GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGINEN YLEIS KARTTA"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME HELSINKI 1960

3 Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino

4 SISÄLLYS ALKULAUSE JOHDANTO TYOVAIHEET PALJASTUMASUHTEET JA PINNANMUODOSTUS KIVILAJIEN ALUEELLINEN ESIINTYMINEN SVEKOFENNIALAISET MUODOSTUMAT PINTAKIVILAJIT FYLLIITIT KIILLELIUSKE, KIILLEGNEISSI JA KINTSIGIITTI HAPPAMAT GNEISSIT PYROKSENIGNEISSIT Dipsidigneissit Hyperstenigneissit Pyrokseniamfiboliitit KALKKIKIVET EMÄKSISET VULKANIITIT JA AMFIBOLIITIT AGGLOMERAATIT JA KONGLOMERAATIT SYVÄKIVILAJIT PERIDOTIITIT ANORTOSIITIT GABROT JA DIORIITIT KVARTSI- JA GRANODIORIITIT, TRONDHJEMIITIT JA GNEISSIGRANIITIT.... MIKROKLIINIGRANIITIT PEGMATIITIT EMÄKSISIÄ JUONIKIVILAJEJA METASOMAATTISET KIVILAJIT ANOROGENISET GRANIITIT OBBNÄSIN JA FJÄLLSKÄRIN GRANIITIT RAPAKIVET JOTUNILAISET JA SITÄ NUOREMMAT MUODOSTUMAT SATAKUNNAN HIEKKAKIVI HIEKKAKIVIJUONET SATAKUNNAN OLIVINIDIABAASI RAKENTEELLISET PIIRTEET YLEISTÄ ; LOHKOT JA ALUEET SIIRROS- JA RUHJEVYÖHYKKEET POIMUTUSTEKTONIIKKA

5 4 MAGMAINTRUUSIOT 45 STRATIGRAFIA JA KIVILAJIEN IKASUHTEET 47 MALMEJA JA MUITA HYÖDYLLISIÄ KAIVANNAISIA 52 MALMIESIINTYMÄT JA NIIDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN 52 MUUT HYODYLLISET KIVI- JA MINERAALIESIINTYMÄT 53 KALKKIKIVET 53 PEGMATIITIT 54 MINERAALEJA 55 RAKENNUS- JA MONUMENTTIKIVET 55 ENGLISH SUMMARY 60 KIRJALLISUUTTA 63

6 ALKULAUSE Turun kivilajikarttalehteä (B 1) varten tehty kenttätyö on monessa suhteessa ollut muista yleiskartoituksista poikkeava. Huomattavia osia siitä on jo aikaisemmin julkaistu 1 : tai sitä suuremmassa mittakaavassa ja näillä alueilla myös kenttätyö on tehty suurimittakaavaisia pohjakarttoja käyttäen. Toisaalta karttalehteen sisältyy myös pieniä alueita, jotka on kartoitettu vain yleiskartoituksen tapaan j a sen vuoksi tarkkuus on niillä alueilla huomattavasti pienempi. Aikaisemmin julkaistuissa geologisissa yleiskartoissa on karttapohjana käytetty Maanmittaushallituksen yleiskarttaa. Tästä tavasta on nyt poikettu sen vuoksi, että Lounais-Suomea esittävät yleiskartat sisältävät niin runsaasti merkintöjä, että ne eivät enää sovi geologisten karttojen pohjaksi sellaisenaan, vaan karttapohjaa on ollut pakko yksinkertaistaa. Karttapohjan yksinkertaistamiseen on antanut mahdollisuuden myös se seikka, että tältä alueelta on ilmestynyt useita kallioperäkarttalehtiä (1 : ) ja laajoja alueita on myös esitetty eri julkaisuihin liittyvissä suurimittakaavaisissa kartoissa. Kivilajien jaoittelussa ja luokittelussa on lähinnä pyritty seuraamaan alueen kallioperäkarttojen (1 : ) laatimisessa käytettyjä perusteita. Myös karttalehtikuvaus poikkeaa tavanomaisista yleiskarttalehtien selityksistä, koska alueen kivilajeja on aikaisemmin petrografisesti kuvattu lukuisissa eri julkaisuissa. Kokonaiskuvan saamiseksi alueen geologiasta on tässä karttalehtiselityksessä pyritty yleisluontoisiin alueellisiin kuvauksien, ja samalla tehty runsaasti viittauksia yksityiskohtaisia kuvauksia käsittävään kirjallisuuteen. Yhteistoiminta alueella toimineitten laitosten, yhtiöitten ja yksityisten tutkijoitten kanssa on ollut miellyttävä ja antoisa. Heille haluaa kirjoittaja Geologisen tutkimuslaitoksen ja sen kenttägeologien puolesta esittää tässä parhaimmat kiitokset. Neiti Thyra Åberg on piirtänyt puhtaaksi kivilajikartan sekä selityksessä olevat kartakkeet ja karttaliitteet. Hänen taitava ja huolellinen työnsä on kartoituksen kaikissa vaiheissa sekä kokoamistyössä ollut korvaamattomana apuna. Hänelle sekä kaikille kenttä- ja laboratoriotyöhön osallistuneille haluaa kirjoittaja esittää lämpimät kiitoksensa.

7 6 Kirjoittaja on suuresti kiitollinen myös Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiölle, jonka myöntämän apurahan turvin oli mahdollista tehdä kaksi vertailevaa tutkimusmatkaa Keski-Ruotsiin. Maunu Härme

8 JOHDANTO TYÖ VAIHEET Lounais-Suomen ensimmäinen yleinen geologinen kartoitus suoritettiin viime vuosisadan lopulla ja tämän kartoitustyön tuloksena ilmestyivät 1 : mittakaavaiset karttalehdet (Moberg, 1879, 1880, 1882, 1885, 1891, 1890 a, 1890 b ; Gylling, 1891 ; Sederholm, 1892 ; Berghell, 1893 ; Wilkman, 1898), jotka olivat yhdistettyjä maalaji- ja kallioperäkarttoja. Myöhemmin suorittivat eri tutkijat joko alueellisia tai erikoiskysymyksiä käsitteleviä tutkimuksia Lounais-Suomen alueelta. Alueellisesti laajimpia näistä ovat Eskolan (1914, 1915) Orijärven-Kemiön aluetta koskeva tutkimus sekä Sederholmin (1907, 1926) saaristotutkimukset muita pienempiä alueita koskettelevia tutkimuksia tässä yhteydessä mainitsematta. Yhdistetyt maalaji- ja kallioperäkartat eivät luonteensa ja mittakaavansa puolesta kuitenkaan vastanneet ajan mittaan lisääntyvää käytännön tarvetta ja siksi osoittautui alueen uudelleenkartoitus tarpeelliseksi. Geologinen toimikunta ryhtyikin vuonna 1935 toht. Erkki Mikkolan johdolla alueen uudelleenkartoitukseen. Työ aloitettiin Länsi-Uudenmaan alueella. Kartoitustyö sujui varsin nopeasti kunnes vuonna 1939 alkanut Talvisota sen keskeytti. Toht. Erkki Mikkolan kaatuminen sodassa vuonna 1940 oli vakava tappio paitsi maan geologiselle tutkimukselle yleensä myös Lounais-Suomen uudelleenkartoitukselle, sillä huomattava määrä kenttämateriaalia oli käsittelemättä ja kokoamatta ja monet muistiin merkitsemättömät, aluetta koskevat havainnot ja käsitykset menivät hänen mukanaan. Erkki Mikkolan johdolla vuosina suoritetuista kartoituksista on Parras (1941, 1958) julkaissut suuren osan. Sotien aikana kartoitti toht. Anna Hietanen (1943, 1947) Kalannin seudulla ja Turun pohjoispuolella huomattavan suuria alueita. Muuten oli kallioperäkartoitus Lounais-Suomessa koko sotien ajan j a jonkin aikaa vielä sen jälkeenkin käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä. Erkki Mikkolan aikana suoritetussa kartoituksessa ei ollut vielä täysin kiinteätä suunnitelmaa siitä, missä mittakaavassa ja lehtijaossa uudet kallioperäkartat tultaisiin julkaisemaan. Huomattava osa kartoitustyöstä oli myös tehty ns. venäläisille topografikartoille (mittakaavat 1 : ja osittain 1 : ), jotka olivat vanhentuneita ja paikoin myös varsin

9 8 epätarkkoja. Kun sotien jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan Lounais- Suomen uudelleenkartoituksen jatkamista, niin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi julkaista kartat mittakaavassa 1 : Jonkinverran parantunut pohjakartta- ja ilmakuvatilanne antoivat edellytykset tälle suunnitelmalle. Sen mukainen kartoitus saatiin käyntiin asteittain ja ensimmäinen ns. kantakartaston lehtijaon mukainen kallioperäkartta ilmestyi vuonna 1949 (Simonen ; lehti 2131, Hämeenlinna). Laajemmassa mitassa uusi kartoitus sekä ennen sotia kartoitettujen alueitten revidointi pääsi vauhtiin noin 1950 tienoilla. Tämän tuloksena ovat Turun karttalehden alueelta ilmestyneet seuraavat kallioperäkarttalehdet : Loimaa (lehti 2111 ; Salli, 1953), Karkkila (2042 ; Härme, 1954 a), Forssa (2113 ; Neuvonen, 1954), Nötö (1033 ; Edelman, 1955), Salo (2021 ; Lehijärvi, 1955), Perniö (2012 ; Seitsaari, 1955), Somero (2024 ; Simonen, 1955), Suomusjärvi (2023 ; Salli, 1955), Marttila (2022 ; Huhma, 1957) ja Siuntio (2032 ; Laitala, 1959). Merkittävä osuus on ollut myös Suomen Malmi Oy :n toimesta Kiskon-Kemiön alueella malminetsintätöiden yhteydessä suoritetulla kallioperäkartoituksella (Tuominen, Mikkola ja Simola, 1956 ; Tuominen, 1957). Ajan mittaan osoittautui kuitenkin tarpeelliseksi täydentää aikaisemmin julkaistujen 1 : mittakaavaisten yleiskarttalehtien sarjaa myös Etelä-Suomen osalta j a tämä johti nyt ilmestyneen Turun yleiskarttalehden (B 1) julkaisemiseen. Tämä karttalehti ilmestyy jonkinverran suuremman kokoisena kuin varsinainen j aoitus edellyttää, koska siihen samalla voitiin liittää Hankoniemi saaristoineen ja koko mannerosa läntisestä rannikkoseudusta. Karttalehden kokoamistyössä on käytetty hyväksi edellä mainittuja kartoituksia sekä lisäksi muita tätä aluetta koskevia geologisia julkaisuja. Ennen julkaisemattomaan aineistoon sisältyy mm. prof. A. Th. Metzgerin kartoituksia Paraisten eteläpuolisessa saaristossa sekä geologisen tutkimuslaitoksen toimesta suoritettuja varsin laajoja kartoituksia mm. Hangon - Porkkalan rannikkoseudulla ja saaristossa, edelleen kartoituksia Turun länsipuolella Iniön saaristossa (Edelman, 1960) sekä karttalehden pohjoislaidalla Vampulan, Urjalan ja Kalvolan seuduilla, muita pienempiä alueita mainitsematta. Karttaan käytetty aineisto on siten ollut luonteeltaan ja perusteiltaan varsin vaihtelevaa, mikä puolestaan on laajentanut revisiotyötä. Vuoden 1955 lopulla oli Turun karttalehti jo käytännöllisesti katsoen painatusvalmiina, mutta painatus siirrettiin sen vuoksi, että Neuvostoliitto palautti ns. Porkkalan vuokra-alueen takaisin muun Suomen yhteyteen. Porkkalan alue kuuluu suureksi osaksi Turun karttalehden alueeseen, j a palautuksen tapahduttua vuonna 1956, kartoitettiin Porkkalan alue saaristoineen yleisluontoisesti samana vuonna. Karttalehti valmistui painokuntoon vuoden 1957 alkupuolella ja ilmestyi painosta v syksyllä.

10 PALJASTUMASUHTEET JA PINNANMUODOSTUS Turun yleiskarttalehden alueen kallioperä on yleensä varsin hyvin paljastuneena. Poikkeuksen muodostavat Salpausselät sekä eräät luoteiskaakko-suuntaiset pitkittäisharjut. Näitä lukuunottamatta ovat sellaiset seudut, joilla on voimakkain reliefi, myös parhaiten paljastuneita. Tällainen on esim. pitkä vulkaniittien ja gabrojen muodostama kaari, joka Hämeenlinnan pohjoispuolitse kulkee lounaiseen suuntaan Somerniemelle ja kaartuu sieltä Karkkilan pohjoispuolitse Hyvinkäälle. Toinen reliefiltään voimakas alue on pyroksenigneissien-happamien gneissien vyöhyke läntisellä Uudellamaalla. Samoin on myös länsirannikon rapakivialueitten laita. Näillä alueilla on saaristoa j a rannikkoseutua lukuunottamatta suhteellisesti suurin paljastumatiheys. Vastakohdan muodostaa suuren Pyhäjärven (Tl) koillispuolella karttalehdelle mukaan tuleva osa Satakunnan hiekkakivialueesta, joka puolestaan on hyvinkin alavaa j a vailla palj astumia. Myöskin Loimaan ja Someron seutujen alavilla saviseuduilla tavataan kalliopaljastumia paikoin varsin harvassa. Monet yhtenäiset murrosvyöhykkeet esiintyvät pitkinä laaksoj onoina. Näitä tapaa runsaasti pyroksenigneissien alueella, vaikkakaan niistä ei siellä saa kokonaiskuvaa käyttökelpoisten topografikarttojen puuttuessa. Selvimmin murrosvyöhykkeet näkyvät lounaisella rannikko- ja saaristoseudulla, jossa ne tulevat esiin jo karttakuvassa (Sederholm, 1913 b ; Tanner, 1936 ; Hausen, 1947, 1948 ; Brenner, 1948 ; Edelman, 1949 b ja c, 1956, 1960). Gullkronan selän tienoitten voimakkaat murrokset ilmenevät myös kalliossa siten, että kivilajit ovat laajoilla alueilla erittäin sekavia breksioita ja migmatiitteja. Yhtä laajasti ja voimakkaasti breksioituneita alueita ei muualla Turun karttalehden alueella ole tavattu. Eteläisellä ja lounaisella rannikkoseudulla tulee selvästi esiin maan kohoamisen vuoksi kuiville jäänyt entisen saariston maisema. Kalliot ovat suhteellisen korkeita ja jyrkkärinteisiä, kun taas niiden välinen maasto on varsin tasaista. Nykyistä merenpintaa korkeampien vesivaiheiden aikana aallokko on huuhtonut pois irtomaan kallioitten rinteiltä. Samasta syystä kauneimmat paljastumat nykyisin löytyvät rannoilta ja ennen kaikkea saaristosta. 9 KIVILAJIEN ALUEELLINEN ESIINTYMINEN Turun yleiskarttalehden alue on vallitsevien kivilajityyppien perusteella suurissa puitteissa jaettavissa alueellisesti erilaisiin osiin seuraavasti : I. pintakivilajien mukaan a. luoteis- j a pohj oisosien kiilleliuske- j a karttaväri) ; kiillegneissialue ; (sininen

11 10 b. kaakkois- ja eteläosien happamien gneissien-pyroksenigneissien vyöhyke (keltainen karttaväri) ; c. kaksi emäksisten vulkaniittien vyöhykettä, joista toinen kulkee kaarena Hämeenlinnan pohjoispuolelta Somerolle ja Somerniemelle kääntyen sieltä itään päin Karkkilan pohjoispuolitse Hyvinkäälle ; toinen vyöhyke on itä-länsi-suuntaisena Tammisaaren ja Hangon saaristossa ; II. syväkivilajien mukaan a. edellämainittuihin vulkaniittivyöhykkeisiin liittyvät emäksiset syväkivet, gabrot ja dioriitit, joissa usein vielä on ofiittisia rakennepiirteitä ; näitä emäksisiä syväkiviä seuraavat happamat syväkivet ovat enimmäkseen kvartsidioriittisia kokoomukseltaan ; b. pyroksenigneissien alueella olevat happamat syväkivet ovat mikrokliinigraniitteja lukuunottamatta melko säännöllisesti pyroksenipitoisia ja kokoomukseltaan lähinnä kvartsidioriitteja ; pyroksenigneissien alueella esiintyy lisäksi eräissä kohdin pieniä peridotiittisia pahkuja ; c. karttalehden länsireunalla olevat happamat syväkivilajit ovat valtaosaltaan kokoomukseltaan trondhjemiittisia (Hietanen, 1943, 1947), jotka Oripää-Paimio-linjan tienoilla itään päin mentäessä (esim. Pöytyällä) vaihettuvat kvartsidioriiteiksi (Härme, 1954 c) ; idempänä esiintyy trondhjemiittisia tyyppejä varsinaisesti vain Snappertunan tienoilla ; d. karttalehden pohjoisosassa tavataan Auran-Someron pohjoispuolella yhtenäinen suuri kvartsidioriittien alue, joka on suhteellisen heikosti mikrokliinigraniittien lävistämä ; e. mikrokliinigraniitti on vallitsevana kivilajina kahdessa halki karttalehden kulkevassa jaksossa, joista toinen on varsin yhtenäisenä pyroksenigneissien-happamien gneissien vyöhykkeen pohjoispuolella ja toinen sijaitsee Haapajärven-Tenholan-Gullkronan tienoilla, kuitenkin jonkin verran heikentyneenä Inkoon-Karjaan ja Hiittisten seuduilla ; f. pyroksenigneissien loivasti poimuttuneella alueella esiintyy mikrokliinigraniitteja erillisinä domimaisina intrusioina (Härme, 1954 b ; Salli, 1955), samoin läntisessä saaristossa (Edelman, 1960) ; g. karttalehden luoteisosassa on kaksi suurta rapakivipahkua ja joitakin pieniä rapakiven satelliitteja (Hietanen, 1947) ; kaakkoisosassa on Obbnäsin graniitti (Sederholm, 1926) ja sen läheisyydessä Bodomin graniitti (karttalehden ulkopuolella). SVEKOFENNIALAISET MUODOSTUMAT PINTAKIVILAJIT Kuten edellä on mainittu, on Turun karttalehdellä todettavissa eri pintakivilajityyppien jakautumista alueittain. Tämä ilmenee ennenkaikkea

12 suurissa piirteissä, kun sen sijaan pienissä puitteissa esiintyy eri tyyppien paikallista vaihtelua. Siten ovat esim. karttalehden länsi- ja luoteisosissa kiilleliuskeet ja kiillegneissit vallitsevina pintakivilajeina melkoisen yhtenäisellä alueella (Hietanen, 1947). Niiden metamorfoosijohdannaisina tavataan yleisesti granaatti- ja kordieriittipitoisia gneissejä, kintsigiittejä, jotka useimmiten ovat asultaan suonigneissimäisiä. Karttalehden koillisosassa sekä toisaalta myös Tammisaaren saaristoseudulla esiintyy runsaasti emäksisiä alkuperältään vulkaanisia kivilajeja (Sederholm, 1926 ; Kranck, 1933 ; Laitala, 1954). Koillisosassa ne ovat säilyttäneet varsin hyvin vulkaanisen luonteensa tuffi- ja laavatyyppeineen, mutta rannikkoseudulla sen sijaan on metamorfoosi ollut voimakkaampi ja primäärisiä rakennepiirteitä näkyy vain harvoin. Keltaisella karttavärillä on merkitty joukko gneissejä, jotka esiintyvät varsin yhtenäisellä vyöhykkeellä karttalehden etelä- ja itäosissa. Ne ovat useimmiten vaaleita ja kvartsipitoisia, mutta suhteellisen maasälpärikkaita ja biotiittiköyhiä gneissejä, joista on käytetty myös nimityksiä kvartsimaasälpägneissi (Simonen, 1949) ja leptiittigneissi. Niihin liittyy paikoin myös ohuita kvartsiittisia välikerroksia tai linssejä. Seuraavassa käytetään

13 12 näistä gneisseistä yleisnimitystä happamat gneissit. Kalkit esiintyvät etupäässä näiden happamien gneissien alueella. Happamat gneissit ovat alkuaan olleet kokoomukseltaan arkoosimaisia hiekkasedimenttejä (Simonen, 1953 a; Härme, 1953). Karbonaattipitoisten sedimenttien metamorfoosin tuloksena esiintyy vyöhykkeen itäosassa pyroksenipitoisia gneissejä, joista luonteenomaisimpia ovat vaaleat diopsidigneissit (Parras, 1942, 1958 ; Härme, 1954 a ja b). Happamien gneissien alueen pohjoisraja on suhteellisen jyrkkä, mikä osittain aiheutuu siirrosvyöhykkeestä. Länteen päin happamat gneissit vaihettuvat asteittain biotiitti-plagioklaasigneisseiksi ja samalla niihin ilmestyy emäksisiä välikerroksia (Metzger, 1945 ; Edelman, 1956, 1960), joiden aines on vulkaanista alkuperää. Samanlaista vaihettumista ilmenee myös etelään, Tammisaaren-Porkkalan rannikkoseudulle päin (kuva 1). Karttalehden pintakivilajit ovat antaneet mielenkiintoisia aiheita stratigrafisiin tutkimuksiin, joita on tehty useita (Metzger, 1928 ; Toivo Mikkola, 1950 ; Simonen, 1953 a; Härme, 1953, 1954 b; Neuvonen, 1954). Stratigrafisten tutkimusten perusteella näitä kivilajeja on sopivinta käsitellä sedimenttiluonteittensa mukaisina ryhminä. FYLLIITIT Varsinaisia fylliittejä esiintyy karttalehden alueella hyvin rajoitetusti. Alueellisesti runsaimmin niitä on Kalvolan tienoilla, jossa ne ovat mustia, tiiviitä ja joskus jopa hiilipitoisia. Kerroksellisuus on hyvin säilynyttä, joskin transverssiliuskeisuus häiritsee sitä paikoin. Kerrallista rakennetta tapaa usein. Hämeenlinnan kallioperäkarttalehden (2131) alueella nämä fylliitit vaihettuvat hienorakeisiksi kiilleliuskeiksi, joissa Al-rikkaat porfyroblastit ovat yleisiä (Simonen, 1949). KIILLELIUSKE, KIILLEGNEISSI JA KINTSIGIITTI Kiilleliusketta ja kiillegneissiä tavataan Turun karttalehden alueella runsaasti eri puolilla. Päämineraaleina ovat kvartsi, biotiitti ja plagioklaasi, joiden keskinäisissä määräsuhteissa on huomattavan suuria paikallisia vaihteluita. Varsinkin silloin, kun nämä kivilajit ovat vähänkin graniittiutuneita, ne sisältävät yleisesti Al-rikkaita porfyroblasteja, tavallisimmin almandiittia ja kordieriittia. Granaattia ja kordieriittia sisältäviä gneissejä on nimitetty kintsigiiteiksi (Wegmann ja Kranck, 1931 ; Pehrman, 1936 ; Parras, 1941, 1946 ; Hansen, 1944 ;Metzger, 1945; Hietanen, 1947). Tähän ryhmään on aikaisemmin ilmestyneillä 1 : karttalehdillä, samoin kuin muissakin julkaisuissa, merkitty myös sellaisia gneissejä, jotka sisältävät

14 almandiitia, mutta eivät suinkaan aina kordieriittia. Tämä johtuu siitä, että granaatti on kentällä helposti todettavissa paljain silmin, kun taas kordieriitin voi näissä gneisseissä useassa tapauksessa todeta vain mikroskooppisesti. Toisaalta taas granaatin esiintyminen on niin yleistä, että vain harvoissa paikoissa kiilleliuskeet ja kiillegneissit ovat täysin granaatittomia. Kiilleliuskeita ja -gneissejä esiintyy tosin eri puolilla karttalehden aluetta, mutta eräillä seuduilla ne ovat selvästi vallitsevia pintakivilajeja. Tällaisia alueita ovat mm. suuri migmatiittigraniittialue Hämeenlinnan- Someron-Karkkilan gabro-vulkaniittikaaren sisäpuolella (Simonen, 1949, 1956 ; Härme, 1954 a) sekä karttalehden länsiosassa oleva suuri kiilleliuskekiillegneissialue (Hietanen, 1943, 1947 ; Salli, 1953 ; Huhma, 1959). Kummallakin alueella ovat kiillerikkaat gneissit useimmiten asultaan suonigneissejä (lit-par-lit-rakenne, kuva 2), joissa graniittisten suonien ja juonien tiheys vaihtelee. Suhteellisen harvoin on gneissien primäärinen kerroksellinen (joskus jopa kerrallinen) rakenne todettavissa ja osoittamassa kivilajien sedimenttistä alkuperää. Yleensä on tällainen suonigneissi merkitty sinisellä karttavärillä vain silloin, kun siinä on arvioitu olevan enintään 50 % graniittista ainesta. Poikkeuksen muodostaa Turun seutu, jossa Hietanen (1947) on merkinnyt kivilajin kintsigiitiksi silloinkin, kun siinä on paikallisesti jopa 90 % mikrokliinigraniitin ainesta ja kintsigiittiä ainoastaan sulkeumamaisina jään-

15 14 nöksinä. Koska tämän jaoituksen muuttaminen olisi vaatinut suhteellisen suuren työn - ilman vastaavaa käytännöllistä etua - alueella, joka muuten on hyvin kartoitettu, on tältä osalta seurattu Hietasen tekemää j aoitusta. Sen vuoksi on karttakuvassa länsiosan kiillegneissialueen yhtenäisyys ja laajuus korostunut, mutta kartta osoittaa siten tämän alueen kuuluvan suprakrustiselta luonteeltaan kiilleliuskeitten ja kiillegneissien ryhmään. Yleiskartalla tällainen myönnytys on mahdollinen, jos karttaa laadittaessa halutaan tuoda esiin myös stratigrafisia näkökohtia. Edelleen on otettava huomioon, että muillakin kiilleliuskealueilla esiintyy runsaasti graniittilinssejä ja -pahkuja, joita ei 1 : mittakaavaisella kartalla ole voitu eroittaa. On kuitenkin todettava, että kiilleliuskeiksi ja -gneisseksi merkityt kivilajit eivät ole kokoomukseltaan ja alkuperältään kaikki samanlaisia. Usein on niiden alkukokoomus ollut osittain emäksinen, jolloin ilmeisesti sedimentaation aikana joukkoon on sekoittanut emäksistä vulkaanista ainesta. Lähinnä granaattipitoisuutensa perusteella tähän ryhmään on paikoin merkitty myös sellaisia maasälpärikkaita ja kiilleköyhiä gneissejä, jotka todennäköisesti kuuluisivat happamien gneissien ryhmään. Edelleen on sinisellä karttavärillä merkitty joukko sellaisia kiillerikkaita suonigneissejä, joiden alkuperä ei ole määriteltävissä, mutta joihin saattaa kuulua alkuaan hyvinkin erilaisia kivilajeja. Alueen kiilleliuskeitten ja kiillegneissien sekä kintsigiittien alkuperää ja kokoomusta ovat paikallisesti tutkineet Pehrman (1936), Parras (1941, 1946, 1958), Hietanen (1943, 1947), Simonen (1949), Salli (1953), Härme, (1954 a ja b, 1958, 1959) sekä Härme ja Laitala (1955). Alueellisena kokonaisuutena on niitä käsitellyt Simonen (1953 a), joka päätyy siihen käsitykseen, että Lounais-Suomen kiilleliuskeet ja kiillegneissit ovat pääosaltaan grauvakkamaisia sedimenttejä. HAPPAMAT GNEISSIT Happamiksi gneisseiksi on merkitty joukko kivilajeja, jotka sisältävät suhteellisen runsaasti maasälpiä ja vähän tai ei lainkaan biotiittia. Kolmantena päämineraalina niissä on kvartsia ja tyypillisimpänä aksessorisena mineraalina muodoltaan pyöreähköä titaniittia sekä joskus hiukan grafiittia ja zirkonia (Härme, 1954 b ; Parras, 1958). Paikallisesti ja myös eri kerroksisia esiintyy päämineraalien paljoussuhteissa huomattavan suuria vaihteluja. Maasälpä on useimmiten plagioklaasia, mutta joissakin kerroksissa on myös mikrokliinia primäärisenä komponenttina, joskus jopa runsaammin kuin plagioklaasia (Härme, 1954 b). Mitään stratigrafista jaoitusta ei kalimaasälpävaltaisten ja plagioklaasivaltaisten gneissityyppien välillä ole ainakaan toistaiseksi voitu tehdä.

16 Tiiviitä ja hienorakeisia leptiittityyppejä tavataan karttalehden alueella vain vähäisessä määrässä. Kvartsiporfyyrisiä tyyppejä (Eskola, 1914) esiintyy varsinaisesti vain Orijärven-Kuovilan-Kosken seuduilla. Forssan karttalehden (2113) alueella on Neuvonen (1954, 1956) Koijärven kaakkoispuolella tavannut hienorakeisia kvartsi-maasälpäliuskeita, jotka sisältävät omamuotoisia kvartsi- ja albiittihajarakeita. Näitä kivilajeja hän on pitänyt alkuperältään vulkaanisina. Simonen (1956) on Someron karttalehden (2024) alueella, Painiojärven luoteispuolella ja Hirsjärven etelärannalla tavannut hienorakeisia kvartsi-maasälpäliuskeita, joita hän pitää tuliperäisinä. Happamiin gneisseihin liittyy siellä täällä myös vähäisiä kvartsiittimuodostumia (Parras, 1954 ; Härme, 1954 a ja b ; Simonen, 1956 ; Lehijärvi, 1957). Paikoin ne ovat tiiviitä tai lasimaisia, paikoin heikosti blastoklastisia, ja joskus niihin liittyy hiukan pyroksenia. Ne ovat yleensä vähäisiä, rajoitettuja esiintymiä, jotka ilmeisesti ovat välikerroksia happamien gneissien sarjassa. Kvartsiittien stratigrafista asemaa näiden gneissien joukossa ei ole määrätty. Happamiin gneisseihin liittyy myös eri asteisia biotiitti-plagioklaasigneissejä, jotka edustavat väliasteita maasälpärikkaita gneisseistä kiillegneisseihin päin. Biotiitti-plagioklaasigneisseille on tunnusomaista hiukan suurempi biotiittipitoisuus ja myös jonkin verran korkeampi kvartsimäärä kuin kvartsi- maasälpägneisseissä, mutta niiden maasälpäpitoisuus on silti vielä huomattavan korkea. Raja kvartsi-maasälpägneissien ja biotiitti-plagioklaasigneissien välillä ei ole mitenkään jyrkkä, vaan kaikkia väliasteita tavataan. Sama on suhde myös biotiitti-plagioklaasigneissien ja erilaisten kiilleliuskeitten ja kiillegneissien välillä. Kun mainitut gneissit ovat lisäksi enemmän tai vähemmän graniittiutuneita, niin saattaa rajatapauksissa luokittelu olla epävarmaa. Päätyyppien luokitteleminen ja erottaminen on kuitenkin ollut tarpeellinen, paitsi stratigrafiselta kannalta, myös sen vuoksi, että Lounais-Suomen useimmat kalkki- ja kiisuesiintymät liittyvät happamien gneissien muodostumaryhmään. Kiilleliuskeitten ja -gneissien yhteydessä ei yleensä esiinny kalkkia eikä myös sanottavia kiisumuodostuksia. Pääosaltaan happamiksi gneisseiksi merkittyjä kivilajeja on sekä primääristen rakenteittensa että kokoomustensa perusteella pidettävä sedimenttisyntyisinä. Aikaisemmin pidettiin happamia maasälpärikkaita gneissejä yleisesti alkuperältään vulkaanisina ja niinpä Eskola (1914) mainitsee leptiittien olevan kerroksellisia, mutta otaksuu joukossa olevan huomattavan paljon hapanta vulkaanista ainesta. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin korostaneet leptiittisten gneissien sedimenttisiä piirteitä (Toivo Mikkola, 1950 ; Tuominen ja Toivo Mikkola, 1950 ; Härme, 1953, 1954 a ja b ; Simonen, 1953 a ; vrt. Eskola, 1950). 15

17 Varsinkin lounaisella saaristoalueella esiintyy happamia gneissejä vuorokerroksellisina emäksisten vulkaniittien kanssa (hapan raitainen sarja ; Edelman, 1949 c, 1956, 1960 ; vrt. Simonen, 1956) osoittaen, että emäksistä vulkanismia on ainakin jossakin määrin esiintynyt samanaikaisesti gneissien aineksen sedimentaation kanssa. PYROKSENIGNEISSIT DIOPSIDIGNEISSIT Diopsidigneisseillä tarkoitetaan tässä sellaisia enimmäkseen keskirakeisia, rakenteeltaan granoblastisia, vaaleita gneissejä, jotka sisältävät plagioklaasia ja/tai mikrokliinia, diopsidia ja kvartsia sekä paikoin myös skapoliittia, biotiittia ja karbonaattia. Yleisin aksessorinen mineraali on pyöreähkö titaniitti (Parras, 1941, 1958 ; Härme, 1954 a ja b). Lisäksi esiintyy aksessorisesti usein grafiittia ja zirkonia. Diopsidigneissit ovat useimmiten kerroksellisia, vieläpä karbonaattipitoisia välikerroksia sisältäviä (kuva 3) ja siis sedimenttisyntyisiä. Run-

18 saimmin ja tyypillisimpinä niitä esiintyy pyroksenigneissialueen keski- ja pohjoisosissa. Niiden plagioklaasi on usein hyvin anortiittipitoista, joskus jopa bytowniittista. Skapoliittia esiintyy etupäässä silloin, kun kivilaji sisältää vielä karbonaattipitoisia vuorokerroksia, jolloin myös kiven plagioklaasimäärä on pienempi (Härme, 1954 a ; Parras, 1958). Voimakkaammin uudestikiteytyneissä tyypeissä on biotiittia yleensä vähän tai ei lainkaan ja runsaammin sitä tavataan silloin kun sekundääristä liuskeutumista tai graniittiutumista on todettavissa. Usein ilmenee sekundääristä muuttumista alemman lämpötilan fasieksessa siten, että diopsidi on joko osittain tai kokonaan muuttunut hyvin vaaleaksi amfiboliksi. Tällöin on plagioklaasi vielä saattanut säilyä suhteellisen kirkkaana ja anortiittirikkaana. Pitemmälle menneessä alemman lämpötilan metamorfoosissa esiintyy muuttumistuloksena jälleen karbonaattia. Kuten mainittiin, on näissä kivilajeissa kerroksellisuus useimmiten todettavissa ja niin muodoin niiden sedimenttinen alkuperä on ilmeinen. Paikoin on kerroksellinen rakenne heikko, mutta tällöin antavat karbonaatti- ja/tai skapoliitti- ja diopsidipitoiset juovat ja välikerrokset selviä viitteitä kiven sedimenttisestä alkuperästä, vaikka kivilaji uudestikiteytymisen tuloksena olisikin keskirakeista ja jopa syväkiven näköistä. Plagioklaasin ja mikrokliinin runsaus eri kerroksissa vaihtelee suuresti vieläpä samassa paljastumassa (Härme, 1954 a ja b). Mitään stratigrafista järjestystä ei plagioklaasin ja mikrokliinin esiintymisessä ole voitu todeta. Petrografisesti on diopsidigneissej ä yksityiskohtaisesti kuvannut Parras (1941, 1958). Alkuaan ovat diopsidigneissit olleet karbonaattipitoisia maasälpärikkaita hiekkasedimenttejä, ja niistä tavataan kaikki vaihettumisasteet alueen muihin sedimenttisyntyisiin gneissityyppeihin. Karbonaattipitoisuus on ollut se tekijä, joka metamorfoosissa on tehnyt diopsidin ja paikoin myös skapoliitin syntymisen mahdolliseksi. Milloin kivilajin kokoomus muuten on antanut edellytykset, on karbonaatin puuttuessa metamorfoosissa syntynyt hypersteniä (vrt. seur.). 17 HYPERSTENIGNEISSIT Pyroksenigneissien alueella esiintyy gneissejä, jotka sisältävät sekä diopsidia että hypersteniä tai vain hypersteniä. Näiden gneissien kokoomus on melkoisen vaihteleva, mutta yleisesti ne ovat (Fe, Mg)-rikkaampia ja Ca-köyhempiä kuin vaaleat diopsidigneissit. Väriltään ne ovat ruskehtavia ja sävyltään yleensä tummempia kuin edellä kuvatut diopsidigneissit. Hyperstenipitoiset gneissit ovat kerroksellisia tai ainakin juovaisia, mutta usein tapaa myös sellaisia gneissityyppejä, jotka ovat varsin homogeenisia ja saattaisivat olla magmaattista alkuperää ,74

19 18 Pyroksenigneissityyppejä on petrografisesti kuvannut Parras (1941, 1958). PYROKSENIAMFIBOLIITIT Diopsidi- ja hyperstenipitoiset amfiboliitit ovat yleensä kerroksellisia, tummia kivilajeja, joissa pyrokseneja esiintyy vaihtelevassa määrässä. Alkuperältaan ne ovat joko emäksisiä vulkaniitteja tai osittain rapautuneen emäksisen vulkaanisen aineksen sekaisia sedimenttejä, jotka paikoin ovat olleet myös karbonaattipitoisia. Edellistä tyyppiä edustavat mm. Karkkilan karttalehden (lehti 2042 ; Härme, 1954a) alueen lounaisosan diopsidi-hypersteniamfiboliitit, jotka alkuaan ovat olleet jonkin verran karbonaattia sisältäviä tuffiitteja (vrt. Simonen, 1956). Näitä kivilajityyppejä on petrografisesti kuvannut K. Parras (1941, 1958) sekä osittain myös Härme (1954a) ja Salli (1955). Jälkimmäistä tyyppiä edustavat ne diopsidiamfiboliitit, joita esiintyy Lounais-Suomen rannikkoseudulla, mm. Paraisilla (Metzger 1945). Nämä diopsidiamfiboliitit ovat vaaleampia kuin edellisen ryhmän kivilajityypit, mutta osittain emäksisempiä kuin Länsi- Uudenmaan vaaleat diopsidigneissit. Alueellisesti diopsidiamfiboliitit liittyvät kalkkipitoisten happamien gneissien vyöhykkeeseen sellaisilla seuduilla, joilla esiintyy gneissien kanssa vuorokerrostuneita emäksisiä tuffiittisia kivilajeja. Sen vuoksi mm. Paraisten diopsidiamfiboliiteista osa on luonteeltaan suoraan rinnastettavissa vaaleihin diopsidigneisseihin. Paraisten seudun diopsidiamfiboliitteja ovat kuvanneet A. Laitakari (1921), Hausen (1944) ja Metzger (1945). Metzger on julkaisussaan erottanut niistä kaksi tyyppiä, joista hän pitää toista alkuperältään metamorfisena merkelinä ja toista magmaattisena. Karkkilan (2042 ; Härme, 1954a) ja Someron (2024 ; Simonen, 1956) karttalehtien alueilla esiintyy Somerniemen-Hyvinkään emäksisten vulkaniittien vyöhykkeessä paikoin vähäistä pyroksenipitoisuutta. Tällöin kuitenkin kivilaji sisältää tavallisesti enemmän sarvivälkettä kuin pyroksenia ja sen vuoksi ne on tässä yhteydessä luettu vulkaniittien ja vulkaanisperäisten amfiboliittien ryhmään. KALKKIKIV E T Lounais-Suomen kalkkikivet esiintyvät, miltei yksinomaan happamien gneissien tai geneettisesti niihin kuuluvien diopsidigneissien yhteydessä, kuten edellä on jo mainittukin. Tämä esiintymistapa on niin säännönmukainen, että pääosa kalkkikivistä sijaitsee edelläkuvatulla pyroksenigneissialueella tai siihen jatkeena

20 etelä- ja lounaispuolella liittyvällä happamien gneissien alueella. Happamien gneissien-diopsidigneissien alueen reunoilla olevat kalkkiesiintymät, kuten esim. Sauvon pitäjän tienoilla tai Paraisilla, kuuluvat nekin happamien gneissien vyöhykkeeseen (vrt. sivu 44 ja liite 2), sillä näiden kalkkikivien välittömässä yhteydessä esiintyy aina, vaikka joskus vähäisinä jätteinä, maasälpärikkaita gneissejä. Samoin on laita myös Lounais-Suomen saaristossa oleviin kalkkiesiintymiin nähden. Kauempana tästä happamien gneissien vyöhykkeestä tavataan vain muutamia pieniä kalkkiesiintymiä, kuten Vampulassa (Koskinen 1953) ja Urjalassa sekä Ypäjällä (Neuvonen, 1956). Vampulan esiintymät sisältävät kuitenkin karkeata kvartsia ja vaikka ne esiintyvät amfiboliittien yhteydessä, niihin liittyy kuitenkin kvartsi-maasälpägneissiä ohuina välikerroksina. Urjalan ja Ypäjän pienet kalkkiesiintymät liittyvät kvartsi-maasälpägneisseihin, joissa tavataan paikoin myös diopsidipitoisia välikerroksia. Happamien gneissien vyöhykkeen länsiosassa, sekä Paraisten tienoilla että myös lounaisella saaristoalueella, esiintyy kalkkikivien läheisyydessä amfiboliittisia kivilajeja, jotka useasti ovat vuorokerroksellisina happamien gneissien kanssa (vrt. sivu 48). Samoin on laita myös Tammisaaren saariston kalkkiesiintymiin nähden, joiden alue edustaa rajavyöhykettä happamien gneissien alueen ja emäksisten vulkaanisten kivilajien alueen välillä (vrt. sivu 12).

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET C1-D1 HELSINKI KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME ESPOO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, simpukkamurroksiin O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 10.1/1992/2 Lounais-Suomi Boris Saltikoff 14.10.1992 LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN Lounais-Suomen malmiennusteprojektin tutkimusten eraana perustana

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera

Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3012 ja 3021 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3012 and 3021 Matti

Lisätiedot

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen Luku 8 SYVÄKIVET PROTERO- TSOOISET OROGEENISET vuorijononmuodostuksen hornankattila Mikko Nironen L U K U 6 P R O T E R O T S O O I S E T O R O G E E N I S E T S Y V Ä K I V E 229 T Noin kaksi kolmasosaa

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945.

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, 10.10.1945 Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. Selostuksen pohjana käytetyt kartat: K 1 = Suomen geologinen yleiskartta,

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET merestä peruskallioksi Yrjö Kähkönen 199 Suurin osa svekofennisten liuskealueiden alkuperäisistä sedimenteistä ja vulkaniiteista kerrostui nopeasti Etelä- ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Berggrunden room Nagu (Nauvo) kartblad. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Nauvo (Nagu) map-sheet area

Berggrunden room Nagu (Nauvo) kartblad. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Nauvo (Nagu) map-sheet area WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1034 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1034 Nils Edelman Nauvon (Nagu)

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 2024 SO M E RO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS K I RJOITTAN UT-BY AHTI SIMONEN

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET- SHEETS B7-C7- D7 MUONIO-SODANKYLA-TUNTSAJOKI KIVILAJIKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2021 SALO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KI RJOITTAN UT - BY MAU NO LE H

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA B 2 LEHTI EOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA TAMPERE VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT J. J. SEDERHOLM SUOMENTANUT B. AARNIO 51 KUVAA HELSINKI, 1913 GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika .,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Seinajoen kartta-alueen kalliopera

Seinajoen kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti

Lisätiedot

Muonion kartta-alueen kalliopera

Muonion kartta-alueen kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen

Lisätiedot

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad

Ritva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheets 1041 and 1043 Ritva Karhunen

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 2624 ja 2642 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks Sheets 2624 and 2642 Jukka Väänänen Sieppijärven

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

Kiimingin karbonaattikivet.

Kiimingin karbonaattikivet. M 17/Km - 51/1/84 Kiiminki Erkki Aurola 23.11.51. Kiimingin karbonaattikivet. TYPPI OY:n pyynnöstä suoritin Kiimingin pitäjässä 23.10-4.11.1951 välisenä aikana dolomiittiesiintymien orientoivaa kartoitusta

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot