 9 b s ; Eskola et al 9 9 s ; Härme 9 s joka on tunnettu vesuvia niitistaan sekä Vantaan Sillbölen Lundström ; Savenius a ja b ; Holmberg ; Wiik ; Moberg a s ; Tammekann 9 ; Härme 9 s kalkkikiveen liittyvä karsirautamalmi Rapakivialueen ulko puolella on tremoliitti yleisempi karsimineraali kuin wollastoniitti Kalkki seuraa esiintymisessään yksinomaan kvartsi maasälpägneissejä Sitä ei tavata biotiitti ja kvartsirikkaampien alkuaan hienorakeisempien gneissien yhteydessä mutta niihin liittyy monin paikoin kalkkikonkree tioita joita tavallisesti on jonoissa kerrosmyötäisesti

21 Pyrokseenigneissit Yleistä Kuva Kalkkigneissi Oikeassa laidassa kalkkikivi Fig Lime gneiss On the right limestone Kalkkiranta Sipoo Karttalehden alueella on pyrokseenigneissejä kahta päätyyppiä diopsi digneisseja ja hypersteenigneissejä Näiden lisäksi tavataan paikallisina muunnoksina diopsidi hypersteenigneissejä diopsidi ja tai hypersteeni amfiboligneissejä sekä diopsidi tai hypersteeniamfiboliitteja Diopsidi ja hypersteenigneissejä esiintyy runsaimmin Siuntion Kirkkonummi Lohjan Karkkilan Helsingin Keravan ja Rii himäen karttalehtien alueilla joista niitä on myös kuvattu Härme 9 a s 9 ; 9 s ; Laitala 9 s

22 Länsi Uudenmaan alueelta on pyrokseenigneissejä kuvannut Parras 9 ; 9 Vähäisessä määrin on diopsidigneissejä myös Lapinjärven sekä lähinnä pyrokseeniamfiboliitteihin luettavia gneissejä Hämeen linnan ja Lappeenrannan karttalehtien alueilla Kaikkia pyrokseenipitoisia kivilajeja luonnehtii tuoreen murtopinnan ruskehtava värisävy Se saattaa kvartsin j a maasälvän pigmenttisyyden vuoksi olla tumma vaikka esimerkiksi diopsidigneissien rapautumispinta olisikin vaalean harmaa Metamorfisten pyrokseenigneissien mineraaliparageneesi on syntynyt synkinemaattisen vaiheen alueellismetamorfoosissa Diopsidigneissit Diopsidigneissit ovat kvartsi maasälpägneissien muunnoksia Niissä on kvartsia ja maasälpiä samassa suhteessa sekä lisäksi vaihtelevassa määrin diopsidia jolloin biotiitti usein puuttuu Maasälpä on useimmiten plagio klaasia mutta joskus harvemmin saattaa mikrokliini olla enemmistönä esim Härme 9 a s Näiden mineraalien määräsuhteet vaihtelevat jopa samassa paljastumassa Diopsidigneissit ovat alkuaan olleet samoja sedimenttejä kuin kvartsi maasälpägneissit mutta karbonaattipitoisia Metamorfoosissa karbonaatti on reagoinut silikaattisen aineksen kanssa muodostaen hyvin vaaleata mik roskoopissa joskus lähes väritöntä diopsidia Eräissä tapauksissa on tällöin myös plagioklaasin anortiittipitoisuus kohonnut joskus labradoriitiksi harvoin jopa bytowniitiksi saakka Joissakin kerroksissa karbonaattia on säilynyt ja tällöin plagioklaasia on muuttunut myös skapoliitiksi meioniitti Joskus jopa saman mineraalirakeen toinen pää on plagioklaasia ja toinen skapoliittia Aksessoreina ovat apatiitti titaniitti zirkoni grafiitti ja magne tiitti Titaniitti ja zirkoni ovat usein selvästi pyöristyneitä Diopsidigneissien rakenne on granoblastinen Blastoklastista rakennetta voi joskus nähdä karbonaattipitoisissa välikerroksissa Hypersteenigneissit Pyrokseenigneissien alueilla tavataan gneissejä jotka sisältävät sekä diopsidia että hypersteeniä tai vain hypersteeniä mafisena mineraalina Hypersteenigneissit esiintyvät harvoin paksuina patjoina kuten diopsidi gneissit Useimmiten ne ovat ohuina välikerroksina diopsidigneisseissä tai muuten niihin liittyvinä Hypersteenigneissit ovat joskus kerroksellisia usein juovaisia mutta niihin liittyy myös varsin homogeenisia kivilajeja jotka saattaisivat olla magmaattista alkuperää

23 Hypersteenigneissien koostumus vaihtelee mutta yleensä ne ovat suh teellisesti Fe Mg rikkaampia ja useimmiten Ca köyhempiä kuin vaaleat diopsidigneissit Hypersteenigneissien koostumus vaihteleekin tummista hypersteeni amfiboliiteista vaaleihin kvartsirikkaisiin gneisseihin Päämineraaleina esiin tyy tavallisimmin plagioklaasia kvartsia pyrokseenia amfibolia ja bio tiittia Esimerkiksi Keravan karttalehden eräissä osissa on todettu mineraalikoostumuksissa seuraavanlaisia vaihteluja Härme 9 s : kvartsia plagioklaasia An _ amfibolia pyrokseenia ja biotiittia 9 Joskus harvoin niissä tavataan vähän granaattia almandiinia esim Härme 9 s 9 ja primaarisena komponenttina harvoin mikrokliinia Aksessoreina on titaniittia apatiittia zirkonia ja magnetiittia Rakenne on granoblastinen Yllä esitetyt suuret koostumusvaihtelut viittaavat siihen että tämän ryhmän kivilajeihin sisältyy alkuperältään hyvin erilaista materiaalia Useimmissa tapauksissa keskimääräinen koostumus on andesiitin dasiitin luokkaa joka lienee syntynyt joko suoraan tuffikerroksina tai laavapatjoina tai pyroklastisen ja detritaalisen aineksen sekaisina tuffiitteina Kiillegneissit ja liuskeet Kiillegneissejä ja liuskeita on karttalehden länsipuoliskolla ja koillis kulmassa Kvartsi maasälpägneisseistä ne eroavat kvartsi ja biotiittirik kaampina sekä maasälpäköyhempinä Kiillegneissien primaarinen maasälpä on lähes yksinomaan plagioklaasia mutta kvartsi maasälpägneisseissä tavataan joskus primaarina myös mikrokliinia Nämä gneissit edustavat toisiaan vastaavina alinta tunnettua sedimenttihorisonttia Kiillegneis seistä on joskus myös käytetty nimitystä kvartsi biotiitti plagioklaasigneissit Kiilleliuskeita on alueella vähän ja joskus niiden erottaminen kiille gneisseistä on tulkinnanvaraista Useimmiten ne ovat ultrametamorfoosissa muuttuneet migmatiittisiksi suonigneisseiksi Kiilleliuskeet sisältävät kvartsia biotiittia ja plagioklaasia olig sekä harvoin muskoviittia Kiillegneisseissä ja joskus liuskeissakin on almandiini granaattia ja tai kordieriittia sekä harvemmin andalusiittia tai sillimaniittia Kaksi viimeksi mainittua mineraalia on eritelty vain Valkeakosken Lammin Heinolan Lahden ja Lappeenrannan kallioperäkarttalehdillä eli yleiskarttalehden pohjoislaidalla jossa migma tiittiutuminen on vähäisempää Granaatti ja kordieriitti ovat hyvin yleisiä erityisesti suonigneisseissä Ne esiintyvät usein yhdessä tai niin tiheään vuorotellen että esiintymis alueiden rajaaminen ei usein edes kallioperäkarttalehdillä ole ollut mahdol lista Sen vuoksi ne on yleiskarttalehdellä merkitty yhteisellä päällemerkillä

24 Kuva 9 Gneissisulkeuma plagioklaasi kvartsi biotiitti karkearakeisessa mikrokliinigraniitissa Sulkeumaa ympäröi biotiittirikas jäännös josta plagioklaasi ja kvartsi ovat suureksi osaksi pois tuneet graniittiin Reunoilla biotiitti on muuttunut almandiiniksi joka on yleinen lisäaines alueen migmatiittisessa mikrokliinigraniitissa Gneissin sisällä on vaaleita anatektisia erkaumia plagio klaasi kvartsi ja vähän granaattia Härme 9 s Numerolaatta cm Fig 9 Xenolith of plagioclase quartz biotite gneiss in coarse grained microcline granite The xenolith is surrounded by biotite rich restite melanosome and it encloses pale colored segregations leucosomes plagioclase quartz and some almandine Härme 9 p At the border the biotite is altered into almandine a common accessory in the migmatitic microcline granite Tag cm Skräddarby Sipoo Andalusiittia on sekä liuskeissa että migmatiittisissa gneisseissä Weg mann Kranck 9 s 9 ; Matisto 9 s ; Härme 9 s 9 Sillimaniittia on kiilleliuskeessa joskus hajallaan tai pieninä kasaumina vrt Lehijärvi 9 9 s alueellismetamorfoosissa syntyneenä Suoni gneissin kordieriitin sisällä on usein myös sillimaniittikasaumia jotka siten saattavat olla vanhempia kuin ympäröivä kordieriitti Toisaalta sillimaniit

25 Kuva Kaksi metamorfoosivaihetta Gneississä on kerrosmyötäisesti tummina täplinä kordie riittia joka on syntynyt synkinemaattisen vaiheen alueellismetamorfoosissa Tummat luirot intru siivisessa myöhäiskinemaattisessa mikrokliinigraniitissa ovat assimiloituneen gneissin biotiittirik kaita jäännöksiä melanosome Ne ovat muuttumassa kordieriitiksi jota on graniitissa tummina pyöreähköinä läiskinä Molemmat kordieriitit ovat piniittiytyneitä Fig Metamorphism and cordierite of two ages The dark spots in the gneiss are cordierite formed in regional metamorphism of the synkinematic phase The dark schlieren in the intrusive late kinematic microcline granite are biotite rich remnants melanosomes of the assimilated gneiss The dark roundish flecks in the granite are accumulations of cordierite which are alteration products of the melanosomes Both cordierites are pinitized Malmin lentokenttd Malmi airport ti kordieriitti yhdistelmä on suonigneississä yleisempi kuin sillimaniitin esiintyminen ei migmatiittisessa kiilleliuskeessa Siten on mahdollista että kordieriitissa sulkeumana oleva sillimaniitti on osaksi syntynyt vasta myö häiskinemaattisen vaiheen ultrametamorfoosin yhteydessä mutta pää osiltaan ennen kordieriitin muodostusta Härme 9 a s Fig P IV ; 9 9 s ; vrt Wegmann Kranck 9 s 9 Mikrokliinigraniitissa olevien gneissisulkeumien reunoilla tai gneissiä lävistävien graniittijuonien reunoilla on gneississä usein tumma sauma kuva 9 Härme 9 s Se on biotiittirikas jäännös melanosomi gneissistä paleosomi jonka plagioklaasi ja kvartsi ovat osittain sulaneet partiaalinen anatexis ja poistuneet graniittiin tai segregoituneet juoniksi tai erkaumalinsseiksi leukosomi Biotiitti on edelleen usein muuttunut granaatiksi tai ja kordieriitiksi Migmatiittialueella on tapauksia joissa gneissi sisältää alueellismeta morfoosissa syntynyttä kordieriittia ja toisaalta gneissiä myöhemmin 9 X

26 assimiloineessa mikrokliinigraniitissa on biotiitista syntyneitä kordieriitti kasaumia kuva Näin saattaa migmatiittisen kiven eri komponenteissa olla kahdenikäistä kordieriittia Toisaalta biotiitti saattaa myös itse olla muuttumistulosta sillä pyrok seenigneissin migmatiittiutuessa pyrokseeni muuttuu amfiboliksi tämä biotiitiksi ja edelleen granaatiksi tai kordieriitiksi Pyrokseenigneissi muuttuu näin myös suonigneissiksi Härme 9 s 9 ; Härme Laitala 9 Granaatti ja kordieriittipitoisia gneissejä on joskus nimitetty myös kinzigiiteiksi joka on alkuaan Kinzigtal Schwarzwald paikallisnimi vrt Wegmann Kranck 9 s 9 ; Härme 9 s 9 Suonigneissien juonimuodostus on sekä arteriittista että veniittistä Härme 9 s usein kumpaakin lähes yhtä paljon Se on syntynyt intrusiivista mikrokliinigraniittia edeltävässä migmatiittirintamassa Pai koin esimerkiksi Lappeenrannan koillis ja itäpuolilla veniittiset juonet ovat kuitenkin enemmistönä ja kalirikkaita arteriittisia juonia on vain harvassa Näin on usein myös niillä seuduilla missä juonimuodostus on vähäisempää kuten esimerkiksi karttalehden länsiosan pohjoislaidalla Kiillegneisseihin ja liuskeisiin ei kalkkeja liity mutta metamorfoitu neita kalkkikonkreetioita on niissä tavattu ainakin Karkkilan Val keakosken Lammin Riihimäen Lappeenrannan ja Imatran karttalehdillä Konkreetiot esiintyvät useimmiten jonoissa tiettyjä kerroksia seuraten suhteellisen biotiittiköyhissä gneissi muunnoksissa joita mainituilla alueilla esiintyy Kiillegneisseissä ja liuskeissa on joskus grafiittia aksessorisena Moberg c s ; 9 b s 9 ; Tigerstedt 9 s 9 ; A Laitakari 9 Matisto 9 s 9 on todennut hienorakeisia mustaliuskevälikerroksia kiillelius keessa Fylliittiä on alueella vähän ja tavallisesti ohuina kerroksina lähinnä vulkaniitteihin liittyen ja niiden yläosissa tai päällä Härme 9 a s ; 9 s Vulkaaniset kivilajit Yleistä Vulkaanisia kivilajeja esiintyy yleiskarttalehden luoteiskulmassa sekä lounaisosassa Nämä ovat osia pitkästä vulkaniittijaksosta joka Heinolan Lammin Hämeenlinnan Kalvolan Tammelan Ypäjän kautta kaartuu Somerolle jatkuen sieltä itään Hyvinkäälle ja Mäntsälään sekä edelleen Pukkilaan Askolaan Koskenkylään ja Pellinkiin Sieltä se kulkee osaksi saaristossa etelärannikkoa myöten Tammisaaren eteläpuolitse länteen

27 Etelä Suomessa on vulkaniitteja jossain määrin muuallakin mutta tässä laajalle kaartuvassa vyöhykkeessä niitä esiintyy runsaimmin ja niiden koos tumukset sekä primaarirakenteet ovat parhaiten säilyneet Tässä vyöhyk keessä niitä seuraavat vastaavan koostumuksiset syväkivilajit joihin ne joskus suorastaan vaihettuvat Härme 9 a s ; 9 s ; 9 s ja ovat siten niiden kanssa komagmaattisia Vulkaniiteiksi tunnistettavat kivilajit ovat useimmiten kerroksellisia tai juovaisia tuffeja joihin liittyy joskus fragmenttirakenteita agglomeraatteja vulkaanisia breksioita ja konglomeraatteja Laavarakenteita ja manteli kiviä on havaittu paikoin Uraliitti ja plagioklaasiporfyriitteja on tavattu pyroklastisiin kiviin liittyvinä suhteellisen ohuina patjoina ilmeisesti ker rosjuonina Vulkaanit ovat olleet stratovulkaaneja jotka ovat toimineet jonoina tietyissä vyöhykkeissä Suurin osa tunnistettavista vulkaniiteista on koostumukseltaan basalt teja ja andesiitteja Dasiitteja latiitteja ja ryoliitteja on todettu varsin vähän mikä johtuu siitä että koostumus ei läheskään aina ole niiden tun nistamisessa sopiva kriteeri koska eräillä residuaalisedimenteillä saattaa olla lähes vastaava koostumus Ne ovat ilmeisesti myös olleet vulkaniitti jaksoissa ylimpinä kerrostumina ja siten nopeammin kuluneet pois Emäksiset ja intermediaariset vulkaniitit Emäksisiin ja intermediaarisiin vulkaniitteihin on luettu koostumuk seltaan lähinnä basalttiset ja andesiittiset vulkanogeeniset kivilajit Nämä kivilajit käsitellään yhdessä sen vuoksi että ne esiintyvat taajaan vuorot televina j a toisikseen vaihettuvina Niiden eritteleminen kallioperäkar tankaan mittakaavassa ei aina ole mahdollista Kenttähavaintojen perus teella näyttää kuitenkin että andesiittinen koostumus esiintyy huomatta vasti yleisempänä kuin basalttinen Varsin yleinen on kerroksellinen tuffiitti joka on pyroklastisen ja detri taalisen aineksen sekoitus tai vuorokerrostunut detritaalisen aineksen kanssa Usein on epäselvää onko detritus ollut osittain rapautunutta ja huuhtou tunutta pyroklastista ainesta vai syväkiven rapautumistuotetta Kerrostu minen on ilmeisesti tapahtunut vedessä Huuhtoutunutta tuffiainesta lie nevät usein happamammat kerrokset raitaisessa vulkaniitissa kuva jossa tummat ja vaaleat kerrokset vuorottelevat Se on Etelä Suomen rannikkoseudulla mm Helsingin tienoilla yleinen vulkaniitteihin liittyvä muunnos jota on nimitetty joskus myös»juovadioriitiksi» Eskola 9 s ; Härme 9 b s ; 9 s koska se metamorfoituneena paikoin on raekooltaan keskirakeista

28 Kuva Kerroksellinen tuffiitti Materiaali on ilmeisesti kerrostunut vedestä Fig Stratified tuffite The material was obviously laid down in water Kulosaari Helsinki Basalttiset ja andesiittiset vulkaniitit ovat usein kerroksellisia tuffeja joihin liittyy mm Siuntion Helsingin Karkkilan Rii himäen Valkeakosken Pellingin Porvoon ja Lapinjärven karttalehdillä agglomeraattia tai muita fragmentti rakenteita Niiden luonne on metamorfisessa kivessä usein vaikeasti määri tettävissä Osittain fragmentit ovat pyöreähköjä vulkaanisten pommien tapaan paikoin breksiamaisen särmikkäitä joskus harvemmin näyttäisi palloissa olevan pyöristyneisyyttä ja iskoksessa lajittumista Manteli ja tai tyynylaavarakenteita ovat kuvanneet Wegmann Kranck 9 s Simonen 9 9 b s Laitala 9 Matisto 9 s ja Härme 9 s Uraliitti j a plagioklaasiporfyriitit esiintyvät usein alueellisesti toisiinsa liittyvinä ja joskus jopa samassa kivessä on molempia hajarakeita Mäki nen 9 Ne ovat varsin yleisiä kivilajeja vulkaniittivyöhykkeissä Ura liittiporfyriittien koostumus vaihtelee basaltista happamahkoon andesiittiin Plagioklaasiporfyriitit ovat yleensä andesiittej a Näissä porfyriiteissä on harvoin manteleita Tämä viittaa siihen että ne ovat joko laavasäiliön reunoilla kiteytyneitä kivilajeja tai tuffikerroksiin tunkeutuneita kerros juonia jotka ovat luonteenomaisia stratovulkaaneille

29 Basaltit ja andesiitit on kartalle merkitty vihreällä värillä mutta samalla värillä on myös merkitty joukko amfiboliitteja joiden alkuperä ei ole ollut määritettävissä Niihin sisältynee eräissä tapauksissa jopa reaktiokarsia tai myös metasomaattisesti muuttuneita kiviä 9 Happamat vulkaniitit Happamiin vulkaniitteihin on luettu tässä dasiittisia latiittisia ja ryo liittisia kivilajeja Kvartsi maasälpäliuskeita ns leptiittejä on pidetty vulkaniitteina vain sikäli kuin ne primaarirakenteiden kivilajiassosiaati oiden koostumusten tai muiden ominaisten piirteidensä perusteella voidaan päätellä vulkanogeenisiksi Happamia vulkaniitteja on Helsingin yleiskarttalehden alueella identi fioitu varsinaisesti Pellingin Laitala 9 Vuosaari Västersundomin Laitala 9 ; Härme 9 9 ; 9 s ja Riihimäen Arolammen Härme 9 s seuduilla joilla myös on todettu ryoliittista koostumusta Simo nen 9 9 b s viittaa Hämeenlinnan koillispuolella ja Vorma 9 s ; 9 s Lappeenrannan tienoilla todetun happamia vulkaniitteja Kallioperäkartoilla ja yleiskarttalehdellä vihreän karttavärin yhteyteen keltaisella värillä merkityt kivilajit ovat useimmiten erittelemättömiä da siitti latiitti ja ryoliittiluokan vulkaniitteja Erityisesti näitä ovat suuren vulkaniittikaaren andesiitteihin liittyvät kivilajit Hyvinkäällä Mäntsälässä Pukkilassa Askolassa Pernajassa Pellingissä ja Helsingin seuduilla Kivilaji onkin koostumuksensa primaarirakenteidensa ja esiintymis ympäristönsä perusteella parhaiten tunnistettavissa happamaksi vulka niitiksi siellä missä on runsaammin muitakin lähinnä andesiittisia vulka niitteja Vahvat vulkaniittipatjat ovat kyenneet metamorfoosissa parhaiten säilyttämään ominaispiirteensä Happamien vulkaniittien primaarirakenteet ovat yleensä vain tuffi rakenteita juovaisuutta kerroksellisuutta ja joskus fragmenttirakenteita sillä mitä happamampi on laavan koostumus sitä harvinaisempiahan ovat laavavirtaukset Näin ovat kerrokselliset piirteet korostuneet happamissa vulkaniiteissa ja tätä piirrettä ovat varmasti korostaneet vielä pyroklas tisen aineksen laskeutuminen veteen tai materiaalia kuljettaneesta vedestä Hienorakeiset usein osittain lasiset happamat vulkaniitit ovat erittäin helposti uudestikiteytyviä joten on ilmeistä että happamia metavulkaniittej a sisältyy tunnistamattomina runsaasti kvartsi maasälpägneissien ja lius keiden ryhmään Voimakkaan metamorfoosin uudestikiteyttämässä kivessä saattaa vain kokonaiskoostumus olla täysin tai lähes muuttumattomana säilynyt ominaisuus eikä se yksin ole riittävä kriteeri jolla voidaan osoittaa

30 kiven alkuaan olleen hapan vulkaniitti Happamien vulkaniittien»katoa mista» on edistänyt myös se että niihin on sisältynyt karbonaattipitoisia välikerroksiakin kuten on todettu mm Västersundomissa Härme 9 s Yleistä Syväkivilajit Peridotiitit gabrot dioriitit kvartsi ja granodioriitit ovat karttalehden alueella svekofennidisen varhais ja synkinemaattisen vaiheen syväkivila jeja Myöhäiskinemaattista plutonismia edustavat mikrokliinigraniitit Lisäksi esiintyy erilaisia välimuotoja jotka ovat koostumukseltaan joko primaarisia tai metamorfisten metasomaattisten prosessien tuotteita Peridotiitit gabrot dioriitit ja emäksisemmät kvartsidioriitit esiintyvät runsaimmin juuri vulkaanisten kivilajien vyöhykkeissä Kvartsi ja grano dioriitit ovat yleisiä myös muissa osissa joissa pintakivistä erilaiset gneissit ovat enemmistönä Mikrokliinigraniittia esiintyy runsaimmin intrusiivisena toisiaan leikkaavien murrosvyöhykkeiden jaksossa Härme 9 s ; 9 s Varhais ja synkinemaattisen vaiheen syväkivet liittyvät sekä alueelli sesti että petrologisesti niin kiinteästi vulkaniitteihin että niiden massiiveja on pidettävä subvulkaanisina magmasäiliöinä Härme 9 a s ; 9 s Presvekofennialaisia syväkivilajeja ei ole toistaiseksi todettu vaik ka niiden olemassaolo on täysin mahdollista Vulkaniittivyöhykkeen eräitä gabroja on pidettävä varhaiskinemaatti sen vaiheen syväkivinä Peridotiitit enimmäkseen hornblendiittejä ovat useimmiten gabromassiiveihin ja pahkuihin liittyviä ja siten niistä lähinnä in situ erkaantuneita Härme 9 a s 9 Differentioituminen on jatkunut dioriitteihin sekä kvartsi ja granodioriitteihin Hyvinkään länsipuolella liittyy gabroon pieni anortosiittinen erkauma Härme 9 a s Eräitä karttalehtialueen vulkaniitteihin liittyviä ryoliitteja Härme 9 s vastaavia graniitteja jotka olisivat iältään synkinemaattisia ei ole vielä varmasti voitu tunnistaa Gabrot ja dioriitit esiintyvät alueellisesti yhdessä ja tiheään toisikseen vaihettuen Mittakaavan vuoksi niiden erottaminen tällä kartalla on tuot tanut vaikeuksia ja sen vuoksi ne on merkitty samalla ruskealla värillä Kuitenkin pinta alallisesti katsoen dioriittia lienee runsaammin kuin gabroa aivan samoin kuin vulkaniiteissa on andesiittinen koostumus yleisempi kuin basalttinen Happamia syväkivilajeja on alueella paljon runsaammin kuin nykyisessä kallionpintaleikkauksessa happamia vulkaniitteja

31 Karttalehden alueen kivilajit ovat metamorfoituneet sekä varhais ja synkinemaattisen vaiheen alueellismetamorfoosissa että myöhäiskinemaat tisen vaiheen ultrametamorfoosissa Niinpä myös varhais ja synkinemaat tiset syväkivet ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta uudestikitey tyneitä jolloin niiden rakenne on granoblastinen Tällöin on usein gabroihin ja dioriitteihin sekä joskus jopa peridotiitteihin syntynyt hiukan kvartsia Erikoistutkimuksen puuttuessa ei voida sanoa onko tällaisessa tapauksessa metamorfoosi ollut täysin isokemiallinen vai onko uudestikiteytymisen yhteydessä tapahtunut myös materiaalin migraatiota Peridotiitit Kartalle on merkitty joukko pieniä peridotiittiesiintymiä joista useim mat kuitenkin on todelliseen kokoonsa nähden merkitty hieman liioitellun suuriksi jotta ne huomattaisiin Joitakin hyvin pieniä ei ole merkitty kartal le mutta niistä on mainittu eräissä julkaisuissa Härme 9 a s ; 9 s ; Laitakari Simonen 9 s ; Lehijärvi 9 b s ; Vorma 9 s ; vrt Moberg b s ; c s Peridotiitit esiintyvät selvästi vulkaniittivyöhykkeisiin tai niiden lähi tienoihin liittyvinä vaikkakin joskus liuskeitten sisällä Useimmiten ne liittyvät gabroon jopa asteittain vaihettuen vaikka eräissä pienissä esiin tymissä saattaa gabroakin olla näkyvissä vähemmän kuin peridotiittia Useimmat alueen peridotiitit ovat hornblendiitteja joissa on usein jään nöksenä vähän pyrokseenia ja joskus anortiittirikasta plagioklaasia Noin km Hyvinkään länsipuolella Suolijärven pohjoispään länsirannalla gabrossa oleva pieni peridotiitti sisältää serpentiiniytynyttä oliviinia koh talaisen runsaasti Härme 9 a s 9 ; Tenhola 9 ja on siten alkuaan lähinnä duniittinen Peridotiittien kokonaismäärä on vähäinen Gabrot ja dioriitit Gabrot ja dioriitit esiintyvät samoilla alueilla ja jopa samoissa massii veissa usein asteittain toisikseen vaihettuen Sen vuoksi ne on merkitty kartalle samalla värillä ja tässä samoin kuin useimmissa kallioperäkarttojen selityksissä ne käsitellään yhdessä Kuten edellä on mainittu liittyy suurin osa gabroista ja dioriiteista vulkaniittien vyöhykkeisiin ja erityisesti basalttisiin ja andesiittisiin vulka niitteihin joita joskus on gabrossa sulkeuminakin Varsinkin Hyvinkään Mäntsälän jaksossa on gabromassiiveissa todettu pienirakeisia porfyyrisiä uraliitti ja plagioklaasiporfyriitteihin verrattavia reunamuunnoksia Här me 9 a s ; 9 s

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

Muonion kartta-alueen kalliopera

Muonion kartta-alueen kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheets 1041 and 1043 Ritva Karhunen

Lisätiedot

Seinajoen kartta-alueen kalliopera

Seinajoen kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 2624 ja 2642 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks Sheets 2624 and 2642 Jukka Väänänen Sieppijärven

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperikartan selitykset 2123 Tampere Tampereen kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Raakkylan kartta-alueen kalliopera. WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 3231 + 3232 Explanation to the maps of Sheet 3231 +3232 Pre-Quaternary rocks Lauri Pekkarinen Haukivuoren

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehti 2613 Explanation to the maps of Sheet 2613 Pre-Quaternary rocks Vesa Perttunen Ylitornion kartta-alueen

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET merestä peruskallioksi Yrjö Kähkönen 199 Suurin osa svekofennisten liuskealueiden alkuperäisistä sedimenteistä ja vulkaniiteista kerrostui nopeasti Etelä- ja Keski-Suomen

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen Luku 8 SYVÄKIVET PROTERO- TSOOISET OROGEENISET vuorijononmuodostuksen hornankattila Mikko Nironen L U K U 6 P R O T E R O T S O O I S E T O R O G E E N I S E T S Y V Ä K I V E 229 T Noin kaksi kolmasosaa

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTAN UT-BY ATSO

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen L U K U 2 G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä 23 Geologiassa tutkitaan Maan ylimpien osien (lähinnä maankuoren ja ylävaipan)

Lisätiedot

Vesannon kartta-alueen kalhopera

Vesannon kartta-alueen kalhopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1:100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1:100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3313 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3313 PRE-QUATERNARY ROCKS Antti Paajarvi Vesannon kartta-alueen

Lisätiedot

Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT. peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari

Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT. peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT peruskallio repeää ja sen juuret sulavat Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari 257 Etelä-Suomen svekofenninen peruskallio syntyi monivaiheisessa litosfäärin laattojen

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 kallioperäkarttojen selitykset lehti 4321 explanation to the maps of sheet 4321 pre-quaternary rocks erkki J. luukkonen Nurmeksen kartta-alueen

Lisätiedot

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehdet 2631 ja 2633 Explanation to the Maps of Sheets 2631 and 2633 Pre-Quaternary Rocks Vesa Perttunen ja Eero

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kartta-alueen kallioperä

Uudenkaupungin kartta-alueen kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehti 1131 Explanation to the maps of Sheet 1131 Pre-Quaternary rocks Veli Suominen, Pia Fagerström ja Markus

Lisätiedot

Kuetsjärven vulkaanisen muodostuman vulkanologia ja geokemia Petsamon vihreäkivivyöhykkeellä

Kuetsjärven vulkaanisen muodostuman vulkanologia ja geokemia Petsamon vihreäkivivyöhykkeellä Kuetsjärven vulkaanisen muodostuman vulkanologia ja geokemia Petsamon vihreäkivivyöhykkeellä Pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto Geotieteiden laitos Olli Räisänen 2013 Oulun yliopisto TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 3 KUOPIO KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 51 KUVAA TEKSTISSÄ JA 2 KARTTALIITETTÄ (WITH AN ENGLISH SUMMARY) HELSINKI 1938

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 3411 ja 3412 Piippolan ja Rantsilan kartta-alueiden kallioperä Summary: Pre-Quatenary rocks of the Piippola

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET- SHEETS B7-C7- D7 MUONIO-SODANKYLA-TUNTSAJOKI KIVILAJIKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI 1 Tekninen tiedote nro 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit Toinen päivitetty painos, toukokuu 2010 Olavi Selonen ISBN 951-97026-3-6 (nid.) ISBN 951-97026-4-4 (PDF) JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 1823 ja 1842 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 1823 and 1842 PRE-QUATERNARY ROCKS Jyrki J.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA B 2 LEHTI EOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA TAMPERE VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT J. J. SEDERHOLM SUOMENTANUT B. AARNIO 51 KUVAA HELSINKI, 1913 GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Luku 10 SUOMEN ALKALIKIVET. apatiitista timanttiin. Heikki Vartiainen

Luku 10 SUOMEN ALKALIKIVET. apatiitista timanttiin. Heikki Vartiainen Luku 10 SUOMEN ALKALIKIVET apatiitista timanttiin Heikki Vartiainen Alkalikivet muodostavat laajan magmakiviryhmän, jonka jäsenet sisältävät foideja (maasälvänsijaisia) ja/tai alkalipyrokseeneja ja -amfiboleja.

Lisätiedot

KALLIOPERÄ- GEOLOGISTA SANASTOA K A L L I O P E R Ä G E O L O G I S T A S A N A S T O A 357

KALLIOPERÄ- GEOLOGISTA SANASTOA K A L L I O P E R Ä G E O L O G I S T A S A N A S T O A 357 KALLIOPERÄ- GEOLOGISTA SANASTOA K A L L I O P E R Ä G E O L O G I S T A S A N A S T O A 357 Luvussa 2 käsitellään kivilajien syntyyn, nimeämiseen ja rakenteisiin liittyviä termejä, samoin siinä esitellään

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven

Lisätiedot

Tampereen alueen kallioperä

Tampereen alueen kallioperä Tampereen alueen kallioperä Yrjö Kähkönen Geologian laitos PL 64, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Aimo Kuivamäelle 23.2.2009 Suomen kallioperä koostuu lähinnä granitoideista eli graniiteista ja graniitin kaltaisista

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2022 MARTTILA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT- BY AARTO HUHMA

Lisätiedot

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 21.11.2002 Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g)

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

Tutkimusraportti 178 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Tutkimusraportti 178 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 178 2009 Anortosiitin ja spektroliitin esiintyminen Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa ja spektroliittiesiintymien litologinen kontrolli Summary: Anorthosite

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2533 JA 3511 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2533' AND 3511 PREQUATERNARY ROCKS Mikko Honkamo

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot