Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera

Transkriptio

1 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3012 ja 3021 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3012 and 3021 Matti Laitala Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Pellinki and Porvoo map-sheet areas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1984

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 3012 ja 3021 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheets 3012 and 3021 Matti Laitala Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Pellinki and Porvoo map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984

3 Laitala, M 1984 Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-quaternary rocks of the Pellinki and Porvoo map-sheet areas Suomen geologinen kartta 1 : , Kallioperakarttojen selitykset, 3012 Pellinki ja 3021 Porvoo 53 pages, 22 figures and 13 tables The region contained in the map sheets is located on the coast of southern Finland, approximately 60 km from Helsinki toward the east-northeast All the rocks in the region belong to the Precambrian bedrock of Finland For the most part, the region consists of supracrustal metamorphic rocks and plutonic rocks that belong to the Svecokarelian fold zone The metamorphic rocks are mica gneisses and quartz-feldspar gneisses, in association with which also occur small conglomerate and limestone formations Among these rocks are amphibolites of volcanic origin, too In the southern part of the region is a uniform and structurally well-preserved zone of volcanic rocks, composed of stratified tuffites, agglomerate and both basic and intermediary basalts The volcanites in the south form a synclinorium, the axis of which inclines slightly toward the east In composition, the Svecokarelian plutonic rocks range from peridotite to granite The plutonic rocks occur in spaces between zones consisting of supracrustal rocks and form plutons conforming to the trends of these zones To the anorogenic (post-svecokarelian) plutonic rocks belong the rapakivi, located in the east, and the granite of Onas, located in the western part of the region The rapakivi is part of the western margin of the great rapakivi massif of southwestern Finland, while the Onas granite forms a small, independent pluton The age of the orogenic intermediary lava rock met with in the region has been determined to he Ma, that of the postorogenic rapakivi Ma, and that of the Onas granite 1630 ± 10 Ma The text is in Finnish, the figure and table captions as well as the summary also in English Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Proterozoic, Pellinki, Porvoo, Finland Matti Laitala, Geological Survey of Finland, SF Espoo 15, Finland ISBN

4 SISALTO - CONTENTS Tutkimusvaiheet 5 Kallioperdn yleispiirteet ja morfologia 7 Pintasyntyiset kivilajit 8 Sedimenttisyntyiset kivilajit 8 Happamatgneissit 8 Kiillegneissit 10 Kalkki- ja karsikivet 11 Konglomeraatit 12 Vulkaanisperdiset kivilajit 12 Amfiboliitit ja sarvivdlkegneissit 12 Kerroksiset tuffiitit 13 Emdksiset tuffiitit 13 Intermediaariset ja happamat tuffiitit 17 Agglomeraatit 17 Emdksiset laavakivet 18 Uraliittiporfyriitit 19 Plagioklaasiporfyriitit 21 Uraliitti-plagioklaasiporfyriitit 25 Tyynylaavat 25 Intermediaariset laavakivet 27 Hienorakeinen maasdlpdporfyyri 27 Karkearakeinen maasdlpdporfyyri 27 Syvdkivet 28 Orogeeniset syvdkivet 28 Peridotiitti 28 Gabrot 28 Kvartsi- ja granodioriitit 30 Kvartsidioriitit 30 Granodioriitit 30 Graniitit ja pegmatiitit 33 Virvikin pallograniitti 35 Anorogeeniset syvdkivet 36 Rapakivi

5 Onaksen graniitti 37 Juonikivilajit 38 Amfiboliittijuonet 38 Diabaasijuoni 38 Graniittiporfyyrijuoni 38 Stratigrafia ja kivilajien ikasuhteet 40 Radiometrisia ianmaarityksia 41 Kallioperiin rakenne ja metamorfoosi 45 Taloudelliset aiheet 47 Malmiaiheet 47 Radioaktiivisuus 47 Kalkkikivet 47 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Pellinki and Porvoo map-sheet areas 48 Introduction 48 Sedimentogenous rocks 48 Volcanic rocks 49 Plutonic rocks 50 Anorogenic plutonic rocks 50 Dike rocks 51 Stratigraphy and age relations in the rocks 51 Structure of the bedrock and metamorphism 51 Kirjallisuutta - Literature 52

6 5 TUTKIMUSVAIHEET Seuraavassa selostettavat Porvoon (3021) ja Pellingin (3012) kallioperakartat on kasitelty yhtena yhtenaisena alueena, joka kasittaa maanmittaushallituksen 1 : kaavaisen topografisen karttalehden Porvoo ( ) alueen hieman laajennettuna ulkosaariston osalta Alueeseen kuuluu Porvoon kaupunki kokonaan, Porvoon maalaiskunta ja Pernajan pitaja suurimmaksi osaksi seka pienehkoja alueita Pornaisten, Askolan ja Ruotsinpyhtaan pitajista seka Loviisan kaupungista Alueella on 1880-luvulla suoritettu geologista kartoitusta, jonka tuloksena on julkaistu K Ad Mobergin tekemina karttalehdet n :o 4, Pellinki, vuonna 1881 (selityksen suomennos 1889) ja n :o 7, Porvoo, vuonna 1884 (selityksen suomennos 1888) Alueelta on myohemmin tehty myos useita erillisia tutkimuksia Vanhin niista on Benj Frosteruksen Virvikin pallograniittia kasitteleva julkaisu (Frosterus, 1892) Saaristoalueelta on ilmestynyt ns Pellingin aluetta kasitteleva J J Sederholmin tutkimus vuonna 1923 Alueen itaosassa esiintyva rapakivi kuuluu suureen Viipurin alueen rapakiviesiintymaan, josta tutkimuksen on julkaissut Walter Walil 1925 Alueen lansiosassa esiintyvasta ns Onaksen graniitista on ilmestynyt L H Borgstromin 1931 laatima tutkimus Lisaksi on ilmestynyt alueellisia tutkimuksia Pernajan lahden ymparistoalueesta (Vaasjoki, 1953) ja ns Pellingin alueesta (Laitala, 1973) seka pro gradu -tutkielmat saaristoalueesta (Renvall, 1934) ja Pernajan Koskenkylasta (Yletyinen, 1952) Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta suoritetussa uudessa kartoituksessa on kenttatyossa kaytetty pohjakarttoina pitajankarttoja 1 : seka ilmakuvakarttoja 1 : Eri henkiloiden kartoittamat alueet kayvat ilmi kuvan 1 kartakkeesta Painatustyossa on Porvoon kallioperakartan karttapohjana kaytetty maanmittaushallituksen topografikarttaa 1 : ja Pellingin kallioperakartan karttapohja on yksinkertaistettu maanmittaushallituksen ilmakuvakartoista mittakaavaan 1 : Puhtaaksipiirtamisen Geologisessa tutkimuslaitoksessa on Porvoon kallioperakartan osalta tehnyt rouva Kyllikki Konkola ja Pellingin kallioperakartan osalta rouva Kerttu Jarvinen Selityksessa esitetyt kivilajien mineraalikoostumukset on maaritetty pistelaskumenetelmalla Naista osan on tehnyt tutkimusassistentti Reijo

7 ' 26 00' ' 7 Rx00 8 a \ i ~ ;10 12(:~ LOVIJSA~ c 11,; ` 60` d 10 km ' Kuva 1 Eri henkiloiden kartoittamat alueet Pellingin ja Porvoon kartta-alueilla Fig 1 The areas mapped by different persons 1 Nils Edelman 1954, 2 Matti Laitala 1954, 3 Matti Laitala 1958 ja/and 1960, 4 Matti Laitala 1959, 5 Ilpo Laiti 1959, 6 Matti Laitala 1960, 7 Veijo Saaritsa 1960 ja/and 1961, 8 Pauli Vzaniinen 1960, 9 Seppo Turkka 1960, 10 Boris Winterhalter 1961, 11 Matti Laitala 1961, 12 Oke Vaasjoki 1953 Niemela Kivilajeista mainitut radiometriset ianmaaritykset on tehty kallioperaosaston isotooppiyksikossa Olavi Kouvon johdolla Suomenkielen tarkastuksen on tehnyt Ritva Salonen ja englanninkieliset kaannostyot Paul Sjoblom Heille seka kaikille niille, jotka ovat avustaneet karttojen ja taman selityksen laadinnassa, haluan lausua parhaimmat kiitokseni

8 7 KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET JA MORFOLOGIA Porvoon (3021) j a Pellingin (3012) kartta-alueiden kalliopera kuuluu svekokarjalaisen vuorijonon syvalle kuluneeseen juuriosaan ja tarjoaa Etela-Suomen kallioperassa esiintyvien erilaisten kivilajityyppien monipuolisen valikoiman Taman erilaisuuden perusteella alueen kalliopera voidaan jakaa erilaisiin osiin, joista selvimmat ovat alueen itareunalla esiintyva Kaakkois-Suomen suuren rapakivialueen lansireuna seka alueen lansiosassa rapakivien kanssa samaan ryhmaan kuuluva Onaksen graniitti Suurin osa alueesta on kuitenkin Etela-Suomen rannikkoalueelle tyypillisia graniittisia ja granodioriittisia syvakivea, jotka muodostavat kooltaan vaihtelevia massiiveja Niiden joukossa on pienehkoja syvakivien lapitunkemia ja usein myos breksioimia pintasyntyisten kivilajien muodostumia Alueen etelaosassa Pellingin saaristossa ja sen ymparistossa on harvinaisen hyvin sailynyt etupaassa vulkaanisista kivista koostunut alue, joka muodostaa oman Etela-Suomen kallioperan yleisesta tyylista poikkeavan kokonaisuutensa Lisaksi on viela erikoisuutena mainittava alueen keskella graniitin ymparoimana sijaitseva, taysin omaa harvinaista kivilajiluokkaansa edustava Virvikin pallograniitti Porvoon kartta-alueen syvakivet ovat paaasiassa graniittia, kvartsidioriittia ja granodioriittia Paikoin esiintyy vahaisia gabroja, joiden yhteydessa saattaa olla myos peridotiittia ja dioriittia Pellingin kartta-alueella syvakivet ovat gabroja seka kvartsi- ja granodioriitteja Satunnaisesti alueilla voi esiintya myos tonaliittia, kvartsimontsodioriittia seka kvartsimontsoniittia Pintasyntyisista kivista ovat kiillegneissit vallitsevia Porvoon kartta-alueen luoteisosassa Happamia kvartsi-maasalpaliuskeita ja -gneisseja esiintyy yhtenaisena alueena kartta-alueiden etelaosassa, jossa on myos paaasiassa emaksista vulkaniiteista koostunut muodostuma Lisaksi ilmeisesti vulkaanista alkuperaa olevia amfiboliitteja esiintyy hajanaisina vyohykkeina Porvoon kartta-alueen pohjoisosissa Kalliopera on yleensa hyvin paljastunutta, minka vuoksi eri kivilajien kentalla tapahtuvaan maaritykseen tarvittava havaintotiheys on ollut riittava Sen sijaan eri kivilajien valiset rajat ovat monin paikoin tulkinnanvaraisia keskinaisten seoskivilajien ja valimuotojen vuoksi Kartalle kukin kivilajialue on pyritty merkitsemaan runsaimmaksi arvioidun kivilajin mukaan Alueen topografia on paaasiassa kallioperan pintamuodoista johtuvaa, ja korkeussuhteet muotoutuvat osittain kivilajien mukaan Syvakivet ja Pellingin alueen laavakivet kohoavat kulutusta hyvin kestaneina ymparistoaan korkeammalle Liuskeet ja gneissit ovat kuluneet syvemmalle ja muodostavat nykyisellaan laajoja viljelysalueita Kokonaisuutena alueen reliefi on jokseenkin tasainen Poikkeuksena tasty tasaisuudesta on kuitenkin Ilolan kylan ( B) lahiymparisto, jossa korkeuserot ovat suurempia ja niiden vaihtelu nopeampaa

9 8 PINTASYNTYISET KIVILAJIT Sedimenttisyntyiset kivilajit Happamat gneissit Geologiselle kartalle keltaisella varilla merkityt happamat gneissit ovat kvartsi-maasalpagneisseja ja -liuskeita Niita esiintyy vahaisina vyohykkeina Porvoon kartta-alueen lansireunalla, Lillpernavikenin pohjoisosan lansi- ja pohjoispuolella seka Pernajan Koskenkylassa Edellisia suurempi ja yhtenaisempi vyohyke on Porvoon kartta-alueen etelaosassa Pellingin saariston vulkaanisista kivista muodostuneen alueen pohjoispuolella Happamien gneissien rakenne on granoblastinen Alueella on vallitsevana karkeahko tyyppi, jonka raesuuruus on alle 3 mm Taman ohella on myos hienompirakeisia tyyppeja, joiden raesuuruus on alle 1 mm Paamineraaleina kvartsin ohella ovat yleensa joko plagioklaasi tai kalimaasalpa seka biotiitti ja muskoviitti Plagioklaasia (jonka koostumus on oligoklaasi) sisaltava kivi on variltaan harmaa, kun was kalimaasalpaa sisaltavat tyypit ovat variltaan punertavia Biotiitti ja muskoviitti esiintyvat seka yhdessa etta erikseen Paamineraalien lisaksi kivissa on myos serisiittia, kordieriittia, granaattia, sillimaniittia ja kalsiittia Serisiitti on yleensa kalimaasalvan muuttumistulos Aksessoreina on apatiittia ja zirkonia Tallaisten kvartsi-maasalpaliuskeiden mineraalikoostumuksia ovat taulukon 1 analyysit 1-6 Taulukko 1 Kvartsi-maasalpagneissien mineraalikoostumuksia Table 1 Mineral composition of quartz-feldspar gneisses Kvartsi - Quartz Kalimaasalpa - Potassium feldspar Plagioklaasi - Plagioclase (An % ~) Biotiitti - Biotite Muskoviitti - Muscovite Serisiitti - Sericite Kordieriitti - Cordierite Sarvivalke - Hornblende Kalsiitti - Calcite Aksessorit - Accessories ,1 53,9 51,4 48,8 48,2 47,2 45,0 32,2 31,4 19,0 9,0 21,9-35, ,6 0,7 6,6 0,6 13,6-40,1 25,5 35,9 46,1 58,4 (27) (23) (28) - (21) (15) (28) (25) (27) 5,2 1,1 13,0-5,6 19,0 16,4 19,0 13,0 35, , ,2 14,8 7, ,3 12,8 2,2 20,1 4,0 0,3-0,1-0,1 1,2 2,7 0,7 1,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1 Hallonholmen, Porvoon m1k A x=6683,04, y=441,76 2 Stora Byttholmen, Pernaja A x=6682,76, y=444,13 3 Killingo, Pernaja A x=6682,00, y=441,08 4 Stora Byttholmen, Pernaja A x=6682,75, y=444,12 5 Stora Byttholmen, Pernaja A x=6682,75, y=444,08 6 Svedjeholmen, Porvoon m1k A x=6682,64, y=441,40 7 Brandholmen, Pernaja D x=6686,76, y=448,26 8 Viasholmen, Pernaja A x=6683,80, y=444,30 9 Kardrag, Porvoon m1k C x=6683,92, y=437,88 10 Stora Andholmen, Pernaja B x=6685,85, y=452,95

10 Lillpernavikenin pohjoisosan pohjoispuolella, Pernajan Koskenkylassa seka Porvoon kartta-alueen etelaosassa sisa1tav it kvartsi-maasalpagneissit sarvivalketta, jonka maaran lisaantyessa kivi usein muuttuu vahitellen amfiboliitiksi Etelaisen vyohykkeen itaosassa on lisaaineksena myos diopsidia seka satunnaisesti myos turmaliinia Sarvivalkepitoisista kvartsi-maasalpagneisseista esimerkkeina ovat taulukon 1 analyysit 7-10 Taulukon 2 analyysit 11, 12 ja 13 esittavat kvartsi-maasalpagneissien kemiallisia koostumuksia Taulukko 2 Kvartsi-maasiilpigneissien kemiallisia koostunniksia Table 2 Chemical corn posit/on of quart ;-feldspar gneisses Kvartsi-maasiilpagneissi Quartz- SiO, 76,76 79,90 75,34 feldspar gneiss Honsholmen, Porvoon TIO, 0,91 0,45 0,32 mlk A x=6681,80 ; y=440,70 A1,0,; 11,55 10,38 12,59 Anal Ake Renvall, 1934 Fe,O ; 0,34 1,48 0,48 12 Kvartsi-maasalpagneissi, konglomeraatin FeO 0,70 0,60 1,42 pallo - Quartz-feldspar gneiss, a yln0 0,05 conglomerated pebble MgO 1,05 0,83 0,79 Sunddn, Porvoon mlk, A CaO 0,82 1,90 1,87 x=6681,90, y=440,44 Na,O 2,27 3,25 3,32 Anal Ake Renvall, 1934 K,,O 5,40 0,99 2,90 13 Kvartsi-maasalpiigneissi - Quartz- 1,O+ 0,01 0,06 0,92 feldspar gneiss Skdndalsudden, Pernaja, 1 0,50 0,60 0, B x=6685,17 ; y=451,46 P,05 0,06 Anal Aulis Heikkinen 100,31 100,44 100,10 Q 39,57 51,90 39,11 or 31,91 5,85 17,12 ab 19,21 27,50 28,10 an 4,06 9,42 8,88 C 0,48 0,57 0,73 olfo fa en 2,62 2,07 1,97 fs 1,77 di en fs wo - rnt 0,63 0,70 ii 1,47 0,85 0,61 ru 0,13 - hm 0,34 1,04 ap - 0,14 a cc fern 4,56 4,59 5,19 Qu 43,63 60,88 46,37 Or 35,19 6,86 20,32 Ab 21,18 32,26 33,31 Qu 41,76 54,82 41,95 Or 33,68 6,18 18,38 Ab 20,27 29,05 30,14 An 4,29 9,95 9,

11 1 0 Metamorfoosin yhteydessa tapahtunut uudelleen kiteytyminen on yleensa havittanyt alkuperaiset syntytapaan viittaavat primaarirakenteet Kuitenkin erikoisesti etelaosan hienorakeisissa kvartsi-maasalpagneisseissa on havaittavissa klastiseen rakenteeseen viittaavia piirteita, ja paikoin esiintyvaa kauniisti sailynytta juovaisuutta lienee pidettava alkuperaisen kerroksellisuuden reliktina Nama seikat viittaavat kvartsi-maasalpagneissien sedimenttisyntyiseen alkuperaan Nykyisen mineraalikoostumuksensa mukaan niiden voidaan olettaa olleen hiekkasedimentteja, joihin on sedimentaatiovaiheen aikana sekoittunut seka saviainesta etta vulkaanista tuhkaa Lillpernavikenin pohjoisosan tienoilla, Pernajan Koskenkylassa ja Porvoon kartta-alueen etelaosassa olevan vyohykkeen itaosassa saattaisi osa happamista gneisseista olla alkuperaltaan myos intermediaarista vulkaanista tuhka-ainesta Kiillegneissit Geologiseen karttaan on sinisella varilla merkitty runsaasti kiilletta sisaltavia gneisseja, jotka Porvoon kartta-alueen luoteis- ja lansiosissa esiintyvat useina kapeahkoina graniittien toisistaan erottamina vyohykkeina Samanlaisia vyohykkeita esiintyy myos Pernajan Koskenkylan alueella Forsbyvikenin ita- ja lansipuolilla Taman lisaksi on kiillegneisseja myos pienina alueina graniittien joukossa seka valikerroksina kvartsi-maasalpagneisseissa Graniittien yhteydessa esiintyvat kiillegneissit ovat yleensa voimakkaasti pienoispoimuttuneita ja jokseenkin saannollisesti suonigneissimaisia Suonien esiintymisrunsaus vaihtelee suuresti Suonien aines on koostumukseltaan graniittia, ja ne edustavat todennakoisesti laheisista graniiteista lahtoisin olevaa veniittista materiaalia Suurempien kiillegneissivyohykkeiden keskusosissa voi kivilajia tavata myos homogeenisina osueina Kiillegneissien rakenne on granoblastinen Niiden raekoko vaihtelee Etelaosan kvartsi-maasalpagneisseissa valikerroksina esiintvvissa kiilleliuskemaisissa tyypeissa raekoko on alle 1 mm, kun sita vastoin kartta-alueen pohjoisosan voimakkaasti muuttuneissa tyypeissa raekoko on yleensa 1-3 mm Paamineraalit, joiden keskinaiset paljoussuhteet vaihtelevat, ovat plagioklaasi (Ants-35), kvartsi ja biotiitti Karkearakeisissa kiillegneisseissa esiintyy myos mikrokliinia, kun taas paremmin sailyneissa hienorakeisissa tyypeissa sita ei sanottavasti ole Pohjoisosassa granaattia on lahes saannollisesti suurina porfyroblasteina ja kordieriittia hyvin usein Paikoin granaattia ja kordieriittia on myos kiillegneissien graniittisissa suonissa ja juonissa Etelaosan kiillegneississa on tavattu myos sillimaniittia Aksessorit ovat apatiitti ja zirkoni Taulukon 3 analyysit 14, 15 ja 16 esittavat kiillegneissien mineraalikoostumuksia Porvoon kartta-alueen pohjoisosan kiillegneissit amfiboliittien laheisyydessa saattavat sisaltaa myos sarvivalketta Sarvivalkkeen lisaantyessa huomattavasti kiillegneissi vaihettuu vahitellen amfiboliitiksi

12 1 1 Taulukko 3 Kiillegneissien ja tuffiittien mineraalikoostumuksia Table 3 Mineral composition of mica gneisses and tuffires Plagioklaasi - Plagioclase 27,3 29,1 38,3 39,2 (An,6 ) (22) (35) (25) (48) Kalimaasalpa - Potassium feldspar 4,2 5,1 Kvartsi - Quartz 41,5 30,1 12,1 7,6 Biotiitti - Biotite 25,8 40,5 29,1 Granaatti - Garnet - 4,5 Kordieriitti - Cordierite 10,8 Sarvivalke - Hornblende 52,7 Aksessorit - Accessories 1,2 0,3 0,1 0,5 100,0 100,0 100,0 100,0 14 Kiillegneissi - Mica gneiss Aparnas, Porvoon mlk C x=6680,67, y=435,77 15 Kiillegneissi - Mica gneiss Kardrag, Porvoon mlk C x=6683,78, y=437,90 16 Kiillegneissi - Mica gneiss Vanha-Moisio, Porvoon mlk B x=6706,18, y=420,48 17 Tuffiitti - Tuffite Pellinki, Porvoon m1k B x=6676,88, y=434,64 Porvoon kartta-alueen pohjoisosassa kiillegneissien syntytapaan viittaavat pri maarirakenteet ovat metamorfoosin vaikutuksesta tuhoutuneet Alueen etelaosassa kvartsi-maasalpagneississa valikerroksina olevissa kiilleliuskemaisissa tyypeissa on paikoin suhteellisen hyvin sailynytta kerroksellisuutta, jossa paikoin on havaittavissa kerrallisuuttakin Kiillegneissit ovat todennakoisesti alkuperaltaan savisedimentteja Kalkki- ja karsikivet Porvoon kartta-alueelta tavatuista vahaisista kalkkikiviesiintymistii suurin sijaitsee Molnbytraskeista n 2 km koilliseen ( D, x=6707,40, v=434,70) granodioriitin keskella olevan pienen kiillegneissimuodostuman yhteydessa Vuosisadan alussa rata kalkkia on myos louhittu (Eskola, Hackman, Laitakari, Wilkman, 1919) Porvoon kartta-alueen etelaosassa esiintyvan kvartsi-maasalpagneissin yhteydessa esiintyy vahaisia kalkkivalikerroksia vyohykkeessa, joka kulkee suunnilleen Sundon pohjoispuolitse itaan syvakivialueen rajalle saakka Suurimmat naista esiintymista on merkitty karttaan Kaikki nama kalkkikivet ovat hyvin epapuhtaita ja sisaltavat kalsiitin ohella vollastoniittia seka karsimineraaleina granaattia, diopsidia, amfiboleja seka epidoottia Lisaksi niiden joukossa on runsaasti valikerroksina laheisyydessa esiintyvia gneisseja Paikoin varsinkin Porvoon kartta-alueen etelaosassa olevan happaman gneissin yhteydessa esiintyvat pienet kalkkiesiintymat ovat muuttuneet taysin karsikiveksi Kalkkikivien esiintyminen alkuperaltaan sedimenttisyntyisten kivilajien yhteydessa viittaa myos kalkkikivien sedimenttisyntyiseen alkuperaan

13 1 2 Konglomeraatit Porvoon kartta-alueen etelaosassa on kvartsi-maasalpagneissien joukossa konglomeraatteja suunnilleen linjan Tirmo-Grano etelapuolella Tirmossa ne muodostavat ainoastaan vahaisia valikerroksia, kun sen sijaan etelampana, vyohykkeella Sundo-Viasholm, ne esiintyvat pitkahkoina ja yhtenaisina vyohykkeina Konglomeraattikerrosten vahvuudet vaihtelevat 1 :sta 20 metriin Naista leveimmat ovat vvohykkeen etelaosissa, ja Sundon itarannalla on nakyvissa yksi parhaimmista konglomeraattiesiintymista Konglomeraatin pallot ovat variltaan vaaleita Mineraalikoostumukseltaan ja rakenteeltaan ne ovat samanlaisia kuin ympariston kvartsi-maasalpagneissit Eraasta konglomeraatin pallosta on analyysi taulukossa 2 nro 12 Pallojen valirnassa on variltaan niita tummempaa Paamineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi, biotiitti, sarvidalke ja mikrokliini Lisaksi voi esiintya kummingtoniittia, epidoottia ja eraissa tapauksessa myos diopsidia Kvartsia on paitsi pienirakeisena massana myos suurehkoina pyoristyneina hajarakeina tai useasta rakeesta muodostuneena rykelmana Plagioklaasia saattaa esiintya myos suurehkoina reunoiltaan syopyneina hajarakeina Plagioklaasin koostumus on An2o-25 Amfibolien maara vaihtelee eri paikoissa suuresti Se lisaantyy kuitenkin saannollisesti etelampana esiintyvaa vulkaanisista kivista muodostunutta Pellingin aluetta kohden Konglomeraattien sedimenttiluonteeseen viittaa niiden esiintyminen alkuperaltaan sedimenttisyntyisten kvartsi-maasalpagneissien yhteydessa seka niissa havaitut alkuperaisrakenteet Tasty esimerkkina voidaan mainita Sundon itarannalla konglomeraattikerroksessa havaittava pallojen koon pieneneminen kerroksen alaosasta pintaan pain mentaessa Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit Vulkaanisperaiset kivilajit Amfiboliitteja ja sarvivalkegneisseja on etupaassa kartta-alueen pohjoisosassa useina pienehkoina vyohykkeina yleensa samoilla alueilla kiillegneissien ja kvartsimaasalpagneissien kanssa Lisaksi nnta esiintyy valikerroksina edella kuvattujen suprakrustisten kivien yhteydessa Amfiboliitit ovat pienirakeisia (raekoko alle 0,5 mm) ja esiintyvat homogeenisina yleensa suurten vyohykkeiden keskusosissa Tallaisten vyohykkeiden reunaosien amfiboliiteissa on sita vastoin useinkin vaihtelevia maaria niita ymparoivien syvakivien juonia ja suonia Nama amfiboliitit ovat lisaksi voimakkaasti metamorfoituneet, jolloin raesuuruus on kasvanut (raekoko alle 1,5 mm) Tuloksena on talloin sarvivalkegneissi Amfiboliittien paamineraalit ovat plagioklaasi (An,s-3o), sarvivalke ja kvartsi Sarvivalkegneisseissa saattaa olla edella mainittujen lisaksi myos vaihtelevia maaria kalimaasalpaa Lisaaineksina voi esiintya kummingtoniittia, biotiittia, kloriittia, epidoottia ja amfiboliiteissa myos diopsidia

14 1 3 Voimakkaan metamorfoosin vaikutuksesta alkuperaiset rakennepiirteet Porvoon kartta-alueen pohjoisosassa ovat havinneet Sen etelaosassa on kuitenkin tavattu amfiboliitissa kerrosrakennetta, joka antaa aiheen olettaa sen olleen vulkaanista alkuperaa olevaa tuhkasedimenttia Onkin todennakoista, etta amfiboliitit ja sarvivalkegneissit ovat alkuperaltaan joko tuhkasedimentteja tai emaksisia laavakivia Kerroksiset tuffiitit Emdksiset tuff iitit Pellingin alueen vulkaanista syntyperaa olevista kivista vallitsevia ovat kerroksiset emaksiset tuffiitit Ne esiintyvat lukuisina patjoina, joiden paksuudet vaihtelevat alle metrista muutamiin kymmeniin metreihin saakka Tavallisimmin nama patjat muodostuvat useista selvasti toisistaan erottuvista kerroksista, joiden paksuudet vaihtelevat alle senttimetrin vahvuudesta aina muutamiin kymmeniin senttimetreihin Naissa kerroksissa on paikoin hyvinkin runsaasti alkuperaisia erinomaisesti sailyneita sedimenttirakenteita (kuvat 2-8) Kuva 2 Hienorakeista emaksisi :i tuffiitti l, jo- i vaaleampia epidoottipitoisia v :ilikeri ksia ja virtakerroki, Ilisuutta Fig 2 Fine-grained basic tuffite kith a lighter, epidote-bearing intercalation and cross bedding Alskholmarna, Porvoon mlk x=6678,40, y =441,90

15 14 Kuva 3 -Miner_ tliainek<- '< irkcu,teen vaihtelua -rroksis- r Kivessii niikvs-issii mvo, kerrokscllisuutta leikkaava isuus Fig 3 Variation in the ch i-ee of coarseness of the constitrrentr of the tuffite Ialers The rock also exhibits schistosity inh- s, stratification Pellinki, Porvoon mlk, B x=6671 4'4,64 Kuva 4 Aallonmcrkkejii tuffiirissa Fig 4 Current ripple oc irks in tufkte Alskholmarna, Porvoon mlk B x=6678,40, 0=441,90

16 1 5 Kuva 5 "Scour and fill" Fig 5 "Scour and fill" i tuffite Alskholmarna, Porvoon mlk B x=66 ;5,40, y=447,90 Kuva 6 Eroosion aiheuttama kuoppa tuffiitis Kuoppa on tavttvnvt mvohemmin uudella tuffiaineksella, jonka kerrokset mv6tailevat kuopan reunoja Fig 6 Cavity caused by erosion in tuffite Cavity later filled with new ash material, the lavers of which conform to the edges of the cavity Pellinki, Porvoon mlk B x=6676,56, y=434,86 Kent takuvissa klytetyn numcrolaatan pituus on 12 cm - The label used in the field photos is 12 cm

17 16 Kuva 7 A' t:takerrokselli~ _ t iffiitissa Fig 7 s l? to/fire Gasholmen, Pernai ,70, y=447,30 Kuva 8 Liukum' sta aiheutunutta poimutusta tuffiitissa Ku in alaosassa niikvvis,, ; aallonmerkkejii (vert kuva 4) Fig S Prnec'ortenepor,ureoos folclino io tulfite Ripple marks in lower part of picture (( ;f, Fig 4) Alskholmarna, Porvoon mik B x=6678,40, y=441,90

18 Emaksiset tuffiitit ovat variltaan tummia Paamineraalit ovat tummuudeltaan vaihteleva vihrea sarvivalke ja andesiini Naiden Iisaksi esiintyy yleensa vaihtelevia maaria epidoottia, kloriittia, biotiittia ja kvartsia Aksessoreina on titaniittia, magnetiittia ja zirkonia Emaksisten tuffiittien raekoko vaihtelee Hienorakeisissa tyypeissa raekoko on alle 0,1 mm ja karkeammissa alle 0,4 mm Yleisimpia oval tyypit, joiden raekoko on alle 0,2 mm Seka hienorakeiset etta varsinkin karkeammat tuffiitit saattavat sisa1taa myos niita suurempia, n 1 mm :n lapimittaisia uraliitti- ja plagioklaasihajarakeita seka -sirpaleita Plagioklaasi on talloin voimakkaasti serisiittiytynytta Vulkaanisista kivista muodostuneen Pellingin alucen pohjoisreunalla voimakkaan metamorfoosin vaikutuksesta alkuperainen kerroksinen rakenne on paikoin havinnyt ja raekoko kasvanut (0 = alle 2 mm) Mineraalikoostumus on sama kuin hyvin sailyneilla tuffiiteilla Emaksisten tuffiittien mineraalikoostumusta edustaa taulukossa 3 analyysi Interm ediaariset ja happamat tuffiitit Emaksisten tuffiittien runsauteen verrattuna esiintyy intermediaarisia ja happamia tuffiitteja niukasti Runsaimmin niita on Porvoon kartta-alueen kaakkoisosassa Hastdn, Hamnholmin ja Furuholmarna-saarien seuduilla kapeahkoina, muutaman metrin vahvuisina kerrospatjoina emaksisten tuffiittien ja laavakivien joukossa Furuholmarna-saarien luoteisreunalla intermediaarisia ja happamia tuffiitteja on nahtavissa n 200 m :n vahvuisena muodostumana, johon liittyy myos laavakivia Kartalle se on merkitty keltaisella varillii Muualla, etupaassa vulkaanisen alueen pohjoisreunalla, intermediaarisia ja happamia tuffiitteja on vain vahaisina yksinaisina kerroksina emaksisten tuffiittien joukossa Variltaan happamat tuffiitit ovat punertavia ja intermediaariset tyypit punertavan harmaita Rakenne on granoblastinen Raekoko vaihtelee Hienorakeisissa tyypeissa on rakeiden lapimitta alle 0,01 mm ja karkeammissa alle 0,5 mm Molemmissa esiintyy myos melko saannollisesti suurempia, 0,5 1 mm :n lapimittaisia kvartsi- ja plagioklaasihajarakeita Plagioklaasin koostumus on An, o _, ; Perusmassan paamineraalit ovat plagioklaasi (Anio-15), kvartsi ja kalimaasalpa, joiden keskinaiset runsaussuhteet vaihtelevat eri tyypeissa Lisaksi kivet sisaltavat vaihtelevia maaria epidoottia, sarvivalketta, kloriittia, muskoviittia ja magnetiittia Intermediaariset ja happamat tuffiitit liittyvat laheisesti toisiinsa Siksi niiden erottaminen toisistaan luonnossa on useinkin vaikeaa ja perustuu etupaassa vain erilaisten varisavyjen havaitsemiseen Agglomeraatit Agglomeraatteja on vulkaanista alkuperaa olevien kivilajien yhteydessa Pernajan Koskenkylassa Porvoon kartta-alueen pohjoisrcunassa seka Pellingin alueella Pernajan Koskenkylan agglomeraatti esiintyy tuffiitin yhteydessa (0 Vaasjoki, 1953 ja I Laitakari & A Simonen, 1963) Sen osittain porfyyrisia rakennepiirteita omaavat pallor ovat metamorfoosin vaikutuksesta voimakkaasti venyneita Pallojen valinen perusmassa on jokseenkin samanlaista kuin ymparoivat tuffiitit

19 1 8 Kuva 9 As,lomeraatti Fig 9 i1gglornerdte Pellinki, Porvoon mik B x=6676,56, y=434,86 Myos Pellingin alueella agglomeraatit liittvvat laheisesti tuffiitteihin esiintyen vahvuudeltaan vaihtelevina patjoina tuffiittien joukossa Agglomeraattien deformoitumisaste vaihtelee alueittain Jonkinlaisena yleissaantona voidaan mainita, etta Pellingin alucen pohjois- ja etekareunoilla ne ovat deformoituneet voimakkaimmin kun tags sen keskiosissa ne ovat paremmin sailyneitii (kuva 9) Tal1oin niissa voidaan viela havaita alkuperaisrakenteita Agglomeraattien fragmenttien koot vaihtelevat 1 cm :sta 2 m :iin Tavallisimpia ovat kuitenkin heitteleet, joiden koot ovat 2-20 cm Heitteleet vaihtelevat myos koostumukseltaan Hyvin usein ne ovat uraliittiporfyriittista ja plagioklaasiporfyriittistii matcriaalia, mutta tavataan mvds tuffiittisia ja alueen itaosassa maasalpaporfyyrisia heitteleita Agglomeraattien perusmassa on tuffiittista materiaalia Emaksiset laavakivet Pellingin alueella esiintvvista emaksisista laavakivista vleisimpia ovat uraliittiporfyriitit, plagioklaasiporfyriitit seka edella mainittujen valimuotoa edustavat uraliitti-plagioklaasiporfyriitit Yleensa laavakivet esiintyvat tuffiittien ja agglomeraattien yhteydessa lukuisina n 1-10 m :n vahvuisina kerrosmyotaisina patjoina, joita kapeutensa vuoksi ci ole voitu merkita karttaan Sen sijaan kooltaan huomattavat laavakivimuodostumat on merkitty karttaan Nita esiintyy Suur-Pellingin keski-

20 1 9 Kuva 10 Uraliittiporfyriittipatjan fragmentoitunut vlapinta Oikeassa ylanurkassa nakyvissa paallaolevat tuffiittikerrokset Fig 10 Fragmented upper surface of uralite porphyrite bed Visible in upper right corner are the overlying tuffite layers Alskholmarna, Porvoon mlk B x=6678,22, y=442,43 osassa, Hasselon tienoilla, vyohykkeessa Tirmo-Sarvsaldn etelaosa-stora Risholmen seka Pernajan Koskenkylassa Hasselon tienoilla on tallaisen laavakivimuodostuman voitu todeta koostuvan useista ohuemmista laavapatjoista Pernajan Koskenkylassa ja Pellingin alueen pohjois- ja etelareunoilla laavakivet ovat deformoituneet voimakkaimmin, kun taas Pellingin alueen keskusosissa niiden deformoitumisaste on heikompi Viimeksi mainitulla alueella onkin nahtavissa runsaasti kivilajien alkuperaisrakenteita, joista tarkeimmat ovat nopeasta jaahtymisesta aiheutuneet tyynylaavarakenteet (kuva 17), laavojen fragmentoituneet ylapinnat (kuva 10) seka laavapatjojen jaahtymisvaiheen aikana syntyneet sisaiset rakenteet, kuten juoksurakenne, raesuuruuserot patjan eri osissa ja manteleiden konsentroituminen laavapatjojen ylapinnoille Uraliittipor f yriitit Uraliittiporfyriittien (kuva 11) mineraalikoostumukset karttalehtialueiden eri paikoissa ovat jokseenkin samat Hienorakeisessa granoblastisessa perusmassassa (raesuuruus n 0,2 mm) on hajarakeina (0 0,5-12 mm) vihreaa tai vaaleanvihertavaa sarvivalketta, joka paikoin on sailvttanyt selvan pyrokseenin kidemuodon (kuva 12) Yhdesta paikasta on sarvivalkehajarakeen keskelta tavattu myos augiitin jaannoksia (kuva 13)

21 20 K-r a UraliittiporEvriitti Sis3ILl1 kvartsimanteleita Fi< 11 Clralite porphvritc with quartz amygdalae Sandholn Porvoon nrlk q x=6080,52, y=443,30 Kuva 12 UraliittiporEvriitti, jo uraliittiutunt 'n pvrokseenin kidemuoto viela saihvneena Fig 12 Uralite porphvrite io which the crystal jornt prroxr1lc n prcscrscd of the uralitized Korsli2llet, Pernaja A x=6684,52, y=451,66

22 2 1 Kuva 13 Uraliittiporfvriitti Uraliitin kcskella repaleista augiittia, ;vnka kidcmu,uto u,ittain ssiilvnvt Fig 13 Uralite porphvrite Core of uralite contains ragged augrte whose n vstal form is partly preserved Stensundsyiken, Porvoon mlk D x=6677,87, v=438,22 Granoblastinen perusmassa on hajarakeiden kaltaista sarviviilketta ja plagioklaasia (An40-4 ) Biotiittia esiintyy niukasti pienind sdloina, mutta se saattaa poikkeuksellisesti muodostaa moos suurempia r vkelmid, jolloin biotiitin raesuuruuskin on suurempi Lisaksi perusmassa sisdltad moos niukasti kvartsia seka aksessoreina apatiittia, titaniittia, magnetiittia ja epidoottia Mineraalikoostumuksista paatellen emaksisimmdt uraliittiporfyriitit ovat basalttisia Ndiden and ird on kuitenkin vdhdinen Yleensa alucen uraliittiporfyriittien kemiallinen koostumus on andesiittinen Uraliittiporfyriittien kemiallisia koostumuksia esittavat taulukon 4 analyysit Plagioklaasipor f yriitit Uraliittiporfyriittien esiintymistavasta poiketen plagioklaasiporfyriittien ei ole todettu muodostavan suuria vhtenaisia alueita Kuitenkin Stor Risholmilta Sondaron keskusosaan ulottuvassa vyohykkeessd ja Pernajan Koskenkyldssa toisin kuin yleensa ne muodostavat nun vahvoja patjoja, etta ne on voitu merkita karttaan Yleensa tuffiittien ja agglomeraattien joukossa kerrospatjoina esiintyvien plagioklaasiporfyriittien (kuva 14) perusmassa on hienorakeista (raekoko alle 0,2

23 2 2 Taulukko 4 Emaksisten ja intermediaaristen laavakivien kemiallisia koostumuksia Table 4 Chemical composition of basic and intermediate lava rocks Si02 Ti0 2 A1203 Fe2O3 FeO MnO MgO CaO 1\a20 K 20 P203 H20+ H 2O- Q or ab an of fo fa en fs di en fs mo mo lilt it hm ap fern Qu Or Ab 100 Qu Or Ab An ,06 50,18 47,25 53,97 50,78 52,28 63,68 66,57 0,92 13,97 0,70 14,58 0, ,00 15,23 0,75 18,08 0,87 20,75 0,92 15,84 0,58 14,56 1,41 1,27 4,74 8,47 2,80 2,35 1,80 3,46 7,59 9,14 7,06 3,44 5,33 5,20 4,55 2,51 0,09 0,12 0,13 0,13 0,11 0,10 0,08 0,10 6,95 9,90 6,86 2,52 5,72 2,70 1,99 1,42 9,48 9,60 7,92 13,12 10,80 8,18 5,93 4,57 2,06 1,98 1,72 1,05 3,12 3,82 3,42 3,40 0,63 0,49-1,92 0,16 0,25 0,22 1,00 1,55 2,02 2,30 0,18 0,56 1,70 2,68 0,23 0,93 0,05 1,06 1,66 0,50 0,75 0,05 99,72 99,66 100,13 100,38 99,55 99,46 100,73 100,45 10,12 21,60 0,91 19, ,72 2,89 11,34 1,48 5,91 9,16 11,94 13,59 17,43 16,75 14, ,40 32,32 28,94 28,77 27,01 29,45 38,02 36,11 32,37 34,89 21,90 17,67 2,18 1,44 0,96 0,51 2,11 1,05 12,50 8,25 17,05 10,23 15,65 7,57 5,54 2,50 5,53 5,23 3,48 3,87 2,40 0,66 4,81 4,50 0,06 6,28 5,70 1,19 1,47 1,14 3,17 2,70 0,03 2,57 1,13 1, ,36 7, ,26 8,85 2,37 3,14 1, ,04 1,84 6,87 8,61 4,06 3,41 2, ,75 1,33 1,18 1,90 1,44 1,65 1,75 1,10 2,53 0,38 0,52 0,43 40,88 48,86 33,31 31,34 33,82 20,51 17,95 12,65 32,35 67,59-2,14 32,30 38,90 11,91 14,74 43,81 4,62 18,29 21,61 19,77 19,60 55,74 85,26 56,19 27,79 81,71 76,25 47,93 41,50 17,35 31,74 1,18 23,70 31,00 6,39 5,90 17,75 2,17 9,14 11,85 14,51 15,62 29,91 34,12 22,77 13,05 40,81 41,82 35,17 33,07 46,35 59,98 59,48 53,04 50,05 45,15 26,62 20,31 18 Uraliittiporfvriitti, sisiiltaa kvartsimanteleita - Uralite porphyrite, including quart amygdaloids Sandholmen, Porvoon mik, A x=6680,45, y=442,90 Anal E Makinen (Sederholm, 1923, s 28) 19 Uraliittiporfyriitti - Uralite porphyrite Batviken, Porvoon mlk C x=6680,10, v=436,10 Anal E Makinen (Sederholm, 1923, s 34) 20 Uraliittiporfyriitti, laavapatjan fragmentoituneen vlaosan fragmentti -Uralite porphyrite, a fragment from upper portion of lava bed Alskholmarna, Porvoon mlk B x=6678,22, y=442,44 Anal A Heikkinen (Laitala, 1973, s 42) 21 Edella mainittujen fragmenttien valimassa - The mass in between the afore-mentioned fragments Alskholmarna, Porvoon mlk B x=6678,22, y=442,44 Anal A Heikkinen (Laitala, 1973, s 42) 22 Plagioklaasiporfvriitti - Plagioclase porphyrite Ratahallen, Pernaja C x=6684,40, y=447,64 Anal E Makinen (Sederholm, 1923, s 36) 23 Plagioklaasiporfvriitti - Plagioclase porphyrite Skogshallet, Pernaja, B x=6685,20, y=452,50 Anal E Makinen (Sederholm, 1923, s 74) 24 Karkearakeinen maasalpaporfyyri (meta-andesiitti) - Coarse-grained feldspar porphyry (metaandesite) Masholmarna, Porvoon mlk B x=6677,60, y=443,02 Anal E Makinen (Sederholm, 1923, s 51) 25 Hienorakeinen maasalpaporfyyri - Fine-grained feldspar porphyry Alblaktoren, Porvoon mlk C x=6680,28, y=446,56 Anal A Heikkinen (Laitala, 1973, s 30)

24 2 3 Kuva 14 Pl :i ioklaasiporfvriitti Fig 14 P:a~iodase porphprite Korsholms6ren, Porvoon mllc B x=6678,56, v=443,60 mm) ja koostuu paaasiallisesti plagioklaasista (An35-37) ja sarvivalkkeesta Sarvivalke on variltaan yleensa vihreaa, mutta myos vaaleanvihreiti ja heikosti sinertavia muunnoksia esiintvv Satunnaisesti on biotiittia ja kvartsia Aksessoreina on magnetiittia, titaniittia, apatiittia ja epidoottia Plagioklaasihajarakeet (0 0,5-4 mm, koostumus An4o-45) ovat usein omamuotoisia (kuva 15) Edella kuvatuista tvvpeista poikkeavia ovat ne plagioklaasiporfyriitit, jotka esiintyv it Pernajan Koskenkvlassa ja alueen kaakkoisosassa Stor Risholmenilta Nnteen pain Sondar6n keskusosaan ulottuvassa vyohykkeessa Naiden kivilajien perusmassa on samanlaista, mutta niissa on biotiittia ehka hiukan enemman kuin edella kuvatuissa Huomattavasti runsaammin naissa kivilajeissa on kuitenkin plagioklaasihajarakeita (kuva 16), joiden raekoko on suurempi kuin edella ja vaihtelee yleensa valilla 4-10 mm On tavattu kuitenkin hajarakeita, joiden pituus on 2-3 cm Plagioklaasin koostumus vaihtelee An24-32 Kivet sisaltavat myos kvartsia seka satunnaisesti kalimaasalpaa Paikoin nama plagioklaasiporfyriitit vaihettuvat karkearakeisimmiksi gabromaisiksi kiviksi, kuten on havaittavissa Stora Risholmenilta lanteen pain kulkevan vyohykkeen lansiosassa Plagioklaasiporfyriittien kemiallisista koostumuksista esimerkkin i on taulukossa 4 esitetty analyvsit 22 ja 23 Koostumukset vastaavat andesiittien kemiallisia koostumuksia Plagioklaasiporfyriittien mineraalikoostumuksia ovat taulukon 5 analyysit 26-31

25 2 4 Kuva 15, Plagioklaasiporfyriitti, jos,i omamuotoisia plagioklaasirakeita ja perusmassan juoksurakenne sailyneena Fig 15, Plagioclase porphyrite with idiomorphic plagioclase crystals and Horn structure prescrved in groundmass Olandet, Porvoon mlk D s=6678,35, y=438,10 Kuva 16 Plagio<ia ;iporfvriitti Fig 16 Plag' la ' porphvrite Skogsh3llet, Pernaja x=6685,20, v=452,54

26 2 5 Taulukko 5 Plagioklaasiporfyriittien mineraalikoostumuksia Table 5 Mineral composition of plagioclase porphyrites Plagioklaasi - Plagioclase (An % - ) Sarvivalke - Hornblende Biotiitti - Biotite Kvartsi - Quartz Kalimaasalpa - Potassium feldspar Epidootti - Epidote Aksessorit - Accessories ,2 51,3 48,9 37,5 29,3 52,8 (37) (35) (32) (28) (27) (24) 39,7 45,8 25,1 26,4 29,2 13,8-14,4 23,5 26,7 10,3 0,3 10,0 6,1 10,9 12,7 0,2 8,9 0,9 2,5 1,7 0,4 1,6 6,5 3,9 1,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 26 Stora Andholmen, Pernaja 3021 lob x=6685,92, y=452,98 27 Ratahallen, Pernaja C x=6684,42, v=447,65 28 Lilla Risholmen, Pernaja 3021 lob x=6685,34, y=452,66 29 Skoghallet, Pernaja B x=6685,18, y=452,58 30 Lilla Risholmen, Pernaja 3021 lob x=6685,32, y=452,64 31 Stora Risholmen, Pernaja 3021 lob x=6685,24, y=453,00 Uraliitti-plagioklaasiporf yriitit Esiintymistavaltaan samankaltaisia uraliitti- ja plagioklaasiporfyriittien kanssa ovat uraliitti-plagioklaasiporfyriitit, jotka ilmeisesti edustavat vdlimuotoa naiden kahden kiven valilla Hienorakeisessa valimassassa esiintyy hajarakeina seka sarvivalkettd etta plagioklaasia Molemmat kivet saattavat vaihettua aivan vahitellen taksi valimuodoksi Tyynylaavat Tyynylaavoja on seka uraliittiporfyriittien ja uraliitti-plagioklaasiporfyriittien etta harvemmin myos plagioklaasiporfyriittien yhteydessa (kuva 17) Vulkaanisista kivista muodostuneen Pellingin alueen pohjoisreunassa, vyohykkeessa, joka kulkee Pikku-Pellingin pohjoisosan kautta lanteen Suur-Pellingin pohjoisrannalle laavat ovat kapeina patjoina kerroksisten pyroklastisten sedimenttien joukossa Niita esiintyy myos Pellingin alueen keskiosissa sijaitsevien suurten laavakivialueiden reunoilla pyroklastisten sedimenttien ldheisyydessd Lisaksi niitd on tavattu Porvoon karttaalueen eteldosan kvartsi-maasalpaliuskeessa kerrospatjana esiintyvan laavakiven pohjoisreunalla voimakkaasti deformoituneena seka Pellingin kartta-alueen itareunalla sijaitsevalla Digs kar-saarella (x=6672,56, y=459,98) erittdin hyvin sdilyneena (kuva 18) Tyynylaavojen "tyynyjen" pituudet vaihtelevat 0,5 :sta 2 metriin Variltaan ne ovat joko tummia tai epidoottipitoisuudesta johtuen vaaleita Niiden reunaosissa saattaa olla konsentroituneena joko kvartsi- tai kalsiittimanteleita

27 2 6 9 Kuva 17 Plagioklaasiporfyriitin tyynylaavamainen pintaosa Fig 17 Pillow-lavalike surface portion of plagioclase porphvrite Branmis, Porvoon mlk C x=6680,06, y=436,52 Kuva 18 Tyynylaava Fig 18 Pillow lac, Digskar, Pernaja C x= , y=458,98

28 27 "Tyynyjen" valitilat ovat pienirakeista massaa, jonka mineraalikoostumus saattaa vaihdella hyvinkin suuresti Tarkeimmat mineraalit ovat epidootti, sarvivalke, plagioklaasi, kloriitti, kvartsi ja kalsiitti Epidootin maarasta riippuen vilimassan vari on joko tumma tai vaalea Runsaasti kalsiittia sisaltava valimassa on yleensa rapautuneella pinnalla kulunut tyynyjen aariviivoja myotaileviksi syvanteiksi Intermediaariset laavakivet Hienorakeinen maasalpaporfyyri Pellingin vulkaniittialueen itaosassa Furuholmarna-nimisilla saarilla seka siita kaakkoon noin 5 km Bastuon kaakkoispuolella esiintyy m leveina vyohykkeina kartalle keltaisella merkittyna ja paallemerkinnoilla varustettuna variltaan punertavanharmaita kivia, joita on nimitetty hienorakeisiksi maasiipaporfyyreiksi Maiden hienorakeinen perusmassa (raekoko alle 0,2 mm) sisaltaa paaasiallisesti oligoklaasia, jonka lisaksi siina on runsaasti myos biotiittia, kvartsia, kalimaasalpaa seka rakeiden valitiloissa niukasti sarvivalketta, kloriittia, kalsiittia ja muskoviittia Aksessoreina on apatiittia, epidoottia ja ohuthieessa kauniina kuusikulmaisina poikkileikkauksina ilmeniittirakeita, joiden ymparilla on usein noin 0,1 mm :n levyinen titaniittireunus Plagioklaasihajarakeet ovat oligoklaasia, joka on yleensa voimakkaasti epidoottiutunutta Hienorakeisen maasalpaporfyyrin kemiallinen koostumus on taulukossa 4 analyysi 25 Karkearakeinen maasalpaporfyyri Paallemerkinnoilla varustetulla keltaisella varilla on Pellingin alueella merkitty Bastuon tienoille ja siita lounaaseen karkearakeista maasalpaporfyyrin Lisaksi sita tavataan kapeina vyohykkeina Skvattanilla, Korsholmilla, Gasho1mi11a ja Masholmilla Vyohykkeita ei pienuutensa vuoksi ole voitu merkita karttaan Karkearakeinen maasalpaporfyyri muistuttaa suuresti vastaavaa hienorakeista tyyppsa Perusmassan raekoko ja mineraalikoostumus on myos samankaltainen kuin edella kuvatussa hienorakeisessa tyypissa Poikkeuksen tekee sarvivalke, jota karkeassa tyypissa on runsaammin ja joka muodostaa paikoin uraliittisia hajarakeita Karkearakeisen vaikutelman kivelle antavat kuitenkin runsaana esiintyvat plagioklaasihajarakeet (Ants-35), joiden raekoko on alle 3 mm Paikoin hajarakeilla on erittain hyva vydhykkeellinen rakenne, jolloin niiden keskus on An-rikkaampi kuin reunus Taulukon 4 analyvsi 24 esittaa karkearakeisen maasalpaporfyyrin kemiallista koostumusta Edella on jo todettu hieno- ja karkearakeisten maasalpaporfyyrien mineraalikoostumuksien samankaltaisuus Samankaltaisuutta esiintyy myos niiden kemiallisissa koostumuksissa Taulukossa 4 esitettyjen analyysien perusteella hienorakeisen

29 2 8 maasalpaporfyyrin koostumus vastaa dasiittia ja karkearakeisen maasalpaporfyyrin koostumus andesiittia Myds esiintymistavassa on samankaltaisuutta Ne sijoittuvat suurin piirtein samaan kallioperan rakenteita my6tailevaan vydhykkeeseen, jonka lansiosassa on karkearakeinen ja itaosassa hienorakeinen tyyppi Vydhykkeen keskipaikkeilla ne esiintyvat rinnakkain ja ymparist6sta tehtyjen muiden kivilajien kerrosjarjestysta koskevien havaintojen mukaan hienorakeinen maasalpaporfyyri olisi karkearakeisen porfyyrin paalla Kysymyksessa on ilmeisesti sama laava, jonka syvemmalla kiteytynytta puolipinnallista tyyppia edustaisi karkearakeinen andesiittinen maasalpaporfyyri ja pinnalla kiteytynytta tyyppia hienorakeinen dasiittinen maasalpaporfyyri Peridotiitti SYVAKIVET Orogeeniset syvakivet Porvoon kartta-alueen luoteisosassa, Vanhassa Moisiossa, sijaitsevan gabroalueen etelareunalla on pieni peridotiittiesiintyma, jota on myds hiukan louhittu Sen mineraalikoostumus kay ilmi taulukon 6 analyysista 32 Paamineraalina on sarvivake, jonka keskustassa on paikoin nahtavissa sydpynytta monokliinista pyrokseenia Tama antaa aiheen olettaa, etta primaarisen sarvivalkkeen ohella sita on syntynyt myds pyrokseenin muuttumistuloksena Kivi sisaltaa lisaksi muuttumatonta monokliinista pyrokseenia seka oliviinia ja oliviinin muuttumistuloksena serpentiinia, jonka ymparille on tavallisesti kehittynyt malmipitoinen reunus Aksessoreina on opaakkia ja niukasti epidoottia Rakenteeltaan peridotiitti on tasarakeista ja raesuuruus on alle 5 mm Gabrot Molempien karttalehtien alueilla gabroja on suhteellisen niukasti Pienina intruusioina niita esiintyy etupaassa Porvoon kartta-alueen pohjoisreunalla seka Pellingin alueella Naissa intruusioissa ovat vahitellen toisikseen vaihettuvat dioriittiset (taulukko 8 analyysit 50 ja 55) ja granodioriittiset differentiaatit tavallisia Porvoon kartta-alueella gabrojen paamineraalit ovat sarvivalke, plagioklaasi ja biotiitti Ensin mainittujen keskinaiset runsaussuhteet vaihtelevat Plagioklaasin koostumus vaihtelee An40-55 Satunnaisena muuttumistuloksena saattaa olla kloriittia Paikoin gabrot sisaltavat niukasti kvartsia Aksessorit ovat epidootti, apatiitti ja magnetiitti Pellingin kartta-alueella, Virskaren saaren ymparist6ssa on gabrointruusio, joka etelaosassaan haarautuu kahteen osaan Gabron mineraalikoostumuksista tehtyjen maaritvsten (taulukko 6, analvvsit 33-34, 37 ja 41-42) mukaan paamineraalit

30 29 Taulukko 6 Peridotiittien ja gabrojen mineraalikoostumuksia Table 6 Mineral composition of peridotites and gabbros Plagioklaasi Plagioclase 65,4 63,7 56, ,5 39,4 17,0 10,9 56,5 39,7 (An o ~) (60) (50) (55) (65) (50) (45) (47) (45) (40) (48) Oliviini - Olivine 2,8 8,6 10,5 6,9 8,8 Hypersteeni - Hypersthene 15,5 16,3 30,5 Augiitti - Augite 33,2 26,5 26,0 44,2 55,3 75,5 - Sarvivalke - Hornblende 60,9 6,3 8,7 9,0 17,6 10,2 26,4 8,6 41,5 57,7 Biotiitti - Biotite 0,9 2,6 7,1 1,6 Kloriitti - Chlorite 5,8 2,4 Serpentiini - Serpentine 1,1 4,5 Aksessorit - Accessories 1,1 1,6 2,4 1,2 2,0 0,4 0,4 1,3 0,5 0,4 0,2 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 32 Peridotiitti - Pcridotite Vanha-ih1oisio, Porvoon mlk B x=6705,19, y=420,98 33 Gabro - Gabbro Virskaren, Porvoon mlk D x=6678,52, y=446,16 34 Gabro - Gabbro Virskaren, Porgy oo rnlk D x= , v=446,06 35 Gabro - Gabbro Tunnholmen, Porvoon mlk B x=6675,26, y=433,18 36 Gabro - Gabbro Tunnholmen, Porvoon mlk B x=6675,25, y=433,19 37 Gabro - Gabbro Virskaren, Porvoon mlk ) x=6678,40, y=446,18 38 Gabro - Gabbro I lallskar, Porvoon mlk A x = 6674,48, y=432,36 39 Gabro - Gabbro, Masskar, Porvoon mlk x=6675,96, y=433,00 40 Gabro - Gabbro Halsskar, Porvoon mlk A x=6674,48, y=432,36 41 Gabro Gabbro Virskaren, Porvoon rnlk ) x=6678,25, y=446,16 42 Gabro - Gabbro Virskaren, Porvoon mlk D x=6678,62, y=445,94 ovat plagioklaasi, oliviini, hypersteeni ja sarvivalke Plagioklaasin koostumus vaihtelee Ansoo_ sa Oliviinia ja hypersteenid on intruusion keskusosissa Lisaksi gabro voi sisaltaa myos biotiittia ja kloriittia Kaakkoon pain suuntautuvassa haarassa on dioriittinen muunnos, joka sisaltaa runsaasti myos skapoliittia (taulukko 8, analyysi 53) Monissa paikoissa on gabron rakenne ofiittinen ja raesuuruus vaihtelee karkearakeisesta pienirakeiseen Pellingista kaakkoon sijaitsevan Tunnholmen saaren ymparistossa olevan gabron (taulukko 6, analvysit 35, 36 ja 38-40) paamineraalit ovat koostumukseltaan vaihteleva plagioklaasi (Ann-ss), augiitti ja sarvivalke Paikoin esiintyy myos oliviinia ja biotiittia Muuttumistuloksina on kloriittia ja serpentiinia Aksessorit ovat magnetiitti, apatiitti ja kalsiitti Tunnholmenin pohjoispuolella olevalla Masskar-saarella esiintyy gabrossa situ karkeampia uraliittiporfyriitin kaltaisia muunnoksia Gabro sisaltaa myos pegmatiitteja, jotka koostuvat paaasiallisesti plagioklaasista (An3o) ja sarvivalkkeesta Muuttumistuloksena gabropegmatiitissa on kloriittia ja aksessoreina apatiittia ja magnetiittia Tunnholmenin gabrosta on esitetty kemiallinen analyysi taulukossa 7, nro 43 ja Masskarin pegmatiitista nro 44 Seka Virskarenin etta myos Tunnholmenin alueilla gabrot sisaltavat kiteytymisen aikana tapahtuneen differentioitumisen tuloksina dioriittisia, kvartsidioriittisia ja granodioriittisia muunnoksia

31 3 0 Kvartsi- ja granodioriitit Kvartsidioriitit ja granodioriitit esiintyvat monin paikoin alueellisesti toistensa kanssa ja naiden kivilajien keskinaiset vahittaiset vaihettumiset viittaavat samaan laheiseen alkuperaan Niiden erottaminen varmuudella toisistaan on useinkin ollut vaikeaa, ja siksi ne on merkitty kallioperakarttoihin samalla varilla Yleispiirteena naiden kivilajien jakaantumisesta on havaittavissa, etta kvartsidioriitit esiintyvat etupaassa Pellingin alueella ja granodioriitit Porvoon kartta-alueen pohjois- ja kaakkoisosissa Kvartsi- ja granodioriiteiksi merkityilla alueilla saattaa esiintyy myds gabroja, dioriitteja, tonaliitteja, kvartsimontsodioriitteja ja kvartsimontsoniitteja siina maarin pienina ja epayhtenaisina esiintymina, ettei niita ole voitu merkita karttaan erikseen Vaihettuminen kivilajista toiseen on yleensa vahittainen ilman mitaan selvia rajoja Lisaksi naiden kivilajien joukossa on paikoin ymparist6n liuskeita murskaleina ja niiden erilaisina muuttumistuloksina Pernajan saaristossa niita on jopa hyvin runsaastikin Kvartsidioriitit Kvartsidioriitteja esiintyy Pernajan saaristossa Pellingin alueen itaosan suurehkossa syvakivimassiivissa seka pienina itsenaisina massiiveina Pellingin alueen lansiosassa Haverholmenin, Juldnin ja Kummelskarenin tienoilla Kvartsidioriittien rakenne on hypidiomorfinen Juldnin massiivissa ja Pellingin itaosassa on kivissa ofiittisuuteen viittaavia rakennepiirteita Haverholmenin ja Kummelskarenin kvartsidioriitit ovat selvasti suuntautuneita ja viimeksi mainitussa kivessa on plagioklaasihajarakeita Kvartsidioriittien mineraalikoostumuksia kuvaavat analyysit taulukossa 9 Paamineraalit ovat plagioklaasi (An27-ss), sarvivalke ja kvartsi, joiden keskinaiset runsaussuhteet vaihtelevat Naiden mineraalien lisaksi on usein biotiittia ja kloriittia seka aksessoreina magnetiittia, titaniittia, apatiittia ja joskus kalsiittia Kvartsidioriitteihin liittyy gabromaisia, dioriittisia ja tonaliittisia muunnoksia Eraista tallaisesta gabrosta, joka esiintyy Pellingin alueen itaosassa Stadslandetin tienoilla, on esitetty analyysi 45 taulukossa 7 Dioriittien mineraalikoostumuksia ovat analyysit 51-52, 54 ja taulukossa 8 Tonaliittien mineraalikoostumuksia on taulukossa 10 nrot ja kemiallinen analyysi taulukossa 7 nro 46 Granodioriitit Granodioriiteista suurin osa esiintyy Porvoon kartta-alueen pohjoisosassa laajoina, graniitteihin laheisesti liittyvina alueina seka rannikolla Pernajan saaristoon kuuluvan Vatskarin tienoilla Lisaksi granodioriitit muodostavat pienehkdja erkaumia mantereella olevan graniitin seka saaristossa olevien syvakivien joukossa