Muonion kartta-alueen kalliopera

Transkriptio

1 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Muonio map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1984

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA-GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 2723 Explanation to the maps of pre-quaternary rocks, Sheet 2723 Matti Lehtonen MUONION KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Muonio map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984

3 Lehtonen, M 1984 Muonion kartta-alueen kalliopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the h'luonio map-sheet area Suomen geologinen kartta, 1 : Kallioperdkartan selitykset, 2723 Muonio 71 pages, 34 figures and 13 tables The area covered the map sheet of Muonio, Finnish Lapland, consists mainly of late-archean or early Proterozoic, high-grade metamorphic supracrustal rocks and younger Proterozoic platonic rocks The lowermost horizon of the supracrustal sequence, a thin layer of amphibolite, lies on granodioritic and tonalitic gneisses, presumed to represent the Archean basement The amphibolite is followed by a sequence of arkosic gneisses and quartzites, which show increasing sedimentary maturity towards the younger beds, The afore-mentioned metasediments are overlain by basic volcanic rocks The Svecokarelian regional metamorphism, during which intermediate plutonic rocks intruded the supracrustal sequence, was followed by a latekinematic granite-forming process causing migmatization, granitization and intrusions of small microcline-granite massives The post-granite rigid deformation with block movements is seen as cataclastic and mvlonitic fracture zones on the present rock surface U-Pb radiometric isotope ages on zircons from two basement gneisses indicate an Archean age Svecokarelian igneous activity is shown by zircon ages of 1880 ± 20 Ma from monzonites and 1778 ± 2 Ma from a granite Most zircon data on intrusive rocks from this map-sheet area are complex and give indications of older rock-forming components Abstract Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Archean, Proterozoic, Muonio, Finland Matti Lehtonen, Geological Surrey of Finland, P O Box 77 SF Rovaniemi 10, Finland ISBN Helsinki 1984 Valtion painatuskeskus

4 SISALTO - CONTENTS Tutkimusvaiheet 6 Morfologia ja kallioperan yleispiirteet 7 Kivilajien luokittelu ja nimet 8 Stratigrafia 11 Pohjagneissialueet 11 Granodioriittiset ja tonaliittiset gneissit 12 Paragneissit 13 Ortogneissit 15 Pohjagneissialueita nuorempien kivilajien alue 15 Pintakivilajit 15 Amfiboliittimuodostuma 15 Arkoosigneissimuodostuma 18 Ortokvartsiitit 20 Arkoosigneissit 21 Arkoosikvartsiitit 23 Karsikvartsiitit 28 Karsigneissit 29 Konglomeraatit 30 Kiillegneissit 31 Amfiboliitit 32 Karsikivet 32 Vuontisjarvi-muodostuma Amfiboliitit 33 Tuffiitit 33 Dolomiitit 33 Karsikivet 33 Mustaliuskeet 33 Stratigrafisesti nimeamattomat kivilajit 34 Kangosselan gneissit 34 Laitajarven - Pahtosen amfiboliitit 36 Syvakivilajit 36 Montsoniitit 37 Trondhjemiitit 42 Granodioriitit ja tonaliitit 44 Graniitit 45 Muonion kartta-alueen ja sen naapurialueiden kivilajien ja stratigrafian vertailua 47 Metamorfoosi 49 Kallioperan rakenne 50 Radiometriset ianmaaritykset 53 Kallioperan geologinen kehitys 61

5 Malmien ja teollisuuden raaka-aineiden etsimisesta 62 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Muonio map-sheet area 64 Introduction 64 Geological outlines 64 Basement gneiss areas 65 Granodioritic and tonalitic gneisses 65 Area of supracrustal formations 65 Supracrustal rocks 65 Infracrustal rocks 67 Metamorphism and tectonics 68 Kivilajien tiheyksia 69 Kirjallisuutta - Literature 70

6 6 TUTKIMUSVAIHEET Kartta-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Muonion kunnassa Lansi-Lapissa Sen alue vastaa maanmittaushallituksen kantakartaston 1 : mittakaavaista lehtea 2723 Muonio Alue rajoittuu lannessa Ruotsiin Varhaisimmat geologiset tutkimukset kartta-alueelta ovat vuodelta 1906, jolloin Pentti Eskola ja Juho Soikero (ent Silvenius) suorittivat yleiskartoitusta Enonteki6n ja Muonion kunnissa Heidan paivikirjojaan ja karttaluonnoksiaan sailytetaan Geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa Victor Hackman (1927) suoritti 1920-luvulla Kittilan, Kolarin ja Muonion kuntien alueilla geologisia tutkimuksia, jotka osittain peittavat my6s Muonion 1 : mittakaavaista kartta-aluetta Geologinen yleiskartoitus jatkui Lansi-Lapissa 1930-luvun alkupuoliskolla Tal- Idin Erkki Mikkola ulotti kartoitusmatkoja Muonion kartta-alueelle 1 : mittakaavaisen Suomen geologisen yleiskartan B7, Muonio, kartoitustydn vhteydessa (Mikkola, 1936) Karttaan liittyy selitys (Mikkola, 1941) Suomen kvartsiittien petrologiaa kasittelevaan tutkimukseensa on Anna Hietanen (1938) valinnut yhtena kohteena Olostunturin kvartsiittialueen Muoniosta Muonion kartta-alueen 1 : mittakaavainen kartoitus aloitettiin vuonna 1972 Kirjoittaja on tehnyt kartoitustydta kenttakausina seka osittain kesalla 1974 ja Antti Makela vuosina Markku Tiainen on suorittanut taydennyskartoitusta vuonna 1978 Kirjoittaja on tehnyt alueelle my6hemmin useita lyhytaikaisia revidointimatkoja Rautaruukki Oy on suorittanut 1970-luvun loppupuolella Muonion kartta-alueella kallioperakartoitusta, josta kertynyt havaintomateriaali on ollut kirjoittajan kaytettavissa Lisatietoa on saatu Rautaruukki Oy :n syvakairauksesta Nivunkitunturin lounaisreunalta ja Vuontisjarven itapuolelta kairatusta tarykairausmateriaalista Kartta-alueen geologisessa tulkinnassa ja kivilajirajojen piirtamisessa on kaytetty apuna 1960-luvulla otettuja ilmavalokuvia sekii geofysikaalisista korkealentokartoista etenkin magneettisia sama-arvokayrakarttoja Rautaruukki Oy teetti vuonna 1976 Lansi-Lapista geofysikaalisia matalalentomittauksia, jotka suurelta osalta kattoivat Muonion kartta-alueen Nama viela kartan piirtamisvaiheessa julkistamattomat mittaustulokset ovat olleet kirjoittajan kayt6ssa Muonion kallioperakartta julkaistiin vuonna 1980 Sen on piirtanyt puhtaaksi Marjatta Kanste

7 Vaino Hoffren on tehnyt XRF-silikaattianalyysit, joista Juha Karhu on laskenut CIPW-normit Geologisen tutkimuslaitoksen massa-analyyttisessa laboratoriossa on tehty useita radiometrisia ianmaarityksia kartta-alueen kivista Kappaleen "Radiometriset ianmaaritykset" on tarkastanut Olavi Kouvo Graniittien kalimaasalvan trikliinisyysasteet on maarittanyt Mikko Honkamo Jarmo Kariniemi, Vesa Lohela ja Markus Torssonen ovat tehneet osan kivilajien mineraalikoostumusmaarityksista Kemiallisten ja modaalisten analyysinaytteiden seka ianmaaritysnaytteiden ottopaikat nahdaan kuvassa 1a Selityksen valokuvat ovat paaasiassa Jarmo Kariniemen ja kirjoittajan ottamia Ne on paikannettu kuvassa lb Tama karttalehtiselitys on kirjoitettu muodostumakohtaista stratigrafista jarjestysta noudattaen Kuvat 2, 3, 8, 22 ja 27 on piirtanyt puhtaaksi Marjatta Kanste Konekirjoitustyot on suorittanut Anna-Maija Koivuniemi ja Helga Leppanen Kasikirjoituksen on ennakkotarkastanut Kauko Merilainen Edellamainittujen lisaksi haluan osoittaa kiitokseni kaikille, jotka ovat osallistuneet Muonion kallioperakartan ja sen selityksen tekemiseen 7 MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Muonion kartta-alueen pinnanmuodostus heijastaa suurelta osalta kallioperan pinnan korkeusvaihteluita Ainoastaan Kangosjarven alueella karttalehden lounaisosassa on paksuja, topografiassa erottuvia kvartaarimuodostumia Niista on nakyvin Harjujarvien valissa kulkeva luonnonkaunis harjanne Kartta-alueen alavimmat maat ovat Muonionjokilaaksossa, missy jokiuoman absoluuttinen korkeus nousee karttalehden etelareunan 195 m :sta pohjoisreunan 235 m :iin Kartta-alueen itareuna Jerisjoen laaksoa lukuun ottamatta ja Olostunturin alue sen keskella edustavat korkeimpia, suurelta osalta vii 300 m merenpinnan ylapuolella olevia maita Korkeimmat huiput ovat Olostunturi ja Sarkitunturi Olostunturi nousee 509 m :n ja Sarkitunturi 492 m :n korkeuteen merenpinnasta Kallioperakartalle keltaisella merkityt arkoosiset gneissit ja kvartsiitit kasittavat lahes puolet kartta-alueen pinta-alasta ja vastaavat paljolti korkeimpien maiden vyohykkeita Matalat maat korreloituvat suurelta osalta kivilajikartalla ruskeaksi varitettyihin syvakivi- ja gneissialueisiin Vuontisrovan ja Mantyrovan valisella suo- ja jarvialueella kartan koillisosassa on emaksisia vulkaniitteja Ruhje- ja murroslinjat nakyvat alavilla mailla kapeiden suovyohykkeiden, purojen ja lampien muodostamina jonoina, korkeimmilla alueilla syvina rotkoina ja jyrkanteina Kartta-alueen kallioperan paljastuneisuudella ja topografialla on selva korrelaatio : noin 75 % loydetyista kalliopaljastumista sijoittuu 260 m korkeuskayriin ylapuolelle Tama seikka saattaa korostaa kallioperakartan huonosti paljastuneita, ruskealla varitettyja gneissi- ja syvakivialueita liuskealueiden kustannuksella

8 8 KIVILAJIEN LUOKITTELU JA NIMET 1 Tekstissa kaytetty terminologia perustuu syvakivilajien osalta paaasiassa mineraalikoostumuspohjaiseen kansainviliseen luokitukseen (Streckeisen, 1973) Siita poiketen on kuitenkin trondhjemiittiset kivilajit kasitelty omana ryhmanaan, joka jakaantuu tonaliitteihin, kvartsidioriitteihin, kvartsi-montsodioriitteihin ja granodioriitteihin 2 Sedimenttiperaiset kivilajit, joista suuri osa on arkoosisia areniitteja, on nimetty osittain noudattaen yleisesti kaytettyja hiekkakivien luokituksia (esim Pettijohn ym, 1973, s 177) ja osittain kayttaen erityisnimityksia : Ortokvartsiitissa on kvartsia noin 95 % tai sita enemman Kvartsiitissa (nimea on kavtetty kivilajien mineraalikoostumusanalyysien yhtevdessa) maasalvan osuus vaihtelee rajoissa 5-20 'o (subarkoosi) Arkoosikvartsiitissa maasalpaa on enemman kuin 15 OIL Arkoosikvartsiitit ja kvartsiitit muodostavat kartta-alueen maasalpakvartsiittien aukottoman sarjan Epamaaraisen ja satunnaisen jakauman vuoksi niista on kaytetty yksinomaan arkoosikvartsiittinimitysta Kartan keltainen vari ilman paallemerkintaa tarkoittaa paljastumattomien aluciden oletettavasti areniittisia kivia eika kvartsiitteja edella esitetyssa merkitvksessa Arkoosigneissit sisaltavat enemman maasalpia ja kiilteita kuin arkoosikvartsiitit ja ovat niitii keskimairaisesti pienirakeisempia ja asultaan deformoituneempia Karsikvartsiitti on maasalpakvartsiittia, jossa on riittavasti kalsiumsilikaattimineraalia antamaan kivelle vihre in varisavvn Karsigneissilla tarkoitetaan deformoitunutta kivea, jossa kalsiumsilikaattien ja kvartsin ohella on runsaasti maasalpia Geologisella kartalla karsikvartsiitit ja -gneissit on esitetty karsimineraaleja osoittavalla paallemerkinnalla 3 Vulkaanisperaisia kivilajeja, jotka ovat Muonion kartta-alueella amfiboliitteja, ei ole luokiteltu tarkemmin 4 Kivilajien raekokoluokituksessa on kaytetty seuraavaa asteikkoa : pienirakeiset o < 0,5 mm, keskirakeiset o = 0,5-2,0 mm ja karkearakeiset o > 2 mm 5 CIPW-normit on laskettu XRF-silikaattianalyyseista LeMaitren (1976) mukaan

9 i r'- s t 0 4 m oaosi via m g, 46 r S t y I i 1 A 50 B 121 Kuva la Muonion kartta-alue A = Mincraalikoostumus nro, B = Kemiallinen analyysi nro, C = Iennaytteenottopaikka nro Fig la Muonio map-sheet area A = Mineral composition No, B = Chemical analyses No, C = Age determination No Cm A50 Kuva lb Valokuvat Muonion kartta-alueelta Fig lb Photo sites in the Muonio map-sheet area

10 k, _- cc X c c ^ o e ) 0-<, C,, ) ,0 1, n ;, o000c)no D00 :) )000no0n0 I o c nc on , , c , : n o ) n c , Km VUONTISJARVI-MUODOSTUMA VUONTISJARVI FORMATION ARKOOSI ONEISSIMUODOSTUMA ARKOSE GNEISS FORMATION AMFIBOLIITTIMUODOSTUMA AMPHIBOLITE FORMATION GRANODIORIITTISET JA TONALIITTISET GNEISSIT GRANODIORITIC AND TONALITIC GNEISSES STRATIGRAFISESTI NIMEAMATTOMAT KIVILAJIT UNDIFFERENTIATED ROCKS SYVAKIVILAJIT INFRACRUSTAL ROCKS Kuva 2 Muonion kartta-alueen litostratigrafiset yksikot Fig 2 Main litostratigraphec units of the Muonio map-sheet area

11 1 1 STRATIGRAFIA Muonion kartta-alueen suprakrustisille kiville ei ole voitu rnaarittaa kovin yksityiskohtaista kerrosjarjestvsta, koska deformaatio, uudelleenkiteytyminen ja graniittiutuminen ovat havittaneet alkuperaisrakenteet Kuitenkin on erotettavissa toisistaan koostumukseltaan selvasti poikkeavia seka sedimenttisten etta vulkaanisten kivilajien muodostumia (kuva 2), joiden kerrosjarjestys on tulkittu litologiaan ja tektoniikkaan perustuen : ylin alin Vuontisjarvi-muodostuma Arkoosigneissimuodostuma Amfiboliittimuodostuma Pohjagneissialue Pohjagneissialueilla ja amfiboliittimuodostuman kivilla on keskenaan konformi rakenteellinen reunafasies, joka saattaa johtua svekokarjalaisessa deformaatiossa aiheutuneesta rakenteiden homogenisoitumisesta Kartoituksen yhteydessa ei ole todettu varsinaisia pohjamuodostumia Kuitenkin gneissien arkeeinen ika, niiden asema amfiboliittimuodostuman kivien loivan kerroskaateen alla ja niiden osittain kupolimainen rakenne (s 50) on lahinna katsottu viitteiksi, joiden perusteella ne on luokitettu kartta-alueen suprakrustisten kivilajien kerrostumisalustaksi Myos naiden gneissien vaalea, epamaaraisesti migmatiittinen ulkonako, niissa tavattavat kataklastiset vyohykkeet ja niiden plagioklaasivaltaisuus kalimaasalpaan nahden ovat tyvpillisia piirteita presvekokarjalaisen pohjakompleksin alueen kiville Kuvassa 3 on esitetty kartta-alueen litostratigrafinen leikkaus Amfiboliittimuodostuman kivet lienevat alkuperaltaan vulkaanisia Niihin liittyv vahaisia, ohuita rapautumissedimenttien kerroksia Arkoosigneissimuodostuma koostuu sialisen kuoren rapautumistuotteista Vuontisjarvi-muodostuma sisaltaa vulkaaniselle ymparistolle ominaisia kivilajeja POI IJAGNEISSIALUEET Kallioperakartalla on kolme granodioriittisten ja tonahittisten gneissien aluetta (kuva 2, s 10) Naista laajin on Liepimajarven ymparilla (09D ja 12B), missa se muodostaa pitkanomaisen ja puolittain kupolimaisen, idassa siirroksiin rajautuvan ja kaakkoon kapenevan kiilan Kaksi pienempaa aluetta kartan luoteis- ja kaakkoisosissa rajautuvat niin ikaan siirroksiin ja ovat muodoltaan kupolimaisia Gneissialueilla ja etenkin niiden keskiosissa on runsaasti graniittia, josta ainakin osa on nuorempaa ja liittyy svekokarjalaiseen orogeniaan (s 61)

12 12 PAKSUUS- THICKNESS m MU0D0STUMA- FORMATION TUFFIITTI Tuftite 14 I MUSTALIUSKE Black schist KARSIKIVI Skorn rock D DOLOMIITTI Dolomite Fe- KARSI Fe-skarn ORT0KVARTSIITTI Orthoquartzite KIILLEONEISSI Mica gneiss l9 l9 c9 KARSIGNEISSI Skarn gneiss ARKOOSI KVARTSI IT TI Arkose quartzite ARKOOSIGNEISSI Arkose gneiss AMFIBOLIITTIMUODOSTUMA - AmP-hibolite formation GRANODIORIITTISET LA TONALIITTISET GNEISSIT rv v AM F]BOLIITTI Amphibolite GRANODIORIITTINEN JA TONALIITTINEN GNEISSI Granodioritic and tonalitic gneiss SILLIMANIITTIA Sillimanite Kuva 3 Muonion kartta-alueen stratigrafinen leikkaus Fig 3 Stratigraphic section in the Muonto map-area Granodioriittiset ja tonaliittiset gneissit Granodioriittiset ja tonaliittiset gneissit ovat plagioklaasivaltaisia biotiittigneisseja Niista suurin osa on migmaattisia paragneisseja, mutta osalla kivista on ortogneissin piirteita Geologisella kartalla pobjagneissialueen orto- ja paragneisseja ei ole voitu erottaa

13 Paragneissit Migmatiittisten, paragneisseiksi tulkittujen kivien paleosomi on tyypillisena vaaleanharmaata, keski/karkearakeista (0,8-3,5 mm) suuntautunutta kivea, jossa esiintyy satunnaisesti valikerrosmaisina osueina tummaa sarvivalkegneissia (kuva 4) Vaalea neosomi erottuu usein epamaaraisesti paleosomista ja on joko selvasti poimuttunutta (kuva 5) tai suorasuonista Neosomiakin nuorempaa on punainen graniitti, jota on gneississa teravarajaisina suonina ja pegmatiittisina pahkuina Gneissilla on suuntautunut, granoblastinen mikrorakenne, missa on monin paikoin kapeita granuloituneita vyohykkeita (kuva 6) Taulukossa 1 (anal 2-6) on mineraalikoostumuksia granodioriittisista ja tonaliittisista paragneisseista (ks myos kuva 22) Kivien paamineraaleista plagioklaasi (oligoklaasi) on usein serisiittiytynytta ja satunnaisesti kalimaasalvan syrjayttamaa Kalimaasalpa tayttaa eraissa tyypeissa nauhamaisesti muiden mineraalien valisia tiloja Ruskea ja joskus ruskeanvihrea biotiitti on vallitseva tumma mineraali Se on usein pitkalle kloriittiutunutta Aksessoreja ovat epidootti, titaniitti, magnetiitti, zirkoni, apatiitti ja allaniitti Granodioriittista paragneissia voi helposti tarkastella metsaautotien varressa kartta-alueen kaakkoisnurkassa (x = 7521,80, y = 498,65) 1 3 Kuva 4 Granodioriittinen biotiittigneissi, jossa sarvivalkegneissia valikerroksena Fig 4 Granodioritic biotite gneiss with hornblende gneiss intercalation Matala Nivunkijarvi, x = 7522,50, y = 498,70

14 1 4 Kuva 5 Poimuttunut mig i,jtinen gneissi Laatta 12 cm Fig 5 Folded mignc titic gneiss Tag 12 cm Vuontisrovan \V'-puoli, west of l uontisrova, x = 7546,10, y = 493,60 Kuva 6 Granulaationauhoja granodioriittisessa gneississa, millimetriasteikko, Nik + Fig 6 Granulated strips in granodioritic gneiss, scale in millimetres, Nik + Siiiiskcnmaa, x = 7544,20, y = 493,80

15 Taulukko 1 Granodioriittisten ja tonaliittisten gneissien mineraalikoostumuksia Table 1 7dodal analyses of granodioritic and tonalitic gneisses I b Kvartsi - Quartz 40,3 30,5 21,0 28,8 23,9 27,6 Kalimaasalpii - Potash feldspar 7,7 10,4 24,6 1,6 4,6 10,0 Plagioklaasi - Plagioclase 50,2 52,0 33,9 58,0 57,9 53,0 Sarviviilke - Hornblende 2,0 - Biotiitti - Biotite 0,7 4,7 10,7 8,6 10,7 9,4 Muut - Others 1,1 2,4 9,8 3,0 0,9 1 Granodioriitti - Granodiorite Matala Nivunkijarvi, Muonio 10, x = 7522,50, v = 498,70 2 Granodioriitti - Granodiorite Torasjiirvi, Muonio 12, x = 7544,20, v = 493,80 3 Graniitti - Granite Vuontisrovasta liinteen - W of Vuontisrova, Muonio 12, x = 7546,10, v = 493,60 4 Tonaliitti - Tonalite Liepimajiirvi, Muonio 09, x 7548,00, y = 488,00 5 Tonaliitti -- Tonalite Nulusjiirvi E Muonio 09, x = 7547,35, v = 484,14 6 Granodioriitti - Granodiorite Nivunkijarvesta etelaan - S of Nivunkijiirvi Muonio 10, x = 7521,80, y = 498, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Ortogneissit Vaaleaa, karkearakeista ja massamaista trondhjemiittista granodioriittia esiintyy osueina migmatiittisten paragneissien yhteydessa ja epamaaraisesti rajoittuvina massiiveina niissa Ortogneisseissa tavataan usein pienina sulkeumina amfiboliittia, jonka suhteen ne ovat siten intrusiivisia (esim paljastuma-alue Torasjarven lansipuolella, x = 7543,44, y = 492,50) Ortogneissien mahdollista intrusiivista luonnetta ympariston suprakrustisiin muodostumiin ei ole todettu Taulukon 1 anal 1 esittaa kalimaasalpakoyhaa leukokraattista ortogneissia Nivunkijarven etelapuolelta Kivella on hypidiomorfinen mikrorakenne Vuontisrovan lansipuolelta (12B) on granodioriittisen gneissin zirkonista tehty U-Pb ikays, joka viittaa kiven arkeeiseen ikaan (s 53, 2591 ± 16 Ma) Saman gneissin titaniitista saatu ika, 1845 Ma, osoittaa svekokarjalaisen deformaation ikaa Kiven alkuperaa ei voi tulkita kiistattomasti Toinen ikays pohjagneissialueelta on tehty Nivunkijarven eteliipuolelta (10C), missa ortoneissin zirkonista maaritetty U-Pb-isotooppisuhde antaa kivelle minimiiaksi 2444 ± 96 Ma POHJAGNEISSIALUEITA NUOREMPIEN KIVILAJIEN ALUE Pintakivilajit Amfiboliittimuodostuma Muodostuman kivet, amfiboliitit, rajautuvat aina granodioriittisiin ja tonaliittisiin gneisseihin ja esiintyvat loivassa asennossa niiden paalla Karttakuvassa ne nakyvat kilometrien pituisina, mutta ainoastaan kymmenien, enintaan muutamien satojen metrien vahvuisina nauhamaisina vyohykkeina (kuva 2, s 10) Matalan Nivun-

16 1 6 Kuva 7 Kerroksellisuut-n viitt av a raitaisuutta amfiboliitissa Amfiboliittimuodostuma Kolikko o 22 mm Fig 7 Banding refering to bedding in amphibolite Amphibolite formation Coin r0 22 mm Kipparioja, Y = 7547,05, v = 493,05 Valokuva - Photo M Kallio kijiirven etelapuolella on metsiautotien varressa paljastumaryhma, missy amfiboliittimuodostumalle voitiin mitata todellista vahvuutta 20 m (10 C, x = 7521,80, v = 498,63) Amfiboliittimuodostuman kivet eivat ole magneettisia, eivatka ne sisiill,i siihkoa johtavia kerroksia Am f iboliitit Amfiboliitit ovat tummanharmaita tai mustia, pieni- ja keskirakeisia, selvasti liuskeisia kivia Niihin liittyy usein liuskeisuuden suuntaista vaaleaa raitaisuutta, joka saattaa olla primaarikerroksellisuutta (kuva 7) Tallaista se on ainakin Liepimajarven gneissialueen lansireunaan rajautuvissa amfiboliiteissa, joissa esiintvv 1-3 cm :n vahvuisia, vaaleita meta-arkoosi- ja karsivalikerroksia (09, x = 7546,66, y = 488,30) Kerroksellisuus ja raitaisuus sekd laavarakenteiden (esim mantelit) puuttuminen viittaavat amfiboliittien kerrostuneen mahdollisesti pyroklastisena aineksena Amfiboliitin paamineraalit ovat sarviviilke ja plagioklaasi Sarvivalkkeen vari on tavallisesti vihrea, mutta sita esiintvv satunnaisesti mv6s ruskeanvihreanii Sarvivklkkeen ohella on vahaisessa maarin kummingtoniittia Plagioklaasi An40-60 on lakes saannollisesti voimakkaasti serisiittiytynytta Kvartsia tavataan yleisesti vaihtelevia maarin, joskin se saattaa puuttua kivesta kokonaan Tavallisimmat aksessorit ovat titaniitti ja opaakki Taulukossa 2 esitetyt XRF-silikaattianalyysit 1 ja 2 edustavat amfiboliittimuodostuman kivien koostumuksia

17 1 7 Taulukko 2 Amfihnliitrien ZRF-silihaattianahaseja Table 2 XRF-silicate anahses from anzphiboliles SiO, 53,12 44,73 44,85 47,83 58,42 A1,0, 11,13 10,78 14,45 13,36 11,00 Fe,O, tot 10,20 14,20 16,06 13,01 12,10 MgO 10,80 5,77 7,68 6,34 5,83 Ca0 9,24 16, , Na,O 1,45 0, ,73 3,72 K,O 0,21 0, ,68 0,12 MnO 0,17 0,27 0,24 0,22 0,18 TiO, 0,54 1, , P,0 5 0,07 0,21 0,09 0,09 0,05 Total 96,96 94,98 97,79 95,75 98,75 Fe,O,* 3,13 3,82 4,81 4, FeO* 6,36 9,34 10,12 7,93 6,81 Q 9,01 0,97 14,42 Or , ab 12,27 8, ,10 31,48 an 23,24 23,63 26,50 22,19 12,96 ne C of fo 8, fa ,35 en 20, , fs 6,48 1,94 0,85 4,89 5,14 wo di en 6,44 12,09 5,51 7,09 4,87 fs 2,04 10,26 3,68 4,35 2,59 wo 9,25 23,01 9,61 12,03 7,92 mt 4,54 5,53 6,99 6,08 6,58 it 1,03 2,66 2,66 2,09 1,56 ap 0,17 0,50 0,21 0,21 0,12 cc - fem 50,40 58,27 45,77 45,58 38,42 Qu 40,20 8,04 30,94 Or 5,49 24,53 2,18 14,82 1,52 Ab ,31 67,44 97,82 85,18 67,54 Qu 19,82 2,71 24,21 Or 2,71 8,28 1,05 8,15 1,20 Ab 26,77 22,77 46,89 46,85 52,85 An ,71 66,23 52,07 45,00 21,76 * laskettu LeMaitre (1976) mukaan - calculated according to LeMaitre (1976) 1 Amfiboliitti - Amphibolite Matala Nivunkijarvi, Muonio 12, x = 7520,80, y = 498,63 2 Amfiboliitti - Amphibolite Liepimajarvi SW, Muonio 12, x = 7546,66, y = 488,30 3 Amfiboliitti - Amphibolite Olostunturi, Muonio 11, x = 7538,16, y = 492,05 4 Amfiboliitti - Amphibolite Vuontisjarvi, Muonio 12, x = 7548,40, y = 495,50 5 Tuffiitti - Tu/file Vuontisjarvi, Muonio 12, x = 7545,39, y = 496,12

18 1 8 Arkoosigneissimuodostuma Arkoosigneissimuodostuma on geologisella kartalla merkitty keltaisella ja sinisellii pohjavarilla Se peittaa lahes puolet karttalehden pinta-alasta Kangosjarven (07) lansipuolisia vaaroja lukuun ottamatta kaikki kartta-alueen tunturit ja korkeimmat vaara-alueet sisaltyvat tahan muodostumaan Sen vahvuutta on vaikea arvioida riittamattomien kerroksellisuus- ja kerrosjarjestyshavaintojen vuoksi Muodosturnan laaja-alaisuus ei valttamatta edellyta huomattavaa paksuutta, silly todetut poimurakenteet viittaavat verraten avoimeen, loiva-akseliseen poimutukseen (s 50) Arkoosigneissimuodostuma kasittaa koostumukseltaan vaihtelevia, alunperin arkoosisia ja subarkoosisia rapautumissedimentteja (kuva 8) Nykvisessa muodossaan ne ovat usein sillimaniittipitoisia arkoosigneisseja ja -kvartsiitteja, kiillegneisseja, kalsiumsilikaattigneisseja ja -kvartsiitteja seka ortokvartsiitteja Amfiboliittia tavataan satunnaisesti enitnmakseen kapeina valikerroksina muodostuman eri tasoilla N Y 0 N z -0,5 0) 0 J -1 0 J /` Y Z mi W r %/ / O' V) I ARKOS E \ O 0 0 I \ \ J D QUARTZ AR ENITE -1, Log ( S102 /A1203 ) 2 5 Kuva 8 Arkoosigneissimuodostuman metasedimenttien koostumuksia (0) Fig 8 Compositions of metasediments from the arkosic gneiss formation (o) (Pettijohn et al, 1973)

19 19 Kuva 9 Loivakerroksellista karbonaattipitoista meta-arkoosia Arkoosigneissimuodostuman alin osa Fig 9 Gently dipping carbonate-bearing rneta-arkose Lowermost horizon of the arkose gneiss f orrnation Matala Nivunkijarvi, x = 7522,50, y = 498,66 Muodostuman sisaisesta stratigrafiasta on saatu viitteita etenkin pintasyntyisten kivilajien kerrosjdrjestvshavainnoista ja kallioperan tektonisista rakenteista Amfiboliittimuodostuman loivan (20-40 ) kerroskaateen paalla esiintyy konformisti ortokvartsiittia noin 10 m Matalan Nivunkijarven etelapuolella (10, x = , y = ) amfiboliitin ja ortokvartsiitin valissd on viela 2-3 m :n paksuudelta ohutkerroksista karbonaattipitoista meta-arkoosia (kuva 9) Ortokvartsiittia seuraa muodostuman laaja-alaisin jdsen, usein sillimaniittipitoinen arkoosigneissi, jossa on arkoosikvartsiitti- ja kiillegneissivalikerroksia Yhtenainen sininen alue kartan kaakkoisosassa on sillimaniittipitoista kiillegneissia, jossa on kvartsiittia valikerroksina Kiillegneissi kuulunee muodostuman alemman osan kerrostumiin Kalsiumsilikaattimineraaleja sisdltdvat vihertdvkt kvartsiitit ja gneissit seka verraten puhtaat maasdlpdkvartsiitit edustanevat muodostuman ylimpia osia, koska ne sijaitsevat arkoosigneissimuodostumassa kauimpana pohjagneissialueen gneisseista seka toisaalta lahimpdnd Vuontisjarvi-muodostuman kivia Mantyrovan antikliinissa Karsigneissien alapuolella on Olostunturilla n 100 m paksu amfiboliittikerros Samassa asemassa tavataan Juuvarovan itareunalla kvartsiraitaista amfiboliittia Kartan korkeimmat vaara- ja tunturialueet koostuvat kvartsiiteista ja karsikvartsiiteista Juuvarovan-Nivunkitunturin jakso on naista selvapiirteisin Jakson

20 20 Kuva 10 Kerroksellinen metasedimentti Arkoosigneissimuodostuman vlin osa Fig 10 I3edd~ d ozmiasedionent Topmost horizon of the arkose gneiss formation Sulanoja, x = 7522,34, v = 493,94 jtdreunassa on konglomeraattisia piirteita omaava kalsiumsilikaattigneissien vvdhyke (s 29), joka rajautuu itdosassaan arkoosigneisseihin (todcnnakdinen siirroskontakti) ja muuttuu l~intecnpain (esim Tuuvarovan etclaosan laelia) karsimineraalipirotteiseksi kvartsiitiksi ja edelleen sillimaniitti- ja ortokvarts iittivalikerroksia sisalthvdksi maasiilpiikvartsiitiksi Koko sarjalla on ioivahko (20 40 ) hintinen kaade Arkoosigneissimuodostuman ylin j isen on selvasti kerroksellista kivea (kuva 10), missii 1 t,5 cm paksut kerrokset vuorottelevat monin varisavyin Sita tavataan montsoniittiin rajautuvana Kuorarovan liinsipuolella (10 A, x = , y = ) Kivcn petrografiaa kuvataan karsikvartsiittien vhtevdessii, s 29 Vastaavanlaista kivea on aivan karttalehden koillisnurkan ulkopuolella Mintvrovan arkoosikvartsiitin vliiosassa o r/ o4"vartsiitit Ortokvartsiittia tavataan esimerkiksi Saaskenmaalla Torasjarven pohjoispuolella (12 A), Ylisenvaaran luoteisrinteellh Nulusjdrvesta noin 2 km itdan (09 D) ja Matalan Nivunkijiirven eteldpuolella metsaautotien varressa (10 C) Ortokvartsiitti on valkoista, uudell eenkitevtvnytta kivea Kvartsi esiintv 1-2 mm :n pituisina, huomattavan venvneina ja voimakkaasti aaltosammuvina kiteina Kiveen on svntynyt liikunnoissa kapeita, granuloituneita kvartsinauhoja Epdpuhtautena tavataan sarvivalketta, diopsidia, epidoottia, maasalpia ja magnetiittia

21 2 1 Kuva 11 Voimakkaasti deformoitunut arkoosign issi Laatta 12 cm Fig 11 Conspicuously deformed arkosic gneiss Tag 12 cm Liekopalo, x = 7520,10, y = 484,90 Arkoosigneissit Arkoosigneissit sijoittuvat verraten alaville maille, missd paljastumien esiintvmistiheys vaihtelee suuresti Arkoosigneissit ovat pienirakeisia tai keskikarkeita (keskimaarin - 1 mm) tyypillisimmin punaharmaita kivia Niiden asu on jokseenkin epahomogeeninen ja se on usein deformoitunut gneissimaiseksi (kuva 11) tai voimakkaasti liuskeiseksi Monin paikoin asu on lisiksi vaihtelevan migmatiittinen ja graniittisesta aineksesta laikukas Lievemmin deformoituneet arkoosigneissit ovat rakeisia ja massamaisia Alkuperaisrakenteista on havaittavissa ainoastaan kerroksellisuutta Sillimaniitti kuuluu tyvpillisena arkoosigneissien vhtevteen ja antaa oman leimansa kiven ulkonaolle Nayttavimmillaan, joskaan ei kovin yleisesti, sillimaniitti muodostaa kvartsin kanssa 2-3 cm :n pituisia, koholla olevia, soikeita ja valkoisia

22 22 Kuva 12 Sillimaniittikyhmvja arkoosigneississa L atta 12 cm Fig 12,Sill' ;; u nodules in u,-kosic gneiss Tag 12 cm Kangosjarvi, x = 7529,40, y = 487,70 kvhmvja punaisessa "graniittisessa" massassa Paikoin kvhmvt esiintvvat v_vohvkkeisesti, mahdolliscsti kiven primaarikerroksisuuden mukaisesti (kuva 12) Voimakkaimmin deformoituneissa gneisseiss i kvhmvt ovat venvneet pitkiksi raidoiksi Sillimaniitin osuus kvhmvjen mineraaliaineksessa on vahainen Usein se on muuttunut joko tzivdellisesti tai osittain muskoviitiksi (kuva 13) Toisinaan kvhmvt ovat "epapuhtaampia" ja kiveen epamaaraisesti rajautuvia, jolloin ne sisalt ivat mvds maasiilpia ja kiilteita Arkoosigneissien modaalisia koostumuksia on taulukossa 3 ja kemiallisia koostumuksia taulukoissa 4 ja 5 Kvartsia on arkoosigneissien mineraaleista Maasalvistii (15-40 'o ) on mikrokliinia aina selviisti enemmiin kuin plagioklaasia Graniittisen aineksen runsauden perusteella ainakin osa mikrokliinista on sekundaarista Tutu korostaa mikrokliinin paikoin todettu poikiliittinen rakenne Pertiittiset rakeet eiv it ole harvinaisia Biotiitti ja muskoviitti ovat vleisia ja esiintyviit usein rinnan Sillimaniittia on sekii omamuotoisina rakeina etta fibroliittina Fibroliittineulaset ovat kasautuneet yhteen joko liekkimaisesti sammuviksi sateittaisiksi kimpuiksi tai liikuntojen suuntaisiksi nauhoiksi (kuva t4) Etenkin kvartsissa ja maasalvissii on vksittaisia sillimaniitin neulasia sulkeurnina Piniittivtvnvtta kordieriittia (kuva 15) tavataan syvakivien vmpiirdimissa karttalehden lansiosan arkoosigneisseissa Granaattia on satunnaisesti ; esimerkiksi Junkirovalta (11B/A) on identifioitu almandiininen granaatti Tvypillisia aksessoreja ovat hematiitti, magnetiitti, zirkoni, apatiitti, kloriitti, rutiili seki harvemmin titaniitti ja karbonaatti Arkoosigneissia, myds sill imaniittipitoista, on helposti tavoitettavina kohteina mm maantiepaljastumissa Muonion ja Ylimuonion valilla seka Muonionkosken par-

23 2 3 Kuva 13 Kvartsi-muskoviitti-sillimaniitti-kyhmyja arkoosigneississa Sillimaniitti nakyy tummina osueina muskoviittisuomujen keskella Suurennos 10 x, Nik // Fig 13 Quartz-muscovite-sillimanite nodules in arkosic gneiss Sillimanite is seen as dark patches in muscovite Magn 10 x, Nic // taalla, noin 2 km Muonion kirkolta etelaan Kvartsi-sillimaniittikyhmyja voi parhaiten tarkastella Olosjarven pohjoisrannalla Kielisessa (12 A, x = , y = ) Arkoosikvartsiitit Arkoosikvartsiitit muodostavat laajoja yhtenaisia kalliopaljastumien selanteita korkeimmilla tunturi- ja vaara-alueilla Ne ovat tyypillisimmillaan vaaleanpunaisia tai harmaita, keskikarkeita ja karkearakeisia kivia, joissa liuskeisuus on usein voimakas Etenkin arkoosigneissimuodostuman alemman osan valikerrosmaisissa kvartsiiteissa on graniitin vaikutus usein ilmeinen ja ne ovat nyt migmatiittisia ja eriasteisesti maasalpaytyneita Graniittiutumisen vhteydessa niiden mahdollisesti alkuaan

24 2 4 Taulukko 3 Arkoosigneissimuodostuman kivilajien min eraalikoos min Asia Table 3 :11odal analyses of the rocks of arkose gneiss formation 7 S Kvartsi - Orrartz 49,0 50,9 55,4 84,7 42,8 35,6 8L,0 65,7 95,1 68,7 81,1 Kalimaasiilpii - Potash 35,8 21,6 29,1 3,9 29,8 33,2 3,8 24,6 3,5 2,6 7,3 feldspar Plagioklaasi - Plagioclase 6,6 19,6 13,6 2,2 9,7 11,1 2,5 0,8 8,6 Biotiitti - L3iotite 6,5 6,4 2,3 9,4 13,0 1,6 7,0 Muskoviitti - tluscovite 1,3 2,7 7,8 4,3 0,2 1,2 Sillimaniitti Sillimanite 3,8 7,8 Grar,aatti - Garnet 3,9 0,3 Karhonaatti - Carbonate 18,0 Epidootti Epidote - 7,2 Moot - Others 2,1 1,5 0,6 0,4 0,5 2,8 1,9 0,6 3,2 1,8 Yhteensa - Total 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,0 100,0 7 Arkoosigneissi Arhose gneiss 1'limuonio, Muonio 09, x = 7548,60, y = 480,30 b Arkoosigneissi - Arkose,gneiss Nulusniemi,,tiluonio 09, x = 7547,30, y 483,20 9 Arkoosikvartsiitti Arhose quartzite Kielinen, Muonio 09, x = 7544,25, = 489,65 10 Kvartsiitti Quartzite Kielinen, Muonio 12, x = 7543,49, v = 491,07 11 Kiillegneissi - tlticagnciss Kielinen, Muonio 12, x = 7542,98, v = 492,28 12 Kiillegneissi - dlicagneiss Tunkirova, Muonio 11, x = 7538,80, v = 494,56 13 Sillimaniittikvartsiitti - Sillimanite quartzite Kalkinrova, Muonio 11, x = 7539,30, v = 493,00 14 Arkoosigneissi Arkosic gneiss Olostunturista NW, Muonio 11, x = 7538,27, v = 491,44 15 Ortcksartsiitti - Orthoguartzite Olostunturi, Muonio 11, x = 7537,78, v = 492,56 16 Kvartsiitti - Quartzite Olostunturi, Muonio 11, x = 7537,67, v = 492,48 17 Arkoosikvartsiitti - Arkosic quartzite Olostunturista kaakkoon SE of Olostunturi, Muonio 11, x = 7536,60, y = 492,40 Kvdrtsi Quartz Kalimaasiilpii - Potash feldspar Plagioklaasi - Plagioclase Kordieriitti - Cordierite Biotiitti - 13iotite Muskoviitti - llrrscocite Sillimaniitti - Sillimanite Granaatti - Garnet Epidootti - Epidote Skapoliitti Scapolite Muut - Others Taulukko 3 Jatk Table 3 Cont ~ ,4 8,6 1,6 0,1 0,7 56,3 11,7 11,3 1,8 18,0 1,0 52,1 28,2 3,6 18 Arkoosikvartsiitti - ilrkosic grrartzztcr Mielrnukkavaara, Muonio 11, x = 7537,00, v = 494,14 19 Sitliananiittigneissi Sillimanite gneiss Siirkilompolo, Muonio 11, x = 7535,80, v = 495,20 20 Arkoosinen sillimaniittikvartsiitti - Arkosic sillinrrnite quartzite Tuuvarova, Muonio, 11, x = v = Kvartsiitti - Quartzite luuvarova, tiluonio 11, x = 7530,90, v = 494,30 22 Kvartsiitti - Quartzite Nivunkitunturi, Muonio 10, x = 7528,80, v = 495,67 23 Kvartsiitti - Quartzite Kuorarova, Muonio 10, x = 7522,20, v = 497,00 24 Arkoosinen sillimaniittikvartsiitti - Arkosic sillimanite quartzite Kuorarova, Muonio 10, x = 7522,20, v = Arkoosinen sillimaniittikvartsiitti - Arkosic sillimanite quartzite Lauttaskero, Muonio 10, x = 7520,30, v = 497,60 26 Karsikvartsiitti - Shorn quartzite Sulaoja, Muonio 10, x = 7522,40, y = 494,35 27 llapan kordieriitti-sillimani ttigneissi Siliceous cordierite-sillimanite gneiss Muonionkoski -,1luoniarkoski Rapid, 6 km SSW of the church, Muonio 08, (Mikkola 1941, s 201) 1,5 13,1 1,5 92,5 3,4 1,0 2,5 0,6 84,9 11,0 0,8 1,7 1,6 84,4 11,3 1,0-3,3 62,9 27,2 2,3 2,1 0,4 5,1 69,1 62,6 15,0 2,6 12,0 10,6-20,2 6,1 1,3 0,5 Yhteensii - Total 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,0 100,0 100,0 62,0 13,5 4,5 9,0 5,8 1,7 3,5

25 2 5 Taulukko 4 XRF-silikaattianalvvseja ja CIPW-normit arkoosigneissimuodostuman kivist5 Table 4 XRF-silicate analyses and CIPW norms of the rocks of arkose gneiss formation SiO, 81,70 77,86 77,98 81,38 83,89 87,67 83,95 85,48 81,54 69,32 A ,16 9,14 8,47 7,84 6,94 5,43 7,83 6,67 9,91 16,17 Fe3 03 tot 2,99 2,54 2,09 1,60 3,44 1,09 1,18 1,05 3,39 3,34 MgO 1,01 0,99 1,01 0,79 0,99 0,83 0,68 0,79 1,03 2,11 CaO ,13 0,72 0,29 0,46 0,26 0,29 0,46 0,25 0,80 Na ' 0 0,67 0,58 1,15 0,22 0,08 0,49 0,76 1,31 0,29 1,61 K 20 2,90 4,11 3,51 4,03 2,17 2,84 3,95 2,40 2,17 3,27 MnO 0,10 0,07 0,04 0,04 TiO 2 0,34 0,26 0,27 0,20 0,32 0,17 0,16 0,16 0,38 0,35 P ,11 0,09 0,09 0,07 0,09 0,09 0,07 0,06 0,08 Total 99,37 96,77 97,28 96,41 98,40 98,78 98,89 98,40 99,01 97,09 Fe2O3* 1,39 1,20 0,99 0,77 1,53 0,53 0,59 0,51 1,49 1,48 FeO"' 1,44 1,20 0,99 0,75 1,72 0,51 0,53 0,49 1,71 1,68 Q 62,00 54,70 54,81 62,89 72,26 72,06 63,31 66,61 69,07 42,19 or 17,14 24,29 20,74 23,81 12,82 16,78 22,75 14,18 12,82 19,32 ab 5,67 4,91 9,73 1,86 0,68 4,15 6,43 11,09 2,45 13,62 an 6,23 5,02 2,98 0,99 1,69 1,29 0,85 1,83 0,85 3,45 ne C 1,64 1,90 1,69 2,76 3,84 1,08 2,10 1,25 6,77 8,72 01 fo fa - en 2,52 2,47 2,52 1,97 2,47 2,07 1,69 1,97 2,57 5,26 fs 1,12 0,92 0,56 0,41 1,43 0,21 0,23 0,21 1,27 1,35 \o di en fs wo nst 2,02 1,75 1,44 1,11 2,22 0,77 0,85 0,74 2,17 2,14 H 0,65 0,49 0,51 0,39 0,61 0,32 0,30 0,30 0,72 0,67 ap 0,26 0,21 0,21 0,17 0,21-0,21 0,17 0,14 0,19 cc - fern 6,56 5,83 5,23 4,04 6,94 3,37 3,29 3,39 6,87 9,61 Qu 73,11 65,20 64,27 71,01 84,26 77,49 68,45 72,50 81,89 56,15 Or 20,21 28,95 24,32 26,89 14,95 18,05 24,60 15,44 15,20 25,72 Ab 100 6,69 5,85 11,41 2,10 0,79 4,46 6,95 12,06 2,91 18,13 Ou 68,11 61,52 62,10 70,23 82,63 76,43 67,83 71,09 81,08 53,69 Or 18,83 27,32 23,50 26,60 14,66 17,80 24,37 15,14 15,05 24,59 Ab 6,23 5,52 11,02 2,08 0,77 4,40 6,89 11,83 2,88 17,34 An 100 6,84 5,64 3,39 1,10 1,94 1,37 0,91 1,95 1,00 4, ,92 8,08 74,98 12,40 1,58 1,69 2,36 2,64 0,27 0,34 0,50 1,96 0,24 3,86 0,15 0,37 97,15 97,19 0,70 1,06 0,79 1,17 69,13 53,85 11,58 22,81 4,23 2,03 1,34 1,69 4,65 7,21 4,21 6,58 0,62 0,66 1,02 1,54 0,29 0,70 6,13 9,48 81,39 68,43 13,64 28,99 4,98 2,58 80,12 67,00 13,42 28,38 4,90 2,53 1,55 2,10 laskettu LeMaitre (1976) mukaan - calculated according to LeMaitre (1976) 6 Arkoosigneissi - Arkose gneiss Ylimuonio, Muonio 09, x = 7548,60, y = 480,30 7 Kiillegneissi - Mica gneiss Kielinen, Muonio 12, x = 7542,98, y = 492,28 8 Arkoosigneissi - Arkose gneiss Olosjarvi, Muonio 12, x = 7542,13, y = 491,51 9 Arkoosikvartsiitti - Arkose quartzite Olosjarvi, Muonio 12, x = 7541,73, y = 491,22 10 Kvartsiitti - Quartzite Olosjarvi, Muonio 12, x = 7541,46, y = 491,22 11 Arkoosigneissi - Arkosic gneiss Olostunturista luoteeseen - NW of Olostunturi, Muonio , x = 7 y = 491,44 Sillimaniittigneissi - Sillimanite gneiss Sarkijarvi, Muonio 11, x = 7537,00, y = 497,24 Arkoosikvartsiitti - Arkose quartzite Sarkilompolo, Muonio 11, x = 7536,06, y = 495,20 Sillimaniittigneissi - Sillimanite gneiss Sarkilompolo, Muonio 11, x = 7535,80, y = 495,20 Kiillegneissi - Mica gneiss Kuorarova E, Muonio 10, x = 7521,85, y = 498,00 16 Kordieriitti-sillimaniittigneissi - Cordierite-sillimanite gneiss Liekopalo, Muonio 07, x = 7520,10, y = 484,90 17 Kordieriitti-sillimaniittigneissi - Cordierite-sillimanite gneiss Pahtonen, Muonio 08, x = 7534,83, v = 484,17

26 2 6 Taulukko 5 Kivien kerniallisia koostumuksia ja CIPW-norrnit Table 5 Chemical compositions and CIPW norms of rocks S10 AI ZO Fe,O,, FeO MnO MgO CaO Na 2O K 20 P20; Ti0z I1,O + H20-80,12 70,89 11,02 11,92 0,28 3,40 1,37 3,06 tr 0,10 2,10 0,10 0,13 2,97 0,75 3,73 3,29 2,58 0,18 0,23 0,63 0,92 0,21 0, ,30 99,82 Q or ab an ne C 01 fo fa en 5 23 fs 1,91 wo 0 24 di en 0,25 fs 1 96 wo 2,01 nit 0, ii 0,44 1,20 ap 0,43 cc fem 58,89 33,59 19,44 15,25 6,35 31,56 0,65 8,16 5,99 7,98 11,01 Qu 69,55 41,78 Or 22,96 18,96 Ab 100 7,50 39,26 Qu 69,02 37,93 Or 22,79 17,22 Ab 7, An 100 0,76 9,22 18 Hapan kordieriitti-sillimaniittigneissi - Siliceous cordierite-sillimanite gneiss Muonionkoski Pluonionkoski rapid, 6 km SSW of the church, Muonio 08, (Mikkola 1941, s 201 ) 19 Kangosseliin gncissi - Ikangosselka gneiss Kangossclka, Muonio 07, (Mikkola 1941, s 274)

27 2 7 Kuva 14 Nauhamaista fibroliittia arkoosigneississa Suurennus 10 x, Nic // Junkirova, x = 7538,80, y= 494,56 Valokuva - Photo J Kariniemi Fig 14 Fibrolite strings in arkosic gneiss Magn 10 x, Nic // Kuva 15 Piniittiytymista kordieriitissa Arkoosigneissi Suurennus 10 x, Nic + Fig 15 Cordierite showing pinite alteration Arkosic gneiss Magn 10 x, Nic +

28 28 Kuva iu Graniittiutunutta arkoosk,jrrsiittia Fi Gruniti I arkosic quc-t ; c Kie1inen, x = 7544,25, v = 489,65 Valokuva - Photo J Kariniemi suuntautunut asu on muuttunut karkeaksi massamaiseksi, graniittia muistuttavaksi (kuva 16) Arkoosikvartsiittien mikrorakcnne on vleensa voimakkaasti suuntautunut ja granoblastinen (kuva 17) Voimakkaasti deformoituneissa vvdhvkkeissa kvartsi on granuloitunut kapeiksi nauhoiksi Tavallista on myds sillimaniitin, muskoviitin ja biotiitin esiintvminen pitkinii ja ohuina, suomumaisina vv6hvkkeina Toisin kuin arkoosigneisseissii, arkoosikvartsiiteissa muskoviitti on vallalla biotiittiin nahden Sillimaniittia on rakeina ja fibroliittina Kvartsi-sillimaniittikyhmyjen esiintvminen navttiiii rajoittuvan Iiihinnii epapuhtaisiin, gneiss imaisiin tvyppeihin Mikrokliinia on skinndllisesti enemman kuin plagioklaasia (An,)_ :i,) Usein mikrokliinia tavataan taysin pvdreina kapean serisiittikehan vmpardimina rakeina (0,5-1,0 mm), jotka lienevat svntvneet deformoitumalla Arkoosikvartsiiteissa on aksessoreina hematiittia, magnetiittia, rutiilia, zirkonia, apatiittia, kloriittia ja titaniittia Karsikvartsiitit Karsikvartsiitteja tavataan etenkin Juuvarovan (11 A) etelaosassa ja Kuorarovalla (10 C) Vihreat karsimineraalit ovat kivessi taplamaisena pirotteena, paikoin mv6s pienikokoisina (0 = 1 cm) mineraalikasaumina Kalsiumsilikaattimineraaleja ovat osittain kummingtoniitiksi muuttunut sinivihrea sarvivalke, uraliittiutunut vaalea diopsidi, epidootti, skapoliitti ja granaatti, joka on Sarkitunturilta iden-

29 2 9 Kuva 17 Voimakkaasti suuntautunut k' jrtsiitti Suurennus 10 x, Nic + Fit 17 Conspicuously fol :wtc puare JteIv :, tn j + Kuorarova, x = 7523,10, v = 496,80 Valokuva - Photo J Kariniemi tifioitu andradiittiseksi Karbonaatti on yleinen aksessori Sitc on pccmineraalina (18 06 karbonaattia, taulukko 3, anal 16) noin cm :n paksuissa, rapautuneissa vclikerroksissa Olostunturin kvartsiitissa (kuva 18) Karsikvartsiitit lienevat alkupercltccn karbonaattipitoisia hiekkoja Kuorarovan lcnsipuolella rajautuu montsoniittiin muista karsikvartsiitcista poikkeava tvvppi Siinc vuorottelevat 0,5-1,5 cm :n vahvuiset vihertcviit, violetinviiriset ja harmaat kerrokset (kuva 10, s 20) Kiven raekoon vaihtelut (0,1-1,0 mm) ovat myos selvcsti kerrossidonnaisia Hienorakeisimmat tummanharmaat kerrokset, 0,1-0,2 mm ovat granoblastista kalimaasclpa-kvartsi-oligoklaasimassaa, missy on silmccnpistcvcn hienorakeinen opaakkipirote Harvana pirotteena on myos sarvivclkettc Nciden kanssa vuorottelevat karkearakeisemmat kerrokset, jotka koostuvat joko plagioklaasista ja kvartsista tai plagioklaasista, kvartsista ja sarvivclkkeestc Karsigneissit Karsigneissejc tavataan 1-3 kilometric pitkinc vyohykkeinc esimerkiksi Juuvarovan (11 A ja C) ja Nivunkitunturin (10 B ja D) itcrinteellc, Kuorarovalla (10 C) ja Olostunturilta Mielmukkavaaraan (11 B) kulkevassa jaksossa Ne ovat vihrecnkirjavia, gneissimcisic kivic, jotka koostuvat kalsiumsilikaattimineraaleista, kvartsista ja maasiilvistc Karsigneissien siscistc kerrosjcrjestystii vol tarkastella Juuvarovan itcrinteen

30 3 0 Kuva 18 1 irbonaattipitoisi i valikerroksia kvartsiitis 1;ig 18 Carbonate-bearing intercalatiorzs in quartzite Olostunturi, x = 7537,67, v = 492,48 paljastumilla Rinteessa on alinna voimakkaasti liuskeutunutta, tummanvihreaa sarvivalkeraitaista gneissia Tat i seuraa rovan vlaosassa massamaisempi kivi, jossa on vaaleanharmaassa kvartsiplagioklaasivaltaisessa perusmassassa 1 10 cm :n kokoisia epamaaraisen muotoisia vihrcita kalsiumsilikaattikasaumia (kuva 19) Kiven fragmenttista asua lisaavat paikoin vaaleat ja kulmikkaat kvartsiittikappaleet, jotka lienevat poimutuksessa katkenneita kerrosten patkia Karsigneissien vlimpaan osaan liittvv rovan paalla runsaasti kvartsiittisia valikerroksia, jotka ovat osin sillimaniittipitoisia Punainen pegmatiittinen graniitti lavistaa karsigneisseja etenkin Juuvarovan pohjoisosassa ivlineraalikoostumukseltaan karsigneissit ovat moninaisia Niiden kvartsivaltaiset, plagioklaasivaltaiset seka sarviviilke- ja diopsidivaltaiset epamaaraiset raidat saattavat heijastaa kiven primaaria kerroksellisuutta Sekundaarista muuttumista ilmentavat uraliitti, biotiitti, epidotiitti ja karbonaatti Plagioklaasi (An_11- : ; ;) on usein serisiittiytynvtta Vihreat karsimineraalikasaumat sisaltavat sarvivalkkeen ja diopsidin ohella skapoliittia ja viiritonta monokliinista amfibolia Konglomeraatit Juuvarovan ja Nivunkitunturin karsigneissivyohvkkeessa on todettu harvassa soikeita, intermediaarisia svvakivipalloja, joille ylla kuvatussa kvartsiittifragmenttien ja vihermineraali-"pallojen" ymparistossa on geologiselle kartalle suotu siitiikin huo-

31 3 1 Kuva 19 Diopsidin ja irvivviilkkeen vhteenkasvettumia karsigncississii Pig 19, Diopside-hornblende aggregates in sharn gneiss Juuvarova, x = 7532,05, vv = 495,00, Valokuva Photo J Karinicmi limatta konglomeraatin merkintd Mikkola (1941) oletti tata vv_ ohvketta migmatiittiutuneeksi Sirkka-konglomeraatiksi, missy vihrcat "kyhmyt" edustavat alkuperdisen konglomeraatin karbonaattipalloja Kiillegneissit Kiillegneissid on paljastuneena laajalla alueella Kuorarovan itarinteessa, missy vallitsevaan, selvaliuskeiseen ja keskikarkeaan kiveen liittyy usein punaista, kapearaitaista graniittisuonistoa Pienoispoimut ja laahusmaiset poimut ilmentavat kiillegneissin plastista deformoitumista Paikoin biotiitti on konsentroitunut liikuntatasoihin muodostaen loivasti aaltoilevia haarniskapintoja Sillimaniitin vaaleita neulaskasaumia voi erottaa kivessd monin paikoin paljain silminkin Kiillegneissin mikrorakenne on granoblastinen ja osittain lepidoblastinen Kiven raekoko vaihtelee valilla 1-2 mm Biotiitti, maasalvat ja kvartsi ovat kiillegneissin paamineraalit Mikrokliinia on enemman kuin plagioklaasia Sillimaniitti esiintvy usein biotiitin yhtevdessd pitkina liuskeisuuden suuntaisina fibroliittinauhoina Aksessoreja ovat muskoviitti, apatiitti, zirkoni, allaniitti, opaakit ja rutiili Kiillegneissin kemiallinen koostumus (taulukko 4, analyvsi 15) poikkeaa selvasti alueen arkoosigneissien koostumuksesta niitd korkeamman alumiiniumpitoisuuden ja matalamman piihappomaardn suhteen Al_O : ; :n osuus, yli 16 Oh, osoittaa kiillegneissin savista alkuperaiskoostumusta

32 3 2 Kiillegneissialueen itareunassa on joitakin sahkoisia johdevyohykkeita (aerosahkdinen matalalentokartta), jotka on tulkittu mustaliuskeiden aiheuttamiksi Kivilajihavaintoja ei naista vydhykkeista kuitenkaan ole Ann fiboliitit Arkoosigneissimuodostuman amfiboliitit ovat maar iltaan vahaisiii Ne ovat vleisesti enintaan muutaman metrin vahvuisia kerroksia Amfiboliiteissa voidaan crottaa tummat ja massamaiset tyypit kerroksellista Edellisia esiintyy esimerkiksi Muonionkosken rantapaljastumalla (08 A) ja Nulusniemessa (09 B) Kerroksellisia amfiboliitteja tavataan karsigneissien yhteydessa Se on selvasti todettavissa Olostunturilla, missy tunturin pohjoisreunaa kiertavan ja loivasti etelaan kaatuvan, paikoin jopa 100 m :n vahvuisen amfiboliittikerroksen pi lla on karsigneisseja ja kvartsiitteja Samanlaista kerroksellista amfiboliittia tavataan Sarkilompolon lansipuolella (11 B) vahintidn 20 m :n vahvuudelta Siina vuorottelevat n 1 cm :n vahvuiset, tummat sarvivalke-andesiini-kvartsikerrokset vaaleanvihreiden diopsidi-labradoriittikvartsikerrosten kanssa Helposti lohkeavasta amfiboliitista on louhittu laattoja seka Olostunturin lansirinteessa ett i Sarkilompolossa Karsikivet Muonionkosken rantakallioiden etelaosassa (08 A) on noin 5 m levea kerros vihrciiii karsikivea arkoosikvartsiitin ja amfiboliitin valissa Karsi on karkeaa diopsidisarviviilkekivea Oiopsidi on osittain uraliittiutunut Yksittaiset kiteet voivat olla liihes 10 cm :n pituisia Samanlaista kiveii tavataan sulkeurnina trondhjemiitissa Ruotsin puolella Muonionkosken alajuoksun eteliisimmissa rantapaljastumissa Karkeakiteista, hieman ruosteista diopsidi-sarvivalke-plagioklaasikivei esiintyy Kalkinrovalla Olostunturin pohjoispuolella (11 B) sillimaniittikvartsiitin yhteydessa noin 1 m :n vahvuisena kerroksena Nivunkitunturin lounaispuolella (10 B) kvartsiitin ja montsoniitin kontaktissa on Rautaruukki Ov :n timanttikairauksessa todettu karsikivea, joka koostuu magne iitista, sarviviilkkeesta, diopsidista, biotiitista, plagioklaasista ja kvartsista Vuontisjarvi-muodostuma Vuontisjarvi-muodostuma sijaitsee Mantyrovan ja Vuontisrovan valisessa heikosti paljastuneessa, ymparistdaan matalammassa maassa (12) Kallioperan rakenteiden perusteella on paatelty, etta muodostuman kivilajit ovat kerrostuneet Mantyrovan arkoosikvartsiittien paalle Alueen kalliopaljastumilla ja Rautaruukki Oy :n iskuporamateriaalista on todettu muodostuman kivilajeiksi amfiboliitti, tuffiitti, dolomiitti, mustaliuske ja karsikivi Koska edellamainitunlainen kivilajiseurue esiintyy usein vulkaanisessa ymparistdssa, on amfiboliitin katsottu edustavan alkuperaisrakenteiden puuttumisesta huolimatta muinaisen tulivuoren toiminnan tuotteita Vuontisjarven alueen kivet aiheuttavat seka magneettisia etta sahkdisia hairidijotka nakyvat geofysikaalisilla kartoilla pitkina ja kapeina anomaliavyohykkeina

33 3 3 Ana f iboliitit Loydetyt amfiboliittipaljastumat sijaitsevat suoalueella Vuontisjarven itipuolella Aikaisemmin kuvatuista amfiboliiteista Vuontisjarven amfiboliitit poikkeavat usein massamaisen rakenteensa vuoksi Niiden plagioklaasin anortiittipitoisuus on alhainen (albiitti-oligoklaasi), skapoliittia esiintyv vaihtelevasti ja kvartsi puuttuu kokonaan tai on micriltaan vahainen Amfiboli on sinivihreaa sarvivalketta Sita on myos poikiloblastisina rakeina Kiven raekoko vaihtelee valillc 0,4-4,0 mm Plagioklaasi on aina pienirakeisempaa kuin sarvivalke Tyypilliset aksessorit ovat opaakki ja titaniitti Vuontisjarven amfiboliitin kemiallinen koostumus on taulukossa 2, analyysi 4 Tuff itit Tuffiittia on paljastuneena Vuontisjoen pohjassa noin puoli kilometric Vuontisjarven suusta (12 D) Se on pienirakeista harmaata kivea, jossa raekoon ja mineraalikoostumuksen vaihtelusta aiheutuva ohut (2-5 mm) raitaisuus lienee primaaria kerroksellisuutta Hienorakeisemmat kerrokset (0,08-0,1 mm) ovat massamaista, granoblastista sarvivalke-plagioklaasi-kvartsikivea, missy runsas magnetiitti on saannollisena pirotteena Karkeampirakeisissa kerroksissa (0,2-0,4 mm) on sarvivalketta huomattavasti runsaammin ja magnetiittia selvasti vahemman kuin hienorakeisissa kerroksissa Tuffiitin magnetiittipirote on tulkittu kallioperan magneettisten hairioiden aiheuttajaksi Tuffiitin kemiallinen koostumus nahdaan taulukossa 2, analyysi 5 Dolomiitit Iskuporakairauksissa on todettu dolomiittia, jonka kerrospaksuus on enintaan 10 m Sita on muodostuman alaosassa arkoosikvartsiitin tuntumassa Karttalehden painamisen jalkeen on kirjoittaja loytanyt Vuontisjoen ja Rautaojan liittymasta noin 1,2 km lounaaseen paljastuman vaaleanruskeaa dolomiittia (x , y = ), jota on ainakin 10 m :n vahvuudelta Dolomiitti sijoittuu kivilajikartalla montsoniitin alueelle, noin 150 m vulkaniittimuodostuman ulkopuolelle Karsikivet Iskuporahavaintoja karsikivista on saatu muodostuman eri osista Karret liittyvat usein mustaliuskeiden yhteyteen, ja ne lienevat olleet alkuaan epapuhtaita karbonaattikerrostumia Mustaliuskeet Grafiittipitoiset liuskeet, mustaliuskeet, aiheuttavat alueen kallioperan sahkoiset hairiovyohvkkeet Kivea on todettu ainoastaan iskuporamateriaalissa Rautaruukki Oy :n tutkimusten mukaan hiilipitoisuus saattaa niissa nousta satunnaisesti y1i 20 prosentin, mutta jay useimmiten alle 10 prosentin