Suomen geologinen kartta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen geologinen kartta"

Transkriptio

1 Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Outokumpu, Polvijarvi and Sivakkavaara map-sheet areas Kirjoittanut - by AARTO HUHMA Geologinen tutkimuslaitos Espoo 1975

2 Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary: Precambrian rocks of the Outokumpu, Polvijarvi and Sivakkavaara map-sheet areas Kirjoittanut - by AARTO HUHMA Geologinen tutkimuslaitos Espoo

3 Huhma, A 1975 : Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran karttaalueiden kalliopera Summary: Precambrian rocks of the Outokumpu, Polvijarvi and Sivakkavaara map-sheet areas Suonien geolo, inen kavtta, 1 : Kalliopevdkavtan selitykset, 4222 Outokumpu, 4224 Polvijdrvi, 43/1 Sivakkavaara 151 pages, 54 figures, 8 tables The mapped area consists of Prekarelian gneisses (age c 2700 Ma), Karelian sedimentary and intrusive rocks (the age of the latter is c 1800 Ma) The Prekarelian gneisses constitute a sedimentation basement to the Karelian sediments Detailed descriptions are given of Karelian epicontinental and geosyncline facies sediments, as well as the serpentinites that are considered as inintial magmatites, granitic rocks and various dyke rocks The ores and large-scale tectonics of the area are briefly described Particular attention is paid to the petrology of the serpentinite zone with the associated quartz rocks, carbonate rocks and skarns The quartz rocks are considered as not being clastic sediments but rather colloidal silica precipitates A metasomatic origin is proposed for the carbonate rocks and the skarns are interpreted as having formed through a reaction between carbonate and quartz rocks The differences between the rocks in association with the serpentinites and quartzites, carbonate rocks and skarns of the epicontinental facies of the region are discussed The Karelian Maarianvaara granite, which constitutes a differentiation series from diorites to silicic rocks, is described in detail The paper includes a comprehensive summary in English Aarto Huhnia, Outokumpu Company, Exploration, P O Box 27, SF Espoo 10, Finland ISBN Valtion painatuskeskus/arvi A Karisto Oy :n kirjapaino Hameenlinna 1976

4 SISALLYS - CONTENTS Alkulause 7 Kallioperdn pddpiirteet 10 Petrologia 13 Prekarjalaiset kivet 13 Gneissit 14 Gneissigraniitit 14 Raitaiset gneissit 15 SHmdSilmagneissit 16 Pegmatiitit ja apliitit 17 Sye±iHt 17 Amfiboliitit 17 Karjalaiset kivet 18 Sedimenttikivet IS Epikontinentaalifasies 18 Sivakkavaaran-Kortteisen clue 18 Areniitit IS Tyyppikuvaus 18 Ortokvartsiitit 20 Alaasdlpdpit&set kvartsiitit ja arkosiitit 22 lcvartaitthiuskeet 23 -EsHntyrninen 24 Karsikivet 26 Tyyppikuvaus 26 Diopsidi-aktinoliitti-niaasdlpdkivet 29 Aktinoliitti-biotiitti-niaasdlpdkivet 31 Diopsidi-grossulariitti-inaasdlpdkivet 31 Plagioklaasijuonet 32 Esiintymineli 33 Karbonaattikivet 34 Amfiboliitit 34 1BiotHttYsarvivdlkegneis9t 36 Must ahuskeet 37

5 4 Rovevaaran-Petrovaaran alue 37 Are niitit 37 Karsikivet 38 Karbonaattikivet 39 Juojarven kupolien clue, 39 A reniitit 39 K arsikivet 4 0 Must aliu s keet 4 0 Kontiolahden kupolin alue 41 Areniitit 4 1 Gc os vnkliinifasies 4 1 Evlliitit ja hienorakciset kiillegneissit 42 1,ylliitit 4 2 K err alliset fylliitit 4 4 G rafiitti-kiis ufvlliitit 46 Hienorakeiset kiillegneissit 46 Grauvakkakiillegneissit 48 R uhjeliu s keet 4 8 Keskirakeiset kiillegneissit 49 Plagioklaasitaplaiset kiillegneissit 50 S uonigneissit 5 1 Jlustaliuskeet 51 Prekarjalaisten ja karjalaisten kivicn kontaktisuhteet 52 Pohj a-arko osit 52 K onglomeraatit 53 Sivakkavaaran karttalehden konglomeraatit 54 Kajoonjarven-Petrovaaran clue 54 Polvelan alue 54 1lluodostumansisainen konglomeraatii 55 Juojarven kupolien konglomeraatit 57 Sillimaniitti-kvartsiittikonglomeraatti 57 Polvmiktinen konglomeraatti 58 Sotkuman kupolin konglomeraatit 58 It ak on t akti 59 Lansikontakti 59 Etch k on t a kti 60 Kontiolaliden kupolin konglomeraatit 61 Magmakivet 6 1 Initiaalimagmaattiset kivet 61 Arnfib oliitit 62 Serpe n tiniitit 62 Serpentinutteihin liittvvat kvartsi-, karbonaatti- ja karsikivet 65

6 Kvartsikivct 65 Karbonaattikivet 66 Karsikivet 67 Jlyohaisorogeeniset 70 Dioriitit 7 1 Kvartsidioriitit 73 Granodioriitit 76 Apliitit 76 Pegmatiitit 77 Differentiaatiosarja 77 Juonikivet 87 Diabaasijuonet 87 Tonaliittiset juonet 87 Lamprofvyrijuonet 92 Malmimincralisaatiot 94 Nikkelimineralisaatio 94 Kupari-kobolttimineralisaatio 95 Kaivokset ja louhokset 95 Outokummun malmi 95 \'uonoksen malmi 96 Luikonlahden malmi 97 Riihilahden inalmi 97 Paakkilan asbestilouhos 98 Tcktoniikkaa 99 Outokummun karttalehden (4222) alue 99 Polvijarven karttalehden (4224) clue 100 Sivakkavaaran karttaleliden (4311) alue 100 Sivakkavaaran-Niinivaaran-Kortteisen jakso 102 Tektoninen yleiskuva 109 Lyhyt vleiskatsaus aluecn geologiscen kehitykseen 108 Summary : Precambrian rocks of the Outokumpu, Polvijirvi and Sivakkavaara map-sheet areas 110 Kivilajien tiheyksia - Density of rocks 146 Kirjallisuutta - References 147 5

7 ALKULAUSE Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kallioperakarttojen alue sisaltyy Joensuun yleiskarttalehteen, johon selityksen ovat kirjoittaneet Frosterus ja Wilkman vuonna 1920 Dlyohemmin on aluetta tutkinut Vayrynen (1933, 1935, 1939, 1954) Outokummun malmista ovat julkaisseet tutkimuksia Vahatalo (1953) ja Disler (1953), alueen serpentiniiteista Haapala (1936) ja mustaliuskeista Peltola (1960) Lehti OUT OKUMPU MY - 59 MY-61 KK-50 MJ-53 JS-54 MJ-54 IT Paraisten KaIkki Oy Paakkila IT-59 TK-63 JS-54 ALP Outokummun E W- PE-58 L- kaivosalue --J TK TK-59 EW- AN-58 ALP-58 Kuva 1 Outokummun (4222) karttalehden kartoitustyot Fig 1 Areas snapped by different persons within the map sheet 4222 PE Pekka EenilS, `MJ Matti Jarvinen, KK Kalevi Kauranne, TK Tapio Koistinen, AN Aimo Nyyssonen, AL P Anna-Liisa Peltoncn, JS Johannes Stets, IT Ilmari Tyry, EW Erna Weber, M : Mauno Ylinen

8 8 Lehti-4224-POLVIJARVI TVK-64 KP-67 / MJ-52 KP-65 GG-61 KP-65 I KP-66 TP-61 OK-52 MJ-53 JTh-52 TK - 65 TK-59 KP-64 `, PM- 54 HK-65 JL-64 SJ - 65 HK-64 ALP-59 Kuva 2 Polvijarven (4224) karttalehden kartoitustvot Fig 2 Areas mapped by different persons within the map sheet 4224 GG Gabor GaAl, SJ Seppo Jaakonsaari, -AIJ llatti Jarvinen, HK Heikki Kauppinen, TVK Tapani Kcmppainen, TK Tapio Koistinen, OK Olavi Kouvo, JL Janos l iicsei, 1'l1 Pentti llarkkaneu, KP Kalevi Pelkonen, AL1' Anna-Liisa Peltonen, TP Topi Pouttu, JTh Joe- Dietrich TI cexx s Nyt kasiteltavat karttalchdet 4222, 4224 ja 4311 (mukaanluettuna osia ymparoivista karttalehdista) perustuvat Outokumpu ON- :n Malminetsinnan kartoitustoihin vuosina Eri kartoittajien kartoittamat alueet kkyvkt ilmi kuvista 1-3 Kartoituksen tarkoituksena on ollut palvella malminetsintak Tasty johtuu, etta esimerkiksi prekarjalaisia alueita, joilla ci ole katsottu olevan malminetsinnan kannalta yhta suurta merkitysta kuin karjalaisilla, ei ole kartoissa jaoteltu erilaisiin tyyppcihin, vaan kaikki prekarjalaiset gncissit on varitetty samalla varilla Tekstissa on kuitenkin kasitelty prekarjalaisten gncissien eri tyyppeja ja mainittu niiden esiintymisalucct Kirjoittaja on kartoittanut Kortteisen-Niinivaaran-Sivakkavaaran vyohykkeen Kaavilla Sivakkavaaran kartan 4311 alueella, ja sielta ovat vksitviskohtaisimmat havainnot Karttalehtien eri osa-alueista on tchty myos pari pro gradu -tutkielmaa (Pelkonen, 1966 ja Ayras, 1966), ja niita on kaytetty hyvaksi K Pelkosen tutkielrnaa Polvijarven kartta-alueen itaosan hienorakei-

9 9 Lehti SI VAKKAVAARA TP-60,i /HP-6 MR-65 AL-60 HP- MS TK-64I TP-60 MA-63 'HP-, -JP-60- `63i MA-64 AL-60 JL- 63 JL-63 MR-63 TK-65 TP-60' AH-54 MA-64 HP-,P3 MY-60 MY-58 HP-63 LK-60 LK-60 ~Malmikaiy MY-59 vos Oy ~- - KP-67 IJN-64 i TK-64 MY-60 Kuva 3 Sivakkavaaran (4311) karttalehden kartoitustyot Fig 3 Areas snapped by different persons within the map sheet 4311 AH Aarto Huhma = Maija Huhma, PH Pentti Hamalainen, TK Tapio Koistinen, LK Leo Korhonen, AL _ rmas Lepomaa, JL Janos Locsei, JN Jouko Xousiainen, HP Heikki Papunen, KP Kalevi Pelkonen, TP Topi Pouttu, AIR ylauno Rajamaki, OR Oiva Lvvnanen, DIS vlikko Salorinne, EV Erkki Viluksela, KV Kari Virtakainen, MY \launo Ylinen, MA llatti Ayras sista kiillegneisseista ja fy- lliiteista on kaytetty naiden kivien kuvauksen perustana Kontiolahden kupolin pohjoispuolisen alueen karttakuva perustuu suurimmalta osalta G Gaal'in (1964) tutkimukseen T Koistinen, joka monena vuonna on toiminut kartoittajana, on kirjoittajan pyynnosta telinyt yhteenvedon tutkimuksistaan (Koistinen, 1966) Tasty tyosta on ollut apua alueen lansiosien geologiaa selvitettaessa Outokummun karttalehden kartoitustyo on tchty inaisteri Maija Huhrnan valvonnassa Han on myos tutkinut lakes kaikki tklian tvohon sisaltyvat ohuthieet Tutkimusassistentti Y `'uorelainen on suorittanut malmimikroskooppiset ja rontgentutkimukset Taman karttalehtiselityksen kasikirjoitus valmistui huhtikuussa 1968, eika siihen sen jalkeen ole tehty muutoksia Vain kirjallisuusluetteloon on lisatty aluetta kasittavat myohemmat julkaisut TK- 64

10 1 0 KALLIOPERAN PAAPIIRTEET Alueen kalliopera koostuu kahdenikaisista kivista Vanhempien, prekarjalaisten kivien ika on noin my (Kouvo, 1966) ja nuorempien, karjalaisten graniittisten kivien ika noin my (Kouvo, 1958) Kuvaan 4 on paikantamisen helpottamiseksi merkitty tekstin seuraamisen kannalta tarkeimmat paikannimet Kuvassa 5 on yleiskatsauksellinen geologinen kartta Molemmat kuvat kasittavat suuremman alueen kuin tassa kuvattavat karttalehdet 4222, 4224 ja 4311 Karjalaisten kivien alue rajoittuu idassa melko suoraviivaisesti suureen itaiseen prekarjalaiseen kratonialueeseen, joka jatkuu yhtenaisena Neuvostoliiton puolelle Karjalaisten ja prekarjalaisten kivien kontakti on kuvan 5 ulkopuolella, n 5 km :n paassa karttalehtien 4224, 4223 ja 4214 itareunasta Pohjoisessa sita vastoin karjalaisten ja prekarjalaisten kivien raja on kielekkeinen Karjalaisten kivien alueella prekarjalaiset kivet tulevat nakyviin monissa erillisissa kupoleissa, joista entuudestaan tunnettuja ovat Sotkuman, Kontiolahden, Liperinsalon ja Oravisalon kupolit Uuden kartoituksen yhteydessa on lannesta, Juojarven alueelta, loytvnyt lisaa kupoleja, jotka kirjoittaja on nimennyt Juojarven kupoleiksi Prekarjalaiset kivet ovat valtaosaltaan gneisseja, yleensa granodioriittisia gneisseja Niihin sisaltyy kuitenkin paikoin runsaasti amfiboliitteja Prekarjalaiset kivet muodostavat karjalaisten sedimenttikivien sedimentaatioalustan Monin paikoin on prekarjalaisten kivien reunoilla konglomeraatteja ja pohja-arkooseja Prekarjalaisia kivia reunustavat karjalaiset epikontinentaalifasieksen sedimentit, joihin kuuluu areniitteja, karsikivia (kalkkisilikaattikivia) ja karbonaattikivia seka mustaliuskeita Suurin osa karjalaisista liuskeista on geosynkliinialtaaseen sedimentoituneita kiillegneisseja ja fylliitteja, joissa paikoin on runsaasti must aliuskevalikerroksia Fylliitteja esiintyy vain alueen itaosassa Lanteen pain kivilaji vaihettuu kiillegneissiksi ja aivan alueen lansireunalla kivilaji on yleisesti suonigneissimaista Karjalaisiin initiaalimagmatiitteihin kuuluu serpentiniitteja ja amfiboliitteja Serpentiniitteja esiintyy geosynkliinifasieksen sedimenteissa ja amfiboliitteja epikontinentaalifasieksen sedimenteissa Serpentiniitteihin liittyy ns serpentiniitti-kvartsikivisarja, johon naiden kivien lisaksi kuuluu karsi- ja karbonaattikivia Alueen malmit ovat naiden kivien yhteydessa Kuvan 5 kartan alueella esiintyy runsaasti karjalaisia intrusiivikivia, keskiosissa us Maarianvaaran graniittia ja lounaassa ns Kerman graniittia Graniitteja nuorempia kivia ovat eraat alueen lansiosassa esiintvvat juonet Mineraalikoostumukseltaan no ovat hienorakeisia plagioklaasi-biotiitti-kvartsi-

11 1 1 Ku-Nva 4 Paikantamiskartta Fig 4 Localisation map kivia Naiden lisaksi on pienella alueella Kaavin Niinivaarassa lamprofyyrijuonia, jotka on tunnettu jo pitkaan Hackman (1914) nimitti naita juonia camptoniiteiksi Alueen itaosassa, Kontiolahden kupolin pohjoispuolella esiintyy areniiteissa runsaasti diabaasijuonia

12 , L,J Prekarialaiset kivet F- 1 Karjalaiset kivet Kerroksellisuus Antikliiniakseli Synkliiniakseli OIC-C/O Synkliiniakseli a Akselikulminaatlo q A ~ Akselidepressio,l Poimuakseli ja venyma -~-- Serpentiniittivyohyke r -~ SuIfidimaImi AntikIiini synklii11 ` ' Prekarjalaiset kivet Epikontinentaalisedimentit Geosankliraisedimentit Pa hl akangiomeraatit Muut pohjamuodostumat km i Kuva 5 Geolo incn yleiskatsauskartta Fig S Simplified geologic map clap : Prekarjalaiset kivet = Prekarelian rocks, Karjalaiset kivet = I0arelian rocks, Kerroksellisuus = bedding, Antikliiniakseli = anticlinal axis, Synkliiniakseli = synclinal axis, Akselikultninaatio -- axis culmination, Akselidepressio = axis depression, Poimuakseli ja venyma = fold axis and lineation, Serpentiniittivyohyke -none of seepentinite occurrence, Sullidimalmj = sulphide ore, Antikliini = anticline, Synkluni = syncline Profile : Prekarjalaiset kivet -= Prekarelian rocks, Epikontinentaalisedimentit == epicontinental sediments, Geosynkliinisedimentit = grosynclinal sediments, Yohjakonglorncraatit basal conglomerates, Muut pohjamuodostumat = other basal formations

13 Alueen tektoninen suurrakenne kay ilmi kuvasta 3 Aeroinagneettisissa kartoissa tulee varsin hyvin esiin useita kallioperan rakennepiirteita Serpentiniitit, karsikivet ja mustaliuskeet aiheuttavat selvia aeromagneettisia anomaliavyohykkeita, samoin kuin useat amfiboliitit Naita havaintoja on kaytetty apuna piirrettaessa karttoja alueilta, missy paljastumia ei ole tai missy niita on vain hyvin harvassa Yleensa paljastumia on alucilla runsaasti On kuitenkin kolme suurelikoa aluetta, missy paljastumia on vain vahan Yksi ulottuu Outokummun karttalehden 4222 kaakkoiskulmasta luoteeseen llaarianvaaran granhitin y1i leveana vyohykkeena blaarianvaaran graniitti onkin paikoin hyvin heikosti paljastunutta Toinen lahcs paljastumaton alue on Polvijarven karttalehden 4224 kaakkoisosassa Iloytiaisen etelapuolella Kolmas heikosti paljastunut clue on Sivakkavaaran karttalehden 4311 itaosassa Naidcn alueiden karttoja piirrettaessa on kaytetty apuna aeroinagneettisia karttoja Sivakkavaaran karttalehden itaosan kvartsiitin ja kiillegneissin kontakti seka serpentiniittivyohyke on piirretty tally tavalla Outokummun karttaleliden mustaliuskeet on suurimmaksi osaksi piirretty magneettisten ja sahkoisten maastomittausten perusteella 1\laastomittausten perusteella on voitu todeta, etta mustaliuskeet aiheuttavat uscimmiten kapeita nauhamaisia anornalioita, kun son sijaan scrpcntiniittien ja karsien aiheuttamat ovat levedmpia ja pahkumaisempia Anomaliat ovat vleensa nauhamaisempia alucilla, missy poimuakseli on vaakasuora tai loiva, kuten esimerkiksi Outokumpu-jaksossa Milloin akseli on jyrkeinpi, kuten esimerkiksi Solassa tai Luikonlahdella, ovat anomaliat pahkumaisempia Karttoja piirrettaessa on apuna kaytetty suuressa maarin myos syvakairaustuloksia 1 3 PETROLOGIA PREK ARJALAISET KIVET Prekarjalaisia kivid on Sivakkavaaran karttalehden 4311 polijois-, keskija etelaosassa, misty ne jatkuvat Outokununun karttalehden 4222 pohjoisosaan Lisaksi niita on useina erillisina karjalaisten kivien vmparoimina kupoleina Polvijarven karttalehden 4224 itaosassa on Kontiolahden kupoli, joka jatkuu itaan naapurikarttalehden alueelle, kun taas alueen keski- ja etelaosassa on Sotkuman kupoli, joka jatkuu eteladn naapurilehden 4223 alueelle Outokummun karttalehden lounaisosassa on Juojarven alueella useita kupoleja, jotka jatkuvat sun etcldpuolisen naapurilehden 4221 luoteisosaan Prekarjalainen alue koostuu gneisseista ja amfiboliiteista Suurin osa alueesta on gneisseja amfiboliittien ollessa gneisseissa kerrosjuonina tai linsseina

14 14 Gneissit Gneissit ovat suurelta osalta kivilajeja, joita on totuttu nimittamaan gneissigraniiteiksi tai graniittigneisseiksi Suurilla alueilla kivilaji on kuitenkin niista poikkeavaa raitaista kivea, jota tassa nimitetaan raitaiseksi gneissiksi Kolmantena paatyyppina on silmagneissi, jota esiintyy monin paikoin yleisesti Eri gneissialueista voidaan todeta, etta Sivakkavaaran karttalehden ja Outokummun karttalehden pohjoisosan gneissialueilla esiintyy kaikkia mainittuja gneissityyppeja, raitaista gneissia kuitenkin enimmakseen vain gneissialueen lansiosassa Juojarven kupolien gneissi on valtaosaltaan raitaista gneissia, mutta myos gneissigraniittia ja silmagneissia esiintyy Sotkuman kupolin pohjois- ja itaosa on verraten homogeenista gneissigraniittia, jonka tummuus vaihtelee Paikoin kivi on porfyyrista Sotkuman kupolin lounais- ja etelaosa on yleensa migmatiittista gneissia Kontiolahden kupolin gneissi on paaasiassa porfyyrista gneissigraniittia Gneissigraniitit Gneissigraniitista on lukuisia eri muunnoksia Vari on yleensa harmaa, liarvemmin punertava Paikoin kivi on tasarakeista, massamaista, vain heikosti suuntautunutta graniittimaista kivea Yleensa se kuitenkin on voimakkaasti liuskeista tai pilsteista gneissia Toisin paikoin gneissigraniitti on porfyyrista, jolloin se yleensa on variltaan punaista Hajarakeet, joiden pituus saattaa olla useita cm :ja, ovat yleensa kalimaasalpaa, mutta joskus plagioklaasiakin Koostumukseltaan gneissigraniitit ovat granodioriitteja ja graniitteja Jonkin verran niihin sisaltyy myos kvartsidioriittisia kivia Suurin osa lienee koostumukseltaan granodioriittia Raekoko vaihtelee keskirakeisesta karkearakeiseen Vaaleat paamineraalit ovat plagioklaasi (An 10_30), kvartsi ja kalimaasalpa, joiden paljoussuhde vaihtelee Kalimaasalpaa on usein vain vahan tai se voi puuttua kokonaan Tummien mineraalien maara on yleensa melko vahainen Tummana paamineraalina esiintyy biotiitti, joka on jonkin verran kloriittiutunut Paikoin esiintyy biotiitin ohella sarvivalketta Talloin plagioklaasin anortiittipitoisuus on korkeampi (An 25-30) kuin yksinomaan biotiittia sisaltavissa tyypeissa (An 10-25) Aksessorisina mineraaleina on apatiittia ja zirkonia, usein lisaksi opaakkeja, epidoottia ja sarvivalkepitoisissa kivissa titaniittia Kontiolahden kupolin plagioklaasi on runsaasti serisiittiytynytta Serisiittiytyminen vahenee lanteen pain niin, etta Juojarven kupoleissa sita esiintyy tuskin lainkaan Samoin on itaosan gneissien kalimaasalvassa pertiittia, joka lansiosan gneisseista puuttuu lanes kokonaan Biotiitti-kloriitin ohella esiintyy Sivakkavaaran karttalehden ja Outokummun karttalehden pohjoisosan ja Juojarven

15 1 5 Kuva 6 Prekarjalai nen raitainen gncissi Fig 6 Prekarelian gneiss Kaavi, Niinivaara kupolien gneisseissa myos muskoviittisuomuja, joita ei esiinny itaosan kupoleissa Gneissien rakenne on granoblastinen, itaosan gneisseissa kuitenkin paikoin blastohypidiomorfinen Toisinaan esiintyy muurilaastirakennetta Raitaiset gneissit Raitaiset gneissit (kuva 6) ovat harmaita, melko karkearakeisia kvartsimaasalpa-biotiittigneisseja, joissa liuskeisuus on selva Raitaisuus johtuu biotiittirikkaiden ja kvartsimaasalparikkaiden raitojen vuorottelusta Raitojen vahvuus vaihtelee muutamasta millimetrista muutamaan senttimetriin Joskus vaaleissa kerroksissa on silmamaisia pullistumia, jolloin rakenne muistuttaa jossain maarin silmagneissia Paikoin kivi muuttuukin vahittain todelliseksi silmagneissiksi Paikoin esiintyy raitaisessa gneississa liuskeisuuden suuntaisia gneissigraniittivyohykkeita ja usein on vaikea vetaa mitaan tarkkaa rajaa raitaisen gneissin ja gneissigraniitin valilla Raitainen gneissi lienee paragneissia Mitaan suoranaisia todisteita taman asian tueksi ei kuitenkaan voida esittaa Paamineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi (yleensa An 10_25, toisinaan jopa An 35), kalimaasalpa ja biotiitti Plagioklaasi on vain vahan serisiittiytynyt Biotiitti on hiukan kloriittiutunut ja joskus sen yhteydessa on myos muskoviittia Kivessa on toisinaan eniten kvart-

16 1 6 Kuva 7 Silmagnei ;i Fig % -lieges gneiss 1'aavi, \"aarajarvi sia, toisinaan plagioklaasia Harvemmin on runsaasti kalimaasalpaa ; usein se puuttuu lakes kokonaan Yleensa raitaisten gneissien mineraalikoostumuksessa on enemman vaihtelua kuin gneissigraniiteissa Aksessorisina mineraaleina on apatiittia ja zirkonia Lisaksi saattaa esiintyy opaakkeja, rutiilia ja titaniittia, harvemmin myos ortiittia Rakenne on granoblastinen Suuntaus on selva, usein myos vaaleissa mineraaleissa, jotka ovat liuskeisuuden suuntaisina pitkanomaisina rakeina Usein rakeiden koko vailitelee Tavallista on, etta kvartsi esiintyy muita kookkaampina rakeina tai juovina Osaksi kvartsi saattaa olla sekundaarista Joskus maasalvatkin esiinty vat isoina rakeina Silmagneissit Silmagneisissa (kuva 7) on liuskeisuuden suuntaisia linssimaisik maasalpasilmia biotiittipitoisessa gneississa Silmien pituus vaihtelee muutamasta millimetrista useaan senttimetriin, poikkeuksellisesti yli 20 cni :iin asti Myos niiden maara vailitelee suuresti eri paikoissa Silmien vari on yleensa punainen, mutta mvos harmaita esiintvy Silmat esiintyvat usein vyohykkeittain siten, etta vklissa on silmattomia gneissivyohykkeita Mikroskoopissa silmagneissit poikkeavat raitaisista gneisseista olennaisesti vain siten, etta niissa on vaaleista mineraaleista koostuneita silmia, joita biotiittisuomut kiertavat Silmat ovat useimmiten kalimaasalpaa, Joskus plagioklaasiakin Tavallisesti niihin sisaltyy myos kvartsia Silmien maasalvkt ovat usein hyvin isokiteisia Juojarven kupolien silmagneisseissa on usein hiukan sarvivalketta

17 1 7 Ede11a kuvatut gneissityypit esiintyvat joskus yhdessa, jopa siten, etta samassa paljastumassa on seka gneissisigraniittia, raitaista gneissia etta silmagneissia Pegmatiitit ja apliitit Pegmatiittiset ja apliittiset juontt overt prekarjalaisissa gneisseissii livvin vleisia Ialtaan ne ovat milloin karjalaisia, milloin prekarjalaisia Pegmatiittijuonet nluodostavat monin paikoin migmatiitteja gneissien kanssa Toisaalla taas tavataan eri suuntaisia leikkaavia pegmatiitti- ja apliittijuonia, jotka leikkaavat myos toisiaan Kysymys on eri-ikaisista juonista, mnutta todennakoisesti monet toisia juonia leikkaavat juonetkin ovat prekarjalaisia Tahan viittaa se, ettk niita esiintvy sellaisillakin alueilla, kuten esimerkiksi Sotkuman kupolissa, joiden laheisyydessa ei esiinnv ainoatakaan karjalaisen graniitin juonta, vaan lahimmat karjalaisen grariiitin esiintyindt ovat kilometrin paassa Erkin paikoin, esimerkiksi Sotkuman kupolin polijois- ja itaosissa, inutta muuallakin prekarjalaisissa gneissigraniiteissa on pienia liuske- ja amfiboliittisulkeumia Mama sulkeumat ovat prekarjalaisia ortogncisseja vanhempia Syeniitit Pienella alalla on Sivakkavaaran karttaleliden pohjoisosassa Petrovaarassa gneissigraniitin sisalla ruskeanpunertavaa svvvakivea, joka hietutkiniuksen perusteella on syeniittia Vaaleina mineraaleina ovat kalimaasalpa ja oligoklaasi ja tummina sarvivalke ja biotiitti, joka on jonkun verran kloriittiutunut Rakenne on lakes hypidiomorfinen ; hiukan muurilaastirakennetta esiintvy Amfiboliitit Amfiboliitit esiintyvat kerrosjuonina ja linsseina gneisseissa Kerrosjuonien vahvuus vaihtelee muutamista senttimetreista useihin satoihin metreihin ja pituutta niilla saattaa olla useita kilometreja Kerrosjuonimainen esiintyminen tulee hyvin selvasti esille esimerkiksi Sotkuman kupolin itkosassa Yleensa amfiboliitit ovat tummanvihreita keskirakeisia, liuskeisia kivik, mutta joukossa on karkeampirakeisiakin gabromaisia tvvppeja Koostuinukseltaan ne vaihtelevat sarvivklkerikkaista tummista kivista plagioklaasirikkaisiin vaaleampiin kiviin Paamineraaleina amfiboliiteissa on plagioklaasi (tavallisesti andesiini) ja sarvivalke Lisaksi on usein hiukan, joskus kohtalaisen runsaastikin biotiittia Joskus on hiukan kvartsia Aksessorisina mineraaleina on titaniittia, oksidimalmimineraaleja, apatiittia ja epidoottia Andesiini on ksenoblastisina rakeina ja vleensa ilman kaksosti,,,ta Inverssivvdlivkkeisvytta esiintyy paikoin Sarvivalke on usein repalcista ja taynna kvartsisulkeumia Toisinaan se on nielko kookkaina kiteink, jolloin rakenne muistuttaa porfvriittia - suomcn gcologino-n Iartla

18 1 8 KARJALAISET KIVET Sedimenttikivet Epikontinentaalifasies SIVAKKAVAARAN-KORTTEISEN ALUE (4311) Areniitit Tyyppikuvaus Areniitteihin kuuluu kvartsirikkaita sedimentteja, joiden mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa I Sama asia on esitetty pisteilla kuvan 8 kolmiodiagrammissa, jossa kolmion karkink ovat kvartsi, maasklpa ja tummat mineraalit (kiille ja aksessoriset mineraalit) Kun aksessoristen mineraalien mkdra on yleensa haviavan pieni (taulukon kivissk keskimkarin vain noin 0,2 %), on kolmio itseasiassa kvartsi-maasalpa-kiille -kolmio Vertailun vuoksi kolmioon on merkitty myos kaksi kiillegneissik (taulukko IV) Kuva 8 Areniitticn mineraalikoostumuksia (pistect), renkaat, joiden sisalla on piste ovat karsipitoisia areniitteja A'ertailun vuoksi on myos nicrkitty kaksi kiillegneissik (renkaat) Kolmiodiagrammiin on merkitty Pettijohnin kayttamat nimet Fig 8 Mineral compositions of arenites (dots), rings enclosing a dot are shavn-bearing arenites Two micagneisses are also marked for comparison (rings) The nomenclature by Pettijohn is employed in the triangular diagram Kolmioon on merkitty myos areniittien luokitusrajat Penttijohnin (1949) mukaan : ortokvartsiitti, maasklpapitoinen kvartsiitti, arkosiitti, grauvakka ja subgrauvakka Kuten kuvasta kay ilmi, sijoittuu pisteita sekk ortokvartsiitin etta maasalpapitoisen kvartsiitin alueille, samoin kuin arkosiitti-, grauvakkaja subgrauvakka-alueiden kvartsirikkaimpiin osiin Viimemainituista kaytetaan tassa nimitysta kvartsiittiliuske Areniitit kasittavkt siten ortokvartsiitteja,

19 1 9 Taulukko I : Areniittien mineraalikoostumuksia Table I Mineral compositions of arenites Kvartsi Mikrokliini Plagioklaasi (An) Biotiitti Muskoviitti Aksessoriset tr 0 42 ) f ) 0 33) ) (28) tr -I) (28) tr 5 ) , ) 06 tr 6 ) ) - 1 o 7 ) Kvartsi Mikrokliini Plagioklaasi 12 :) 32 s (An) (30) (18) (15) (33) (23) (35) Biotiitti ) ) ) Muskoviitti 6 7 J ) 17 8 tr - Aksessoriset tr 5, 8 ) ) tr 8) tr 10) tr 8, ) ) 100 o Kvartsi Mikrokliini tr - - Plagioklaasi (An) (15) (30) Biotiitti Muskoviitti Tremoliitti/Aktinoliitti Diopsidi Aksessoriset tr 8 ) ) tr 13 ) ) ) -) 3) ) 5) 6 7) AL I kloriitti Apatiitti (paaosa), grafiitti, rutiili Magnetiitti, grafiitti, apatiitti Paaasiassa plagioklaasia Sillimaniitti Apatiitti Grafiittia 0 7, spatiittia ) Zirkoni e) 10) Slagnetiitti Apatiitti, zirkoni, rutiili 11) Mlagnetiitti, grafiitti, apatiitti, epidootti 12) Apatiitti, rikkikiisu, zirkoni 13) 14) Titaniitti 1lagnetiitti ja grafiitti 3 5, epidootti Kvartsiitti Kaavi, Mantyjarvi 2 Kvartsiitti Kaavi, Riihijarvesta pohjoiseen 3 Maasalpapitoinen kvartsiitti Kaavi, Suurcsta Kortteisesta koilliseen 4 Maasalpapitoinen kvartsiitti Kaavi, Suuresta Kortteisesta koilliseen 5 Maasalpapitoinen kvartsiitti Kaavi, Karenjarvesta itaan 6 Arkosiitti Kaavi, Riihijarvesta etelaan 7 Arkosiitti Kaavi, Suuresta Kortteisesta koilliseen 8 Arkosiitti Kaavi, Mantyjarvi 9 Maasalpapitoinen kvartsiitti Kaavi, Suuresta Kortteisesta koilliseen 10 Arkosiitti Kaavi, Riihijarvi 11 Arkosiitti Kaavi, Mantyjarvesta lantcen 12 Kvartsiittiliuske Kaavi, Mantyjarvi 13 Kvartsiittiliuske Kaavi, Suuresta Kortteisesta koilliseen 14 Kvartsiittiliuske Kaavi, Mantyjarvi 15 Kalkkisilikaattimineraaleja sisaltava kvartsiitti Kaavi, Kortteinen 16 Kaikkisilikaattimineraaleja sisaltava kvartsiitti Kaavi, Kortteinen

20 20 maasalpapitoisia kvartsiitteja, arkosiitteja ja kvartsiittiliuskeita Poikkeuksellisesti tavataan toisaalta vielakin kiillerikkaampia, toisaalta vielakin maasalparikkaampia areniitteja kuin mita kuvaan on piirretty, mutta namk ovat harvinaisuuksia Rakenteeltaan areniitit ovat kerroksellisia, lukuunottamatta eraitk harvemmin esiintyvia maasalpapitoisia kvartsiitti- ja arkosiittityyppeja Vallitseva vari ortokvartsiiteissa on vaalcanharmaa, usein miltei valkoinen Kuitenkin joskus tavataan tummiakin kvartsiitteja, jopa miltei mustia ; tumma vari johtuu paaasiassa grafiitista Vaaleanharmaa vari on vallitsevana myos maasalpapitoisissa kvartsiiteissa ja arkosiiteissa, mutta eraat, varsinkin ei-kerrokselliset, massamaiset tyypit ovat joskus punertavia inuistuttaen jossain maarin graniitteja Kvartsiittiliuskeiden ulkonakocin vaikuttaa runsas kiillepitoisuus Ae ovat liuskeisempia kuin kiilteettomat kvartsiitit, ja sopivasti kerrospintaa myoten lohkaisemalla saa esiin pinnan, missy ci muuta naykaan kuin suuria muskoviittisuomuja Areniittien maasalpa on vallitsevasti plagioklaasia, jonka koosturnus vaihtelee rajoissa An 15_ 40 ; myos mikrokliinia esiintyy Kiille on tavallisesti muskoviittia, mutta biotiittiakin esiintvv ja poikkeuksellisesti se voi olla valtakiilteena Joskus esiintvy picnista suornuista muodostuneita biotiitti-kloriittimuskoviitti -suomuryhmia Aksessorisista tnineraaleista tavallisimmat ovat apatiitti ja zirkoni Usein on myos sillimaniittia, magnetiittia, grafiittia, harvemmin kiisumineraaleja, rutiilia ja turmaliinia Epidoottia esiintyy joskus Tummana mineraalina kiilteen lish ksi on kvartsiiteissa, maasalpapitoisissa kvartsiiteissa ja arkosiiteissa joskus tremoliitti/aktinoliittia ja/tai diopsidia Kolmiodiagrammiin kuvassa 8 on kahden kalkkisilikaattimineraaleja sisaltavan kvartsiitin koostumus merkitty renkailla, joiden keskella on piste Kolmion ylin karki (tummat mineraalit) siskltaa naissa tapauksissa myos tremoliitti/ aktinoliitin ja diopsidin Kiille puuttuukin usein nkista kivista kokonaan (vrt taulukko I) Aksessorisina mineraaleina on aikaisemmin mainittujen lisaksi titaniittia 0 r t o k v a r t s i i t i t ovat karkearakeisia vaaleanharmaita, usein miltei valkoisia, selvksti kerroksellisia kivia, joissa paljain silmin useinkaan ci voi nahda muita mineraaleja kuin kvartsia Kerroksellisuus ilmenee monin tavoin : 1 Kvartsi esiintyy verrattain isoina laattamaisina, litteina rakeina, jotka vaakasuunnassa liittvvdt valittoniasti toinen toisiinsa kvartsikerroksiksi ; pystysuunnassa eri kerrosten valissa on hyvin ohut tummempi sauma 2 Paksuhkot, jopa usean sentin valivuiset vaaleat kvartsikerrokset vuorottelevat ohuiden tummempien kerrosten kanssa

21 3 Erivdriset puhtaan valkoiset la tummuudeltaan erilaiset harmaat kvartsikerroksct vuorottelevat keskenaan Kcrrosten valeissa voi olla ohuita tummempia saumoja 4 Puhtaiden kvartsikerrosten valeissa on kalkkisilikaattimineraaleja sisaltavia juovia ja kerroksia Tummat juovat kvartsikerrosten valeissa johtuvat kiilteesta, kloriitista, grafiitista ja inaasalvdsta, jotka esiintvvat vksin tai yhdessa Niita voi olla m_yos kalkkisilikaattimineraaleja sisaltavissii juovissa Hyvin harvoin ortokvartsiitit ovat lasimaisia ilman sanottavaa kerroksellisuutta Tallaisia ovat kuitenkin eraat tummat, grafiittirikkaat, hienorakeiset kvartsiitit, joita esiintyy mustaliuskeiden yhteydessd Ortokvartsiitit ovat tavallisesti karkearakeisia Yleisid ovat 2-10 mm pituiset kvartsirakcet Hienompirakeisiakin tyyppeja, joissa raesuuruus on esimerkiksi 0,5 mm, esiintyy, joskin harvinaisina Kvartsirakeille on tyypillista pykalaitaisuus, rakeiden mutkittelevat rajaviivat Pykdlaitaisuus vahenee maasalpdpitoisuuden lisaantvessa Plaasalpapitoisissa kvartsiiteissa ja varsinkin arkosiiteissa kvartsirakeet ovat siledlaitaisia ja kiven rakenne on tyypillisesti granoblastinen Toisinaan ortokvartsiiteissa on pienia granuloituneita kvartsirakeita, jotka reunustavat suuria kvartsirakeita Kvartsirakeet, jotka pykalaitaisin reunoin rajoittuvat toisiinsa muodostaen vaakasuunnassa yhtenaisia kvartsilaattoja, rajoittuvat joskus pystysuunnassa toisiin laattoihin vahemmdn pykalaitaisin rajoin Tdllaisten kerrosten valeissa voi olla muita mineraaleja ohuena nauhana (kuva 9) Ortokvartsiittien kvartsi on aaltosammuvaa, kuten se on yleensa kaikissa areniiteissa 2 1 Nova 9 Ortokvartsiitti Diopsidirakeita kvartsikerrosten valissa 10 x Nik -F Fig 9 OvthoquavtsiEe Diopsid c brains bef,rrrii layers of quarts 10 > Nic Kaavi, Kortteitien Valok 1: 1tahne Photo

22 2 2 Milloin plagioklaasia esiintyy, se on pienina granoblastisina rakeina kvartsirakeiden valeissa Usein se on taysin serisiittiytynytta ja saussuriittiutunutta Muskoviittia, biotiittia j a kloriittia on usein pienina makrina, samoin grafiittia Nama mineraalit esiintyvat kerroksellisuuden suuntaisina ohuina jonoina Tremoliitti/aktinoliittia ja/tai diopsidia esiintyy paikoin eivatka ne ole varsin harvinaisia Apatiittia, zirkonia ja oksidimalmimineraaleja on usein hiukan Joskus on rutiilia, ja kalkkisilikaattimineraalipitoisissa myos titaniittia Maasalpapitoisia k v a r t s i i t t e j a ja a r k o s i i t t e j a on kahta tyyppia : 1) kerroksellisia, harmaita, rakenteeltaan samanlaisia kuin ortokvartsiitit ja 2) ei-kerroksellisia, harmaita tai punaisia, jossain maarin graniittia muistuttavia tyyppeja Kerroksellisissa arkosiiteissa ja maasalpapitoisissa kvartsiiteissa kerrokscllisuus on kiven suuremmasta maasalpamaarasta johtuen usein viela selvempi kuin ortokvartsiiteissa Yhdesta millimetrista yli senttimetrin vahvuiset kvartsikerrokset vuorottelevat tummempien ja rapautuneempien hienompirakeisten, granoblastisista kvartsi- ja maasalparakeista muodostuneiden kerrosten kanssa Naissa hienorakeisissa kerroksissa kvartsi- ja maasalparakeet (tavallisesti plagioklaasi, mutta usein myos mikrokliini) ovat suunnilleen samankokoisia Pienia muskoviitti-, kloriitti- ja biotiittisuomuja on myos naissa kerroksissa Aina eivat raekoon erot kvartsirikkaiden ja maasalparikkaiden kerrosten valilla ole kovin suuret, eika silloin mikrorakennekaan ole selvasti kerroksellinen Useimmiten kvartsirakeet eivat ole lainkaan pykalaitaisia Pykalaitaisuus on aina vahaisempaa kuin ortokvartsiiteissa Maasalpa on vallitsevasti plagioklaasia, joka toisinaan on varsin serisiittiytynytta Milloin mikrokliinia esiintvy, on se samankokoisina ja muotoisina rakeina kuin plagioklaasikin Aksessorisina mineraaleina on apatiittia, grafiittia, zirkonia ja oksidimalmimineraaleja, joskus myos sulfidimalmimineraaleja ja rutiilia Hienorakeisessa osassa on joskus myos tremoliitti/aktinoliittia ja/tai diopsidia, jolloin kivien vari on heikosti vihertava Jos naita mineraaleja on runsaammin, nakyvat juovat selvasti vihreina Ei-kerroksellisissa, suuntautumattomissa tyypeissa (ndista on taulukossa I esimerkit 3, 4 ja 7) liuskeisuuskin on heikko Nama kivet, varsinkin punaiset tyypit, muistuttavat jossain maarin graniittia Mineraalikoostumuksen puolesta ne eivat juuri poikkea maasalpapitoisista kvartsiiteista ja arkosiiteista, paitsi siina etta sillimaniitti on niissa yleisempi kuin muissa tyypeissa Usein ne eivdt sisalla kovin paljon maasalpaa Esimerkiksi kivessa 3 (taulukossa I) on vain 10,1 % maasalpaa (plagioklaasia), joten kivi on aivan ortokvartsiitin ja maasalpapitoisen kvartsiitin rajalla Pettijohnin luokituksessa Mikrorakenteeltaan nama kivet eroavat kerroksellisista siten, etta kerrok-

23 sellisuus ja yleensa suuntaus puuttuu vaaleista mineraaleista Kiilteet ovat tosin jossain maarin suuntautuneita, mutta kun kivet ovat kiillekoyhia, ei tama ilmene mikrosuuntauksena Kvartsi on suurimpina rakeina Niiden valissa on pienempirakeisia kvartsi-, plagioklaasi- ja usein myos mikrokliinikiteita granoblastisena aincksena Hiukan muskoviittia ja biotiittia on myos tassa osassa Plagioklaasin koostumus on An 25_ 30, eika se ole sanottavasti serisiittiytynytta tai saussuriittiutunutta Sillirnaniitti on tyvpillinen aksessorinen mineraali K v a r t s i i t t i l i u s k e i s s a kay kiillepitoisuuden lisaantyessa kivien kvartsiittinen ulkonako epkselvemmaksi ja liuskemairien asu korostuu Maasalpapitoiseen kvartsiittiin 9 ja arkosiitteihin 10 ja 11 (taulukko I) antavat kiilteet jo varia ja liuskeisen asun, ja kun kiilteita alkaa olla enemman kuin parikymmenta prosenttia, ovat kivet jo hyvin liuskemaisia muistuttaen jossain maarin kiillegneissija (kuva 10) 23 Kuva 10 Kvartsiittiliuske 10 X Nik -~ Fig 10 Quartzite schist 10 X Nic -}- Kaavi, Mantyjarvi Valok E Halmc Photo Kiillegneisseista kvartsiittiliuskeet kuitenkin eroavat monessa suhteessa 1 Kvartsiittiliuskeet ovat karkeampirakeisia ; myos kiillesuomut isoja Kiillegneissi on paljon hienompirakeista 2 Kvartsiittiliuskeiden mineraalikoostumus vaihtelee paljon, kiillegneissien koostumus ei Vertailun vuoksi on kuvaan 8 m erkitty renkailla kahden kiillegneissin mineraalikoostumus

24 24 3 Kvartsiittiliuskeiden kiillc on valtaosaltaan muskoviittia ; kiillegneisseissa sita ci ole koskaan merkittavin maarin Kvartsiittiliuskeiden kvartsimaasalpa -suhde on paljon suurempi kuin kiillegneissien 5 Kvartsiittiliuskeissa ei ole koskaan sarvivalketta Muiden liuskeiden kanssa vklikerroksina esiintvvassa kiillegneississa sarvivalkc on tvypillinen lisamineraali 6 livartsiittiliuskeet esiintvvat vlidessa muideu areniittien kanssa ja kaikenasteisia valimuotoja niiden ja kvartsiittien seka arkosiittien valilla esiintyy Kiillegneissi esiintvy erilldkn areniiteista muodostarnatta niiden kanssa valimuotoja Kvartsiittiliuskeissa on usein kerroksellisuutta ; niissa on maasalparikkaita ja kiillerikkaita kerroksia Maasalpa on tavallisesti plagioklaasia, koostumukseltaan tavallisimmin An 30_40 Alilloin biotiittia esiintvy, on se punaruskcaa Zirkoni ja apatiitti ovat tavallisia aksessorisia mineraaleja joskus areniiteissa on kapeina kerroksina suurisuomuisia kiillekvartsi-liuskeita, joissa kiilletta on " Kille on seka muskoviittia etta biotiittia, lisaksi kivissa on muutama prosentti plagioklaasia ja joskus mikrokliinia Apatiitti, zirkoni, sillimaniitti ja turmaliini ovat aksessorisina mincraaleina Areniittien keskimaaraista mineraalikoostumusta on vaikea ilmaista tarkasti, koska niiden koostumus vaihtelee kovin tiheasti eika makroskooppisesti ole 15heskakn aina mahdollista kovin tarkkaan arvioida kvartsin ja maasalvan suhdetta Todennakoisesti keskiarvo sijoittuu jonnekin kuva 8 maasalpapitoisen kvartsiitin alueelle Esiiulyrninen Erilaisia areniitteja esiintyy kerroksina seka keskenaan vuorotellen etta muissa sedimenteissa Valikerroksina niita on siella taalla suurimmassa osassa aluetta, lukuunottamatta aivan alueen itaosaa Selvasti eniten areniitteja on kahdessa vyohvkkeessa, joista toinen kulkee Mantyjarvelta Riihijarven itapuolitse kaakkoon ja toinen Riihijarven lansipuolitse etelaan Sivakkavaaran karttaleliden keskiosassa 3luutainissa paljastumissa areniitteja on parin kolmenkymmenen metrin valivuisina kerroksina, yhdessd paljastumassa vielakin vahvempana kerrokscna, mutta yleensa kerrospaksuudet ovat paljon pienempia Parin metrin kertalukua olevat kerrospaksuudet ovat hyvin tavallisia, usein ne ovat vahaisempia Tvypillinen areniittien niinkuin inuidenkin epikontinentaalifasieksen sedimenttien esiintymistapa on ohuiden koostumukseltaan erilaisten kerrosten vuorottelu Kerrokset ovat suoria, loivasti lanteen kaatuvia, muualla kuin poimuttuneilla alueilla, jotka liitty>vat Sivakkavaaran karttalehden keskiosassa

25 Karenjarven itapuolella seka Suurcn Kortteisen ja Karpalolanunen valissa oleviin synkliineihin ja naiden valiseen antikliiniin Eri areniittikerrosten valiset rajat ovat usein hyvin teravat Samoin ovat kerrosrajat muihin sedimentteihin usein hvvin teravat Areniitteja esiintvy kerroksina alueen kaikissa epikontinentaalisedimenteissa Seuraavassa esitetddn nelja esimerkkia ohuista kcrrosrakenteista, jotka ovat nakvvissa v hden pal]astuman puitteissa Kerrokset luctcllaan alhaalta ylospain, siis idasta lanteen 2 5 I 1 Alinna tummanvihreata aktinoliittirikasta aktinoliitti-diopsidikivca 2 Taman paalla 20 cm :ii kerros vaaleanvihrcata diopsidikivea 3 Hienorakeista flogopiitti-maasalpa-aktinoliittiliusketta 4 Pari metric karkearakeisia areniitteja a) alinna 12 cm :n kerros karkearakeista, hvvin puliclasta ortokvartsiittia b) sitten 18 cm juovaista ortokvartsiittia (juovissa hienorakeista diopsidia) c) edelleen 8 cm :n kerros ortokvartsiittia, ylin osa areniittikerrosta on samoja kvartsiittityyppeja vuorottelevina kerroksina 5 Areniittien paalla (suurin osa pal]astumaa) vaihtelevia vihreita maasalpaaktinoliitti- ja maasalpa-aktinoliitti-diopsidikivia II 1 Alinna mustaliusketta noin 1 m 2 Teravan rajan edellisesta erottamana 0,5-1 m ortokvartsiittia 3 Biotiitti-sarvivalkegneissia noin 1 m 4 Kvartsiittia noin 1 m 5 Pegmatiittijuonia ja Maarianvaaran graniittikerrosjuonia 6 Aktinoliitti-diopsidi-maasalpakivea noin 1 m 7 Kvartsiittia noin 0,5 m 8 Aktinoliitti-diopsidi-maasalpakivea noin 20 cm 9 Kiillerikasta kvartsiittiliusketta noin 2 m 10 Ylinna kvartsiittia III 1 Alinna kerroksellista ortokvartsiittia 2 Kerroksellista maasalpapitoista k vartsiittia 3 Aktinoliitti-maasalpakivea 4 Graniittikerrosjuoni 5 Kerroksellist a arkosiittia 6 Biotiitti-sarvivalkegneissia

26 26 IV 1 Alinna vaaleaa kerroksellista kvartsiittia, jossa on 20 cm :n vahvuinen diopsidi-aktinoliitti-maasalpaliuskevalikerros 2 Sarvivalke-biotiittigneissia 3 Ohut k vartsiittikerros 4 Diopsidi-aktinoliitti-maasalpaliusketta Kaikki nelja esimerkkia ovat epikontinentaalisedimenttien vvohvkkeen lansiosasta, miss i erityisesti ohuita kerrosrakenteita on nakyvissa Idempana kerrosvahvuudet ovat ylecnsa suurempia, mutta esiintyrnistapa muuten samanlaista kuin edella on kuvattu Ei-kerroksellinen, graniittia muistuttava kvartsiitti esiinty y toisella tavalla, suurempina yhtenaisina alucina Suurin tavattu areniittipaljastuma on juuri tata tvyppia Tata kvartsiittityyppia esiintyv Sivakkavaaran karttalehdella vain noin 1,5 kin pituudelta Karenjarven itaisimman lahden ja Karpalolammen puolivalissa Hiukan samantapaista kvartsiittia on myos eraassa kohdassa Riihij arven itapuolella Kivilaji on melko karkearakeista, massamaista, usein punertavaa Esiintymisalueen reunoilla siihen ilmaantuu suurisuomuista muskoviittia ja biotiittia ja kivi muuttuu liuskeiseksi Kiillepitoisuuden lisaantyessa se vaihettuu karkearakeiseksi kvartsiittiliuskeeksi Lopulta siina on kerroksia, joissa ei juuri rnuuta naekaan kuin suurisuomuista kiilletta Ta11a alucella esiintyy runsaasti punaista pcgmatiittigraniittia juonina Karsikivet Tyyppikuvaus Karsikivet eli kalkkisilikaattikivet ovat diopsidi ja/tai tremoliitti/aktinoliittipitoisia kivia Diopsidipitoisissa kivissa voi tremoliitti/aktinoliitin tilalla joskus olla sarvivalketta Mainittujen mincraalien lisaksi tarkeana paamineraalina on maasalpa, tavallisesti plagioklaasi, vain harvoin mikrokliini B ; o- tiittia on usein tremoliitti/aktinoliitti-maasalpakivissa ja grossulariittia joskus diopsidirikkaissa kivissa Aksessorisia mineraaleja on useita ; niista yleisin on titaniitti Kvartsia esiintyy vain poikkeuksellisesti Taulukossa II on esitetty joukko erityyppisten karsikivien nrineraalikoostumuksia Eraiden tremoliitti/aktinoliittien ja diopsidien koostumus on ilmaistu merkinnalla (31g milla tarkoitetaan magnesiumkomponentin osuutta mineraalin koostumuksessa mooliprosentteina Esimerkiksi merkinta )>tremoliitti/ aktinoliitti (Mg o) 90,0>> tarkoittaa, etta mineraalissa on 90 mooliprosenttia komponenttia Ca 2Mg 5 (OH) 2 /Si ja 10 mooliprosenttia komponenttia Ca 2Fe 5 (OH) 2 /Si5022 Koostumuksct perustuvat taitekerroinmaarayksiin ja Freundin kavriin (Freund, 1955) Plagioklaasin koostumus on maaratty sain-

27 2 7 GrossularntIl Maasalpa Bloti,tti huva 11 Xarsikivien rnincraalikoostuwnuksia Fig 11 Llinetal cnmhositions of skatn rocks mumiskulmien perusteella (eraat myos taitekertoimien perusteella) Anortiittipitoisuutta ei ole ilmoitettu silloin, kun plagioklaasi on niin runsaasti serisiittitynyt ja saussuriittiutunut, etta sen koostumusta on jo vaikea maarata Kun plagioklaasia on vain erittain vahan, on sen tarkka koostumus jatetty ilmoittamatta Jos jatetaan sivuun aksessoriset mineraalit (joita taulukon II kivissa on keskimaarin noin 3,5 %) ja kvartsi, iota esiintyy vain satunnaisesti (taulukon kivissa keskimaarin noire 0,4 %), voidaan kalkkisilikaattikivien mineraalikoostumukset esittaa diopsidi-tremoliitti/aktinoliitti-maasalpa, tremoliitti/aktinoliitti-biotiitti-maasalpa ja diopsidi-grossulariitti-maasalpakolmiodiagrammien avulla (kuva 11) Kuvasta puuttuvat epatasapainoiset kivet 13, 16 ja 17 (Taulukko II), joissa tremoliitti/aktinoliitin ohella on seka diopsidia etta biotiittia Kuvassa on lisaksi eraita taulukossa II esittamatta jatettyja kalkkisilikaattikivia, joista on maaratty vain paamineraalien paljoussuhteet Kuten kuvasta 11 kay ilmi, vaihtelee mineraalikoostumus suuresti Suurimmassa osassa kivia on cliopsidia, tremoliitti/aktinoliittia ja maasalpaa vaihtelevin maarin, mutta mikaan paakomponenteista ci ole ylivoimaisesti vallitsevana (tama kuvaa todellisia olosuliteita paljon paremmin kuin taulukko, johon on otettu mukaan myos harvemmin esiintyvia aaritapauksia) Verrattain vleisia ovat myos biotiitti-aktinoliitti-maasalpakivet Kivet, joissa maasalpaa on enemman kuin noin %, ovat jokseenkin harvinaisia Hyvin harvinaisia ovat grossulariittipitoiset kivet Suuresta mineraalikoostumuksen vaihtelusta johtuu, etta kivien ulkonakokin vaihtelee suuresti Vari on useimmiten vihertava, joskus kuitenkin ruskehtava, ja monet maasalpapitoiset aktinoliittirikkaat kivet ovat hyvin tummanharmaita Pinnaltaan kalkkisilikaattikivet ovat usein ruosteisia

28 2 8 Taulukko II : Karsikivien mineraalikoostuntulc,ia Table 11 : llinc ;, al compositions of slamits Plagioklaasi 1 2 4, (An) (65) Tremoliitti) Aktinoliitti (Mg ;o) (90) (73) (90) Aksessorisct ) 1 42) ) 2 s 4 ) 1) 2 ) 3) 4) 5) 6 ) 7 ) Plagioklaasi 42 a 37 o 49s 47 s (An) (65) (40) (55) (40) Biotiitti Tremoliitti I Aktinoliitti , (Mg 40) (66) Aksessoriset ) 0 26) ) 2 :5 7 ) 9 10 Kvartsi Mikrokliini 42 :3 Plagioklaasi (An) (55) Biotiitti 27 2 Tremoliitti/ Aktinoliitti (Mg %) (71) Diopsidi ~ 7 Aksessoriset 6 48 ) ) ' ii Plagioklaasi (An) (60) (65) (40) Biotiitti 17 o Sarvivalke 44 8 Tremoliitti) Aktinoliitti (Mg,o) (69) Diopsidi Aksessoriset ) 2 101) 312) ) AI agnetiitti Titaniitti (paaasiassa), apatiilti, luagneettikiisu htrllonaatti Magnecttikiisu, titaniitti nlagneettikiisu, klariitli Hematiitti, titaniitti, epidootti, kloriitti, apatiitti, zirkoni Titaniitti, nlagneettikiisu, apatiilti Kvartsi 2 1 Mikrokliini _1 Plagioklaasi (An) (55) (50) (55) 1iotiitti ) 2 918) Sarrivalke Tremo1iittij Ak tinoliitti ) 7 s :s 11, ; `/o) Diopsidi 24, (Mg ) Aksessorisct ) 0 '5 16 ) ) 0 41 '') ' Slikroldiini - l 78,3 1'la4io- f klaast (An) (55) (55) Tremoliitti / Aktinoliitti tr 1iopsidi (Mg 1 0) Akscssoriset 3 021) ) 11-23) ) Plagioklaasi (An) (49) (18) Muskoviitti Tremoliitti) Aktinoliitti tr 1 5 Diopsidi (', 17 2 Aksessorisct 2,,26 ) 521 ) ) 2 8 Plagioklaasi 5 1 Skapoliitti 10 1 Kalsiitti 1 0 7, Diopsidi 65 2 Grossulariitti 7 ( ; Aksessoriset ) ) 100 ' 293 (53) 58 1) (78) ) ;1 (90) 725) 2 8) Titaniitti ja rutiili (paaasiassa lilaniiit!) 5 5, nlagnc ttitti ) :1laguedtikiisu, niagnetiitti, grafiitti, titaniitti, apatiilti 10) Titauiitti apatiilti 11) Titaniitti, kloriitli 12 ) Slagnoettikiisu, titaniitti, sinkkivatke, kuparikiisu 13) llagneettikiisu iiagnetiitti, litauiitli 14 Sisaltaa cpoloottia

29 la gueetlikiisu, ) 16) 17 18) 19) 20 ) 21 ) Alagncetlikiisu ja gral'ii(li (paaasiassa magneettikiisu) 5 6 titauiitti ja epidootti (paaasiassa titaniitti) 4 6 ' Tilauiitti, apatiitti (paaasiassa titauiitti) Tilauiitti, apatiilli, zirkoni SisalLaa kloriittia Ti)ail Lti TitaniitLi 2 4, epidootti, kloriitli magneeltikiisu, magnetiilli, karbunaatti ja apatiilli (paaasiassa epidootti) 1 1 hloriilti, titaniitti, mague(ltikiisu, ntagncliilli 22 ) 23) 24) 2 5 2s) 27 ) 28) LitaniilIi, kloriilii llagneettikiisu, titaniitti, epidootti SlagneeLtikiisu, magnetiilti, kloriilti, epidootti, titaniitti, grafiitti ApaLiitLi, kuparikiisu, uraniniilti Paaasiassa skapoliitti, karbonaalti ja titaniitti ; inaguetiilti, kvartsi TilaniiLti ja ntagneettikiisu (paaasiassa titaniitti) 2 0 epidootti 0 5 'I'itaniitti, magnetiitti, magneettikiisu, grafiiiti (paaasiassa LiLaniitLi) I Kaavi, 1' okkalarnmesta luotecse(in 15 Kaavi, Karenjarvestt) pohjoiscen 2 Kaavi, Slantvjarvesta itaan 16 Kaavi, Suuresta Kortteisen jarvcsta koilliseen 3 Kaavi, Riihijarvesta etelaan 17 Kaavi, Suuresta Kortteisen jarvesta koilliseen 4 Kaavi, Louhilampi 18 Kaavi, KarenjarvestS etelaan 5 Kaavi, Sivakkajarvesti luotecsecn 19 Kaavi, Vihtajarvesta itaan 6 Kaavi, Riiliijarvesta itaan 20 Kaavi, Vihtajarvesta itaan 7 Kaavi, 1\lantvjars i 21 Kaavi, Potkulampi S Kaavi, Kortteinen 22 Kaavi, Vihtajarvi 9 Kaavi, Vaikonjoesta it i'm 23 Kaavi, kiillijarvesta koilliseen 10 Kaavi, Riihijarvi 24 Kaavi, Kokkalampi 11 Kaavi, Korttetnen 25 Liaavi, I'otkulammesta itaan 12 Kaavi, Slantvjarvesta lain 26 Kaavi, Vihtajarvesta itaan 13 Kaavi, Louhilampi 27 Kaavi, Karenjarvesta koilliseen 14 Kaavi, Vihtajarvesta itaan 28 Kaavi, Potkulammesta itaan Y leensd nkma kivet ovat selvasti liuskeisia, usein kerroksellisiakin Karsikivet voidaan jakaa scuraaviin ryllmiin : 1 Diopsidikivet 2 Tremoliitti/aktinoliittikivet 3 Diopsidi-aktinoliitti-iiaasalpakivet 4 Aktinoliitti-biotiitti-maasalpakivet 5 Diopsidi-grossulariitti-maasalpakivet Ryhmien 1 ja 2 dopsidi- ja tremoliitti/aktinoliittikivia tavataan harvoin sedimentogeenisten karsien yhteydessa lie liittyvat paaasiallisesti serpentiniittien kontakteiliin ja no, kuvataan tuonnempana asianomaisessa yhteydessa Diopsidi-aktinoliitti-maasalpakivet muodostavat suurimman ja vailitelevimman kalkkisilikaattikiviryhman, johon kuuluu suurin osa alueen kalkkisilikaattikivista Kivien ulkonako vailitelee pkamineraalien paljoussuhteista riippuen Diopsidi-aktinoliittikivet, joissa myos maasalpaa on runsaasti, ovat usein juovaisia tai kerroksellisia, mika johtuu vaaleanvihreiden diopsidirikkaiden, tummanvihreiden aktinoliittirikkaiden ja harmaiden maasalparikkaiden osien vuorottelusta Hyvin maasalpakoyhat diopsidi-aktinoliittikivet taas ovat usein laikullisia, tummanvihreiden aktinoliittirikkaiden j a vaaleanvihreiden diopsidirikkaiden osien ldiskittamid Laikullisuus on tyypillista myos niille epatasapainoisille kiville, joissa mainittujen kolmen pddmineraalin lisdksi on myos biotiittia Diopsidikoyliat aktinoliittikivet, joissa maasalpddkaan ei ole kovin runsaasti, muistuttavat ainfiboliitteja ja sarvivalkelius-

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske 61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~

OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Muonion kartta-alueen kalliopera

Muonion kartta-alueen kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk ~~ a,1 c... v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita

Lisätiedot

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara 47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty

Lisätiedot

pkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.

pkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke. RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista

Lisätiedot

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Raakkylan kartta-alueen kalliopera. WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan

Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan HAUTAJRRVEN POHJOISPUOLET,LA ESIINTYVISTA KIVILAJEISTA Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan ta ~orfprob~ast~,-ja (almanfliini, kordieriitti,ja

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 3 KUOPIO KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 51 KUVAA TEKSTISSÄ JA 2 KARTTALIITETTÄ (WITH AN ENGLISH SUMMARY) HELSINKI 1938

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 kallioperäkarttojen selitykset lehti 4321 explanation to the maps of sheet 4321 pre-quaternary rocks erkki J. luukkonen Nurmeksen kartta-alueen

Lisätiedot

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen

Lisätiedot

kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin

kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos. 33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

Seinajoen kartta-alueen kalliopera

Seinajoen kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti

Lisätiedot

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA . - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten

Lisätiedot

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperikartan selitykset 2123 Tampere Tampereen kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa

Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa A K1STOKA M19 Koskee : 3431 3432 Kajaani mlk R. Alviola 23. 2. -71 Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa 1.6. - 27.7. 1970 Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA

SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2634/-80/1/10 Ylitornio Näätävuoma Pertti Murtovaara 18.12.1980 SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1976 1979 JOHDANTO Tutkimusalue

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30 ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa /\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta 9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,

Lisätiedot

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, simpukkamurroksiin O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

J ä_., ;;/ <i. r tie..., l::a..-fo~ 1 u. s

J ä_., ;;/ <i. r tie..., l::a..-fo~ 1 u. s V. /!J "J 'l K'. 5 Ö Je,.. J. o /,..,.. ll

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTAN UT-BY ATSO

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1: RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset 9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella

Lisätiedot

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 3231 + 3232 Explanation to the maps of Sheet 3231 +3232 Pre-Quaternary rocks Lauri Pekkarinen Haukivuoren

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O

Lisätiedot

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera

Kilpis j arven ja Haltin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 1823 ja 1842 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 1823 and 1842 PRE-QUATERNARY ROCKS Jyrki J.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.

Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan. - r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot