v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

Transkriptio

1 v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:<..., ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

2 Kartoitusraportti 1972 O-P. Isomäki Kauvatsan tutkimusalue Alue käsittää Kynsikankaan kartta lehden ( ) ja SW-osan Kauvatsan karttalehteä. Aiheena tutkimukselle oli Kauvatsan l alonojan alueelta löydetyt malmilohkareet. Mannerjään tulosuunnassa eli emo alueilla suoritettiin kallioperän kartoitus. Allekirjoittaneen tehtävänä oli kartoittaa Kynsikankaan karttalehden SE-osa eli C-ruutu. Karoitetun alueen E-rajana sekä S-rajana oli karttalehden reuna ja pohjoisessa suunnilleen Kynsikankaan-Lievikosken maantie ja Kauvatsanjoki. Lännessä kartoitettu alue ulottui Kokemäenjokeen. Pieniä osia alueesta on kartoittanut P. Pihlaja. Kari Kontkanen ja Pentti Isokangas esikartoittivat aluetta. Alueen kaikki löydetyt paljastumat kartoitettiin paljastuma paljastumalta. Allekirjoittaneen havainnot PI ja PI ovat tältä alueelta. Kynsikankaan kartta lehden C-ruutu on suurimmalta osin erittäin runsaasti ~aljastu nutta. Paljastumien runsaudesta johtuen oli jossain määrin teknillisiä vaikeuksia karttojen puhtaaksipiirtämisessä, koska käytettiin 1:20000-mittakaavaisia karttoja. Pihlajan ja Pankan V kartoittamien paljastumia käytiin uudelleen läpi vain jos ne sopivat kulkureitin varrelle. Kivilajit Tavallisin kivilaji tutkitulla alueella on granodioriitti, joka on tavallisimmin suuntautunutta pilsteistä, paikoin selvästi lluskeista. Granodioriitit ovat yleensä heikosti migmatiittiutuneita, mutta myös gneissimäisiä, raitaisia kiviä tavataan. Rakenne on tällöin suonigneissimäinen ja kiven ulkonäkö alkaa muistuttaa kiillegneissiä. Sulkeumina tavataan kvartsidioriittisia, joskus emäksisempiä, sekä graniittisia osia. Granodioriiteissa sarvivälkkeen määrä vaihtelee. Kivistä, joissa on runsaasti sarvivälkettä, on käytetty nimitystä sarvivälkerikas granodioriitti (tyyppi 408-0PI), joka on merkitty

3 2. granodioriitiksi. Tyyppi olisi mahdollisesti luettava kvartsidioriitiksi, mikä selvinnee hieestä. Kvartsidioriittia, johon liittyy gabromaisia kiviä, tavataan kahtena kapeana N-S-suuntaisena osueena sekä joinakin pienempinä linsseinä. Granodioriittia emäksisemmät kivet ovat useimmiten heikosti suuntautuneita tai suuntautumattomia. Emäksisten kivien läheisyydessä tavataan tavallisesti pegmatiittisia osia. Näihin emäksisempiin kiviin ei näytä liittyvän kiisuja. Kiillegneissiä on joitakin pieniä osueita eri puolilla aluetta, mutta varsinkin Puolimatkan alueella. Kiillegneissin ja gneissimäisen granodioriitin ero ei ole kovinkaan selvä. Eräitä aikaisemmin kiillegneissiksi kartoitettuja paljastumia kartoitettiin nyt gneissimäiseksi granodioriitiksi. Kiillegneisseihin liittyy grafiittia ja/tai magneettikiisua pieniä määriä paikoitellen. Granaattia esiintyy usein porfyroblasteissa. Sarvivälkegneissiä on isohkoja alueita Puolimatkan alueella, sekä vähän etelämpänä Kyttälän tieltä pohjoiseen. Tällä alueella on ilmeisesti jonkinlainen S-N-suuntainen r~hjevyöhyke. Amfiboliittia on selvästi ainakin paljastuma 979-0PI Kyttälän tien varressa. Diabaasia tavattiin kahdessa paljastumana Puolimatkan tien varresta. Breksiamainen peridotiittipaljastuma, josta ei löydetty kiisuja, tavattiin karttalehden etelälaidalta Kokemäenjoesta vähän itään. -h::> ~ t.-\--co r «c..o 'C>o,(' c ~ k..... ~..J'" ().., j.j..c,. Tektoniikka E-osassa liuskeisuuden kulku on SE-NW-suuntaista. Kaade on pääosin itään. Toinen merkittävä suunta on N-S-suuntainen liuskeisuuden kulku. Lännempänä liuskeisuus on hyvin intensiivisesti N-S-suuntaista ja yleensä melko pystyä. W-rajalla liuskeisuus jälleen kääntyy NW-SE-suuntaiseksi.

4 3. E-osana venymä on suuntaan NE. Kaade vaihtelee 30:stä 60:en asteeseen. Keskeltä kartoitettua aluetta kulkee NW-SE-suuntainen vyöhyke, jossa venymän suunta muuttuu etelään (W-osa aluetta). Täällä kaateet ovat loivat, osittain vaakasuorat. Joissakin kohdin kaade on pohjoiseen. Joitakin pienoispoimuakseleita on mitattu. Kulku noudattaa venymäsuuntaa. Puolimatkan suon ja metsätien kohdalla näyttää olevan jonkinlainen ruhjevyöhyke, johon liittyy sarvivälkegneissejä, kiillegneissejä ja diabaasia. Ruhje on likimain N-S-suuntainen. Tästä länteen ovat kivet yleensä selvästi venyneempiä kuin karttalehden E-osassa. Malmigeologisesti mielenkiintoisimmat alueet 1) Karttalehden SE-ra, jossa on aeromagneettinen häiriö. Tällä alueella liuskeisuuden kulussa on selviä muutoksia. Alue on osittain heikosti paljastunutta. Kivilaji on pääosin granodioriittia, jotka osittain ovat suonigneissimäisiä. 2) Kauvatsankylän alueella (kansakoulun ympäristö) on sv-rikkaita granodioriitteja ja kv-dioriittej~, joihin liittyy vähän peridotiittisulkeumia. Parissa paljastumassa tavataan gabrobrek~ia. 3) Harhionmaan kvartsidioriitti-gabro-linssi. 4) Karttalehden S-laidassa oleva emäksinen alue, joka ulottuu eteläpuoleiselle karttalehdelle (P. Pihlajan havaintoja). Kontkanen kulki alueella proxanin kanssa, muttei löytänyt kuin hyvin heikon häiriön, jonka kohdalta ei löytynyt kiisuja. Kahdesta paljastumasta on NI-ohjelman näytteet. Kivilaji on pääosin gabroa (karkearakeinen) ja osittain peridotiittia. 5) Puolimatkan ruhjevyöhyke, jota kuvattiin tektoniikan yhteydessä. Samaan vyöhykkeeseen kuulunee myös ed. kohdan emäksinen kivi.

5 4. 6) Peridotiittipaljastuma karttalehden S-laidalla, lähellä Kokemäenjokea. Kivi on breksiamainen peridotiitti. Paljastuma on aeromagneettisella kartalla olevien positiivisen ja negatiivisen häiriön rajalla. Kiisuja ei tavattu. NI-ohjelman näyte. Jään kuljetussuunta Mannerjään kuljetussuunta on hyvin intensiivisesti Uurresuunnista on piirretty oma karttansa. Yleistä kartoituksesta Kartoitus tapahtui paljastuma paljastumalta, pyrkimyksenä kartoittaa jokainen löydetty paljastuma. Paljastumia etsivät K. Kontkanen ja P. Isokangas sekä allekirjoittanut kartoitti ne. Esikartoitus ei ehkä olisi välttämätöntä tämänkaltaisella runsaasti paljastuneella alueella. Kartoitusnopeus luultavasti olisi yhtä nopea, jos kartoittajan apuna olisi paljastumien repijänä ja etsijänä yksi apulainen. Tällöin ei esikartoitusta olisi. Sen sijaan heikosti paljastuneella alueella esikartoitus varmasti on suositeltavaa. Vehkakbrven alue Alue sijaitsee Kiikassa, Kauvatsan karttalehden ( ) C- ja D ruutujen alueella. Kivijärven ja Tyrisevän pohjoisrannoilla on kak- Ii! si aeromagneettista häiriötä. Lisäksi on järvistä etelään aeromagneettisia häiriöitä. Tyrisevän häiriön alueelta Pihlaja on aikaisemmin kartoittanut peridotiittipaljastuman. Muuten häiriöitten kohdalta ei löydetty paljastumia. Häiriöalueet pyrittiin, rajoittamaan seen ja selvittämään tektoniikkaa. l02l-0pi ovat täältä. Havainnot PI ympäristön granodioriittialuee ja~1015- Kivilajit Granodioriitti on valtakivilaji. Usenmiten kivi sisältää sarvivälkettä, jota paikoin on runsaasti ja kivi lähenee kvartsidioriittia. Granodioriitit eivät ole kovin selvästi suuntautuneita. Jonkin

6 5. verran esiintyy emäksisempiä sulkeumia sekäamfiboliittisulkeumia. Kivijärvestä jonkin verran etelään on kiillegneissialue. Kivi on suonigneissimäinen. Granaattia on porfyroblasteina. Konkretiomaista diopsidigneissiä (Dign) esiintyy. Gneissialueen muoto on ilmeisesti 1: kallioperäkartan (Vammala, 2121, A. Matisto) mukainen. Outokummun vanhalla puhtaaksipiirretyllä kartalla alue on piirretty toisin. Tektoniikka Liuskeisuussuunnat kiertävät jonkin verran Kivijärven N-puolen aeromagneettista häiriötä siten, että häiriön kohdalle sopisi emäksinen intrusio. Paljastumahavaintoja ei ole. Venymäsuunta on tavallisesti itäkoilliseen; kaade on Gneissialueen venymät ovat koilliseen; kaateet Yleistä Karhunkorven alueen isohkolta alueelta K. Kontkanen ja P. Isokangas eivät löytäneet paljastumia. Tältä alueelta saattaisi olla peräisin Vehkakorvesta aikaisemmin löydetyt malmilohkareet. Mannerjään tulosuunta on Vehkakorven alueella. Maasto on erittäin vaikeakulkuinen, lohkareikkoinen. Vanhalla puhtaaksipiirretylle kartalle merkitty paljastumaryhmä (481), kiillegneissi.ä, näyttää "hatusta tempaistulta". Näillä kohdin ei ole paljastumia. Kivilaji on tosin läheisen paljastuman mukaan kiillegneissiä. Turussa

7 TIEDOTE Päivämäärä Vastaanottaja Tiedoksisaaja tai huomautukset.. Vllte -1-1 Sopimus -1-1 Puhelu -1-1 Telex -1-1 Kirje -II Asia Toimenpide - 1 -, -1 Käsiteltä Hyväksyttävaksenne varten tavaksenne Palautamme -1-1 Lausuntoanne -1-, Allekirjoitet Pyydämme -1-1 Tiedoksenne vaksenne palauttamaan Li: ::; '" T\.),.-t.c~ PA. ~-r.q\j\c.: s(.."",~~, 0"'.1 a PALllt)1tI"'~ 1 'A -1 Telefax Karjalankatu 2 PL 74 Johto Malmi Itä-Su Etelä-Suomen aluetoimisto Länsi-Suomen aluetoimisto Lapin Malmi OUTOKUMPU (973) (973) VAMMALA (932) Vaasantie 1 PL KOKKOLA (968) (968) Kairatie ROVANIEMI (960) ~