OEOLOOINEN YLEISKARITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OEOLOOINEN YLEISKARITA"

Transkriptio

1

2 GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE. Joensuun vuorilajikartan D 3 selityksen olemme toimittaneet siten, että allekirjoittanut Wilkman on kerännyt tiedot tutkijoitten päiväkirjamuistiinpanoista ja muista lähteistä ja järjestänyt ne, jonka jälkeen yhteisesti olemme laatineet tekstin. Teoksen on suomentanut allekirjoittanut Wilkman. Helsingissä, huhtikuulla Benf. Frosterus. W. W. Wilkman.

4 JOHDANTO.,Joensuun vuorilajikartan D 3 alueen yleinen kartoitus toimitettiin kesinä v Osaksi samaan aikaan, mutta etupäässä kuitenkin myöhemmin, toimitettiin erikoistutkimuksia ja tarkastuksia erityisissä geologisesti tärkeissä alueen osissa. Tutkimustyöt lopetettiin sen vuoksi vasta kesällä Kartoitustyötä on johtanut geologi t:ri B e n j. F r o s t e r u s. Saman alueen maalajikartan selityksen alussa tehdään selkoa kartoitustyön kulusta. Seuraavia erikoistutkimuksia on toimitettu: Vuonna 1900 kartoitti Fr osterus Nunnanlahden vuolukivilöydöt,juuassa {mittakaavassa 1 : 20000); 1901 W. W. W i l k m a n Kontiolahden itäosan, I,ounais-Juuan ja osan Polvijärven Sotkuman kylästä (1 : 20000); 1909 W i l k m a n Mölönjärven seudun Juuassa (1 : 8000). Vuosina toimitti ins. 0. T r iis t e d t malmitutkimuksia ja timanttiporauksia Outokummun seudussa Kuusjärvellä, jotenka saatiin lisätietoja tämän seudun vuorilajeista. Malmin etsintää on edelleen toimitettu eri osissa Rääkkylän, Liperin, Kuusjärven, Polvijärven ja Kaavin pitäjistä. V tutki ja kartoitti T r ii s te d t Leskelänvaaran seudun Liperissä (1 : 8000) ja Oravisalon kaakkois-osan Rääkkylässä (1 : 16000); 1910 tutki A. T a l v i a Outokummun-Kokon vaaran ja Lietukan-Kuusjärven, kirkon väli$et seudut sekä osia Kaavista, erittäin Siikajärven ympäristön, 1912 Niinikkosaaren Liperissä ja Kuusjärven-Viuruniemen välisen seudun (1 : 20000); 1912 J. N. Soi k ero Kaakkois Kaavin ja Luoteis-Polvijärven (1 : 20000). V tarkasti W i l k m a n lopuksi alueen läntisiä osia. Vuorilajikartan on laatinut allekirjoittanut W i l km a n ja se perustuu niitten seutujen työ- ja erikoiskarttoihin, joita tutkijat kenttätöitten aikana ovat kartoittaneet. Kartta-ainesta käytettäessä on muutoksia tehty siihen määrin kuin tarkastusmatkoilla tehdyt havainnot ovat sitä aiheuttaneet. Pohjana on käytetty Maanmittausylihallituksen yleiskarttaa 1 : tutkijoitten päiväkirjoihin ja Kertomus perustuu Fr osteruksen v julkaisemaan teokseen: Berg b y g g n a d e n i s y d ö s t r a F i n- 1 a n d (Bulletin de la Commission geologique de Fi nlande N:o 13).

5 4 Tässä on kuitenkin otettu huomioon niitä muutoksia käsityskannassa eräitten vuorilajien iästä, joita on tapahtunut sikäli kuin geologiset tutkimukset ovat maassamme edistyneet. Kertomukseen kuuluvat piirustukset ja kartat on tehnyt neiti E l i n Å k e s s o n.

6 SISÄLLYS. Sivu Alkulause Johdanto... ~... 3 Yleissilmäys alueen vuorilajeihin Vanhoja prekalevalaisia graniitteja 6 Petrograafisia tyyppejä Alueen itä= ja koillisosien graniitit, Lujasti liuskeista graniittigneissiä... 7 Harmaata graniittigneissiä Vaaleanharmaata graniittigneissiä Punertavanharmaata graniittigneissiä, Breksiamaista graniittigneissiä Massamaisia graniitteja Tasarakeisia rakennusmuunnoksia Porfyyrigraniitteja... : Sarvivälkegraniitteja Juovika s ta g ne i s s i g r a niitti a Juovikkaisuuden ja liuskeisuuden ero Apliitti- ja pegmatiittisuonia Punaisen mikrokliinigraniitin juonia Biotiittigraniitin juonia Pielisjärven länsi ja lounaispuolen graniitit Tasarakeista graniittigneissiä...., Porfyyristä grauiittigneissiä Sarvivälkegraniittia Juovikasta gneissigraniittia; nuorempien graniittien suonia.. 23 Kontiolahden. porfyyrigraniittialue Viinijärven ja Höytiäisen välinen graniittialue Pieniä vanhemman graniitin alueita Graniittigneissialueen emäksiset vuorilajit A m f i b o liitti s u l k e u m i a Vanhemman graniitin juonia amfiboliitissa Nuoremman graniitin juonia anifiboliitissa G a b b r o idisen a m f i b oli i t i n juonia

7 IV Sivu Vanbernma ssa vu oripe rässä esiytyviä vu olukivenkaltaisia amfibo liitteja Vuolukivenkaltaisia amfiboliitteja Talkki- ja kloriittirikkaita sädekiviliuskeita Serpentinisoitunutta amfiboliittia Graniittigneissialueilla esiytyvien emäksisten vuorilajien ja vuolukivien suhteellinen ikä Vanhempia liuskeita Liuskeiden alusta; maasälpärikas gneissi Kiillegneissiä Suonigneissiä; eri-ikäisten graniitti en juonia Graniittijuonien suhteellinen ikä Sarvivälkeliusketta ja kiilleliusketta Liuskeiden ja graniittigneissin kontaktisuhteet Emäksisiä juonia gneississä Nuorempia prekalevalaisia graniitteja Graniittigneissialueen nuoremmat graniitit..; Tas arakeisia graniitteja Porfyyrigraniitteja Emäksisiä juonia Läntisen liuskealueen nuoremmat graniitit Porfyyrigraniittia Poriyyrigraniitin ja liuskeiden kontaktisuhteet Kalevalaiset liuskeet 60 Kalevalaisten liuskeiden pohjamuodostumia Pohjagraniittia K o n g 1 o m e r a a t t i 1 i u s k e i t a Heinävaaran konglomeraatti Sotkuman breksia Kuorinkajärven NE-puolella oleva konglomeraatti Leskelänvaara Oravisalo Konglomeraattikentät Latvajärven koillispuolella Kontiolahdella Uusiutunutta graniittia K vartsiserisiittiliusketta Pohjamuodostama t Mölönjä rvellä Ju uan pi t ä- jän kaakkoisosassa Konglomeraatti Mölönjärven ja Saarijärven koillispuolella Konglomeraatti Särkkäiän länsipuolella Silmäliuske Lehikoisen kohdalla Portinkallion---Käkivaaran konglomeraatti Koposenvaaran konglomeraatti Serisiittirikasta kvartsipalloja sisältävää kvartsiittiliusketta 80

8 V Sivu E t e l ä- j a L o u n a i s-j u u a n s i l m ä li u s k e e t Ha liv aaran silrnäliuskeet Juuassa S i l m ä li u s k e e t K a a v i n p i t ä j ä n i t ä- j a P o 1 v i j ä r- ven Luoteisosassa Siikajärven silmä liuskealue Kaavin ja Ni lsiän pi täjiss ä Haj anaisia s i 1m ä l i u s k e-e s i y t y rn i ä K vartsiittiliuskeita Länsi-Juuan kvartsiittilinskeet Korteisenkylän kvartsiittiliuskevyöbyke Kaavilla Unimäen-Honkavaaran kvartsiittilinskevyöbyke Pisan kvartsiittialue Keyritynmäki , Yläluostan kvartsiittialue Vaikon kylän kvartsiittilinskeet Juuassa Outokummun kvartsiittiliuskealne Kokonvaaran-Paljakkavaaran jakso Luikonlahden kvartsiittiliuske Kaavilla Martonvaaran kvartsiittiselänne Erinäisiä kvartsiittiliuske-esiytymiä Dolomiittisia kalkkikiviä Juuanjärven kalkkikivikerrokset Petravaaran ja Kajo on kylän kalkkikivikerrokset Pisan alueen kalkkikivikerrokset Fylliittejä ja kiilleliuskeita Fy lliittejä Saviliuskemaisia fylliittejä Kvartsirikasta fylliittiä Ruosteista rnagneettikiisurikasta fylliittiä S ar vi v ä l keli u s k ei ta Kiilleliuskeita Stauroliitti- ja andalusiittikiilleliuskeita Granaatinpitoista kiilleliusketta Poikittaisliuskeisuntta Pallomuodoshtksia liuskeissa Stratigrafia. Olosuhteet liuskealueen läntisellä rajalla Emäksisiä juonivuorilajeja kalevalaisissa liuskeissa K a 1 e v a l a i s i a m e ta b a s i i t te j a Oli viini- ja serpe ntii nivuorilajeja; karbonaattivuolukiviä Oliviinikiveä Asbestikiveä Sädekiveä ,

9 VI Hivu Serpentiinikiveä Oliviiui- ja serpentiinivuorilajien geologinen esiytyminen Oliviini- ja serpentiinivuorilajien ja kalevalaisten metabasiittien väliset suhteet Oliviini- ja serpentii ivuorilajien ja postkalevalaisen graniitin väliset suhteet Oli viini-, asbesti- ja serpentiinikivien keskinäiset suhteet Karbonaattivuolukivet B i o t i i t t i k a m p t o n i i t t i a Postkalevalaisia graniitteja T a s a r a k e i n e n f! r a n i i t t i P o s t k a l e v a l a i s t a p e g m a t i i t t i a P o s t k a 1 e v a 1 a i s e n g r a n i i t i n j u o n i a Postkalevalaisia graniittijuonia kvartsiittiliuskeissa ja metabasiiteissa Graniittijuonia kalevalaisen liuskealueen itäosissa J atulilaiset liuskeet , Jatulilaisia pohjamuodostumia Graniittigneissin rajalla esiytyviä konglomer a a t te j a Viesimonjoen konglomeraatti Kiihtelysvaaralla Pölkkylarnmen konglomeraatti Kiihtelysvaaralla Selkien ja Mönninvaaran kylien konglomeraatit Kaakkois- Kontiolahdella Enon pitäjän konglomeraatit Ka levalaisten liuskeitten raj oilla esiytyviä k o n g l o m e r a a t t e j a... : Kiihtelysvaaran kirkonkylän eteläpuolella oleva konglomeraatti i Kyykän konglorneraatti Kontiolahdella P o h j a 1 i u s k e i t a Höllerivaara Enonvaara Hiisvaara Kolivaara Jatulilaisia kvartsiitteja Hieno- tai keskirakeista kvartsiittia Karkearakeista konglomeraattimaista kvartsiittia Vinoa kerrostusta, aallonjälkiä Poikittaisliuskeisuutta Kvartsiittikerrosten paksuus Uraliittidiabaasia Uraliittidiabaasin ja jatulilaisen kvartsiitin välisiä kontakteja 160 Plagioklaasiporfyyriä Uraliittidiabaasijuonia graniittigneissialueella

10 VII Nuorempaa diabaasia. Sivu : Siirrosvyöhykkeitä Hankausvyöhykkeitii Ylisiirrosvyöhyke Teknillisesti käyttökelpoisia mineraaleja ja vuolilajeja Asbesti Ta lkki Gr afi itti Haapamäen grafiittipaikat Leppävirralla Tuusniemen, Heinäveden ja Liperin pitäjien grafiittipaikat Kupari k i i s u Kontiolahden ja Enon pitäjien kuparikiisunpitoiset kvartsijuonet Outokummun malmikenttä ja kuparitehdas R i k k i k i i s u M a g n e e t t i n e n r a u t a rn a 1 m i M o 1 y b d e e n i h o h d e J u o n i k v a r t s i.... : V u 0 1 u k i V i Klo riitti- ja talkkirikkaat amfiboliitit Asbestirikkaat vuolukivet Karbonaattirikkaat vuolukivet D o l omii ttiset kalkkikivet K o v a s i n l i u s k e e t G r a n i i t i t

11 YLEISSILMÄYS ALUEEN VUORILAJEIHIN. Kartta-alueen itä-, koillis- ja pohjois-osat käsittävät vanhoja vuorilajeja, jotka ovat vanhempia kun alueen keskiosissa esiytyvät kvartsiitti- ja liuskemuodostumat. Tässa laajassa alueessa tavataan liuskeutun eita graniitteja (g raniittigneisse J a, g ne i s s i g r a n i i t te j a), p o rf y y r i g r a n i i t te j a ja p e g m a t i i t t e j ä. Eräitä näistä lävistävät e m ä k s i s e t v u o r i l a j i t, jotka esiytyvät milloin pahkuina ja suonina, milloin itsenäisinä joukkueilla. Tähän vanhaan ryhmään on vielä viety muutamia liuskeita (k iille liuske i ta ja s a r v i v ä 1 k e I i u s k ei t a), jotka ovat graniittialueilla ja joita yksi tai useammat graniitit lävistävät. Nämä liuskeet muodostavat graniittien kanssa enimmäkseen s u o n i g n e i s s e J a. Alueen länsi- ja lounais-osissakin esiytyy vanhoja liuskevuorilajeja. Ne ovat lujasti poimuttuneita suoni- ja kiillegneissejä, joista viimemainitut ovat usein kiilleliuskeen kaltaisia alueen keskiosissa esiytyvien nuorten liuskeitten läheisyydessä. Nämäkin vanhat liuskeet ovat useimmilla paikoilla graniittien lävistämiä ja rajoittuvat samannäköisten vanhojen graniittien alueihin kuin kartta-alueen itäosissa. Vähemmässä määrin tavataan juonina ja pieninä alueina erästä graniittia (p ostkalevalainen graniit t i), joka on nuorempi kuin seuraavassa mainitut nuoret liuskeet. Alueen keskiosa. käsittää nimittäin f y II i i t t e j ä ja. k i i I I e 1 i u s k ei tr a, jotka meidän mielipiteemme mukaan kuuluvat nuorempaan vuorilajiryhmään (k a l e v a 1 a i n en l i u s k e m u o d o s t u m a ). Liuskeilla on täällä 1\TJ\TW -SSE pääkulkusuunta ja ne muodostavat mahtavan kerrossarjan, jonka pohjalla vanhemman vuoriperän rajoilla tavataan b r e ks i o i ta, k on g l o m e r a a t t e j a ja sarisiittirikkaita k v a r t s i i t t i l i u s k e i t a ruosteisten fylliittien ja särvivälkeliuskeitten ohessa. Lounais-,Juuassa ja Luoteis-Kaavilla on viimemainittuihin kerrostunut välikerroksina d o l o m i i t t i s i a. k a 1 k k i k i v i ä.

12 6 Tätä liuskemuodostumaa, jonka Frosterus ja Ramsay 1 on nimittänyt >) k ale v a l a i s e k s i>>, lävistää raja-alueilla monessa kohden erilaiset emäksiset juonivuorilajit. Kvartsiittiliuskeissa tavataan esim. muuttuneita gabbrovuorilajeja (m e ta b a s i i t tej ä), ja varsinaisen liuskealueen länsi- ja luoteisosissa Kuusjärven, Polvijärven ja,juuan pitäjissä esiytyy sekä kvartsiiteissa että kiilleliuskeissa linsseinä tai pahkuina oli viini- ja se r p en t i i n i v u o r i 1 a j e j a ja v u o l u k i v i ä. Yllä mainitut graniitit ovat nuorempia kuin nämä emäksiset vuorilajit ja muodostavat juonia kalevaisessa liuskemuodostumassa ja sen emäksisissä vuorilajeissa. Ne muodostavat tääuä suuren alueen Kaakkois-Kaavilla ja hajanaisia pieniä ryhmiä pohjoisessa ja etelässä liuskealueen rajaa pitkin. Graniittigneissialueen rajaa pitkin kulkee idässä vihdoin kapea vyöhyke nuoria, n. k. j a t u 1 i 1 a i s i a k v a r t s i i t t e j a, jotka ovat puristuneet lännessä olevien kalevalaisten liuskeitten ja idässä esiytyvän graniittipohjan väliin. Niitten alla on monessa kohden graniitin rajalla tyypiillisiä p o h j a kong1o m e r a a t te j a ja p o h j a liuske i ta. Kalevaisten liuskeitten rajalla on taas y l i s i i r r o s v y ö h y k e, joka on erittäin selvä Kontiolahden pitäjän itäosassa. Jatulilaiset kvartsiititkin ovat melkein kaikkialla, varsinkin Pielisjoen NW- ja Pielisjärven S-puolisissa seuduissa, metamorfosoituneitten emäksisten vuorilajijuonien (u ra liitti d i a b aasin) lävistämiä. 1 VANHOJA PREKALEVALAISIA GRA NIITTEJA. Alueen vanhimmat graniitit ovat merkityt kartalle vaalealla värillä. Ne ovat vanhempia kun alueen keskiosassa esiytyvät liuskeet ja ovat kartta-alueen itäosissa vallitsevina vuorilajeina. Ennen on niitä kutsuttu ylimalkaan >>graniittigneisseiksi>), syystä että ne ovat sotkeutuneet toisiinsa. niin täydellisesti, että niitä voidaan ainoastaan suurella vaivalla ulkona kenttätöissä jakaa ryhmiin geologisen ikänsä mukaan2 Näitten graniittien joukossa on kaksi päätyyppiä: vanhempi,. tavallisesti liuskeinen tai juovainen, harmaa oligoklaasi-biotiittigraniitti ja nuorempi, punainen mikrokliinigraniitti. Jälkimäinen t Yv. Ramsav. Geol. För. Förh. Bd. 24. S. 39. Stockholm Benj. Fro;terus. Bergbyggnaden i sydöstra Finland. Bull. de la Comm. geol. de Finlande. N:o 13, s. 4-6.

13 7 lävistää tavallisesti edellistä ja on usein pegmatiittisesti muodostunut. Molemmat graniitit ovat nuorempia kuin siellä täällä pieninä alueina esiytyvät liuskeet, sillä molemmat lävistävät niitä. Etupäässä on mikrokliinigraniitti tunkeutunut niihin; siihen on nimittäin usein vaipunut suuria liuskealueita, mutta sitäpaitsi tavataan liuskealueitten ja harmaan gneissigraniitin rajoilla hienoja kiillerikkaita suonia viimemainitusta, joka on tunkeutunut liuskekerrosten väliin. Rakenteeltaan ja yleiseltä geologiselta esiytyniistavaltaan muistuttavat nämä hyvin paljon Keski- ja Länsi-Suomen graniitteja. Sen vuoksi on jossakin määrin syytä pitää niitä samanikäisinä kuin nämä, vaikka tätä ei ole voitu täydelleen todistaa siitä syystä, että Länsi- ja Itä-Suomen liut;;kealueet eivät ole keskenään yhteydessä. Jos kuitenkin maan eri osissa vallitsevia geologisia suhteita voitaisiin verrata keskenään, niin kartta-alueella esiytyvä harmaa gneissigraniitti ja kaikki muut lujasti metamorfosoituneet vanhat graniitit vastaisivat geologiaesti niitä Länsi-Suomen vanhoja graniitteja, joita on otaksuttu oleyan vanhempia kuin siellä esiytyvät n. k. bottnialaiset liuskeet. Nämä graniitit olisivat siis tässä tapauksessa prebottnialaisia. Täällä esiytyvät punaiset mikrokliinirikkaat graniitit vastaisivat taas niitä Länsi"Suomen graniitteja, jotka lävistävät bottnialaisia liuskeita. Paitsi näitä kahta pääryhmää voitaisiin otaksua muitakin olevan, vaikka ei ole ollut mahdollista eroittaa sellaisia. P e t r o g r a a f i s i a t y y p p e j ä. Yllämainitut graniitit ovat eri määrin paineliuskeisia ja metamorfosoituneita. Jos niitä jaotetaan sellaisten rakenne-erilaisuuksien perusteella, saadaan seuraavia muunnoksia: lujasti liuskeinen graniitti eli tyypillinen g r a n i i t t i g n ei s s i, massa m a i se t vanhat g r a n i i t i t ja j u 0 V i k k a i s e t g n e i s s i g r a n i i t i t. Eri ryhmissä on sekä ta sa r a k ei s i a että p o r f yy r isiä graniitteja, ja näistä on toisilla tavallinen graniittikokoumus, kun taas toisilla, jotka sisältävät runsaammin tummia mineraaleja, on syeniittinen tai dioriittinen luonne. Mitään jyrkkää rajaa ei kuitenkaan nähdä näitten eri muunnoksien välillä, vaan ne esiytyvät vaihdellen keskenään yhtenäisten eruptiivimas ojen differentiatiotuloksina. Alueen itä== ja koillis==osien graniitit. Lujasti liuskeista graniittigneissiä. Useimmat itäisen ja koillisen graniittialueen graniiteista ovat niin liuskeisia ja metamorfosoituneita, että ne paremmin muistuttavat gneissejä kuin graniitteja. Kartalla ovat harmaalla juovituksella mer-

14 8 kityt kaikki ne graniittialueet, m1ssa vuorilajin gnmss1mamen rakenne selvästi pistää näkyviin. Nämä alueet käsittävät siis sekä tyypillisiä graniittigneissejä että osaksi myös vähemmässä määrin puristuneita graniitteja. Tyypilliset graniittigneissit eroitetaan massamaisista graniiteista suuremman paineliuskeisuuden ja metamorfoosin nojalla. Rakenteeltaan ne ovat usein hienorakeisia ja aineosat täydellisesti rikkiruhjoutuneita. Ainoastaan muutamissa harvoissa isoissa maasälpärakeissa nähdään jälkiä alkuperäisestä kiderakenteesta. K vart Valok. w. w. Wilkman. si muodostaa joko yksinään tai kiilteen (biotiitin ja muskoviitin) särkyneitten maasälpärakeitten väliin. Uudestaan muodostuneet kanssa hienorakeisen ainejoukon mineraalit, kuten muskoviitti, serisiitti, kloriitti ja epidootti, täyttävät särkymisesta eyntyneet raot ja vuorilajissa. tavallisesti ruhjevyöhykkeet Kiille on kasautunut liuskeisuuden suuntaan Kuva 1. Graniittigneissiä Viekijärven eteläpuolella kulkeviksi täpliksi tai Pielisjärvellä. 5/6 luonn. kokoa. juoviksi (kuv. l). Väriltään ovat graniittigneissit toisinaan harmaita, toisinaan punaisia. Eri värimuunnokset eivät yleensä eroa kokoumukseltaan toisistaan. Harmaat ovat useammin porfyyrisesti muodostuneita ja kiillerikkaampia kuin punaiset. Jälkimäisissä on biotiitin sijaan tavallisesti tullut muskoviittia. L u j asti liuske i s ta harmaata g r a niittig n e i s s i ä on Saarivaaran kylässä Korpiselän pitäjässä (E. Sarlin). Maasälpä on siinä vaaleanharmaata tai vihertävänharmaata. Biotiitt.i peittää liuskeutumi13pinnat ja muodostaa verklrokudoksen vuprilajiin. SamaHaista kovin muuttunutta harmaata graniittigneissiä on Marjovaaran SE-puolisessa seudussa Lounais-Ilomantsissa (E. Sarlin). Tyypillistä, lujasti liuskeista, tummanharmaata, sarvivälkkeenpitoista graniittigneissiä on Ahmovaarassa, n. 4 km Riitavaaran NW -puolella Pielisjärven pitäjän luoteis-osassa. Ainekset

15 9 ovat siinä puristuneet hienojyväiseksi massaksi, johon kvartsi ja maasälpä muodostavat valkoisia täpliä. V a a l e a n h a r m a a t a g r a n i i t t i g n e i s s i ä, johon biotiitti on kasautunut hieno- tai keskirakeisessa, kvartsista ja valkoisenharmaasta maasälvästä muodostuneessa ainejoukossa hajallaan oleviksi täpliksi ja juoviksi, tavataan Viekijärven eteläpuolisessa seudussa Pielisjärvellä (.J. Boxström). SamaTiaista graniittigneissiä, joka sisältää vaal,eanpunaista maasälpää yksinäisinä porfyyrisinä kiteinä, on Valkiajärven NW-puolella Koillis-Ilomantsissa (B. Katila). P u n e r t a v a n h a r m a a t a g r a n i i t t i g n e i s s i ä, jossa on rikkirohjoutunutta kvartsia ja vaajeanpunaista m asälpää tavataan Konnanlammen eteläpnol?lla Nurmeksessa ja Mustassavaarassa Hattuvaaran kylän NE-puolella Ilomantsissa. Viimemainitussa paikassa on vuorilajin maasälpä kellertävänpunaista ja muodostaa Iiuskeimuden suuntaan puristuneita silmäkkeitä- Samannäköistä punertavanharmaata graniittigneissiä on Valkeanvaarassa Sokojärven SE-puolella Pielisjärven pitäjän eteläosassa. Maasälpä ja kva tsi muodostavat täälläkin puristuneita ))silmiä;>, linssejä ja juovia, joitten väliin kiille (biotiitti) on keräytynyt eri pituisiksi juoviksi. Nähtävästi ovat nämä graniittigneissit muuttuneita punaisia porfyyrigraniitteja. B r e k s i a m a i s e s t i s ä r k y n y t t ä g r a n i i t t i g n e i s s 1 a. Ahvenisen salmen SW-puolella, jatulilaisen kvartsiittivyöhykkeen itäpuolella Enon pitäjässä, kulkee graniittigneissialueen halki. NW-suuntaan hankausvyöhyke, jossa vuorilaji on erittäin lujasti muuttunutta ja breksiannäköistä. Tätä vuorilajia ovat esim. Paukkajanvaara, Enonvaara ja Mustava,ara. Enonvaaran pohjois-osassa on vuorilaji Frosteruksen mukaan pää-asiallisesti punertavaaja juovikasta, gneissimäistä (suunta N75'E, kaltevuus l\i kohti). Punainen maasälpä muodostaa usein suuria särmikkäitä yksilöitä; kvartsi on punertavanharmaata ja maasälvän tavoin muodostunut säännöttömiksi teräväsärmäisiksi rakeiksi.,juovikkaisuuden suunnassa on tässä vuorilajissa runsaasti selvään liuskeisia amfiboliitti- ja sarvivälkegneissilinssejä, ja vuorilaji on niitten läheisyydessä vielä enemmän juovikasta, kloriittirikasta ja väriltään tummanvihreänharmaata. Maasälpärakeet ovat vihreänharmaanvärisiä (plagioklaasia) ja aivan särkyneitä sekä täynnä epidoottia, kiillettä, kloriittia ja pieniä serisiittisuomuja. Mustassavaarassa on graniittibreksia paikoin terveempää, ja se näkyy silloin olevan keskirakeista kiilteestä köyhää graniittia., Maasälpä on siinä vaaleanharmaata, selvästi kaksoisviirukkeista; kv artsi, kiille ja vä- 2

16 10 häinen kloriittimäärä muodostavat maasälpärakeita ympäröivän hienorakeisen ainejoukon. Vuorilaji muodostaa jatulilaisten kvartsiittien alustan; sen rakenne johtuu nähtävästi kalevalaisten ja jatulilaisten liuskeitten poimutussuuntaan tapahtuneesta vuoriperän ruhjoutumisesta ja hankautumisesta. Massamaisia graniitteja. Ta sarakeisia r a k e n n e m u u n n o k s i a. Massamaista, tasarakeista, tai vain heikosti liuskeista tummanharmaata, Valok. vv. w. Wilkman. 1\:11 va 2. Ruhjeilmiöitä harmaassa mikrokliinirikkaassa graniitissa; Kokkarin kylän lånsipuolella Korpiselållä. Nik' rist. 12 X luonn. suuruutta. harmaata, kellertävänharmaata tai punaisenharmaata graniittia t.avataan pieninä alueina Kiihtelysvaaran ja Korpiselän pitäjissä sekä Ilomantsin pitäjän lounais- ja keskiosissa. Paikoin nähdään graniitissa jälkiä porfyyrirakenteesta. Ne alueet missä nämä tyypit esiytyvät, ovat merkityt kartalle vaalealla vä1illä ilman juovia. Graniitti on tavallisesti biotiitti- ja plagioklaasirikasta. Eräissä muunnoksissa on biotiitin sijassa osaksi sarvivälkettä. Tummien mineraalien runsauden takia ovat nämä graniitit tavallise ti väriltään tummanharmaita. Vaaleanharmaata maasälpää (plagioklaasia, mikrokliiniä) sisältävät vaaleanharmaat graniitit ovat taas yleensä jo-

17 11 tenkin köyhiä kiilteestä; punaisenvärisissä muunnoksissa on vaaleanpunainen maasälpä (mikrokliini) vallitsevana. Graniittien rakenne vaihtelee hieno- ja keskirakeisen välillä. Keski- tai jotenkin karkearakeisia tummia graniitteja on esim. Korpijärven N-puolisissa ja Vuotsijärven SE-puolisissa seuduissa Korpiselällä, Luutalahden ja Öllölän kylissä Lounais-Ilomantsissa ja Möhkön ruukin seuduilla Ilomantsin pitäjän itäosassa. Graniittien pää-ainekset ovat täällä harmaa mikrokliini, harmaa tai kellertävänharmaa samea ja lujasti muuttunut plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, muskoviitti, epidootti ja vähässä määrin sarvivälke. Sarvivälkerikkaissa dioriittimaisissa muunnoksissa tavataan toisinaan kellertävänharmaan tai vihreänharmaan oligoklaasin hajarakeita. Maasälpä-. rakeet ovat etenkin siellä; missä ne esiytyvät hajarakeina, muodoiltaan särkyneitä, ja niiden kaksoisviirut taipuneita. Ne ovat hienorakeisessa kvartsista, kiilteestä ja maasälpäsiruista muodostuneessa perusmassassa (kuv. 2). Biotiitti on kasautunut liuskeisuuden suuntaan järjestyneiksi täpliksi. Rakoja ja luisupintoja kulkee ristiin rastiin vuorilajin läpi, ja ne ovat täyttyneet sekundäärisesti muodostuneilla mineraaleilla (kuten kiille, kvartsi, epidootti y. m. ). Graniitti sisältää usein pitkulaisia tummia gneissiosia tai emäksisiä murtokappaleita, jotka ovat vuorilajin kulkusuunnassa. Valkoisenharmaan tai vaaleanpunaisen apliitin ja pegmatiitin suonia tavataan yleisesti. Toinen tyypillisen harmaan graniitin alue on Kaakkois-Kiihtelysvaaralla ja Luoteis-Tohmajärvellä nuorten liuskealueitten rajalla. Graniitin maasälpä on täällä pää-asiallisesti vihreänharmaata oligoklaasia. Vanhoissa graniiteissa yleensä tavattavat raot ja!nisupinnat lävistävät joka suuntaan vuorilajia. Tyypillistä p u n a i s t a vanhaa graniittia on Kutsunvaaran kylässä Pohjois-Tohmajärvellä, josta se ulottuu N suuntaan Kiihtelysvaaran Oskolan kylään. Graniitti on karkearakeista, rapautuneessa pinnassa vaaleanpunaista tai harmaanvalkoista j:;t heikosti liuskeista N-S suuntaan. Punainen maasälpä (mikrokliini) on paikoin muodostunut I L 5 sm:n pituisiksi ja 0. 5 sm:n levyisiksi Karlsbaderkaksoiskiteiksi pyöristyneine särmineen. Kiteet ovat järjestyneet pitkittäin vuorilajin kulkusuuntaan ja itse vuorilaji on huomattavan puhdasta gneissisulkeumista. P o r f y y r ig r a n i i t te ja. Tasarakeiset graniitit muuttuvat monessa kohden puhtaikai porfyyrigraniiteiksi. Hajarakeet ovat harmai.mvalkoista, vaaleanharmaata tai punertavaa mikrokliinia samoine muotoine,en j:;t esiytymistapoineen, kuin yllä mainittiin. Niissä nähdään sisäänkasvaneita kiillesuomuja ja kvartsirakeita. Hajarakeitten suuruus vaihtelee l ja 4 sm:n välillä pituudeltaan. Hyvin paineliuskei-

18 12 sissa graniitei&<;a ne muodostavat puristuneita lmilmiäl} ja juovia, joita usein ympäröi kiille- tai kloriittivaippa. Sarvivälkkeenpitoisissa muunnoksissa tavataan usein pieniä harmaan tai vihreänharmaan oligoklaasin hajarakeita. Näissä muunnoksissa on perusmassa tummempaa ja hienorakeisempaa kun tavallisissa graniiteissa. Aineksista on biotiitti kasautunut täpliksi tai järjestynyt lyhyiksi juoviksi. Porfyyrigraniiteissa nähdään samallaisia paineilmiöitä kuin tasarakeisissa graniiteissa. Sarvivälkerikkaissa dioriittimaisissa muunnoksissa on kellertävä.nvihreä epidootti tavallinen raontäytemineraali. Porfyyrigraniittia tavataan pieninä alueina Enon pitäjän keskija pohjois-osissa. Luoteis-Tiomantsissa Koitereen länsi- ja pohjoispuolella ja Kaakkois-Pielisjärvellä sitä on suurempina massiiveina. Pienempi sellainen on Räpsyvaaran, Siikavaaran ja Hattuvaaran kylissä samassa pitäjässä. Nuorempien liuskeitten ja kvartsiittien ympäröimä alue tavataan Kontiolahden pitäjässä. Biotiittirikasta harmaata porfyyrigraniittia on Nesterinsaaren ja Kaltimon kanavan seuduilla Enon pitäjässä. Graniitti on täällä jotenkin karkearakeista, liuskeista ja sisältää gneissin murtokappaleita. Harmaanvalkoiset porfyyriset maaasälpärakeet ovat useimmiten muodostuneet Karlsbader-kaksoisiksi (0. s-1 sm:n levyisiä ja 2-3 sm:n pituisia). Vähemmässä määrin tavataan vaaleanvihertävää oligoklaasia hajarakeina, jotka tavallisesti ovat pienempiä kuin edehämainitut. Samaa tyyppiä on Kuisman kylän porfyyrigraniitti Kaakkois Enossa. Kuisman kylän NE-puolisessa seudussa ovat hajarakeet punaista kalimaasälpää ja punaiset graniittisuonet lävistävät täällä selvään liuskeista porfyyrigraniittia. Massamaisempaa karkearakeista porfyytigraniittia on Rukaveden NE-puolisessa seudussa Kelvänjoen yläpään varrella. Tässäkin graniitissa ovat hajarakeet pääasiallisesti punavärisiä ja vain vähässä määrin harmaita maasälpiä (oligoklaasia), ja siinä nähdään selviä kataklaasi-ilmiöiti;t. Se on tavallisesti sarvivälkkeenpitoista, ja tummat ainekset ovat kasautuneet ryhmiksi ja täpliksi. Yhtä yksitoikkoista on porfyyrigraniitti Koitereen SW-, J\\Vja N-puoli'lissa seuduissa Tiomantsissa ja Pielisjärven pitäjän SEosassa. Maasälpä on väriltään punaista tai harmaata. Punainen muodostaa tavallisesti hajarakeet. Massamaiset ja hyvin liuskeiset osat vaihtelevat keskenään. Tyrjänsaarella Koitereen lounaisrannalla esiytyvässä graniitissa on harmaanvalkoisen maasälvän hajarakeita. porfyyri Mainitun järven J\\V -puolella sisältää vuorilaji mikrokllinin ohessa runsaasti

19 13 vihreänharmaita plagioklaasikiteitä. Porfyyriset hajarakeet ovat puristuneet vuorilajin liuskeisuuden suuntaan. Ne saavuttavat 8 sm:n pituuden ja n. 2 sm:n leveyden. Tummanharmaata, lujasti liuskeista, biotiitti- ja sarvivälkerikasta graniittia, joka sisältää suuria punaisen mikrokliinin ja pienempiä harmaanvalkoisen plagioklaasin hajarakeita, tavataan E. Sar- 1iinin mukaan Hiiskoskella ja Marjovaaran itäpuolella Ilomantsissa. SamaHaista ruskeanharmaita liuskeisuuden suuntaan venyneitä porfyyrisiä maasälvän kaksoiskiteitä sisältävää porfyyrigraniittia on Salmivaaran -puolisessa seudussa Itä-Pielisj ärvellä. Inarivaarana Venäjän rajalla tavataan hyvin liuskeista, harmaanruskeata porfyyrigraniittia. Hajarakeet ovat täällä rapautunutta punaista kalimaasälpää ruskeine reunoineen (hematiittihiukkasia). Ne ovat keltaisenharmaassa tai ruskeanharmaassa kvartsista, biotiitista ja, maasälvästä. muodostuneessa perusmassassa, jossa paikoin on runsaasti biotiittia.. S a r v i v ä l k e g r a n i i t t e j a. Sarvivälkkeenpitoiset, harmaat tai punaiset, tavallisesti plagioklaasirikkaat graniitit muodostavat paikkapaikoin pieniä massiiveja tavallisten graniittien alueilla. Nämä ovat usein kuitenkin niin pieniä, ettei niitä ole voitu merkitä kartalle. Tavallisten graniittien tavoin ovat ne yleensä lujasti metamorfosoituneita ja ruhjoutuneita. Viimemainitussa tapauksessa ovat ne ristiin rastiin epidootin ja kloriitin täyttämien rakojen lävistämiä. Sarvivälkegraniitit esiytyvät monessa kohden vanhojen kiilledioriittien ja amfibo1iittien yhteydessä ja muuttuvat silloin niiksi. Vaaleanharmaata sarvivälkegraniittia on pienenä alueena Mönninvaaran kylän pohjoispuolella Kontiolahdella ulottuen täältä Pielisjoelle saakka Jakokosken yläpuolella. Vuorilajin pääjoukko on tasarakeish1, pienempiä osia siitä on porfyyrimaista ja runsaasti sekundääristen mineraalien täyttämien rakojen lävistä maa. Nuoremman graniitin suonia kulkee sarvivälkegraniitin läpi. SamaHaista vuorilajia on Pallosenvaaran kylän kaakkoispuolella Ilomantsissa. J\ Iöhkön ruukin NE-puolella Ilomantsissa esiytyy liuskeinen biotiittirikas sarvivälkegraniitti, jossa on suuria särkyneitä punaisen mikrokliinin ja vihreänharmaan plagioklaasin hajarakeita. Perusmassa sisältää runsaasti tummia mineraaliaineksia. Meriiänvaarana Itä-Pielisjärvellä tavataan siellä esiytyvän dioriittimassiivin rajalla sarvivälkegraniittia, jossa sarv-ivälke on keräytynyt tumman-vihreistä 0. 5-l mm:n lev:yisistä sälöistä muodostuneiksi ryhmiksi.

20 14 Huhtilammen ja "Cskaljärven kaakkoispuolisessa seudussa Kiihtelysvaaran pitäjässä esiytyy hieman erilaatuinen p u n a i n e n sarvivälkegraniitti. Tämä keskirakeinen, heikosti liuskeinen maasälpärikas vuorilaji sisältää punaista tai punaisenharmaata, hyvin muuttunutta plagioklaasia, klooriittisoitunutta sarvivälkettä ja vähässä määrin punaisenviolettia kvartsia. Sarvivälke muodostaa leveitä liuskeisuuden suunnassa olevia sälöjä. Epidoottia tavataan sekundäärisenä aineksena jotenkin runsaasti. Vuorilaji on sitkeätä ja lohkeaa säännöttömiksi kappaleiksi. Jänisjoella on vuorilaji karkeampaa ja pegmatiitin ja tasarakeisen punaisen graniitin suonet lävistävät sitä täällä. Samassa seudussa lävistävät uraliittidiabaasijuonet sarvi välkegraniittia ja sisältävät murtokappaleita sekä tästä että sen juonivuorilajeista. Aikaisemmin mainittu harmaa gneissigraniitti ympäröi sarvivälkegraniittialuetta. Niitten rajat ovat epäselviä ja näyttää siltä kuin muuttuisi sarvivälkegraniitti vähitellen ilman jyrkkiä rajoja harmaaksi graniitiksi. Sekä harmaata että punaista maasälpää sisältävää sarvivälkegraniittia on havaittu Marjovaaran (E. Sarlin) ja Hattuvaaran kylän (E. Katila) kaakkoispuolisissa seuduissa Ilomantsin pitäjässä. Viimemainitulla paikalla esiytyvä hienorakeinen vuorilaji sisältää vaaleanpunaista maasälpää ja vaaleanharmaata kvartsia. Särvivälke on mustanvihreätä ja muodostaa l -4 mm:n pituisia ja 0. 5'--2 mm:n levyisiä, joko yksinäisiä tai ryhmiin järjestyneitä sälöjä. Noin 8 km Suurivaaran NW-puolella Ilomantsissa.on dioriitin rajalla pieni vaaleanruskean sarvivälkegraniitin alue (J. Forsman). Ainekset ovat hyvin ruhjoutuneita ja sarvivälke muodostaa hajallaan olevia mustanvihreitä täpliä. J uovikasta gneissigraniittia. Liuskeisista graniiteista eroavat gneissigraniitit viirukkaisuudellaan eli juovikkaisuudellaan. Tummat ja vaaleat ainekset ovat kasautuneet erikseen pitkiksi keskenään yhdensuuntaisiksi juoviksi ja ovat usein lujasti poimuttuneita tai sotkeutuneita. Tämän takia muistuttaa vuorilaji hyvin paljon suonigneisiä (katso kuv. 3). Nauhamaisten juovien tumma väri aiheutuu kiilteen, tavallisesti biotiitin runsaasta määrästä. Vaaleat suonet ovat pääasiallisesti hienorakeista vaalean kvartsin ja vaaleanharmaan tai vaaleanpunaisen maasälvän apliittimaista sekoitusta, ja niissä on vain harvaan tummia mineraaleja. Näihin liittyy vielä leveämpiä apliitti- ja pegmatiittisuonia, kulkien osaksi juovikkaisuuden suuntaan, osaksi viistoon tai

21 15. poikki tämän suunnan. Nämä ilmiöt ovat nähtävästi yhteydessä gneissigraniittien suonigneissimäisen mu odostumistavan kanssa. Kartalla ovat ne alueet, missä juovikkaat gneissigraniitit ovat vallalla, merkityt viiruilla. Sellaisia vuorilajeja on laajoilla aloilla Pielisjärven NE-puolisissa seuduissa Pielisjärven ja Nurmeksen pitäjissä, jotavastoin Ilomantsin ja Korpiselän pitäjien vanhat graniitit ovat pääasiallisesti liuskeutuneita graniitteja. Edellä mainitut vaihtelevat kuitenkin jälkimäisten kanssa, niin ettei niitä voida karttograafisesti jyrkästi eroittaa toisistaan. Tyypillistä keskirakeista harmaata gneissigraniittia tavataan esim. Mukavaaran kylän W-puolisessa seudussa sekä Pankajärven N- ja NW-puolella Pielisjärven pitä- Kuva 3. jän NE-osassa (K. E. Valok. \'1. W.,Wilkman. Gneissigraniittia Korpijarven eteläpuolcll11. Korpiselån pitäjässä; luonn. kokoa. Nordqvist). Biotiitti muodostaa siinä pieniä suomuja ja nämä ovat järjestyneet hyvin pitkiksi, kapeammiksi tai leveämmiksi mutkikkaiksi juoviksi, joitten välillä kulkee hienorakeisia kvartsista ja maasälvästä muodostuneita vaaleanharmaita suonia. Vuorilajissa on sitäpaitsi emäksisiä murtokappaleita ja sitä lävistävät leveät kiemurtelevat apliittisuonet. Homppalanvaaran kylässä Ruunajärven WNW-puolella Pielisjärvellä kulkevat gneissigraniitin biotiittijuovat suoraviivaisesti ja ovat hyvin hienoja, tummanharmaanvärisiä. ApliittiJuovat Risältä vät punerta van harmaa ta kvartsia ja maasälpää sekä vähän m uskoviittiä, ja ovat 1-3 sm:n levyisiä. Aittovaaralla Tuulijoen eteläpuolella Venäj_än rajalla on vaaleanharmaata hyvin hienojuovaista gneissigraniittia. K vartsirikasta harmaata gneissigraniittia. ta vat.aan Paakkosenvaarassa, n. 3 km Suurivaaran eteläpuolella (J. Forsman). Tummanharmaata sarvivälkkeenpitoista gneissigraniittia, jossa maasälpä on sameata, ruskean-vaaleanharmaata ja kvartsin kanssa keräytynyt lyhyiksi juoviksi, tavataan Likovaaran itäpuolella SSE-Pielisjärvellä. Varpaisenkylässä, lähinnä Viekijärven W -puolella, esiy-

22 16 tyy punaista gneissigraniittia jota 1 2 mm:n levyiset vaaleanpunaiset apliittisuonet lävistävät. Pielisj ärven koillisrannan läheisyydessä olevilla saarilla ja pitkin tätä rantaa esiytyy yleensä hieno keskirakeista juovaista gneissigraniittia. Graniittijuovat ovat harmaanvalkoisia tai hieman punertavia. Tummat juovat sisältävät biotiitin ohessa muskoviittia. Sitäpaitsi säännöttömästi rajoittuneet harmaanvalkoiset pegmatiittisuonet lävistävät vuorilajia. Mainitun järven lounaisrannalla tavataan vaihtelevin määrin ja lujasti toisiinsa sotkeutuneina erilaisia graniitteja: liuskeisia ja kovin muuttuneita graniittigneissejä, gneissigraniitteja ja näitten vuorilajien porfyyrisiä muunnoksia. Täten tavataan esim. Koliyaaran kaakkoisrinteen alapuolella keskirakeista, plagioklaasirikasta graniittia (granodioriittia), jota harmaanvalkoiset apliittisuonet lävistävät. Graniitin pää-aines on hienorakeista, kellertävänharmaata ja sisältää hajanaisia, suurempia, punaisen mikrokliinin (pertiitin) ja hienosti kaksoisviirukkeisen harmaan plagioklaasin rakeita. Saman selänteen itärinteellä tavataan liuskeista, harmaanvalkoista maasälpää sisältävää graniittigneissiä. Maasälpärikkaita, punaisia apliittisuonia kulkee täällä kiemurrellen kohtisuoraan liuskeisuussuuntaa vasten. J u o v i k k a i s u u d e n j a l i u s k e i s u u d e n e r o. Tavallisesti juovikkaisuus ja liuskeisuus yhtyvät toisiinsa suunniltaan. Kuitenkin nähdään esimerkki siitä, että näin ei aina ole laita, vaan liuskeisuus kulkee viistoon tai suoraan juovikkaisuuden poikki. Täten tavattiin esim. n. 5 km. Viekijärven länsipuolella Pielisjärvellä Nurmeksen pitäjän rajalla juovaista valkoisten pegmatiittisuonien lävistämää "harmaata gneissigraniittia, joka on liuskeutunut viistoon, juovikkaisuutta va,sten. Juovikkaat gneissigraniitit ovat siis täällä liuskeutuneet vasta sitten kuin I>Suonigneissimuodostus;> niissä jo oli tapahtunut. Yleensä nähdään juovikkaissa gneissigraniiteissa samallaisia puristusilmiöitä kuin ty:ypillisissä graniittigneisseissä, kuitenkaan ei samassa määrin. Niillä on esim. hienorakeinen ;>muurilaastirakennel>, ja hienot raot ja luisupinnat lävistävät niitä verkkomaisesti. Maasälpärakeet ovat puhtaamman värisiä, ehyempiä ja usein vähemmin muuttuneita kuin graniittigneisseissä. Harmaitten muunnoksien väri on siten usein puhtaanharmaa. Tämä riippuu mahdollisesti siitä että vanhoja vuorilajeja on nuorempien magmajoukkojen niihin tunkeutuessa vajonnut syvälle, jolloin ne ovat alkaneet sulaa (palingenesi); jähmettyessä on tapahtunut ainesten uudestikiteytymmen.

23 l7 Poimuttumiset ovat tavalliset gneissigraniitissa. llomantsin Luutalahden ylässä, missä gneissigramitti on kovin nuorempien graniittisuonien lävistämää, nähdään siinä Sarlinin mukaan hyvin mutkikasta juovikkaisuutta. Pegmatiittigraniittisuonet kiemurtelevat lujasti ja kulkevat milloin juovaisuuden suuntaan, milloin viistoon tämän poikki; paikoin ovat ne siirtyneet. Pielisjärven pitäjän Vuonislahden kylässä tapasi allekirjottanut Wilkman suoraliuskeista, juovikasta, n. N E kulkevaa, pystyasennossa olevaa gneissigraniittia, jonka suonet olivat harmaanvalkoista graniittiapliittia. Näissä nähtiin usein jyrkästi taipuneita poimuja, jolloin suoraviivaisesti kulkevat suonet äkkiä kääntyivät takaisin ja jatkoivat matkaansa teräväkulmaises i edellistä suuntaansa vasten. Hiukan leveämmät, harmaanvalkoiset pegmatiittisuonet kulkivat viistoon juovikkaisuuden poikki. Toistaiseksi ei ole vielä ratkaistu, miten näitä monimutkaisia ilmiöitä on selitettävä. Näyttää kuitenkin todenmukaiselta, että vanhojen vuorilajien lujat poimuttumiset ja taipumiset ovat aiheutuneet liikkeellä olevien nuorempien magmajoukkojen vaikutuksesta. llmiöt olisivat siis pääasiallisesti luettavat nuorempien graniittien palingenesi-vaikutuksesta johtuneiksi., A p liitti- ja p e g m a t i ittisuoni a. Kuten jo aikai- semniin esitettiin, lävistävät sekä grafi#ttigneissejä ett.ä gneissigraniitteja usein apliitti- ja pegmatiittisuonet, joiden leveys vaihtelee muutaman sm:n ja monen kymmenen m:n välillä. Vähimmin ovat massa:rnaiset graniitit sellaisten suonien lävistämiä, enimmin juovaiset gneissigraniitit. Suonet seuraavat useimmiten liuskeisuus- tai ju vikkaisuussuuntaa, mutta menevät muihinkin suuntiin, jolloin ne lävistävät vuorilajia verkon tapaan. Milloin ne kulkevat suoraan, milloin taipuvat, poimuttuvat tai keskeytyvät äkkiä ja siirtyvät toisiinsa verraten. Tavallisimmat ovat hienorakeiset vaaleat apliittisuonet ja näihin liittyvät harmaanvalkoisen tai punaisen pegmatiitin suonet. Apliittisuonet ovat muodostuneet vaaleanharmaasta kvartsista ja harmaanvalkoisesta tai vaaleanpunaisesta maasälvästä, ollen' eri sekoitussuhteessa toistensa kanssa. Niistä puuttuu kiille melkein kokonaan. Pegmatiittisuonet sisältävät valkoista tai punertav,it mikrokliinia, kvartsia ja hiukan plagioklaasia; viimemainittu on kvartsin ja kiilteen kanssa usein kasvanut mikrokliinin sisään. Sitäpaitsi tavataan biotiittia tai muskoviittia suurempina hajanaisina levyinä. Apliitti- ja pegmatiittisuonet ovat usein liuskeutuneet samaan suuntaan kuin graniittigneissit, joihin ne muodostavat suonia ja juonia. Kartalle nuoremmiksi prekalevaisiksi merkittyjen graniitti- 8

24 18 massiivien läheisyydessäkin ovat suonet puristuneet samaan suuntaan kuin graniitit. Tämä näyttää viittaavan siihen, että suonimuodostukset ainakin osaksi ovat iältään prekalevalaisia. Sytivieremänjoella Ylä-:Mieluunjärven SE-puolella, Korpijärven NW -puolisessa seudussa ja Hylkysyrjän kylässä E-Korpiselällä tavataan selvään liuskeisen punaisen apliitin juonia. Muskoviitin päällystämät luisupinnat lävistävät vuorilajia. Korpijärven pohjoisrannalla nähdään harmaanvalkoisen lujasti ruhjoutuneen pegmatiitin juonia vanhassa harmaassa graniitissa..maasälpäkiteet ovat särkyneet ja raot täytt,yneet maasälpäsiruilla, biotiitilla ja kvartsilla; kvartsi muodostaa hienorakeisen aineksen maasälpärakeiden välillä. Kiilttlen täyttämät ruhjevyöhykkeet kulkevat usein rinnakkain toistensa kanssa ja aiheuttavat vuorilajiin jonkinlaisen juovikkaisuuden. Enon pitäjän Ahvenisen kylän SW-puolella olevassa hankausvyöhykkeessä (esim. Enonvaaran pohjoispäässä) tavataan rikki ruhjoutuneen punaisen pegmatiittigraniitin juonia kovin muuttuneessa graniittigneississä. Maasälpärakeet ovat särkyneitä, kvartsi hienorakeista (usein sinertävän harmaata). Maasälpäsirujen, kiille- ja kloriittisuomujen ja hienojyväisen kvartsin täyttämät raot lävistävät pegmatiittia. Sitäpaitsi nähdään usein serisiitin ja kloriitin peittämiä haarniskamaisia luisupintoja. P u n a i s e n m i k r o k Ii i n i g r a n i i t i n j u o n i a. Paikoittain lävistävät apliitti- ja pegmatiittisuonien ohessa leveämmät hieno- tai keskirakeisen, punaisen mikrokliinigraniitin juonet graniittigneissejä. Mikrokliinigraniitille on luonteenomaista, että se sisältää runsaasti vaaleanpunaista, tiilenpunaista, joskus tummanpunaista mikrokliinia, johon usein on pegmatiittimaisesti kasvanut yhteen kvartsirakeita. Sitäpaitsi tavataan pieniä hienosti kaksoisviirukkeisen harmaan plagioklaasin rakeita. Vuorilaji on kiilteestä köyhää. Biotiittia ja muskoviittia tavataan senvuoksi vain harvaan pieninä täplinä ja pilkkuina. Kvartsi- ja maasälpärakeet ovat usein järjestyneet yhdensuuntaisiksi, aikaansaattaen hienon juovikkaisuuden (juoksurakenteen) vuorilajissa. Sellaista juonigraniittia esiytyy runsaasti Märäjänlahden ja Vuonislahden ympärillä sekä Viekijärven W-ja NW-puolella olevissa seuduissa Pielisjärven pitäjässä. Noin 2 km Lapinlammen NE-puolella Luutalahden kylässä Etelä-Ilomantsissa lävl<>tää harmaanjuovikasta gneissigraniittia tasaja hienorakeinen harmahtava tai punertava graniitti, joka paikoin on viirukkeista rinnakkain järjestyneitten biotiittisuomujen takia. Lävistävä graniitti ympäröi selvästi vanhemman graniitin murtokappaleita. Nuoremman graniitin ohessa esiytyy täällä myös harmaanvalkoisen pegmatiitin juonia.

25 19 B i o t i i t t i g r a n i it i n j u o n i a. Paitsi äsken mainittuja suoniryhmiä tavataan siellä täällä koillisella graniittigneissialueella hieno-keskirakeisen biotiittigraniitin juonia. N mä eroavat mikrokliinigraniitista siinä, että niissä on runsaasti puhtaanharmaata maasälpää ja graniittimassaan jotenkin tasaisesti jakautuneita biotiittisuomuja. Väri vaihtelee harmaasta puuertavan harmaaseen.,juonet kulkevat jotenkin suoraviivaisesti sekä vanhempien graniittien että nuorempien mikrokliinigraniittien läpi. Hylkysyrjän kylässä Korpiselän pitäjän NE-osassa Ilomantsin pitäjän rajalla nähdään esim. monessa kohden kapeanlaisia hienorakeisen harmaan (paikoin pieniä, punaisen mikrokliinin hajarakeita sisältävän) graniitin juonia lävistävän keski- ja tasarakeista puuaista mikrokliinigraniittia, joka täällä esiytyy pienehköina pahkuina (E. Sarlin). Voidaan siis jotenkin suurella varmuudella pitää tätä juonigraniittia alueen nuorimpiin, eli n. k. postkalevalaisun graniitteihin kuuluvana. Samallaista juonigraniittia on vielä useammin nähty lähinnä Pielisjärven E-ja NE-puolella olevissa seuduissa, esim. Vuonislahden ympäristössä. Graniitti on täällä usein vaaleanharmaata ja kiilleköyhää. Paikoin nähdään rinnakkaisrakennetta syystä että biotiitti on kasautunut pieniksi yhdensuuutaisiksi täpliksi. Mahdollisesti osa gneissigraniitteja lävistävistä apliitti- ja pegmatiittisuonista myös kuuluu postkalevalaisiin graniitteihin, vaikka ei ole voitu esittää mitään ratkaisevaa todistusta tälle otaksumalle. Hyvin valaisevia graniittien keskinäiseen ikään nähden ovat olosuhteet Pyss:yvaarassa, N-S suuutaan kulkevassa vuorenselänteessä Nurmeksen Höljäkän kylässä. Vuori on pää-asiallisesti harmaata, keskirakeista, lujasti puristunutta gneissigraniittia, jota lävistää puuainen, hieman juovainen pegmatiittigraniitti (prekalevalainen), ja tätä vuorostaan vaaleanpunainen, porfyyrimainen graniitti, jossa ei näy mitään painemetamorfoosin jälkiä (postkalevalaista). Vanhempi graniitti on mikrow.iinirikasta graniittia, jossa kvartsi ja kiille muodostavat rinnakkaisjuovia maasälpäryhmien väliin. Kvartsi on usein pegmatiittisesti kasvanut yhteen maasälvän kanssa. Vuoressa. esiytyy vielä harmaanvalkoista hienorakeista apliittista muuunosta tästä graniitista. Nuorempi porfyyrimainen graniitti(postkalevalainen)' muodostaa suuria juonijoukkoja vuoren eteläosassa. Sen aineksina ovat punainen, porfyyrinen kalimaasälpä (usein keskellä heleänpunainen ja reuuoilla hiukan samea, kellertävänpunainen), harmaanvalkoinen harmaa plagioklaasi, läpinäkyvä rakeinen kvartsi ja pieni määrä kiillettä hajanaisina suomuina ja juovina. K vartsirakeet ovat muodoiltaan selvään heksagonaalisia ja täyttävät maasälpärakeiden väliset tilat. Joskus ne muodostavat selviä renkaita suurempien

SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS GEOLOGINEN TOIMISTO LEHTI D 3 BENJ. FROSTERUS J A W. W. WILKMAN HELSINGISSÄ 1920 TEHNEET

SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS GEOLOGINEN TOIMISTO LEHTI D 3 BENJ. FROSTERUS J A W. W. WILKMAN HELSINGISSÄ 1920 TEHNEET GEOLOGINEN TOIMISTO GEOLOGINEN SUOMEN YLEISKARTTA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS J A W. W. WILKMAN 70 KUVAA, 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINGISSÄ 1920 GEOLOGINEN TOIMISTO

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA KAJAANI LEHTI C 4 KIVILAJIKARTAN SELITYS I I FINLAND TOIMIKUNTA KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 62 KUVAA JA 2 TAULUA

SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA KAJAANI LEHTI C 4 KIVILAJIKARTAN SELITYS I I FINLAND TOIMIKUNTA KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 62 KUVAA JA 2 TAULUA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA I GEOLOGISKA KOMMISSIONEN I FINLAND SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 4 KAJAANI KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 62 KUVAA JA 2 TAULUA HELSINKI 1931 SUOMEN

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»«

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI T E H NYT HUGO BERGHELL. SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« - b >t % v, -i- - ' : J- ' L, ' - -, ' S ' 'K?... : - - SUOMEN GEOLOGINEN TUTK1MDS

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[ AILåA-lt OJ 3'-t'fl_:;"~c.. IZ. 2oC/ D M 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[ ~ ARKEOLOGISET T UTKIMUKSET

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945.

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, 10.10.1945 Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. Selostuksen pohjana käytetyt kartat: K 1 = Suomen geologinen yleiskartta,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.

Lisätiedot

KITTILÄN POKAN ASBESTIAIHE (~tä/26) 2. Sijainti ja karttatilanne s Arvio asbestiaiheen taioudellisesta merkityksestä s. 6

KITTILÄN POKAN ASBESTIAIHE (~tä/26) 2. Sijainti ja karttatilanne s Arvio asbestiaiheen taioudellisesta merkityksestä s. 6 KITTILÄN POKAN ASBESTIAIHE (~tä/26) Sisältö : 1. Löytö- ja tutkimusvaiheet s. 1 2. Sijainti ja karttatilanne s. 2 3. Alueen geologiset yleispiirteet s. 2 4. Asbestiaihe s. 4 5. Arvio asbestiaiheen taioudellisesta

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään.

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään. 25 Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638,

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET- SHEETS B7-C7- D7 MUONIO-SODANKYLA-TUNTSAJOKI KIVILAJIKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 14. 7. - 17. 7. 1960.

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 14. 7. - 17. 7. 1960. M Harjavalta, Hiittenharju, Launilan asui npaikka Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 4. 7. - 7. 7. 960. Tehdessäni 23. 4. 960 tarkastusmatkan toimittaja Olavi Alstan kanssa Harjavallan Hi~enharjun eli Harjavallan

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU22898 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU22898 Päiväys 1/6 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin kunta Nurmeksen

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN NI25 F Ö G L Ö T E H NYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT W.W. WILKMAN

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN NI25 F Ö G L Ö T E H NYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT W.W. WILKMAN SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN NI25 F Ö G L Ö T E H NYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT W.W. WILKMAN - -»» -* i } -... SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 25 FÖGLÖ TEHNYT

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU09288 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU09288 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

M19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976.

M19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. M19/2431/-77/5/10 Koskee 2431 06-09 Alavieska Esko Sipilä 1978-04-11 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. SISÄLLYSLUETTELO sivu Aikaisemmat tutkimukset

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala 1 Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö Kansikuva:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Suunnittelutalo S. Anttila Oy Kansikuva: Viemärilinjaus Myllykylässä kulkee taustalla

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot