- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

Transkriptio

1 .,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot ITH - 84 Työaika SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit JUONIKIVET JA SUBVULKAANISET KIVET VULKAANISET KIVET METAMORFISET KIVET KATAKLASTISET KIVET Dioriitit Sarvivälkeporfyriitit Uraliittiporfyriitit Pegmatiitti-, graniitti- ja apliittijuonet EmSksiset vulkaniitit Kiillegneissit Kvartsidioriittigneissit TEKTONIIKASTA - KIISUISTA

2 Gabrot KGN-alueelta löytyi kahdeksan itsenäistä GB-massiivia. 1 Saarikonharju lehden NE-kulmassa saattaa juuri ja juuri tulla karttalehden puolelle. H Kujalan (HOK-1982) mukaan se on MGB, johon liittyy MPRD hav. 687:n NE-puolella. 2 Suoperän gabro on pienellä paljastumalla. Se on keskikarkearakeinen (K-R), kohtalaisesti rikkoutunut ja breksioitunut (d 5 cm:n kpl:ta), ja GRPGJ:t ovat tunkeutuneet rakoihin. Hieman FEK-pirotetta, hav Murtoonmäen gabro on melko iso ja siihen tulee sisälle karkeampia SVGB-maisia osia. Mäen keskeltä GB leikkautuu halki. KGN-avulla ja kontaktivyöhykkeessä on myös MYL:a. GB:n SE-puolella KGN:t ovat breksioineet emäksisen tavaran, hav FEK-pirotetta paljastuman 674 SVGB: ssa. Välkin gabro Tampereen tien S-puolella. Siinä laitojen K-R tavara muuttuu keskellä R-E:ksi SVGB:ksi, joka on jo lähes HBL: nen. Pal jastuma-alueen W-reunalla tulee KGNmigmatiitin ruhjomaa GB- ja SVGB-breksiaa ihav. 681). KGN kiertää ainakin N-puolelta GB:n. Hav Hakkilan Sikomäelle, Mäkelän tilan maalle tulee metagabro, jota MGT:set PGGR-juonet ovat maen SE-puolella ruhjoneet ja jokunen MHBL:nen linssi. Mäen NE-reunalla KGN:t tulevat yhä vallitsevimmiksi, mutta GB-MGB murskaleita on vielä runsaasti. Hav. 670 ja 671. Pa1j:ssa 670 on FEK-PR. Sikomäen W-puolella on pieni GB-piippu, jota KGN kiertää. Mäen SE-reunalle tulee joitakin karkearakeisia SVGB-tyyppejä. Aivan joen rannassa tavara on HET:sta BRMGT = GB + GRPG-juonia. Immalankallion tavara on heterogeenisintä näistä emäksisistä pateista. Koko mäen alueella KGNMGT:t pirstovat KVDR-DR:sen tavatan breksiaksi (BRMGT:ksi), BR-kappaleet m x 5-6 m:n kokoisia. Aivan E- reunasta löysin pienen MHBL:sen linssin. KGN:t ovat yhtenäisiä maen S-ja N-reunoilla, paitsi aivan NEkulmassa, jossa on KVDR:nen tavara. Kurunmäen gabro tulee aivan lehden W-reunaan. KGN:t kiertävät myös sitä. Itse massa on keski-karkearakeinen ja hiertynyt ja osittain PG-juonten 15vistämä. NW-päähän tulee pienikappaleinen GB-breksia, jossa PGGR-tavaraa on tunkeutunut GB-kappaleiden väleihin. Hav Isosuon paljastuma on PY-pitoista keski-karkearakeista gabroa. Se on HOM massa, jonka N-reunalla on PG-juonten välittämä kontakti KGN:iin. Hav. 688.

3 OUTOKUi'PU 'OY MALMINETSINTA 9 Kylä-Pusan pellolle, Sikomäestä SE, tulevat MGT:set KGNpaljastumat, joissa on runsaa~ti GB- ja SVGB-breksiakappaleita. Hav Kaikista GB-paljastumista on näytteet. Kvartsidioriitit Kvartsidioriitit ovat yleisiä lehden W-osassa ja metamorfoituneet vastineet tulevat Tampereen tien molemmin puolin syväkivien E-puolelle. KVDR:t voidaan jakaa neljään tyyppiin: Suurin yhtenäinen KVDR-massiivi on Pimeävuoren S- ja N- puolella. Kivi koostuu PL, SV, Bt, + KV:sta. Se on massamaista tai heikosti SUT ja yleensk keski-karkearakeista. Tyypillinen piirre on violetin punertavan harmaa maasälpä. Karkeat variaatiot tulevat Myllyvuoren S- reunalle ja Niemelään, lehden SW-reunalle. Esim. näytteet 616-2, 621-1, ja Perkiönmäen, Jumpurinmäen ja Kampparin KVDR:t ovat yleensä melko tummia ja SV-rikkaita. Ne koostuvat SV, PL, BT ja KV:sta ja ne ovat yleensä hieman SUT. Suuntautuneisuuden lisääntyminen näkyy PL:n raekoon kasvuna ja PL:n asettumisena raidoiksi ja sitten juoviksi ja vaihettumisena MGT:ksi ja KVDRGN:ksi. Myös Korteniitynvuorella on tätä karkeaa tyyppiä. Myllyvuoren tummat vastaavat variaatiot ovat yleensä keski-karkearakeisia ja heikosti SUT, ja ne eroavat selvästi tyypeistä 3 ja 4. jsird Graniitit aalea. karkea, massamaisen'l'l1:n variaatio on tyypillinen Jumpurinmäellä, Myllyvuorella ja Kampparissa. Ne ovat yleensä kapeahkoja m:n levyisiä patjoja, jotka ovat lähes massamaisia ja koostuvat PL, SV, BT ja + - KV:sta. PL hallitsee SV:seen nähden. Näytteet 548-2, Välimuototyyppi SVPFT:iin on hieman SUT ja siinä on tyypillistä keski-karkearakeinen raekoko sekä SV- ja PL- "hajarakeet". Usein kivi on melko vaalea ja KV:a ja BT:a on kohtalaisesti. Kivessä näkyy usein myös kiillefragmentteja tai konkretiosulkeumia # < 10 cm. Näytteet 568-3B, Välimuotoja vastaavat havainnot , 568 ja 573. Lehden NE-reunalla, Suonperässä tavattiin HOM, massamainen, keskirakeinen, epävarma GR-paljastuma, jolla oli talonkokoisia lohkareita. Kivi on vaaleaa ja koostuu KV > MS, BT. Sarvivälkettä ei näkynyt. Lehden muut garaniiftiset kivet ovat juonia.

4 9 OUTOMWMPL9 OY 0 -K MALMINETSINTA JUONIKIVET JA SUBVULKAANISET KIVET Dioriitti Sarvivälkeporfyriitti Uraliittiporfyriitti Dioriitiksi on määritelty Perkiönmäen ja Jumpurinmaen, Levonahon sekä Ampumaradan migmatiittisten KVRDGN:en N- reunalle tulevat kivet. Ne esiintyvät yleensa kontaktialueilla. Ne ovat kapeita ja usein niiden reunat ovat breksioituneet milloin ne ovat KVDR:n kontaktissa. Kivi on tummaa, hyvin SV-rikasta koostuen SV:n lisäksi PL. BTtsta ja selvästi KV:sta. Raekoko vaihtelee K - R - E. Karkeimmissa tyypeissä on nähtävissä selvästi pyöreät SV-rakeet ja kuoppainen pinta. Usein PL- vielä kiertää SV-rakeita. KVDRGN:n sisällä nämä voivat olla kohtalaisen SUT. "Juonien' leveys on usein (10 m ja terävät kontaktit. Esim. näyte ja SVPFT on subvulkaaninen tyyppi, joka esiintyy kontaktialueilla kuten Perkiönmäellä, Jumpurinmäellä, Myllyvuorella ja Korteniitynvuorella sekä Niemelän S- ja E- puolella, lehden W-reunassa. Kivi on keskirakeinen ja vaaleampi kuin KVDR:t. Se koostuu: MS + KV + BT ja SV, joka esiintyy 6 < 20 mm:n (tavallisesti ( 5 mm:n) "hajarakeina". Kiven Suuntaus on yleensa kohtalainen, vaikka se monesti näyttää massamaiselta. Pinnaltaan kivi on rakeinen. Myllyvuorella tavataan monesti vaihettuvia muotoja SVPFT-3 KVDR. Tällöin kivi on keski-karkearakeista ja PL alkaa kasvaa ja ilmeisesti SV-määrä myös kasvaa. Vaalein eli happamin variaatio on näytteen 568-3A:n tavara, jossa "perusmassa" on hapanta ja aina n@,kyy'k+rvakseltaan pieniä d < 5 mm:n pitkulaisia SV- ja PL-.. hajarakeita, lähes samaa tavaraa on myös paljastumissa 569 ja 579. Yleensä siis SVPFT:ssä on kvartsia enemmän kuin KVDR:ssa ja sarvivälke esiintyy hajarakeina. Kontaktit KVDR:hin ovat yleensa terävät. Migmatiittisen KVDR:n yhteydessä voi tavata myös vaihettuvia kontakteja. SVPFT-kerrosten tai -juonien leveydet vaihtelevat m:n rajoissa. Niemelän E-puolella SVPFT:nen tavara näyttää painuvan H0M:sen ja massiivisen KVDR:a alle 40' kaateella, hav Paljastumissa 601 tulee URPFT SVPFT:n yhteyteen. Paljastumassa 601 on kapeasti SVPFT:n ja PGGR-juonien E- puolella tavaraa, jossa on pieniä, d < 2-3 mm:n SVhajarakeita intermediäärisessä perusmässassa. Kivi saattaa olla SVPFT:n variaatio. Se koostuu: SV, PL, BT ja + KV:sta. Siinä on heikko suuntaus ja se on rakeisuudel-- taan keskirakeinen.

5 Q OUTOKUMPU 'OY 0- K MALMINETSINTA Pegmatiitti-, graniitti- ja apliittijuonet VULKAANISET KIVET Emäksiset vulkaniitit METAMORFISET KIVET Kiillegneissit Juonet ovat hyvin tyypillisiä'kontaktialueilla eli Myllyvuorella ja Perkiönmäellä. Niitä tavataan MGT-alueella ja myös emäksisten kivien yhteydessä. Pimeävuoren KVDR: ssa niitä esiintyy edellistä vähemmän. GR- ja PG-juonet ovat yleensä rakeisuudeltaan R-E ja APL-juonet H-K. APL-juonia ei ole eroteltu GR-juonista, mutta niitä on KVDR:ssa ja KVDRGN:en yhteydessä eniten. Juonet ovat tavallisesti 5-20 cm:n levyisiä, mutta myös 1-3 m:n levyisiä juonia tavataan. Tieleikkauksessa Jumpurinrnäen kohdalla nähdään kuinka 1-2 m:n GRJ leikkaa lähes vaakatasossa 1SOP:tta KVDRGN:ä. Emäksisten kivien GRJ:t liittyvät ympäröiviin migrnatiittisiin kiillegneisseihin. Juonia on tavallisesti myös kahden kivilajin kontaktissa ja niiden reuna-alueilla. Näyte Myllyvuoren kolmiomittaustornin N-puolella on paljastuma 558, jolle tulee 1-2 m:n levyinen jo muutamia metrejä pitkä EVULK:n näköinen linssin kappale. Se jatkuu patkinä pirstoutuen ainakin kahdeksi noin t - 1 m:n levyiseksi juoneksi jo samaisella paljastumalla. Paljastumista 559 ja 562 voidaan myös löytää muutamia vastaavia "juonen" pätkiä KVDR:n ympäröimänä. Näyte EVULK on hieno-keskirakeista, massamaista ja poimuttunutta sekä ilmeisesti rikkoitunut kohtalaisesti. Se koostuu: PL, SV, BT:sta. Lähellä kontaktia on (SV) KVDRGN:n murskaleita, joiden välitiloissa on EPT:tta PL:a ja kappaleiden koko on < 10 x 20 cm. Kivi näyttää intermidiääriseltä - emäksiseltä vulkaniitilta. Pienet murut ja pätkät ovat voimakkaammin SUT ja koostumus viittaa ehkä hieman 1VULK:seen suuntaan. Lehden yläosassa ei ole muita vulkaniitteja. Migrnatiittiset kiillegneissit ovat tyypillisiä lehden N- osan peltoalueilla Hakkilassa ja Kampparissa, kuten myös lehden W-reunalla Tarpianjoen molemmin puolin. Niihin liittyy usein sähköisiä ja magneettisia häiriöitä. Kiillegneissit kiertävät usein KVDR:sia mäkiä. Näin on ainakin Myllyvuorella, Kampparissa ja Korteniitynvuorella. ve ovat lähes aina löydettävissä GB-mäkien yrnpäriltä, jolloin KGN:ssä on emakcisiä fragmentteja. Reuna-

6 OUTOKUMPU 0'4 MALMINETSINTA 020/ D/ITH/1984 vyöhykkeissä KGN:ssä on usein SV-pitoisuutta. Laajoilla peltoalueilla KGN:t ovat MGT:sia suonigneissejä ja hyvin usein ruosteisia. Näytteet: 590-2, Maasälpäpitoisuutensa perusteella erottuvat Perkiön- ja Jumpurinmäen KGN:t edellisistä. Ne ovat pieniä KVDR:en puristuksiin jääneitä kerroksia ja linssejä ko; massiivien reuna-alueilla. Havainnot 509 ja 522,. Kataklastiset kivet Lehden poikki kulkevan Tampereen tien ja kartan W-reunalla olevan massamaisen KVDR:~ väliin jää migmatiittisia KVDRGN:jä. Ne vastaavat 1 tyypin i?vdr:ja. Paljastumissa 513, 578, (506) ja 652 nähdään selvästi miten äkkiä muutaman metrin vaikutusalueella KVDR vaihettuu migmatiittiseksi. KVDRGN:~ ovat rakeisuudeltaan R - E ja yleensä SUT. Isokliininen poimutus näkyy hyvin Jumpurinmäellä ja osittain Ampumaradan maastossa. KVDRGN:n neosomin synty alkaa PL-rakeiden kasvulla. Läpimitaltaan mm:n PL-rakeet yhtyvät jonoiksi - raidoiksi ja viimein juoviksi. Täydellisimmillän migmatiittiutuminen on silloin kun neosomi- ja paleosomiosat ovat noin puolen metrin levyisiä ja hyvin erillisen näköisiä. Tällöin neosomi vastaa GRDR:sta koostumusta ja paleosomi on keski-karkearakeinen ja vastaa KVDR:sta koostumusta, sillä se on SV-rikasta. Joskus kontaktialueella, kuten Perkiönmäellä tulee mieleen mahdollisuus, että SVPFT toimisi paleosomina, jota neosomina toimiva vaalea ja karkea (tyyppiä 3 vastaava KVDR) aines migmatisoisi - paljastuma 5131 Paljastumalla 675, lehden E-reunassa on GB-massiivin reunaosissa MYL:nen tavara > 5 m:n levyisenä. Se on KGN:n ja 1-2 m:n levyisen PG-juonen erottama GB:n reunalla. Tavara on hieno-keskirakeista ja vaaleata, koostumukseltaan: MS + BT ja SV + KV. Pinta näyttää graniitilta ja kiveen on syntynyt hiertoliuskeisuus. Kvartsi ja maasälpä erottuvat $ < 2-3 mm:n pyöreinä tai soikeina, vaaleina tai harmäina rakeina kiven perusmassassa, mikä on tyypillistä myloniitissa. Ilpo Hämäläinen