M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

Transkriptio

1 M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975

2 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia Kittilässä karttalehtien ja 11 alueella ja Muoniossa karttalehtien ja 12 alueella. Edelliseltä alueelta löydettiin vain yksi pienialainen säteilyanomalia, kun taas jälkimmäiseltä niitä löydettiin 43 kpl (K. Lång, päiväkirja 1975, liite 1 ja 2). Aihe näihin tutkimuksiin saatiin rajamies Urho Mäkisen lähettämistä radioaktiivisista näytteistä. Taulukossa 1 on Muonion alueen säteilevistä kivistä tehtyjen analyysien tuloksia. Taulukosta näkee, että kaikki pegmatiittinäytteet ovat varsin toriumvaltaisia. Useimpien U/Th-suhde on pienempi kuin 1/100. Joukossa olevat kaksi kvartsiittinäytettä ja yksi biotiittigneissinäyte ovat myöskin toriumvaltaisia. Ainoan poikkeuksen muodostaa biotiittigneissinäyte 28 E, jossa U >Th. Näytteiden Th-pitoisuudet ovat usein melko korkeita. Ne edustavat kuitenkin kaikissa tapauksissa hyvin pienialaisia, joskus vain joidenkin cm 2:ien laajuisia säteilylähteitä. Kuvassa 1 on esitetty löydettyjen säteilevien paljastumien sijainti, liitteissä 1 ja 2 on kuvattu niiden geologiaa. Liitteissä 1 ja 2 esitetyn lisäksi voisi mainita, että pegmatiittijuonet esiintyvät suprakrustisiin kiviin nähden joko diskordantisti tai konkordantisti. Monissa tapauksissa ympäröivä suprakrustinen kivi on metamorfoosin aikana metasomatoitunut ja pitkälle sulanut. Tällaisissa kivissä pegmatiittijuonet ovat usein rajoiltaan epämääräisiä. Muonion alueelta tähän mennessä löydetyt Th-pitoiset pegmatiitit ovat sinänsä varsin vaatimattomia mineralisaatioita. Alue on kuitenkin eräänlainen "radioaktiivinen provinssi", jossa on konkreettinen esimerkki myös uraanin esiintymisestä. Mielenkiintoa herättää esimerkiksi radioaktiivisten paljastumien ja niiden itäpuolella olevan, voimakkaan, NW-suuntaisen ruhjeen mahdollinen suhde. Mikäli alueella aiotaan suorittaa jatkotutkimuksia, kannattaa harkita myös regionaalisten geokemiallisten ja geofysikaalisten menetelmien käyttämistä. Otaniemessä

3

4 Taulukko 1. Muonion alueen säteilevien kivilajien U- ja Th-pitoisuuksia.

5 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA LIITE 1

6 KITTILÄ Kittilässä karttalehtien ja alueilla on suoritettu uraanitutkimuksia välisenä aikana. Lähinnä on kuljettu seuraavilla alueilla: Latvajärvi, Pikku- ja Iso-Latvavuoma, Latvakuusikko, Kapustaselkä ja Lappalainen ( ); Isovaara, Paartoselkä ja Kotivaara ( ). Sekä Kittilässä että Muoniossa säteilymittaukset suoritettiin Wallac Oy:n RDSC-11 skintillometreillä, joissa kiteiden suuruudet 1"x 1" ja 2"x 2". Alueen kivilajien säteilyt heikkoja; säteilyarvot 1" x1" kiteisellä skintillometrillä CPM (counts per minute) ja 2"x 2" kiteisellä CPM, joita on pidettävä tausta-arvoina. Taustaa jonkin verran suuremmat arvot ( CPM 1"x1" kiteisellä skint.) saatiin Latvajärven ympäristön happamilla vulkaniiteilla ja Kittilän graniitilla. Yksi voimakas säteilyarvo mitattiin magnetiittipitoisesta, pegmatiittisesta graniitista Kapustaselän NW-osasta (x= , y=524.89), Kittilän graniittialueen NW-reunasta. Pienestä pistemäisestä pesäkkeestä mitattiin 1" x 1" kiteisellä skintillometrillä CPM, säteily ylitti suuremman skintilometrin mittauskyvyn. Anomaalinen alue pinta-alaltaan muutaman neliömetrin luokkaa. MUONIO Viitteet radioaktiivisista kivistä Muoniossa on saatu rajamies Urho Mäkiseltä Särkijärven rajavartiostosta. Hän on tehnyt havainnot lainaksi saamallaan geiger-mittarilla ja lähettänyt näytteitä Geologiselle tutkimuslaitokselle. Tutkimuksia on suoritettu karttalehtien Olostunturi (Kalkinrova, Junkirova, Siepinvaara, Olostunturi, Mielmukkavaara ja Juuvanrova) ja Toras-Sieppi (Kielinen, Lompolorova, Liekopalo) alueilla. Tutkimuksissa on havaittu radioaktiivisuuden liittyvän aina pegmatiittisiin kiviin. Pegmatiitit koostuvat kalimaasälvästä, plagioklaasista, kvartsista, vaihtelevista määristä magnetiittia tai kiillettä. Yleensä runsaasti säteilevät osueet sisältävät enemmän magnetiittia (tai joskus kiillettä) kuin normaalisti. Säteilyä aiheuttavan mineralisaatiota ei varmuudella ole nähtävissä. Normaalisti pegmatiitit säteilevät ympäröivää kivilajia enemmän, CPM 2"x2"

7 kiteisellä skintillometrillä. Parhaimmillaan niitä on voitu seurata 20-30m, leveyden ollessa 0,7-3m:iin. Yleisin radioaktiivisuuden perusteella saatu pegmatiittien kulkusuunta on n Runsaasti säteilevät paikat esiintyvät yleensä pieninä pesäkkeinä (pinta-ala muutama neliömetri), joita yleensä on useampia. Muodoltaan ne ovat (A) joko lähes ympyröitä, joiden keskellä on voimakkain anomalia (kts liitteen kuvaa) tai (b) pitkänomaisia, jolloin esim. 0,1 x 3m suuruisen, voimakkaasti säteilevän, hienorakeisemman juonen ympärille sijoittuu muutaman metrin vyöhykkeenä jonkin verran heikommin säteilevä pegmatiitti. Eniten on voimakkaita anomalioita löytynyt Kielisen alueelta, jossa 1 km2:n alueella on 19 kohtaa, jossa säteilyarvo on 2"x2" kiteisellä skintillometrillä CPM tai yli (1"x1" kiteisellä skint ). Lisäksi on ehkä yhteensä n m2 aluetta, jossa säteilyarvo on vähintään CPM. Voimakkaita anomalioita on löydetty Urho Mäkisen antamien tietojen perusteella Mielmukkavaarasta, Siepinvaarasta, Junkirovasta yhteensä viidestä eri paikasta. Heikkoja anomalioita on löytynyt myös Juuvanrovan N-osista, säteilyarvot parhaimmillaan 20 00O CPM. Analyysituloksia: Näyte 30137, lähettäjä Urho Mäkinen. U 320 ppm Th 8080 ppm Näyte 3/MKla -75, Kielinen U 120 ppm Th 7200 ppm

8 Alueen muut kivilajit (kvartsiitti, sillimaniittigneissi, gneissigraniitti, granodioriitti) säteilevät 2"x2" kiteisellä skintillometrillä CPM ja 1 "x1" käteisellä CPM. Alueen kallioperää on tutkinut ja kartoittanut Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperäosaston geologi Matti Lehtonen. Kittilässä, elokuun 8 pnä

9 Liite 1

10 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA MUONIOSSA LIITE 2

11 Uraanitutkimuksia on suoritettu Muoniossa seuraavilla alueilla: Torasjärven N- ja E-puoliset maat (Karttalehti Toras-Sieppi), Särkitunturi, Olostunturin W-osat (karttalehti Olostunturi), Nivunkitunturi Luovamaa, Kuorarova (karttalehti Nivunkitunturi), Pahtakurunmaa, Marttavaara ( Pahtonen). Löydetyt anomaliat Sääskenmaa: kaksi pegmatiitti-irtolohkaretta, säteily yli cpm. Kahdessa muussa irtolohkareessa ja cpm. Sijainti Torasjärven N-puolella. Särkitunturi: kolme heikkoa ( anomalioista irtolohkareesta c pm) anomaliaa. Kivilaji pegmatiitti, eräs Kuorarova: 5 anomaliaa ( cpm) pegmaatiitissa Nivunkitunturi: kolme anomaliaa ( cpm), joista yksi irtolohkareesta. Kivilaji pegmatiitti. Pahtakurunmaa: yksi anomalia ( cpm) pegmatiitissa. Kaikissa tapauksissa anomaliat ovat pistemäisiä ja parhaassa tapauksessa pinta-alaltaan muutaman neliömetrin luokkaa. Päinvastoin kuin esim. Kielisessä anomaliat eivät muodosta mitään systeemiä, joten yksityistä pegmatittijuonta on vaikea seurata. Juonten paksuus yleensä vähintään 1-2m. Kittilässä, elokuun 19 pnä

12