OEOLOOINEN YLEISKARITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OEOLOOINEN YLEISKARITA"

Transkriptio

1

2 GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE. Joensuun vuorilajikartan D 3 selityksen olemme toimittaneet siten, että allekirjoittanut Wilkman on kerännyt tiedot tutkijoitten päiväkirjamuistiinpanoista ja muista lähteistä ja järjestänyt ne, jonka jälkeen yhteisesti olemme laatineet tekstin. Teoksen on suomentanut allekirjoittanut Wilkman. Helsingissä, huhtikuulla Benf. Frosterus. W. W. Wilkman.

4 JOHDANTO.,Joensuun vuorilajikartan D 3 alueen yleinen kartoitus toimitettiin kesinä v Osaksi samaan aikaan, mutta etupäässä kuitenkin myöhemmin, toimitettiin erikoistutkimuksia ja tarkastuksia erityisissä geologisesti tärkeissä alueen osissa. Tutkimustyöt lopetettiin sen vuoksi vasta kesällä Kartoitustyötä on johtanut geologi t:ri B e n j. F r o s t e r u s. Saman alueen maalajikartan selityksen alussa tehdään selkoa kartoitustyön kulusta. Seuraavia erikoistutkimuksia on toimitettu: Vuonna 1900 kartoitti Fr osterus Nunnanlahden vuolukivilöydöt,juuassa {mittakaavassa 1 : 20000); 1901 W. W. W i l k m a n Kontiolahden itäosan, I,ounais-Juuan ja osan Polvijärven Sotkuman kylästä (1 : 20000); 1909 W i l k m a n Mölönjärven seudun Juuassa (1 : 8000). Vuosina toimitti ins. 0. T r iis t e d t malmitutkimuksia ja timanttiporauksia Outokummun seudussa Kuusjärvellä, jotenka saatiin lisätietoja tämän seudun vuorilajeista. Malmin etsintää on edelleen toimitettu eri osissa Rääkkylän, Liperin, Kuusjärven, Polvijärven ja Kaavin pitäjistä. V tutki ja kartoitti T r ii s te d t Leskelänvaaran seudun Liperissä (1 : 8000) ja Oravisalon kaakkois-osan Rääkkylässä (1 : 16000); 1910 tutki A. T a l v i a Outokummun-Kokon vaaran ja Lietukan-Kuusjärven, kirkon väli$et seudut sekä osia Kaavista, erittäin Siikajärven ympäristön, 1912 Niinikkosaaren Liperissä ja Kuusjärven-Viuruniemen välisen seudun (1 : 20000); 1912 J. N. Soi k ero Kaakkois Kaavin ja Luoteis-Polvijärven (1 : 20000). V tarkasti W i l k m a n lopuksi alueen läntisiä osia. Vuorilajikartan on laatinut allekirjoittanut W i l km a n ja se perustuu niitten seutujen työ- ja erikoiskarttoihin, joita tutkijat kenttätöitten aikana ovat kartoittaneet. Kartta-ainesta käytettäessä on muutoksia tehty siihen määrin kuin tarkastusmatkoilla tehdyt havainnot ovat sitä aiheuttaneet. Pohjana on käytetty Maanmittausylihallituksen yleiskarttaa 1 : tutkijoitten päiväkirjoihin ja Kertomus perustuu Fr osteruksen v julkaisemaan teokseen: Berg b y g g n a d e n i s y d ö s t r a F i n- 1 a n d (Bulletin de la Commission geologique de Fi nlande N:o 13).

5 4 Tässä on kuitenkin otettu huomioon niitä muutoksia käsityskannassa eräitten vuorilajien iästä, joita on tapahtunut sikäli kuin geologiset tutkimukset ovat maassamme edistyneet. Kertomukseen kuuluvat piirustukset ja kartat on tehnyt neiti E l i n Å k e s s o n.

6 SISÄLLYS. Sivu Alkulause Johdanto... ~... 3 Yleissilmäys alueen vuorilajeihin Vanhoja prekalevalaisia graniitteja 6 Petrograafisia tyyppejä Alueen itä= ja koillisosien graniitit, Lujasti liuskeista graniittigneissiä... 7 Harmaata graniittigneissiä Vaaleanharmaata graniittigneissiä Punertavanharmaata graniittigneissiä, Breksiamaista graniittigneissiä Massamaisia graniitteja Tasarakeisia rakennusmuunnoksia Porfyyrigraniitteja... : Sarvivälkegraniitteja Juovika s ta g ne i s s i g r a niitti a Juovikkaisuuden ja liuskeisuuden ero Apliitti- ja pegmatiittisuonia Punaisen mikrokliinigraniitin juonia Biotiittigraniitin juonia Pielisjärven länsi ja lounaispuolen graniitit Tasarakeista graniittigneissiä...., Porfyyristä grauiittigneissiä Sarvivälkegraniittia Juovikasta gneissigraniittia; nuorempien graniittien suonia.. 23 Kontiolahden. porfyyrigraniittialue Viinijärven ja Höytiäisen välinen graniittialue Pieniä vanhemman graniitin alueita Graniittigneissialueen emäksiset vuorilajit A m f i b o liitti s u l k e u m i a Vanhemman graniitin juonia amfiboliitissa Nuoremman graniitin juonia anifiboliitissa G a b b r o idisen a m f i b oli i t i n juonia

7 IV Sivu Vanbernma ssa vu oripe rässä esiytyviä vu olukivenkaltaisia amfibo liitteja Vuolukivenkaltaisia amfiboliitteja Talkki- ja kloriittirikkaita sädekiviliuskeita Serpentinisoitunutta amfiboliittia Graniittigneissialueilla esiytyvien emäksisten vuorilajien ja vuolukivien suhteellinen ikä Vanhempia liuskeita Liuskeiden alusta; maasälpärikas gneissi Kiillegneissiä Suonigneissiä; eri-ikäisten graniitti en juonia Graniittijuonien suhteellinen ikä Sarvivälkeliusketta ja kiilleliusketta Liuskeiden ja graniittigneissin kontaktisuhteet Emäksisiä juonia gneississä Nuorempia prekalevalaisia graniitteja Graniittigneissialueen nuoremmat graniitit..; Tas arakeisia graniitteja Porfyyrigraniitteja Emäksisiä juonia Läntisen liuskealueen nuoremmat graniitit Porfyyrigraniittia Poriyyrigraniitin ja liuskeiden kontaktisuhteet Kalevalaiset liuskeet 60 Kalevalaisten liuskeiden pohjamuodostumia Pohjagraniittia K o n g 1 o m e r a a t t i 1 i u s k e i t a Heinävaaran konglomeraatti Sotkuman breksia Kuorinkajärven NE-puolella oleva konglomeraatti Leskelänvaara Oravisalo Konglomeraattikentät Latvajärven koillispuolella Kontiolahdella Uusiutunutta graniittia K vartsiserisiittiliusketta Pohjamuodostama t Mölönjä rvellä Ju uan pi t ä- jän kaakkoisosassa Konglomeraatti Mölönjärven ja Saarijärven koillispuolella Konglomeraatti Särkkäiän länsipuolella Silmäliuske Lehikoisen kohdalla Portinkallion---Käkivaaran konglomeraatti Koposenvaaran konglomeraatti Serisiittirikasta kvartsipalloja sisältävää kvartsiittiliusketta 80

8 V Sivu E t e l ä- j a L o u n a i s-j u u a n s i l m ä li u s k e e t Ha liv aaran silrnäliuskeet Juuassa S i l m ä li u s k e e t K a a v i n p i t ä j ä n i t ä- j a P o 1 v i j ä r- ven Luoteisosassa Siikajärven silmä liuskealue Kaavin ja Ni lsiän pi täjiss ä Haj anaisia s i 1m ä l i u s k e-e s i y t y rn i ä K vartsiittiliuskeita Länsi-Juuan kvartsiittilinskeet Korteisenkylän kvartsiittiliuskevyöbyke Kaavilla Unimäen-Honkavaaran kvartsiittilinskevyöbyke Pisan kvartsiittialue Keyritynmäki , Yläluostan kvartsiittialue Vaikon kylän kvartsiittilinskeet Juuassa Outokummun kvartsiittiliuskealne Kokonvaaran-Paljakkavaaran jakso Luikonlahden kvartsiittiliuske Kaavilla Martonvaaran kvartsiittiselänne Erinäisiä kvartsiittiliuske-esiytymiä Dolomiittisia kalkkikiviä Juuanjärven kalkkikivikerrokset Petravaaran ja Kajo on kylän kalkkikivikerrokset Pisan alueen kalkkikivikerrokset Fylliittejä ja kiilleliuskeita Fy lliittejä Saviliuskemaisia fylliittejä Kvartsirikasta fylliittiä Ruosteista rnagneettikiisurikasta fylliittiä S ar vi v ä l keli u s k ei ta Kiilleliuskeita Stauroliitti- ja andalusiittikiilleliuskeita Granaatinpitoista kiilleliusketta Poikittaisliuskeisuntta Pallomuodoshtksia liuskeissa Stratigrafia. Olosuhteet liuskealueen läntisellä rajalla Emäksisiä juonivuorilajeja kalevalaisissa liuskeissa K a 1 e v a l a i s i a m e ta b a s i i t te j a Oli viini- ja serpe ntii nivuorilajeja; karbonaattivuolukiviä Oliviinikiveä Asbestikiveä Sädekiveä ,

9 VI Hivu Serpentiinikiveä Oliviiui- ja serpentiinivuorilajien geologinen esiytyminen Oliviini- ja serpentiinivuorilajien ja kalevalaisten metabasiittien väliset suhteet Oliviini- ja serpentii ivuorilajien ja postkalevalaisen graniitin väliset suhteet Oli viini-, asbesti- ja serpentiinikivien keskinäiset suhteet Karbonaattivuolukivet B i o t i i t t i k a m p t o n i i t t i a Postkalevalaisia graniitteja T a s a r a k e i n e n f! r a n i i t t i P o s t k a l e v a l a i s t a p e g m a t i i t t i a P o s t k a 1 e v a 1 a i s e n g r a n i i t i n j u o n i a Postkalevalaisia graniittijuonia kvartsiittiliuskeissa ja metabasiiteissa Graniittijuonia kalevalaisen liuskealueen itäosissa J atulilaiset liuskeet , Jatulilaisia pohjamuodostumia Graniittigneissin rajalla esiytyviä konglomer a a t te j a Viesimonjoen konglomeraatti Kiihtelysvaaralla Pölkkylarnmen konglomeraatti Kiihtelysvaaralla Selkien ja Mönninvaaran kylien konglomeraatit Kaakkois- Kontiolahdella Enon pitäjän konglomeraatit Ka levalaisten liuskeitten raj oilla esiytyviä k o n g l o m e r a a t t e j a... : Kiihtelysvaaran kirkonkylän eteläpuolella oleva konglomeraatti i Kyykän konglorneraatti Kontiolahdella P o h j a 1 i u s k e i t a Höllerivaara Enonvaara Hiisvaara Kolivaara Jatulilaisia kvartsiitteja Hieno- tai keskirakeista kvartsiittia Karkearakeista konglomeraattimaista kvartsiittia Vinoa kerrostusta, aallonjälkiä Poikittaisliuskeisuutta Kvartsiittikerrosten paksuus Uraliittidiabaasia Uraliittidiabaasin ja jatulilaisen kvartsiitin välisiä kontakteja 160 Plagioklaasiporfyyriä Uraliittidiabaasijuonia graniittigneissialueella

10 VII Nuorempaa diabaasia. Sivu : Siirrosvyöhykkeitä Hankausvyöhykkeitii Ylisiirrosvyöhyke Teknillisesti käyttökelpoisia mineraaleja ja vuolilajeja Asbesti Ta lkki Gr afi itti Haapamäen grafiittipaikat Leppävirralla Tuusniemen, Heinäveden ja Liperin pitäjien grafiittipaikat Kupari k i i s u Kontiolahden ja Enon pitäjien kuparikiisunpitoiset kvartsijuonet Outokummun malmikenttä ja kuparitehdas R i k k i k i i s u M a g n e e t t i n e n r a u t a rn a 1 m i M o 1 y b d e e n i h o h d e J u o n i k v a r t s i.... : V u 0 1 u k i V i Klo riitti- ja talkkirikkaat amfiboliitit Asbestirikkaat vuolukivet Karbonaattirikkaat vuolukivet D o l omii ttiset kalkkikivet K o v a s i n l i u s k e e t G r a n i i t i t

11 YLEISSILMÄYS ALUEEN VUORILAJEIHIN. Kartta-alueen itä-, koillis- ja pohjois-osat käsittävät vanhoja vuorilajeja, jotka ovat vanhempia kun alueen keskiosissa esiytyvät kvartsiitti- ja liuskemuodostumat. Tässa laajassa alueessa tavataan liuskeutun eita graniitteja (g raniittigneisse J a, g ne i s s i g r a n i i t te j a), p o rf y y r i g r a n i i t te j a ja p e g m a t i i t t e j ä. Eräitä näistä lävistävät e m ä k s i s e t v u o r i l a j i t, jotka esiytyvät milloin pahkuina ja suonina, milloin itsenäisinä joukkueilla. Tähän vanhaan ryhmään on vielä viety muutamia liuskeita (k iille liuske i ta ja s a r v i v ä 1 k e I i u s k ei t a), jotka ovat graniittialueilla ja joita yksi tai useammat graniitit lävistävät. Nämä liuskeet muodostavat graniittien kanssa enimmäkseen s u o n i g n e i s s e J a. Alueen länsi- ja lounais-osissakin esiytyy vanhoja liuskevuorilajeja. Ne ovat lujasti poimuttuneita suoni- ja kiillegneissejä, joista viimemainitut ovat usein kiilleliuskeen kaltaisia alueen keskiosissa esiytyvien nuorten liuskeitten läheisyydessä. Nämäkin vanhat liuskeet ovat useimmilla paikoilla graniittien lävistämiä ja rajoittuvat samannäköisten vanhojen graniittien alueihin kuin kartta-alueen itäosissa. Vähemmässä määrin tavataan juonina ja pieninä alueina erästä graniittia (p ostkalevalainen graniit t i), joka on nuorempi kuin seuraavassa mainitut nuoret liuskeet. Alueen keskiosa. käsittää nimittäin f y II i i t t e j ä ja. k i i I I e 1 i u s k ei tr a, jotka meidän mielipiteemme mukaan kuuluvat nuorempaan vuorilajiryhmään (k a l e v a 1 a i n en l i u s k e m u o d o s t u m a ). Liuskeilla on täällä 1\TJ\TW -SSE pääkulkusuunta ja ne muodostavat mahtavan kerrossarjan, jonka pohjalla vanhemman vuoriperän rajoilla tavataan b r e ks i o i ta, k on g l o m e r a a t t e j a ja sarisiittirikkaita k v a r t s i i t t i l i u s k e i t a ruosteisten fylliittien ja särvivälkeliuskeitten ohessa. Lounais-,Juuassa ja Luoteis-Kaavilla on viimemainittuihin kerrostunut välikerroksina d o l o m i i t t i s i a. k a 1 k k i k i v i ä.

12 6 Tätä liuskemuodostumaa, jonka Frosterus ja Ramsay 1 on nimittänyt >) k ale v a l a i s e k s i>>, lävistää raja-alueilla monessa kohden erilaiset emäksiset juonivuorilajit. Kvartsiittiliuskeissa tavataan esim. muuttuneita gabbrovuorilajeja (m e ta b a s i i t tej ä), ja varsinaisen liuskealueen länsi- ja luoteisosissa Kuusjärven, Polvijärven ja,juuan pitäjissä esiytyy sekä kvartsiiteissa että kiilleliuskeissa linsseinä tai pahkuina oli viini- ja se r p en t i i n i v u o r i 1 a j e j a ja v u o l u k i v i ä. Yllä mainitut graniitit ovat nuorempia kuin nämä emäksiset vuorilajit ja muodostavat juonia kalevaisessa liuskemuodostumassa ja sen emäksisissä vuorilajeissa. Ne muodostavat tääuä suuren alueen Kaakkois-Kaavilla ja hajanaisia pieniä ryhmiä pohjoisessa ja etelässä liuskealueen rajaa pitkin. Graniittigneissialueen rajaa pitkin kulkee idässä vihdoin kapea vyöhyke nuoria, n. k. j a t u 1 i 1 a i s i a k v a r t s i i t t e j a, jotka ovat puristuneet lännessä olevien kalevalaisten liuskeitten ja idässä esiytyvän graniittipohjan väliin. Niitten alla on monessa kohden graniitin rajalla tyypiillisiä p o h j a kong1o m e r a a t te j a ja p o h j a liuske i ta. Kalevaisten liuskeitten rajalla on taas y l i s i i r r o s v y ö h y k e, joka on erittäin selvä Kontiolahden pitäjän itäosassa. Jatulilaiset kvartsiititkin ovat melkein kaikkialla, varsinkin Pielisjoen NW- ja Pielisjärven S-puolisissa seuduissa, metamorfosoituneitten emäksisten vuorilajijuonien (u ra liitti d i a b aasin) lävistämiä. 1 VANHOJA PREKALEVALAISIA GRA NIITTEJA. Alueen vanhimmat graniitit ovat merkityt kartalle vaalealla värillä. Ne ovat vanhempia kun alueen keskiosassa esiytyvät liuskeet ja ovat kartta-alueen itäosissa vallitsevina vuorilajeina. Ennen on niitä kutsuttu ylimalkaan >>graniittigneisseiksi>), syystä että ne ovat sotkeutuneet toisiinsa. niin täydellisesti, että niitä voidaan ainoastaan suurella vaivalla ulkona kenttätöissä jakaa ryhmiin geologisen ikänsä mukaan2 Näitten graniittien joukossa on kaksi päätyyppiä: vanhempi,. tavallisesti liuskeinen tai juovainen, harmaa oligoklaasi-biotiittigraniitti ja nuorempi, punainen mikrokliinigraniitti. Jälkimäinen t Yv. Ramsav. Geol. För. Förh. Bd. 24. S. 39. Stockholm Benj. Fro;terus. Bergbyggnaden i sydöstra Finland. Bull. de la Comm. geol. de Finlande. N:o 13, s. 4-6.

13 7 lävistää tavallisesti edellistä ja on usein pegmatiittisesti muodostunut. Molemmat graniitit ovat nuorempia kuin siellä täällä pieninä alueina esiytyvät liuskeet, sillä molemmat lävistävät niitä. Etupäässä on mikrokliinigraniitti tunkeutunut niihin; siihen on nimittäin usein vaipunut suuria liuskealueita, mutta sitäpaitsi tavataan liuskealueitten ja harmaan gneissigraniitin rajoilla hienoja kiillerikkaita suonia viimemainitusta, joka on tunkeutunut liuskekerrosten väliin. Rakenteeltaan ja yleiseltä geologiselta esiytyniistavaltaan muistuttavat nämä hyvin paljon Keski- ja Länsi-Suomen graniitteja. Sen vuoksi on jossakin määrin syytä pitää niitä samanikäisinä kuin nämä, vaikka tätä ei ole voitu täydelleen todistaa siitä syystä, että Länsi- ja Itä-Suomen liut;;kealueet eivät ole keskenään yhteydessä. Jos kuitenkin maan eri osissa vallitsevia geologisia suhteita voitaisiin verrata keskenään, niin kartta-alueella esiytyvä harmaa gneissigraniitti ja kaikki muut lujasti metamorfosoituneet vanhat graniitit vastaisivat geologiaesti niitä Länsi-Suomen vanhoja graniitteja, joita on otaksuttu oleyan vanhempia kuin siellä esiytyvät n. k. bottnialaiset liuskeet. Nämä graniitit olisivat siis tässä tapauksessa prebottnialaisia. Täällä esiytyvät punaiset mikrokliinirikkaat graniitit vastaisivat taas niitä Länsi"Suomen graniitteja, jotka lävistävät bottnialaisia liuskeita. Paitsi näitä kahta pääryhmää voitaisiin otaksua muitakin olevan, vaikka ei ole ollut mahdollista eroittaa sellaisia. P e t r o g r a a f i s i a t y y p p e j ä. Yllämainitut graniitit ovat eri määrin paineliuskeisia ja metamorfosoituneita. Jos niitä jaotetaan sellaisten rakenne-erilaisuuksien perusteella, saadaan seuraavia muunnoksia: lujasti liuskeinen graniitti eli tyypillinen g r a n i i t t i g n ei s s i, massa m a i se t vanhat g r a n i i t i t ja j u 0 V i k k a i s e t g n e i s s i g r a n i i t i t. Eri ryhmissä on sekä ta sa r a k ei s i a että p o r f yy r isiä graniitteja, ja näistä on toisilla tavallinen graniittikokoumus, kun taas toisilla, jotka sisältävät runsaammin tummia mineraaleja, on syeniittinen tai dioriittinen luonne. Mitään jyrkkää rajaa ei kuitenkaan nähdä näitten eri muunnoksien välillä, vaan ne esiytyvät vaihdellen keskenään yhtenäisten eruptiivimas ojen differentiatiotuloksina. Alueen itä== ja koillis==osien graniitit. Lujasti liuskeista graniittigneissiä. Useimmat itäisen ja koillisen graniittialueen graniiteista ovat niin liuskeisia ja metamorfosoituneita, että ne paremmin muistuttavat gneissejä kuin graniitteja. Kartalla ovat harmaalla juovituksella mer-

14 8 kityt kaikki ne graniittialueet, m1ssa vuorilajin gnmss1mamen rakenne selvästi pistää näkyviin. Nämä alueet käsittävät siis sekä tyypillisiä graniittigneissejä että osaksi myös vähemmässä määrin puristuneita graniitteja. Tyypilliset graniittigneissit eroitetaan massamaisista graniiteista suuremman paineliuskeisuuden ja metamorfoosin nojalla. Rakenteeltaan ne ovat usein hienorakeisia ja aineosat täydellisesti rikkiruhjoutuneita. Ainoastaan muutamissa harvoissa isoissa maasälpärakeissa nähdään jälkiä alkuperäisestä kiderakenteesta. K vart Valok. w. w. Wilkman. si muodostaa joko yksinään tai kiilteen (biotiitin ja muskoviitin) särkyneitten maasälpärakeitten väliin. Uudestaan muodostuneet kanssa hienorakeisen ainejoukon mineraalit, kuten muskoviitti, serisiitti, kloriitti ja epidootti, täyttävät särkymisesta eyntyneet raot ja vuorilajissa. tavallisesti ruhjevyöhykkeet Kiille on kasautunut liuskeisuuden suuntaan Kuva 1. Graniittigneissiä Viekijärven eteläpuolella kulkeviksi täpliksi tai Pielisjärvellä. 5/6 luonn. kokoa. juoviksi (kuv. l). Väriltään ovat graniittigneissit toisinaan harmaita, toisinaan punaisia. Eri värimuunnokset eivät yleensä eroa kokoumukseltaan toisistaan. Harmaat ovat useammin porfyyrisesti muodostuneita ja kiillerikkaampia kuin punaiset. Jälkimäisissä on biotiitin sijaan tavallisesti tullut muskoviittia. L u j asti liuske i s ta harmaata g r a niittig n e i s s i ä on Saarivaaran kylässä Korpiselän pitäjässä (E. Sarlin). Maasälpä on siinä vaaleanharmaata tai vihertävänharmaata. Biotiitt.i peittää liuskeutumi13pinnat ja muodostaa verklrokudoksen vuprilajiin. SamaHaista kovin muuttunutta harmaata graniittigneissiä on Marjovaaran SE-puolisessa seudussa Lounais-Ilomantsissa (E. Sarlin). Tyypillistä, lujasti liuskeista, tummanharmaata, sarvivälkkeenpitoista graniittigneissiä on Ahmovaarassa, n. 4 km Riitavaaran NW -puolella Pielisjärven pitäjän luoteis-osassa. Ainekset

15 9 ovat siinä puristuneet hienojyväiseksi massaksi, johon kvartsi ja maasälpä muodostavat valkoisia täpliä. V a a l e a n h a r m a a t a g r a n i i t t i g n e i s s i ä, johon biotiitti on kasautunut hieno- tai keskirakeisessa, kvartsista ja valkoisenharmaasta maasälvästä muodostuneessa ainejoukossa hajallaan oleviksi täpliksi ja juoviksi, tavataan Viekijärven eteläpuolisessa seudussa Pielisjärvellä (.J. Boxström). SamaTiaista graniittigneissiä, joka sisältää vaal,eanpunaista maasälpää yksinäisinä porfyyrisinä kiteinä, on Valkiajärven NW-puolella Koillis-Ilomantsissa (B. Katila). P u n e r t a v a n h a r m a a t a g r a n i i t t i g n e i s s i ä, jossa on rikkirohjoutunutta kvartsia ja vaajeanpunaista m asälpää tavataan Konnanlammen eteläpnol?lla Nurmeksessa ja Mustassavaarassa Hattuvaaran kylän NE-puolella Ilomantsissa. Viimemainitussa paikassa on vuorilajin maasälpä kellertävänpunaista ja muodostaa Iiuskeimuden suuntaan puristuneita silmäkkeitä- Samannäköistä punertavanharmaata graniittigneissiä on Valkeanvaarassa Sokojärven SE-puolella Pielisjärven pitäjän eteläosassa. Maasälpä ja kva tsi muodostavat täälläkin puristuneita ))silmiä;>, linssejä ja juovia, joitten väliin kiille (biotiitti) on keräytynyt eri pituisiksi juoviksi. Nähtävästi ovat nämä graniittigneissit muuttuneita punaisia porfyyrigraniitteja. B r e k s i a m a i s e s t i s ä r k y n y t t ä g r a n i i t t i g n e i s s 1 a. Ahvenisen salmen SW-puolella, jatulilaisen kvartsiittivyöhykkeen itäpuolella Enon pitäjässä, kulkee graniittigneissialueen halki. NW-suuntaan hankausvyöhyke, jossa vuorilaji on erittäin lujasti muuttunutta ja breksiannäköistä. Tätä vuorilajia ovat esim. Paukkajanvaara, Enonvaara ja Mustava,ara. Enonvaaran pohjois-osassa on vuorilaji Frosteruksen mukaan pää-asiallisesti punertavaaja juovikasta, gneissimäistä (suunta N75'E, kaltevuus l\i kohti). Punainen maasälpä muodostaa usein suuria särmikkäitä yksilöitä; kvartsi on punertavanharmaata ja maasälvän tavoin muodostunut säännöttömiksi teräväsärmäisiksi rakeiksi.,juovikkaisuuden suunnassa on tässä vuorilajissa runsaasti selvään liuskeisia amfiboliitti- ja sarvivälkegneissilinssejä, ja vuorilaji on niitten läheisyydessä vielä enemmän juovikasta, kloriittirikasta ja väriltään tummanvihreänharmaata. Maasälpärakeet ovat vihreänharmaanvärisiä (plagioklaasia) ja aivan särkyneitä sekä täynnä epidoottia, kiillettä, kloriittia ja pieniä serisiittisuomuja. Mustassavaarassa on graniittibreksia paikoin terveempää, ja se näkyy silloin olevan keskirakeista kiilteestä köyhää graniittia., Maasälpä on siinä vaaleanharmaata, selvästi kaksoisviirukkeista; kv artsi, kiille ja vä- 2

16 10 häinen kloriittimäärä muodostavat maasälpärakeita ympäröivän hienorakeisen ainejoukon. Vuorilaji muodostaa jatulilaisten kvartsiittien alustan; sen rakenne johtuu nähtävästi kalevalaisten ja jatulilaisten liuskeitten poimutussuuntaan tapahtuneesta vuoriperän ruhjoutumisesta ja hankautumisesta. Massamaisia graniitteja. Ta sarakeisia r a k e n n e m u u n n o k s i a. Massamaista, tasarakeista, tai vain heikosti liuskeista tummanharmaata, Valok. vv. w. Wilkman. 1\:11 va 2. Ruhjeilmiöitä harmaassa mikrokliinirikkaassa graniitissa; Kokkarin kylän lånsipuolella Korpiselållä. Nik' rist. 12 X luonn. suuruutta. harmaata, kellertävänharmaata tai punaisenharmaata graniittia t.avataan pieninä alueina Kiihtelysvaaran ja Korpiselän pitäjissä sekä Ilomantsin pitäjän lounais- ja keskiosissa. Paikoin nähdään graniitissa jälkiä porfyyrirakenteesta. Ne alueet missä nämä tyypit esiytyvät, ovat merkityt kartalle vaalealla vä1illä ilman juovia. Graniitti on tavallisesti biotiitti- ja plagioklaasirikasta. Eräissä muunnoksissa on biotiitin sijassa osaksi sarvivälkettä. Tummien mineraalien runsauden takia ovat nämä graniitit tavallise ti väriltään tummanharmaita. Vaaleanharmaata maasälpää (plagioklaasia, mikrokliiniä) sisältävät vaaleanharmaat graniitit ovat taas yleensä jo-

17 11 tenkin köyhiä kiilteestä; punaisenvärisissä muunnoksissa on vaaleanpunainen maasälpä (mikrokliini) vallitsevana. Graniittien rakenne vaihtelee hieno- ja keskirakeisen välillä. Keski- tai jotenkin karkearakeisia tummia graniitteja on esim. Korpijärven N-puolisissa ja Vuotsijärven SE-puolisissa seuduissa Korpiselällä, Luutalahden ja Öllölän kylissä Lounais-Ilomantsissa ja Möhkön ruukin seuduilla Ilomantsin pitäjän itäosassa. Graniittien pää-ainekset ovat täällä harmaa mikrokliini, harmaa tai kellertävänharmaa samea ja lujasti muuttunut plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, muskoviitti, epidootti ja vähässä määrin sarvivälke. Sarvivälkerikkaissa dioriittimaisissa muunnoksissa tavataan toisinaan kellertävänharmaan tai vihreänharmaan oligoklaasin hajarakeita. Maasälpä-. rakeet ovat etenkin siellä; missä ne esiytyvät hajarakeina, muodoiltaan särkyneitä, ja niiden kaksoisviirut taipuneita. Ne ovat hienorakeisessa kvartsista, kiilteestä ja maasälpäsiruista muodostuneessa perusmassassa (kuv. 2). Biotiitti on kasautunut liuskeisuuden suuntaan järjestyneiksi täpliksi. Rakoja ja luisupintoja kulkee ristiin rastiin vuorilajin läpi, ja ne ovat täyttyneet sekundäärisesti muodostuneilla mineraaleilla (kuten kiille, kvartsi, epidootti y. m. ). Graniitti sisältää usein pitkulaisia tummia gneissiosia tai emäksisiä murtokappaleita, jotka ovat vuorilajin kulkusuunnassa. Valkoisenharmaan tai vaaleanpunaisen apliitin ja pegmatiitin suonia tavataan yleisesti. Toinen tyypillisen harmaan graniitin alue on Kaakkois-Kiihtelysvaaralla ja Luoteis-Tohmajärvellä nuorten liuskealueitten rajalla. Graniitin maasälpä on täällä pää-asiallisesti vihreänharmaata oligoklaasia. Vanhoissa graniiteissa yleensä tavattavat raot ja!nisupinnat lävistävät joka suuntaan vuorilajia. Tyypillistä p u n a i s t a vanhaa graniittia on Kutsunvaaran kylässä Pohjois-Tohmajärvellä, josta se ulottuu N suuntaan Kiihtelysvaaran Oskolan kylään. Graniitti on karkearakeista, rapautuneessa pinnassa vaaleanpunaista tai harmaanvalkoista j:;t heikosti liuskeista N-S suuntaan. Punainen maasälpä (mikrokliini) on paikoin muodostunut I L 5 sm:n pituisiksi ja 0. 5 sm:n levyisiksi Karlsbaderkaksoiskiteiksi pyöristyneine särmineen. Kiteet ovat järjestyneet pitkittäin vuorilajin kulkusuuntaan ja itse vuorilaji on huomattavan puhdasta gneissisulkeumista. P o r f y y r ig r a n i i t te ja. Tasarakeiset graniitit muuttuvat monessa kohden puhtaikai porfyyrigraniiteiksi. Hajarakeet ovat harmai.mvalkoista, vaaleanharmaata tai punertavaa mikrokliinia samoine muotoine,en j:;t esiytymistapoineen, kuin yllä mainittiin. Niissä nähdään sisäänkasvaneita kiillesuomuja ja kvartsirakeita. Hajarakeitten suuruus vaihtelee l ja 4 sm:n välillä pituudeltaan. Hyvin paineliuskei-

18 12 sissa graniitei&<;a ne muodostavat puristuneita lmilmiäl} ja juovia, joita usein ympäröi kiille- tai kloriittivaippa. Sarvivälkkeenpitoisissa muunnoksissa tavataan usein pieniä harmaan tai vihreänharmaan oligoklaasin hajarakeita. Näissä muunnoksissa on perusmassa tummempaa ja hienorakeisempaa kun tavallisissa graniiteissa. Aineksista on biotiitti kasautunut täpliksi tai järjestynyt lyhyiksi juoviksi. Porfyyrigraniiteissa nähdään samallaisia paineilmiöitä kuin tasarakeisissa graniiteissa. Sarvivälkerikkaissa dioriittimaisissa muunnoksissa on kellertävä.nvihreä epidootti tavallinen raontäytemineraali. Porfyyrigraniittia tavataan pieninä alueina Enon pitäjän keskija pohjois-osissa. Luoteis-Tiomantsissa Koitereen länsi- ja pohjoispuolella ja Kaakkois-Pielisjärvellä sitä on suurempina massiiveina. Pienempi sellainen on Räpsyvaaran, Siikavaaran ja Hattuvaaran kylissä samassa pitäjässä. Nuorempien liuskeitten ja kvartsiittien ympäröimä alue tavataan Kontiolahden pitäjässä. Biotiittirikasta harmaata porfyyrigraniittia on Nesterinsaaren ja Kaltimon kanavan seuduilla Enon pitäjässä. Graniitti on täällä jotenkin karkearakeista, liuskeista ja sisältää gneissin murtokappaleita. Harmaanvalkoiset porfyyriset maaasälpärakeet ovat useimmiten muodostuneet Karlsbader-kaksoisiksi (0. s-1 sm:n levyisiä ja 2-3 sm:n pituisia). Vähemmässä määrin tavataan vaaleanvihertävää oligoklaasia hajarakeina, jotka tavallisesti ovat pienempiä kuin edehämainitut. Samaa tyyppiä on Kuisman kylän porfyyrigraniitti Kaakkois Enossa. Kuisman kylän NE-puolisessa seudussa ovat hajarakeet punaista kalimaasälpää ja punaiset graniittisuonet lävistävät täällä selvään liuskeista porfyyrigraniittia. Massamaisempaa karkearakeista porfyytigraniittia on Rukaveden NE-puolisessa seudussa Kelvänjoen yläpään varrella. Tässäkin graniitissa ovat hajarakeet pääasiallisesti punavärisiä ja vain vähässä määrin harmaita maasälpiä (oligoklaasia), ja siinä nähdään selviä kataklaasi-ilmiöiti;t. Se on tavallisesti sarvivälkkeenpitoista, ja tummat ainekset ovat kasautuneet ryhmiksi ja täpliksi. Yhtä yksitoikkoista on porfyyrigraniitti Koitereen SW-, J\\Vja N-puoli'lissa seuduissa Tiomantsissa ja Pielisjärven pitäjän SEosassa. Maasälpä on väriltään punaista tai harmaata. Punainen muodostaa tavallisesti hajarakeet. Massamaiset ja hyvin liuskeiset osat vaihtelevat keskenään. Tyrjänsaarella Koitereen lounaisrannalla esiytyvässä graniitissa on harmaanvalkoisen maasälvän hajarakeita. porfyyri Mainitun järven J\\V -puolella sisältää vuorilaji mikrokllinin ohessa runsaasti

19 13 vihreänharmaita plagioklaasikiteitä. Porfyyriset hajarakeet ovat puristuneet vuorilajin liuskeisuuden suuntaan. Ne saavuttavat 8 sm:n pituuden ja n. 2 sm:n leveyden. Tummanharmaata, lujasti liuskeista, biotiitti- ja sarvivälkerikasta graniittia, joka sisältää suuria punaisen mikrokliinin ja pienempiä harmaanvalkoisen plagioklaasin hajarakeita, tavataan E. Sar- 1iinin mukaan Hiiskoskella ja Marjovaaran itäpuolella Ilomantsissa. SamaHaista ruskeanharmaita liuskeisuuden suuntaan venyneitä porfyyrisiä maasälvän kaksoiskiteitä sisältävää porfyyrigraniittia on Salmivaaran -puolisessa seudussa Itä-Pielisj ärvellä. Inarivaarana Venäjän rajalla tavataan hyvin liuskeista, harmaanruskeata porfyyrigraniittia. Hajarakeet ovat täällä rapautunutta punaista kalimaasälpää ruskeine reunoineen (hematiittihiukkasia). Ne ovat keltaisenharmaassa tai ruskeanharmaassa kvartsista, biotiitista ja, maasälvästä. muodostuneessa perusmassassa, jossa paikoin on runsaasti biotiittia.. S a r v i v ä l k e g r a n i i t t e j a. Sarvivälkkeenpitoiset, harmaat tai punaiset, tavallisesti plagioklaasirikkaat graniitit muodostavat paikkapaikoin pieniä massiiveja tavallisten graniittien alueilla. Nämä ovat usein kuitenkin niin pieniä, ettei niitä ole voitu merkitä kartalle. Tavallisten graniittien tavoin ovat ne yleensä lujasti metamorfosoituneita ja ruhjoutuneita. Viimemainitussa tapauksessa ovat ne ristiin rastiin epidootin ja kloriitin täyttämien rakojen lävistämiä. Sarvivälkegraniitit esiytyvät monessa kohden vanhojen kiilledioriittien ja amfibo1iittien yhteydessä ja muuttuvat silloin niiksi. Vaaleanharmaata sarvivälkegraniittia on pienenä alueena Mönninvaaran kylän pohjoispuolella Kontiolahdella ulottuen täältä Pielisjoelle saakka Jakokosken yläpuolella. Vuorilajin pääjoukko on tasarakeish1, pienempiä osia siitä on porfyyrimaista ja runsaasti sekundääristen mineraalien täyttämien rakojen lävistä maa. Nuoremman graniitin suonia kulkee sarvivälkegraniitin läpi. SamaHaista vuorilajia on Pallosenvaaran kylän kaakkoispuolella Ilomantsissa. J\ Iöhkön ruukin NE-puolella Ilomantsissa esiytyy liuskeinen biotiittirikas sarvivälkegraniitti, jossa on suuria särkyneitä punaisen mikrokliinin ja vihreänharmaan plagioklaasin hajarakeita. Perusmassa sisältää runsaasti tummia mineraaliaineksia. Meriiänvaarana Itä-Pielisjärvellä tavataan siellä esiytyvän dioriittimassiivin rajalla sarvivälkegraniittia, jossa sarv-ivälke on keräytynyt tumman-vihreistä 0. 5-l mm:n lev:yisistä sälöistä muodostuneiksi ryhmiksi.

20 14 Huhtilammen ja "Cskaljärven kaakkoispuolisessa seudussa Kiihtelysvaaran pitäjässä esiytyy hieman erilaatuinen p u n a i n e n sarvivälkegraniitti. Tämä keskirakeinen, heikosti liuskeinen maasälpärikas vuorilaji sisältää punaista tai punaisenharmaata, hyvin muuttunutta plagioklaasia, klooriittisoitunutta sarvivälkettä ja vähässä määrin punaisenviolettia kvartsia. Sarvivälke muodostaa leveitä liuskeisuuden suunnassa olevia sälöjä. Epidoottia tavataan sekundäärisenä aineksena jotenkin runsaasti. Vuorilaji on sitkeätä ja lohkeaa säännöttömiksi kappaleiksi. Jänisjoella on vuorilaji karkeampaa ja pegmatiitin ja tasarakeisen punaisen graniitin suonet lävistävät sitä täällä. Samassa seudussa lävistävät uraliittidiabaasijuonet sarvi välkegraniittia ja sisältävät murtokappaleita sekä tästä että sen juonivuorilajeista. Aikaisemmin mainittu harmaa gneissigraniitti ympäröi sarvivälkegraniittialuetta. Niitten rajat ovat epäselviä ja näyttää siltä kuin muuttuisi sarvivälkegraniitti vähitellen ilman jyrkkiä rajoja harmaaksi graniitiksi. Sekä harmaata että punaista maasälpää sisältävää sarvivälkegraniittia on havaittu Marjovaaran (E. Sarlin) ja Hattuvaaran kylän (E. Katila) kaakkoispuolisissa seuduissa Ilomantsin pitäjässä. Viimemainitulla paikalla esiytyvä hienorakeinen vuorilaji sisältää vaaleanpunaista maasälpää ja vaaleanharmaata kvartsia. Särvivälke on mustanvihreätä ja muodostaa l -4 mm:n pituisia ja 0. 5'--2 mm:n levyisiä, joko yksinäisiä tai ryhmiin järjestyneitä sälöjä. Noin 8 km Suurivaaran NW-puolella Ilomantsissa.on dioriitin rajalla pieni vaaleanruskean sarvivälkegraniitin alue (J. Forsman). Ainekset ovat hyvin ruhjoutuneita ja sarvivälke muodostaa hajallaan olevia mustanvihreitä täpliä. J uovikasta gneissigraniittia. Liuskeisista graniiteista eroavat gneissigraniitit viirukkaisuudellaan eli juovikkaisuudellaan. Tummat ja vaaleat ainekset ovat kasautuneet erikseen pitkiksi keskenään yhdensuuntaisiksi juoviksi ja ovat usein lujasti poimuttuneita tai sotkeutuneita. Tämän takia muistuttaa vuorilaji hyvin paljon suonigneisiä (katso kuv. 3). Nauhamaisten juovien tumma väri aiheutuu kiilteen, tavallisesti biotiitin runsaasta määrästä. Vaaleat suonet ovat pääasiallisesti hienorakeista vaalean kvartsin ja vaaleanharmaan tai vaaleanpunaisen maasälvän apliittimaista sekoitusta, ja niissä on vain harvaan tummia mineraaleja. Näihin liittyy vielä leveämpiä apliitti- ja pegmatiittisuonia, kulkien osaksi juovikkaisuuden suuntaan, osaksi viistoon tai

21 15. poikki tämän suunnan. Nämä ilmiöt ovat nähtävästi yhteydessä gneissigraniittien suonigneissimäisen mu odostumistavan kanssa. Kartalla ovat ne alueet, missä juovikkaat gneissigraniitit ovat vallalla, merkityt viiruilla. Sellaisia vuorilajeja on laajoilla aloilla Pielisjärven NE-puolisissa seuduissa Pielisjärven ja Nurmeksen pitäjissä, jotavastoin Ilomantsin ja Korpiselän pitäjien vanhat graniitit ovat pääasiallisesti liuskeutuneita graniitteja. Edellä mainitut vaihtelevat kuitenkin jälkimäisten kanssa, niin ettei niitä voida karttograafisesti jyrkästi eroittaa toisistaan. Tyypillistä keskirakeista harmaata gneissigraniittia tavataan esim. Mukavaaran kylän W-puolisessa seudussa sekä Pankajärven N- ja NW-puolella Pielisjärven pitä- Kuva 3. jän NE-osassa (K. E. Valok. \'1. W.,Wilkman. Gneissigraniittia Korpijarven eteläpuolcll11. Korpiselån pitäjässä; luonn. kokoa. Nordqvist). Biotiitti muodostaa siinä pieniä suomuja ja nämä ovat järjestyneet hyvin pitkiksi, kapeammiksi tai leveämmiksi mutkikkaiksi juoviksi, joitten välillä kulkee hienorakeisia kvartsista ja maasälvästä muodostuneita vaaleanharmaita suonia. Vuorilajissa on sitäpaitsi emäksisiä murtokappaleita ja sitä lävistävät leveät kiemurtelevat apliittisuonet. Homppalanvaaran kylässä Ruunajärven WNW-puolella Pielisjärvellä kulkevat gneissigraniitin biotiittijuovat suoraviivaisesti ja ovat hyvin hienoja, tummanharmaanvärisiä. ApliittiJuovat Risältä vät punerta van harmaa ta kvartsia ja maasälpää sekä vähän m uskoviittiä, ja ovat 1-3 sm:n levyisiä. Aittovaaralla Tuulijoen eteläpuolella Venäj_än rajalla on vaaleanharmaata hyvin hienojuovaista gneissigraniittia. K vartsirikasta harmaata gneissigraniittia. ta vat.aan Paakkosenvaarassa, n. 3 km Suurivaaran eteläpuolella (J. Forsman). Tummanharmaata sarvivälkkeenpitoista gneissigraniittia, jossa maasälpä on sameata, ruskean-vaaleanharmaata ja kvartsin kanssa keräytynyt lyhyiksi juoviksi, tavataan Likovaaran itäpuolella SSE-Pielisjärvellä. Varpaisenkylässä, lähinnä Viekijärven W -puolella, esiy-

22 16 tyy punaista gneissigraniittia jota 1 2 mm:n levyiset vaaleanpunaiset apliittisuonet lävistävät. Pielisj ärven koillisrannan läheisyydessä olevilla saarilla ja pitkin tätä rantaa esiytyy yleensä hieno keskirakeista juovaista gneissigraniittia. Graniittijuovat ovat harmaanvalkoisia tai hieman punertavia. Tummat juovat sisältävät biotiitin ohessa muskoviittia. Sitäpaitsi säännöttömästi rajoittuneet harmaanvalkoiset pegmatiittisuonet lävistävät vuorilajia. Mainitun järven lounaisrannalla tavataan vaihtelevin määrin ja lujasti toisiinsa sotkeutuneina erilaisia graniitteja: liuskeisia ja kovin muuttuneita graniittigneissejä, gneissigraniitteja ja näitten vuorilajien porfyyrisiä muunnoksia. Täten tavataan esim. Koliyaaran kaakkoisrinteen alapuolella keskirakeista, plagioklaasirikasta graniittia (granodioriittia), jota harmaanvalkoiset apliittisuonet lävistävät. Graniitin pää-aines on hienorakeista, kellertävänharmaata ja sisältää hajanaisia, suurempia, punaisen mikrokliinin (pertiitin) ja hienosti kaksoisviirukkeisen harmaan plagioklaasin rakeita. Saman selänteen itärinteellä tavataan liuskeista, harmaanvalkoista maasälpää sisältävää graniittigneissiä. Maasälpärikkaita, punaisia apliittisuonia kulkee täällä kiemurrellen kohtisuoraan liuskeisuussuuntaa vasten. J u o v i k k a i s u u d e n j a l i u s k e i s u u d e n e r o. Tavallisesti juovikkaisuus ja liuskeisuus yhtyvät toisiinsa suunniltaan. Kuitenkin nähdään esimerkki siitä, että näin ei aina ole laita, vaan liuskeisuus kulkee viistoon tai suoraan juovikkaisuuden poikki. Täten tavattiin esim. n. 5 km. Viekijärven länsipuolella Pielisjärvellä Nurmeksen pitäjän rajalla juovaista valkoisten pegmatiittisuonien lävistämää "harmaata gneissigraniittia, joka on liuskeutunut viistoon, juovikkaisuutta va,sten. Juovikkaat gneissigraniitit ovat siis täällä liuskeutuneet vasta sitten kuin I>Suonigneissimuodostus;> niissä jo oli tapahtunut. Yleensä nähdään juovikkaissa gneissigraniiteissa samallaisia puristusilmiöitä kuin ty:ypillisissä graniittigneisseissä, kuitenkaan ei samassa määrin. Niillä on esim. hienorakeinen ;>muurilaastirakennel>, ja hienot raot ja luisupinnat lävistävät niitä verkkomaisesti. Maasälpärakeet ovat puhtaamman värisiä, ehyempiä ja usein vähemmin muuttuneita kuin graniittigneisseissä. Harmaitten muunnoksien väri on siten usein puhtaanharmaa. Tämä riippuu mahdollisesti siitä että vanhoja vuorilajeja on nuorempien magmajoukkojen niihin tunkeutuessa vajonnut syvälle, jolloin ne ovat alkaneet sulaa (palingenesi); jähmettyessä on tapahtunut ainesten uudestikiteytymmen.

23 l7 Poimuttumiset ovat tavalliset gneissigraniitissa. llomantsin Luutalahden ylässä, missä gneissigramitti on kovin nuorempien graniittisuonien lävistämää, nähdään siinä Sarlinin mukaan hyvin mutkikasta juovikkaisuutta. Pegmatiittigraniittisuonet kiemurtelevat lujasti ja kulkevat milloin juovaisuuden suuntaan, milloin viistoon tämän poikki; paikoin ovat ne siirtyneet. Pielisjärven pitäjän Vuonislahden kylässä tapasi allekirjottanut Wilkman suoraliuskeista, juovikasta, n. N E kulkevaa, pystyasennossa olevaa gneissigraniittia, jonka suonet olivat harmaanvalkoista graniittiapliittia. Näissä nähtiin usein jyrkästi taipuneita poimuja, jolloin suoraviivaisesti kulkevat suonet äkkiä kääntyivät takaisin ja jatkoivat matkaansa teräväkulmaises i edellistä suuntaansa vasten. Hiukan leveämmät, harmaanvalkoiset pegmatiittisuonet kulkivat viistoon juovikkaisuuden poikki. Toistaiseksi ei ole vielä ratkaistu, miten näitä monimutkaisia ilmiöitä on selitettävä. Näyttää kuitenkin todenmukaiselta, että vanhojen vuorilajien lujat poimuttumiset ja taipumiset ovat aiheutuneet liikkeellä olevien nuorempien magmajoukkojen vaikutuksesta. llmiöt olisivat siis pääasiallisesti luettavat nuorempien graniittien palingenesi-vaikutuksesta johtuneiksi., A p liitti- ja p e g m a t i ittisuoni a. Kuten jo aikai- semniin esitettiin, lävistävät sekä grafi#ttigneissejä ett.ä gneissigraniitteja usein apliitti- ja pegmatiittisuonet, joiden leveys vaihtelee muutaman sm:n ja monen kymmenen m:n välillä. Vähimmin ovat massa:rnaiset graniitit sellaisten suonien lävistämiä, enimmin juovaiset gneissigraniitit. Suonet seuraavat useimmiten liuskeisuus- tai ju vikkaisuussuuntaa, mutta menevät muihinkin suuntiin, jolloin ne lävistävät vuorilajia verkon tapaan. Milloin ne kulkevat suoraan, milloin taipuvat, poimuttuvat tai keskeytyvät äkkiä ja siirtyvät toisiinsa verraten. Tavallisimmat ovat hienorakeiset vaaleat apliittisuonet ja näihin liittyvät harmaanvalkoisen tai punaisen pegmatiitin suonet. Apliittisuonet ovat muodostuneet vaaleanharmaasta kvartsista ja harmaanvalkoisesta tai vaaleanpunaisesta maasälvästä, ollen' eri sekoitussuhteessa toistensa kanssa. Niistä puuttuu kiille melkein kokonaan. Pegmatiittisuonet sisältävät valkoista tai punertav,it mikrokliinia, kvartsia ja hiukan plagioklaasia; viimemainittu on kvartsin ja kiilteen kanssa usein kasvanut mikrokliinin sisään. Sitäpaitsi tavataan biotiittia tai muskoviittia suurempina hajanaisina levyinä. Apliitti- ja pegmatiittisuonet ovat usein liuskeutuneet samaan suuntaan kuin graniittigneissit, joihin ne muodostavat suonia ja juonia. Kartalle nuoremmiksi prekalevaisiksi merkittyjen graniitti- 8

24 18 massiivien läheisyydessäkin ovat suonet puristuneet samaan suuntaan kuin graniitit. Tämä näyttää viittaavan siihen, että suonimuodostukset ainakin osaksi ovat iältään prekalevalaisia. Sytivieremänjoella Ylä-:Mieluunjärven SE-puolella, Korpijärven NW -puolisessa seudussa ja Hylkysyrjän kylässä E-Korpiselällä tavataan selvään liuskeisen punaisen apliitin juonia. Muskoviitin päällystämät luisupinnat lävistävät vuorilajia. Korpijärven pohjoisrannalla nähdään harmaanvalkoisen lujasti ruhjoutuneen pegmatiitin juonia vanhassa harmaassa graniitissa..maasälpäkiteet ovat särkyneet ja raot täytt,yneet maasälpäsiruilla, biotiitilla ja kvartsilla; kvartsi muodostaa hienorakeisen aineksen maasälpärakeiden välillä. Kiilttlen täyttämät ruhjevyöhykkeet kulkevat usein rinnakkain toistensa kanssa ja aiheuttavat vuorilajiin jonkinlaisen juovikkaisuuden. Enon pitäjän Ahvenisen kylän SW-puolella olevassa hankausvyöhykkeessä (esim. Enonvaaran pohjoispäässä) tavataan rikki ruhjoutuneen punaisen pegmatiittigraniitin juonia kovin muuttuneessa graniittigneississä. Maasälpärakeet ovat särkyneitä, kvartsi hienorakeista (usein sinertävän harmaata). Maasälpäsirujen, kiille- ja kloriittisuomujen ja hienojyväisen kvartsin täyttämät raot lävistävät pegmatiittia. Sitäpaitsi nähdään usein serisiitin ja kloriitin peittämiä haarniskamaisia luisupintoja. P u n a i s e n m i k r o k Ii i n i g r a n i i t i n j u o n i a. Paikoittain lävistävät apliitti- ja pegmatiittisuonien ohessa leveämmät hieno- tai keskirakeisen, punaisen mikrokliinigraniitin juonet graniittigneissejä. Mikrokliinigraniitille on luonteenomaista, että se sisältää runsaasti vaaleanpunaista, tiilenpunaista, joskus tummanpunaista mikrokliinia, johon usein on pegmatiittimaisesti kasvanut yhteen kvartsirakeita. Sitäpaitsi tavataan pieniä hienosti kaksoisviirukkeisen harmaan plagioklaasin rakeita. Vuorilaji on kiilteestä köyhää. Biotiittia ja muskoviittia tavataan senvuoksi vain harvaan pieninä täplinä ja pilkkuina. Kvartsi- ja maasälpärakeet ovat usein järjestyneet yhdensuuntaisiksi, aikaansaattaen hienon juovikkaisuuden (juoksurakenteen) vuorilajissa. Sellaista juonigraniittia esiytyy runsaasti Märäjänlahden ja Vuonislahden ympärillä sekä Viekijärven W-ja NW-puolella olevissa seuduissa Pielisjärven pitäjässä. Noin 2 km Lapinlammen NE-puolella Luutalahden kylässä Etelä-Ilomantsissa lävl<>tää harmaanjuovikasta gneissigraniittia tasaja hienorakeinen harmahtava tai punertava graniitti, joka paikoin on viirukkeista rinnakkain järjestyneitten biotiittisuomujen takia. Lävistävä graniitti ympäröi selvästi vanhemman graniitin murtokappaleita. Nuoremman graniitin ohessa esiytyy täällä myös harmaanvalkoisen pegmatiitin juonia.

25 19 B i o t i i t t i g r a n i it i n j u o n i a. Paitsi äsken mainittuja suoniryhmiä tavataan siellä täällä koillisella graniittigneissialueella hieno-keskirakeisen biotiittigraniitin juonia. N mä eroavat mikrokliinigraniitista siinä, että niissä on runsaasti puhtaanharmaata maasälpää ja graniittimassaan jotenkin tasaisesti jakautuneita biotiittisuomuja. Väri vaihtelee harmaasta puuertavan harmaaseen.,juonet kulkevat jotenkin suoraviivaisesti sekä vanhempien graniittien että nuorempien mikrokliinigraniittien läpi. Hylkysyrjän kylässä Korpiselän pitäjän NE-osassa Ilomantsin pitäjän rajalla nähdään esim. monessa kohden kapeanlaisia hienorakeisen harmaan (paikoin pieniä, punaisen mikrokliinin hajarakeita sisältävän) graniitin juonia lävistävän keski- ja tasarakeista puuaista mikrokliinigraniittia, joka täällä esiytyy pienehköina pahkuina (E. Sarlin). Voidaan siis jotenkin suurella varmuudella pitää tätä juonigraniittia alueen nuorimpiin, eli n. k. postkalevalaisun graniitteihin kuuluvana. Samallaista juonigraniittia on vielä useammin nähty lähinnä Pielisjärven E-ja NE-puolella olevissa seuduissa, esim. Vuonislahden ympäristössä. Graniitti on täällä usein vaaleanharmaata ja kiilleköyhää. Paikoin nähdään rinnakkaisrakennetta syystä että biotiitti on kasautunut pieniksi yhdensuuutaisiksi täpliksi. Mahdollisesti osa gneissigraniitteja lävistävistä apliitti- ja pegmatiittisuonista myös kuuluu postkalevalaisiin graniitteihin, vaikka ei ole voitu esittää mitään ratkaisevaa todistusta tälle otaksumalle. Hyvin valaisevia graniittien keskinäiseen ikään nähden ovat olosuhteet Pyss:yvaarassa, N-S suuutaan kulkevassa vuorenselänteessä Nurmeksen Höljäkän kylässä. Vuori on pää-asiallisesti harmaata, keskirakeista, lujasti puristunutta gneissigraniittia, jota lävistää puuainen, hieman juovainen pegmatiittigraniitti (prekalevalainen), ja tätä vuorostaan vaaleanpunainen, porfyyrimainen graniitti, jossa ei näy mitään painemetamorfoosin jälkiä (postkalevalaista). Vanhempi graniitti on mikrow.iinirikasta graniittia, jossa kvartsi ja kiille muodostavat rinnakkaisjuovia maasälpäryhmien väliin. Kvartsi on usein pegmatiittisesti kasvanut yhteen maasälvän kanssa. Vuoressa. esiytyy vielä harmaanvalkoista hienorakeista apliittista muuunosta tästä graniitista. Nuorempi porfyyrimainen graniitti(postkalevalainen)' muodostaa suuria juonijoukkoja vuoren eteläosassa. Sen aineksina ovat punainen, porfyyrinen kalimaasälpä (usein keskellä heleänpunainen ja reuuoilla hiukan samea, kellertävänpunainen), harmaanvalkoinen harmaa plagioklaasi, läpinäkyvä rakeinen kvartsi ja pieni määrä kiillettä hajanaisina suomuina ja juovina. K vartsirakeet ovat muodoiltaan selvään heksagonaalisia ja täyttävät maasälpärakeiden väliset tilat. Joskus ne muodostavat selviä renkaita suurempien

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 3 KUOPIO KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 51 KUVAA TEKSTISSÄ JA 2 KARTTALIITETTÄ (WITH AN ENGLISH SUMMARY) HELSINKI 1938

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA B 2 LEHTI EOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA TAMPERE VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT J. J. SEDERHOLM SUOMENTANUT B. AARNIO 51 KUVAA HELSINKI, 1913 GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Raakkylan kartta-alueen kalliopera. WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen

Lisätiedot

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI 1 Tekninen tiedote nro 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit Toinen päivitetty painos, toukokuu 2010 Olavi Selonen ISBN 951-97026-3-6 (nid.) ISBN 951-97026-4-4 (PDF) JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

KARTTALEHTEEN N? 22.

KARTTALEHTEEN N? 22. SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? 22. W A L K E A L A TE HNYT J. J. SEDERHOLM. SUOMENTANUT A. J. WAREN. SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 22 W Å L K E Å L Å TEHNYT

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista 56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista"

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET- SHEETS B7-C7- D7 MUONIO-SODANKYLA-TUNTSAJOKI KIVILAJIKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010 Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie 12 02150 ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 025 :4 Ts GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4323/-89/1/60 Nurmes Näätävaara Olli Äikäs 25. 1. 1989 Koskee : 4323 05 Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 11 sivua 14 kuvaa 3 liitettä 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»«

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI T E H NYT HUGO BERGHELL. SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« - b >t % v, -i- - ' : J- ' L, ' - -, ' S ' 'K?... : - - SUOMEN GEOLOGINEN TUTK1MDS

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA

KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 63 KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA KIRJOITTANUT ERKKI AUROLA 10 KWAA JA 3 TAULUKROA TBKSTISSfi WITH AN BNGLISH SUMMARY

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA M 17/Sdk/Ir/52/2 Sodankylä ja Inari Pentti Ervamaa 1975-11-09 SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA Ollessani 1950 luvun alkuvuosina mukana geologisen

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Työ ra po rtti-97-39 Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Aimo Kuivamäki Pasi Nissinen Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus.- Lokakuu 1997 POSI.VA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Työ raportti 98-56 II Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Kai Front Seppo Paulamäki Markku Paananen Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30

Lisätiedot

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperikartan selitykset 2123 Tampere Tampereen kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2022 MARTTILA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT- BY AARTO HUHMA

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

"63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979

63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 M 19/4223/-79/1/10 "63 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 SELOSTUS PYHÄSELÄN ALUEELLA SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA VUOSINA 1976-1979 TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

KARTTALEHTEEN N214&15.

KARTTALEHTEEN N214&15. 7 f N SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N214&15. HANKONIEMI & JUSSARÖ. K. AD. MOBERG. A. J. WAREN. v -!=i=frk - y SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N= 14 & 15. HÄNKONIEIMI

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- ja koristekivet

Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- ja koristekivet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Opas - Guide 40 Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- ja koristekivet Leeni Vilpas Kansi: Maisema Lapuan alajoelta. Valokuvaaja Kalevi A. Mäkinen. Seinäjoki.

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Ilomantsin kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Suojelukohteet...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot