Kajaanin kaupungin. henkilöstöraportti. Kajaanin kaupungin henkilöstöpalvelut

Transkriptio

1 Kajaanin kaupungin henkilöstöraportti 2010 Kajaanin kaupungin henkilöstöpalvelut

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKILÖSTÖTALOUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstö henkilötyövuosina Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä palvelussuhteiden mukaan Palvelussuhteet luonteen mukaan Palvelussuhteet päätoimisuuden mukaan Palvelussuhteen mukaan työ- ja virkasuhteet HENKILÖSTÖKULUT TYÖNANTAJAN INVESTOINNIT HENKILÖSTÖN OSAAMISEEN JA TYÖKYKYYN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU, HENKILÖSTÖRAKENNE JA IKÄJAKAUMA HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvio Henkilöstösuunnitelman tuomat lisäsäästöt talouden tasapainottamisohjelmaan KESKI-IKÄ IKÄJAKAUMA Ikäjakauma palvelussuhteen luonteen mukaan Vakituisten vuotiaiden ikäjakauma VAKITUISTEN PALVELUSSUHTEIDEN KESTO ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN ELÄKKEELLE SIIRTYNEET HENKILÖSTÖN ELÄKEPOISTUMA ARVIO VERTAILUTIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ SUKUPUOLEN MUKAAN PALKKAKARTOITUS Keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain Kaupungin liikelaitosten henkilöstön keskipalkat SUKUPUOLIJAKAUMA TOIMIALOITTAIN JA TULOSALUEITTAIN KESKEYTYKSET SAIRAUSPOISSAOLOT POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ KOKO KAUPUNKI POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ TULOSALUEITTAIN POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ LIIKELAITOKSITTAIN SAIRAUSPOISSAOLOJEN MÄÄRÄT KESTON MUKAAN POISSAOLOJEN PALKKAKUSTANNUKSET TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT TYÖTAPATURMAT KAJAANIN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TYÖMATKATAPATURMAT KAJAANIN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY... 42

3 3 Johdanto Henkilöstöraportti perustuu kunta-alan henkilöstöraporttisuositukseen. Tavoitteena on kehittää raportointia kuvaamaan henkilöstöä monipuolisesti niin, että sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tulosyksikkö- ja toimialakohtaisesti sekä koko kaupungin tasolla. Parhaimmillaan raporttia hyödynnetään osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöstrategia oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden Henkilöstöstrategiassa tiedostetaan, että työntekijöiden osaaminen, terveys, halu tehdä tuloksellista työtä sekä työn merkityksellisyyden kokemus ovat keskeisiä tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Henkilöstöstrategia sisältää johtamisen, työyhteisötaidot, henkilöstön rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin, palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät asiat sekä tasa-arvoasiat. Henkilöstöstrategiassa korostetaan jokaisen työntekijän/viranhaltijan vastuun ottamista omasta työstään, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan sekä lojaalisuutta esimiehille. Henkilöstöstrategian mukaan Kajaanin kaupunki pyrkii olemaan hyvä ja arvostettu työnantaja. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä Kajaanin kaupungin ja Kajaanin kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavien pääsopijajärjestöjen kesken säästöjen aikaansaamiseksi vuonna Neuvottelut päättyivät helmikuun lopussa Niiden yhteydessä työnantajaosapuoli totesi, että Kajaanin kaupungilla on lomauttamisperuste, joka johtui noin 20 miljoonan euron alijäämästä. Perusteena lomautukselle olisi ollut työn tarjoamisedellytysten väheneminen tilapäisesti taloudesta johtuvista syistä. Yt-neuvottelun aikana todettiin yksimielisesti, että talouden tasapainottamisohjelmaan kirjatut säästötoimet ja rakenteelliset muutokset tulee toteuttaa. Toimialakohtainen/liikelaitoskohtainen henkilöstösuunnittelu käsiteltiin osana ytprosessia. Toimialoilla laadittiin luontaisen poistuman hyödyntämisen maksimointisuunnitelma osana henkilöstösuunnitelmaa. Lasketut säästöt osoittivat, että toteutuessaan säästöjä kertyy 15,5 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Summaan sisältyy 9,05 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt sekä henkilöstösuunnitelman lisäsäästöt 6,42 miljoonaa euroa. Edellisiin selvityksiin ja ytmenettelyyn perustuen kaupunginhallitus päätti, että vuonna 2010 Kajaanin kaupunki ei lomauta viranhaltijoita ja työntekijöitä lukuun ottamatta työn tekemisen kausivaihteluista johtuvista syistä. Tuolloin kaupunginhallitus päätti, että taloudellisen tilanteen kehitystä seurataan vuoden 2010 talousarvion toteutumisen sekä talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman vaikuttavuudella. Kun kaupunginhallitus päätti, että lomautuksia ei toteuteta vuonna 2010, voidaan sanoa, että henkinen ilmapiiri kaupungin työorganisaatiossa vapautui. Samalla vahvistui usko ja luottamus kaupungin päätöksentekoon. Muodostui yhteinen näkemys talouden sopeuttamisohjelman henkilöstösuunnitelman toteuttamisesta poliittisen johdon, virkamiesjohdon ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehen välillä. Voitiin puhua yhteisestä tahtotilasta. Näin vallalle saatiin vahva sitoutuneisuus, konsensus ja usko onnistumiseen. Työhyvinvoinnin lisääntymistä kuvaa se, että sairauspoissaoloja vuonna 2010 oli vähiten kuuden vuoden tarkastelujaksossa. Sairauspoissaolot alittivat ensimmäisen kerran 10 päivän rajan vuonna 2010 vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2010 sairauspoissaoloja oli 9,8 työpäivää/henkilö. Pekka Sivonen henkilöstöpäällikkö

4 4 1 Henkilöstötalous 1.1 Henkilöstön määrä Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstö henkilötyövuosina HTV 2, vakituiset, määräaikaiset, työllistetyt sekä sivutoimiset, lukuun ottamatta sopimuspalomiehiä Henkilötyövuosi HTV 2 = Palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 suhteutettuna ko. ajanjaksoon (vähennetty palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan) Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 3,95 5,60 Keskushallinto 1 49,52 44,61 Maahanmuuttajapalvelut 21,21 22,58 Sivistyspalvelukeskus 0,01 7,46 Varhaiskasvatus 2 297,50 285,41 Perusopetus 359,40 364,77 Nuorisotyö 9,76 11,53 Kulttuuripalvelut 49,70 53,01 Kaukametsä 103,79 101,44 Liikuntapalvelut 2,92 2,00 Ympäristö ja maankäyttö 34,56 36,19 Kunnallistekniikka 80,79 80,68 Tilapalvelu 70,24 74,57 Kainuun pelastuslaitos 68,70 65,53 Yhteensä tulosalueittain Kajaanin kaupunki 1 152, ,38 Toimialoittain Kaupunginhallitus, projektit 3,95 5,60 Keskushallinto 70,73 67,19 Sivistystoimi 823,07 825,62 Ympäristötekninen toimiala 185,59 191,44 Kainuun pelastuslaitos 68,70 65,53 Yhteensä toimialoittain Kajaanin kaupunki 1 152, ,38 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 217,89 213,69 Kajaanin Vesi -liikelaitos 21,10 20,72 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 178,02 180,76 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 53,48 48,86 Liikelaitokset yhteensä 470,49 464,02 Yhteensä Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset 1 629, ,40 1) Sivistystoimialalta siirtyi keskushallintoon 6,9 henkilötyövuotta. 2) Varhaiskasvatus tulosalueella aloitti uusi päiväkoti vuoden 2010 alussa (12,7 henkilötyövuotta v. 2010) Vuonna 2010 oli 10,1 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2009.

5 5 Henkilötyövuosien mukaan Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Palkkatuettu työ Vakituiset, määräaikaiset ja palkkatuella työllistetyt yhteensä ,9 321,4 38, , ,2 312,5 37, , ,5 337,4 31, , Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä palvelussuhteiden mukaan Palvelussuhteiden määrän kuukausivaihtelu 2010 Minimi/kk Maksimi/kk Keskimäärin/kk Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Taulukossa kuvastuu henkilöstömäärien kausivaihtelut kuukausittain. Kausivaihteluun vaikuttaa opetustoimen lomat sekä ympäristöteknisen toimialan kesäaikaiset työt Palvelussuhteet luonteen mukaan Vakituiset, määräaikaiset, palkkatuella työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Toistaiseksi voimassa oleva Palkkatuettu työ Määrä- Oppilas/ Oppisopimus aikainen harjoittelija Yhteensä Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin Vesi Kajaanin Mamselli Kajaanin kaupunginteatteri Yhteensä

6 Kajaanin kaupungilla ja liikelaitoksilla oli palvelussuhteita yhteensä Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa 80,3 % (v ,9 %) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 16,1 % (15,4 %), harjoittelijoita, oppisopimuksella olevia sekä palkkatuetussa työssä oli yhteensä 3,7 % (3,7 %). Eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli ammattikorkeakoulussa 38,4 % ja kaupunginteatterissa 31,9 %, kaupungin palvelussuhteista oli 12,3 % määräaikaisia Palvelussuhteet päätoimisuuden mukaan Vakituiset, määräaikaiset, palkkatuella työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten koko henkilöstöstä työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa henkilöä (78,5 %), osa-aikaisessa 186 (9,5 %) ja sivutoimisessa palvelussuhteessa 234 henkilöä (12 % ). Kokoaikainen Muu omasta pyynnöstä osaaikainen 6 Osaaikaeläke Osaaikainen Osittainen hoitovapaa Sivutoiminen Yhteensä Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä Palvelussuhteen mukaan työ- ja virkasuhteet Vakituiset, määräaikaiset, työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Työsuhde Virkasuhde Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos 15 5 Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos 67 2 Yhteensä

7 7 1.2 Henkilöstökulut Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan olivat euroa vuonna 2010, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Kaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä

8 8 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Kaupungin henkilöstökulut Kaupunki ja liikelaitokset Muutos Muutos % euroa Palkat ja palkkiot ,63 Henkilösivukulut ,34 Yhteensä ,24 Kaupunki ilman liikelaitoksia Muutos % euroa Muutos Palkat ja palkkiot ,55 Henkilösivukulut ,82 Yhteensä ,89 Noudatettavat virka- ja työehtosopimukset Palkantarkistukset tuloksellisuuserä jaettiin prosentuaalisesti kaikille sopimusaloille. Perusteena oli yhteinen ponnistus talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman toteutuksessa. Päätös oli yksimielinen työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjä edustavien pääsopijajärjestöjen kesken.

9 9 Kunta-ala KVTES OVTES Tekniset Tuntipalkkaiset keskimäärin järjestelyerä 0,8 % 0,8 % 0,4 % 0,4 % 0,75 % tuloksellisuuden edistämistä tukeva järjestelmä 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % Henkilöstö sopimusaloittain Palvelussuhteiden mukaan KVTES Tekniset Opettajat TuntiTes Näyttelijät Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä Henkilöstön verotuskunnat Kaupunki ja liikelaitokset Kajaani Sotkamo 94 Suomussalmi 51 Paltamo 49 Hyrynsalmi 24 Vaala 23 Ristijärvi 16 Oulu 15 Kuopio 14 Kuhmo 11 Muut kunnat 73

10 Työnantajan investoinnit henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten koulutuspäivät ja -kulut toimialoittain Koulutuspäivät Kulut kalenteripäivinä Palkkakulut Muut kulut 1 yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos Yhteensä Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin Vesi Kajaanin Mamselli Kajaanin kaupunginteatteri Liikelaitokset yhteensä Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Muihin kuluihin sisältyvät mm. osallistumismaksut, majoitus- ja matkakulut sekä päivärahat Koulutuspäiviin sisältyy vain ulkoinen koulutus. Työnantajan järjestämään sisäiseen koulutukseen käytettyjä koulutuspäiviä ei tilastoida. Sisäisen koulutuksen kustannukset sen sijaan sisältyvät kuluihin. Koulutus- ja kehittämishankkeet Perusopetuksessa on tehty vuodesta 2008 alkaen KELPO kehittämistoimintaa (=kehitetään laatua perusopetuksessa). Hankkeessa kehitetään esiopetusryhmien ja koulujen oppimisympäristöjä sekä järjestetään uusiin opetusmenetelmiin ja oppilashuoltoon liittyvää koulutusta. Koulutuksiin on osallistunut yli 700 henkilöä. Lisäksi työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn kaupungin opetussuunnitelman ja siihen liittyvän tehostetun ja erityisen tuen suunnitelman päivittämiseksi. Kehittämistoiminnan avulla jalkautetaan opetusministeriön erityisopetuksen pitkän tähtäimen kehittämisstrategian linjaukset opetusjärjestelyihin sekä valmistaudutaan perusopetuslain ja uusien opetussuunnitelman perusteiden edellyttämiin muutoksiin. Perusopetuksessa on lisäksi kehitetty koulujen kerhotoimintaa vuodesta 2008 alkaen. Kerhotoimintaa on järjestetty yhteistyössä koulujen, kulttuurilaitosten, seurojen ja joidenkin muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kymmenellä koululla. Lukuvuonna toimi 64 kerhoa, joissa oli 54 opettajaa ohjaajana ja 10 henkilöä muita ohjaajia. Oppilaita oli mukana noin 900. Suosituin kerho on liikunta, mutta jatkossa kerhotoimintaa laajennetaan erityisesti taito- ja taideaineisiin. Kajaanin perusopetus on lisäksi osallistunut Suomussalmen kunnan koordinoimaan vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeeseen (Kielo). Kajaanissa järjestettiin yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa koko maakunnan perusopetuksen yhteinen Opekatti-koulutuspäivä, johon osallistui noin 650 opettajaa Kainuun kunnista.

11 Kajaanin ammattikorkeakoulussa järjestettiin opettajien ja muun henkilökunnan kielikoulutusta kansainvälisen osaamisen ja englanninkielisen opetusosaamisen tueksi. Lisäksi järjestettiin opettajien pedagogista koulutusta aikuisopiskelijan ohjaustarpeista ja oppimisvaikeuksista, verkko-oppimisen pedagogiikan, sähköisten oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median käytön koulutusta, ohjelmointiosaamisen koulutusta sekä koulutusta opetussuunnitelmatyöstä ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta. Keskushallinnossa aloitettiin keväällä 2009 kehittämishanke, jonka tavoitteeksi asetettiin keskushallinnon tuottavuuden parantaminen organisaatiota ja toimintoprosesseja kehittämällä, tehtäväkuvien selkeyttäminen, toimivan varahenkilöjärjestelmän luominen, keskushallinnon henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen sekä työnhallinnan ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hanke päättyi keväällä Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Keskushallintoon muodostettiin kuusi (6) tiimiä: asiakaspalvelutiimi, hallintotiimi, henkilöstötiimi, taloustiimi sekä tiedonohjaus- ja viestintätiimi ja maahanmuuttajapalvelujen tiimi. Hankkeen kustannuksiin saatiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta. Maahanmuuttajapalveluissa kehittämishanke jatkui vielä syksyllä Jatkohankkeen tavoitteena oli työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen parantaminen sekä työstää konsultin avulla selkeät työprosessit ja luoda toimiva organisaatiorakenne yksikköön. Kehittämistyö jatkuu vielä keväällä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin esimiesvalmennus uudelle ryhmälle syksyllä Valmennukseen osallistuu 17 kaupungin esimiestä. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen työntekijöistä seitsemän (7) suoritti laitoshuoltajatutkinnon vuonna Kajaanin Vesi liikelaitoksen kaksi (2) putkiasentajaa suoritti vesihuollon ammattitutkintoa, jonka he saavat valmiiksi vuonna Näiden tutkintojen jälkeen melkein kaikki liikelaitoksen putkiasentajat ja käytönvalvojat ovat suorittaneet kyseisen tutkinnon. Kajaanin Veden hallinnossa toteutettiin työyhteisön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin parantaminen. Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitokselta ostettuun ensiapukoulutukseen osallistui 22 kaupungin työntekijää. Koulutusapurahat Koulutusapurahamäärärahalla hankittiin työnohjausta 12 työnohjausryhmälle (yht. 87 henkilöä) ja kolmelle esimiehelle yksilötyönohjausta. Työnohjauksen kustannukset olivat euroa. Koulutusapurahoja myönnettiin 10 työntekijälle/viranhaltijalle ja neljälle (4) työyhteisölle. Koulutusapurahoja maksettiin noin euroa. Lisäksi koulutusapurahamäärärahasta maksettiin henkilöstön atk-kurssien (Office 2007) ja yhdessä Kainuun maakunta - kuntayhtymän kanssa järjestetyn KVTES-koulutuksen kustannukset. Esimiesinfossa dosentti Sirpa Syvänen luennoi teemasta Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys. Tähän liittyvät kustannukset maksettiin myös koulutusapurahamäärärahasta. Yhteensä koulutusapurahoja työnohjauksen kustannukset mukaan lukien käytettiin euroa. 11

12 12 Henkilökuntakorttietuudet Kaupungin henkilökuntakortilla henkilöstö saa alennusta erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Henkilökuntaetuuksia maksettiin vuonna 2010 yhteensä euroa. Henkilökuntakortilla saa alennusta mm. kuntokeskuspalveluihin, uintimaksuihin ja teatterilippuihin. Virkistysraha ym. Työyksikkökohtainen virkistysraha on työpaikan omaa rahaa, jota käytetään noin 12 euroa / työntekijä työpaikkakokouksessa esimiehen ja työntekijöiden yhteisesti sopimalla tavalla. Kaupunki tukee henkilökuntayhdistys Kajaanin Tyvi ry:n toimintaa. Yhdistys järjestää henkilöstölle erilaista virkistystoimintaa, mm. lajikokeiluja ja teatteri- ym. retkiä. Liikuntailtapäivä Työyksiköillä on mahdollisuus pitää kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, liikuntailtapäivä. Liikuntailtapäivän viettotavasta sovitaan työpaikkakokouksissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä voisi osallistua liikuntailtapäivän viettoon. Liikuntaryhmät Työnantaja järjesti henkilöstölle kuntojumppaa kerran viikossa ja allasjumppaa kaksi kertaa viikossa. Ryhmiin voivat osallistua myös Kainuun maakunta kuntayhtymän työntekijät, minkä vuoksi maakunta maksoi puolet kustannuksista. Kuntoutus Kaupunki järjesti kolme kuntoremonttikurssia, joihin osallistui 27 henkilöä. Lisäksi 28 henkilöä osallistui vuonna 2009 alkaneiden kuntoremonttikurssien seurantajaksoille. Kuntoremonttikurssien järjestämiseen saatiin tukea Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö, SAL ry:ltä. Investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilökuntakorttietuudet Koulutusapuraha (sis. työnohjauksen) Yhteensä Työterveyshuolto Kajaanin kaupunki ostaa työterveyshuoltopalvelut Kainuun Työterveys liikelaitokselta. Sekä kaupungin että liikelaitosten työterveyshuollon toimintasuunnitelmat uusittiin kokonaan vuonna Uusissa toimintasuunnitelmissa pyrittiin entistä tarkemmin sopimaan työterveyshuollon palveluista. Lisäksi työterveyshuollon piiristä rajattiin pois virka- ja työvapailla olevien henkilöiden mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja.

13 13 Työterveyshuollon kustannukset laskivat edellisestä vuodesta ennalta ehkäisevässä toiminnassa, KL I, eurolla (15,34 %). Sairaanhoidossa, KL II, kustannukset vähenivät eurolla (2,15 %). Ennalta ehkäisevä toiminta (KL 1) vähentyi lähes kaikissa työterveyshuollon ammattihenkilöiden palveluissa. Tämä suuntaus on huolestuttava, koska nimenomaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla pystytään vaikuttamaan työssä jaksamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos edellyttää entistä tarkempaa sopimista työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea tulee toteuttaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuollon kustannukset v Korvausluokka I Korvausluokka II Kajaanin kaupunki Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä

14 14 2 Henkilöstösuunnittelu, henkilöstörakenne ja ikäjakauma Toimialoilla laadittiin henkilöstösuunnitelmat, joihin kirjattiin eläkepoistuman hyödyntäminen aina vuoteen 2016 saakka. Henkilöstösuunnitelma tehtiin toimialoittain. Toimialoilla käytiin läpi tilastot henkilöstön eläköitymisestä ja päätettiin, miten eläkepoistumaa hyödynnetään. Suunnitelman mukaan vuoteen 2016 vähennetään 74,3 henkilötyövuotta. Suunnitelman toteutumista pyrittiin edistämään yhteispalavereilla toimialajohtajien, henkilöstöhallinnon ja kehityspäällikön kesken niin, että käytiin läpi esiin tulleet henkilöstötarpeet ja pyrittiin täyttämään ne ensisijaisesti kaupungin työorganisaation sisältä siten, että lopputuloksena olisi mahdollisuuksien mukaan henkilötyövuosien vähentäminen Henkilöstösäästöt Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösäästöt, htv, vuosittain Toimiala Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto 0,1 1,8 0,6 1,9 0,2 0,8 1,2 6,6 Sivistystoimiala 9,2 14,2 6,5 5,7 3,1 3,9 4,0 46,6 Ympäristötekninen toimiala 3,1 3,7 3,2 2,4 2,6 3,1 3,0 21,1 Yhteensä 12,4 19,7 10,3 10,0 5,9 7,8 8,2 74,3 Henkilöstösäästöt, htv, kumulatiivinen Toimiala Kaupunginhallitus ja keskushallinto 0,1 1,9 2,5 4,4 4,6 5,4 6,6 Sivistystoimiala 9,2 23,4 29,9 35,6 38,7 42,6 46,6 Ympäristötekninen toimiala 3,1 6,8 10,0 12,4 15,0 18,1 21,1 Yhteensä 12,4 32,1 42,4 52,4 58,3 66,1 74,3 Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Yhteensä

15 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvio 2010 Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Yhteensä Henkilöstösuunnitelman tuomat lisäsäästöt talouden tasapainottamisohjelmaan Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Yhteensä Keski-ikä Kunnallisen palvelutuotannon laajeneminen 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa näkyy tämän päivän ikäryhmätilastoissa. Henkilöstöä palkattiin lisää ja palvelutarjonta monipuolistui, koska kunnille tuli paljon uusia lakisääteisiä tehtäviä. Asia heijastelee hyvinvoinnin kasvua ja suurten ikäluokkien osuutta luvun loppupuoli ja 1990-luku oli aikaa, jolloin uusia palveluja kuntapuolelle ei tullut niin merkittävässä määrin kuin aikaisemmin. Ajanjakso oli myös säästämisen aikaa, jolloin uusia työntekijöitä ei palkattu.

16 Ikäjakauma Ikäjakaumasta näkyy, että uusia työntekijöitä ei ole palkattu siinä määrin kuin vuotta sitten. Nuoret ikäluokat lähes puuttuvat.

17 Ikäjakauma palvelussuhteen luonteen mukaan Kaupunki ja liikelaitokset alle 20v 20-24v 25-29v Vakituiset Määräaikaiset Palkkatuettu työ Oppilas, harjoittelija Oppisopimussuhteiset Yhteensä v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v

18 Vakituisesta henkilöstöstä 130 (8,3 %) oli alle 30 vuotiaita. - Yli 45 vuotiaita oli henkilöä eli 65,9 % vakinaisista. - Vakinaisista suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat, molemmissa oli 311 henkilöä. Seuraavaksi suurin oli vuotiaat (17,4 %), vuotiaat (12,8 %). - Määräaikaisista suurin ikäryhmä oli vuotiaat, 57 henkilöä (18,2 %). - Palkkatuetussa työssä olevista suurin ikäryhmä oli vuotiaat, 16 henkilöä (28,6 %). Tämä johtuu lakiin perustuvasta työllistämisvelvoitteesta. - Nuoria alle 25 vuotiaita oli palkkatuetussa työssä 22 henkilöä (39,3 %) Vakituisten vuotiaiden ikäjakauma v 56v 57v 58v 59v 60v 61v 62v 63v 64v 65v yht. Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä Vakituisten palvelussuhteiden kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri Yhteensä Suurimman ryhmän, 306 henkilöä, palvelussuhde on kestänyt 5-9 vuotta, seuraavaksi suurin 264 henkilöä, jotka ovat palvelleet vuotta ja kolmanneksi suurin ryhmä yli 30 vuotta palvelleet, 249 henkilöä.

19 19

20 20

21 21 3 Eläkkeelle siirtyminen 3.1 Eläkkeelle siirtyneet Vuonna 2010 jäi Kajaanin kaupungilta eläkkeelle 31 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2010 oli 62,0 vuotta (61,5 vuona 2009). Kajaanin Mamselli liikelaitoksesta jäi yhdeksän (9) henkilöä eläkkeelle, keski-ikä oli 61,6 vuotta (61,8). Eläkkeelle jääneet Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu 1 4 Kajaanin Vesi -liikelaitos - - Kajaanin Mamselli -liikelaitos 9 5 Kajaanin kaupunginteatteri - - Yhteensä KuEL-eläkkeelle siirtyneet KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina Yhteensä poislukien osa-aikaeläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Vanhuus- Vuosi eläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke

22 Henkilöstön eläkepoistuma arvio Kaupungin eläkepoistumaennuste on keskimäärin yli 70 henkilöä/vuosi vuodesta 2010 vuoteen Vuoden 2023 jälkeen eläkepoistuma muuttuu laskevaksi, mutta on noin 50 henkilön tasoa aina vuoteen Haasteena tulee olemaan osaavan ja kehityskykyisen henkilöstön palkkaaminen ja pitäminen kaupungin palveluksessa. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä kukin voi valita vanhuuseläkeikänsä vuoden väliltä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista.

23 23 Eläkepoistuma Eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina Suurimmat ammattiryhmät Vak. henk. henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % Palomiehet , , , ,1 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat , , , ,8 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset , , , ,9 Luokanopettajat , , , ,1 Henkilökohtaiset avustajat ym , , , ,0 Ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit , , , ,7 Lastentarhanopettajat , , , ,7 Aineenopettajat ja lehtorit , , , ,5 Perhepäivähoitajat ym , , , ,4 Siivoojat , , , ,0 Kiinteistöhuoltomiehet , , , ,9 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat , , , ,5 Erityisopettajat ,7 7 18, , ,5 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät , , , ,6 Sihteerit , , , ,0 Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksit.op , , , ,2 Tuotanto- ja linjajohtajat ,5 5 15, , ,3 Kokit, keittäjät ja kylmäköt , , , ,1 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat ,6 6 22, , ,8 Rakennus- ja palotarkastajat , , , ,3 Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat ,3 8 35, , ,8 Johdon sihteerit, osastosihteerit ym ,9 9 44, , ,6 Muut toimistotyöntekijät ,3 7 34,8 9 46, ,7 Keittiöapulaiset ,6 9 45, , ,0 Opetusalan johtajat ja rehtorit ,5 9 49, , ,8 Näyttelijät ,1 5 29,0 6 35,6 8 49,2 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat ,3 7 44, , ,9 Kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntijat ,2 8 56, , ,3 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät ,0 9 59, , ,1 Toimistovahtimestarit ,5 7 49, , ,8 Arkkitehdit ja muut tekn. erityisasiantuntijat ,4 1 6,3 4 31,1 7 54,3 Muut , , , ,0

24 24 4 Vertailutietoja henkilöstöstä sukupuolen mukaan Kajaanin kaupungin tasa-arvosuunnitelman mukaan henkilöstöraportissa on seurattava miesten ja naisten määrää sekä sukupuolijakautumaa organisaation kaikilla tasoilla. Lisäksi henkilöstöraportissa seurataan esimiestehtävien jakautumista naisille ja miehille. Tavoitteena on, että eri toimialoilla vähemmistönä olevan sukupuolen suhteellinen osuus esimiestehtävissä kasvaa. Henkilöstöraportissa seurataan myös palkkasumman jakautumista esimies- ja työntekijätasolla sukupuolen mukaan. Mikäli erot ovat perusteettomia, niitä tasoitetaan paikallisilla, harkinnanvaraisilla keinoilla. Edelleen tasaarvosuunnitelman mukaan henkilöstöraportissa on seurattava palkkoja sukupuolen mukaan seuraavasti: - koko kaupunki keskipalkat esimiehet/työntekijät - toimialoittain keskipalkat esimiehet/työntekijät - tulosalueittain keskipalkat esimiehet/työntekijät - ammattialoittain keskipalkat pois luettuna esimiehet Ansioita ei voi kuitenkaan esittää ryhmistä, joissa työskentelee alle kuusi henkilöä. Sen vuoksi esimiesten palkkausta verrataan vain koko kaupungin tasolla.

25 Palkkakartoitus Kokoaikaisen henkilöstön lukumäärä ja keskimääräinen tehtäväkohtainen kuukausipalkka sekä kokonaisansio sukupuolen mukaan 2010, esimiehet ja työntekijät sopimusaloittain (ei sisällä perhepäivähoitajia eikä harjoittelijoita) Ammattiryhmä Lukumäärä Tehtäväkohtainen palkka Ero (N-M) N/M % Kokonaisansio Ero (N-M) keskimäärin keskimäärin /kk /kk Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet N/M % Esimiehet , ,2 KVTES Hallinto Atk- ja toimistoala ,7 Hoito- ja sosiaalialan henkilöstö Varhaiskasvatus, perusopetuksen hoito- ja kasvatushenkilöstö , Kirjaston ja museoiden henkilöstö Muu henkilöstö , ,8 KVTES YHTEENSÄ , OVTES Peruskoulun ja oppilaanohjauksen lehtorit , ,6 Erityisopetuksen opettajat , ,3 Luokanopettajat , ,5 Tuntiopettajat , ,1 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston opettajat , ,7 OVTES YHTEENSÄ , ,8 Tekniset Erityisosaamista edellyttävä vaativa asiantuntijatehtävä Suunnittelu-, tarkastus tai valvontatehtävät , ,5 Ammattimies , ,8 Suunnittelu-, tarkastus tai valvontatehtävät/kain. Pelastuslaitos Ammattimies/Kain. Pelastuslaitos Tekniset yhteensä , ,1 Tuntipalkkaiset , ,5 Työntekijät yhteensä , ,9

26 26 Esimiesten keskimääräinen tehtäväkohtainen kuukausipalkka sekä kokonaisansio 2010 Tehtäväkohtainen palkka keskimäärin kk N/M % Kokonaisansio keskimäärin /kk N/M % Lukumäärä Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Toimialajohtajat Tulosalueiden johtajat Tulosyksiköiden esimiehet , ,6 Muut esimiehet , ,3 Yhteensä , ,2 Esimiehen palkka määräytyy sen perusteella, minkä tasoinen on hänen esimiestehtävänsä. Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että neljästä toimialajohtajasta yksi on nainen ja samoin kuudesta tulosaluejohtajasta vain yksi on nainen. Samoin tulosyksiköiden esimiehistä suurin osa (72 %) on miehiä. Tästä johtuen naisesimiesten palkka on noin 92 % miesesimiesten palkasta. Ero on kuitenkin pienentynyt edellisestä vuodesta, jolloin naisesimiesten palkka oli 88 % miesesimiesten palkasta. KVTES:n tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuus. Näin ollen palkkaeroa tehtäväkohtaisessa palkassa selittää pikemminkin työn vaativuuden arvioinnin kautta määritellyt vaativuuserot kuin sukupuoli. Vuonna 2010 aloitettiin työ KVTES:n piiriin kuuluvien työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistamiseksi. Uusi arviointijärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2011.

27 Kunnallisen teknisen henkilöstön palkkaus määräytyy myös työn vaativuuden perusteella. OVTES:n puolella on myös käytössä tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä Keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain 2010 Kokoaikaisten työntekijöiden keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain (ei sis. perhepäivähoitajia) Toimiala/tulosalue Työntekijät Työntekijät Lukumäärä Tehtäväkohtainen palkka, keskimäärin /kk N/M % Työntekijät Kokonaisansio, keskimäärin /kk N/M % Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Kh/keskushallinto , ,1 Maahanmuuttajapalvelut Kh/keskushallinto yhteensä , ,2 Sivistystoimi Liikuntapalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus , ,8 Kulttuurilaitokset , ,9 Kaukametsä , ,3 Sivistystoimi yhteensä , ,5 Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö , ,6 Kunnallistekniikka , ,1 Tilapalvelu , ,5 Ympäristötekninen toimiala yhteensä , ,8 Kainuun Pelastuslaitos Yhteensä , ,9 27

28 28

29 Koko kaupungin tasolla naisten keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 113 euroa suurempi kuin miesten. Myös keskimääräinen kokonaisansio oli naisilla suurempi eron ollessa 75 euroa. Suurin ero naisten ja miesten välillä oli tulosalueista kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa/keskushallinnossa, jossa naisten tehtäväkohtainen keskipalkka oli 83 % miesten palkasta. Miehiä on tällä tulosalueella huomattavasti naisia vähemmän ja osa heistä toimii vaativissa asiantuntijatehtävissä. Keskushallinnon toimialalla erot palkoissa olivat pienemmät. Sivistystoimialalla naisten tehtäväkohtainen keskipalkka oli 95 % miesten keskipalkasta. Naisten keskimääräinen kokonaisansio oli 87 % miesten palkasta. Kokonaisansioon vaikuttavat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen ja harkinnanvarainen osa, määrävuosilisä sekä syrjäseutulisä ja opetusalalla maksettavat lisät, esim. ylituntipalkkiot. Ympäristöteknisellä toimialalla naisten sekä keskimääräinen tehtäväkohtainen että kokonaisansio olivat suurempia kuin miesten vastaavat ansiot. Miesten tehtäväkohtainen palkka oli noin 91 % naisten palkasta. Ympäristöteknisellä toimialalla on naisia huomattavasti miehiä vähemmän ja he ovat sijoittuneet pääasiassa erilaisiin asiantuntijatehtäviin Kaupungin liikelaitosten henkilöstön keskipalkat Keskipalkat liikelaitoksittain ja sopimusaloittain Kokoaikaisten ja työntekijöiden keskipalkat liikelaitoksittain ja sopimusaloittain 29 Liikelaitos Tehtävä- Lukumäärä kohtainen palkka keskimäärin /kk N/M % Kokonaisansio, keskimäärin /kk Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Ammattikorkeakoulu OVTES , ,8 KVTES , ,8 Ammattikorkeakoulu yhteensä , ,7 Kajaanin Vesi KVTES Tekniset Tuntipalkkaiset Kajaanin Vesi yhteensä Kajaanin Mamselli /KVTES Kajaanin kaupunginteatteri/ , ,8 KVTES N/M %

30 Kajaanin Veden palkkoja ei voida verrata naisten vähäisen lukumäärän johdosta. Kajaanin Mamsellissa on taas miehiä liian vähän, jotta vertailua voitaisiin tehdä. Kajaanin ammattikorkeakoulussa koko henkilöstön palkoissa ei ole suurta eroa. KVTES:n piiriin kuuluvien naisten keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli noin 95 % miesten palkasta. Kajaanin ammattikorkeakoulussa KVTES:n piiriin kuuluu paljon sellaisia työntekijöitä, mm. projektityöntekijät, joiden kanssa sovitaan kokonaispalkasta. Ero johtuu kuitenkin suurimmalta osalta siitä, että hinnoittelun piiriin kuuluvat miestyöntekijät ovat pääasiassa tietoteknisen alan tehtävissä ja naistyöntekijöistä taasen suuri osa sijoittuu toimistoalan tehtäviin. Kajaanin kaupunginteatterissa naisten ja miesten palkoissa ei ole suurta eroa. 30

31 Sukupuolijakauma toimialoittain ja tulosalueittain Sukupuolijakauma toimialoittain, tulosalueittain ja liikelaitoksittain palvelussuhteiden mukaan, koko henkilöstö ja esimiehet Koko henkilöstö (ml. esimiehet) Esimiehet Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kaupunginhallitus ja projektit Maatalouspalvelut 1 1 Asiahallinta- ja lakipalvelut Pysäköinnin valvonta Matkailu ja kalatalouspalvelut Henkilöstöhallinto Taloushallinto Painatus Atk- ja tietopalvelut 2 2 Sivistyspalvelut Yhteensä keskushallinto Maahanmuuttajapalvelut Sivistystoimi 2 Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisotyö Kulttuuripalvelut Kaukametsä Liikuntapalvelut Yhteensä sivistystoimiala Ympäristö ja maankäyttö Kunnallistekniikka Tilapalvelu Yhteensä ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos Yhteensä Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä liikelaitokset Yhteensä Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset

32 32 Sukupuolijakauma kaupunki ja liikelaitokset % % Mies Nainen Mies Nainen Kajaanin kaupunki ,3 58,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos ,0 54,0 Kajaanin Vesi -liikelaitos ,0 25,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos ,6 96,4 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos ,2 47, ,9 61,1

33 33 5 Keskeytykset 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja kaupungin työntekijöillä oli keskimäärin 9,8 päivää henkilöä kohden. Liikelaitoksista eniten sairauspoissaoloja oli Kajaanin Mamsellin työntekijöillä, keskimäärin 19 työpäivää henkilöä kohden. Kaupungin ja varsinkin Kajaanin Mamsellin työntekijöiden korkea keski-ikä vaikuttaa sairastuvuuteen. Työkyky alkaa heiketä nopeammin noin 45 ikävuoden vaiheilla, jos ergonomiaan, liikuntaan ja tuki- ja liikuntaelimistön huoltamiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Suurin vastuu fyysisen kunnon ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään, mutta myös työnantaja voi vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen panostamalla henkilöstön terveyteen, työoloihin ja liikuntapalveluihin. Henkilöstön ikärakenne ei kuitenkaan selitä kokonaan sairauspoissaolojen määrää. Paras tapa pyrkiä torjumaan ja vähentämään sairauspoissaoloja on kehittää työoloja ja työtä. Jäljellä olevan työkyvyn huomioon ottaminen työn mitoituksessa on tärkeää. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevat riittävä ammatillinen osaaminen, työn sopiva kuormittavuus, kyky ja mahdollisuus säädellä omaa työtä ja kuormitusta sekä työyhteisön vuorovaikutus. Kajaanin kaupungin työpaikoilla on käytössä Aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamalli, jonka tarkoitus on auttaa erityisesti esimiehiä tunnistamaan aikaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, ottaa asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Myös työterveyshuollon rooli on erityisen tärkeä varhaisessa vaiheessa työkyvyn ongelmiin puuttumisessa. Kajaanin kaupunki on tukenut hyvällä tavalla osallistumista työkykyä ylläpitävään toimintaan ja ammatillisesti syvennettyyn lääketieteellisen kuntoutukseen (Aslak), Tykkuntoutukseen sekä kaupungin järjestämiin kuntoremonttikursseihin. Kyseisiin kuntoutuksiin työntekijät voivat osallistua täydellä palkalla. Työkyvyn ylläpitämiseksi käynnistettiin Kajaanin Mamselli liikelaitoksessa elokuussa 2009 työterveyshuollon kanssa Työsuojelurahaston tukema Työhyvinvointi- ja ergonomiahanke. Hanke päättyi kesäkuussa 2010, jonka jälkeen Mamselliin valittiin kuusi (6) ergonomiavastaavaa. Heidän tehtävänään on huolehtia omalla alueellaan turvallisten työtapojen ja menetelmien sekä työvälineiden käytöstä. Tämän lisäksi Mamsellissa käynnistettiin sairauspoissaolojen vähentämiseksi liikuntakorttikampanja. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostaminen on kannattanut. Mamsellin sairauspoissaolot on saatu kääntymään positiivisempaan suuntaan. Sairauslomien palkkakustannukset Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Yhteensä Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten sairauslomien palkkakustannukset vuonna 2010 olivat euroa enemmän kuin vuonna 2009.

34 Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö kaupunki ja liikelaitokset Sairauspoissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö Kajaanin kaupunki 9,8 10,4 10,9 12,3 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 3,4 4,0 4,5 5,4 Kajaanin Vesi -liikelaitos 10,0 6,1 10,3 29,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 19,0 20,7 20,2 24,6 Kajaanin kaupunginteatteri 6,8 1,9 3,0 3,4 Sairauspoissaolot yhteensä työpäivinä muutos Kajaanin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri Yhteensä Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö koko kaupunki Sairaus Työtapaturma Koko kaupunki vuosi poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö (henkilömäärä ilman sopimuspalomiehiä) ,8 0,3 4,9 0,7 0,9 0,6 0,3 1,6 1,2 2,6 21,3 4,4 Perhevapaa Tilapäinen hoitovapaa Koulutus Opintovapaa ,4 0,8 3,8 0,6 1,1 0,9 0,3 1,6 1,2 3,1 22,1 4, ,9 1,0 3,9 0,5 1,4 1,2 0,5 2,7 1,6 2,9 20,6 5, ,3 0,5 2,8 0,5 0,8 0,8 0,8 2,4 1,2 3,1 21,2 5, ,7 0,5 3,8 0,4 0,4 0,9 0,3 1,4 0,8 2,6 22,6 4, ,4 4,1 0,4 3,6 0,7 3,5 1,0 1,1 2,5 24,5 3,9 Lomautus Vuorotteluvapaa Yks/palkallinen Yks/palkaton Vuosiloma Muut

35 Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö tulosalueittain Tulosalueittain vuosi Kaupunginhallitus ja projektit Sairaus Työtapaturma Perhevapaa Tilapäinen hoitovapaa Koulutus Opintovapaa Lomautus Vuorotteluvapaa Yks/palkallinen Yks/palkaton Vuosiloma Muut poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö ,8 0,8 31,4 15, ,0 0,6 2,4 38,0 16, ,0 0,8 2,7 1,5 35,0 12, ,8 0,8 3,4 1,3 27,6 32, ,7 0,4 33,4 3, ,7 0,6 6,1 2,3 30,3 2,6 Keskushallinto poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö ,2 0,2 0,3 1,0 1,8 1,0 1,3 1,8 35,3 2, ,0 3,0 0,1 1,6 3,6 1,1 1,9 33,1 3, ,8 2,3,1 2,9 3,8 2,1 0,3 30,0 2, ,7 0,1 2,3 0,1 2,4 2,7 2,1 2,6 0,3 33,8 1, ,0 0,1 2,6 1,7 1,4 0,4 34,8 2, ,1 0,1 1,1 8,3 1,8 0,7 37,5 0,9 Maahanmuuttajat poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö ,0 26,8 0,7 2,7 2,4 0,7 2,6 30,9 7, ,9 18,3 1,4 1,7 0,3 9,6 0,2 3,1 29,2 3, ,4 0,7 17,5 0,6 5,5 2,2 2,0 3,0 27,8 27, ,0 7,1 1,9 4,2 0,1 4,0 0,3 1,7 26,3 25, ,8 6,3 1,0 1,1 4,4 0,3 0,5 23,3 15, ,2 3,9 1,2 0,7 0,3 1,9 0,8 23,3 12,1 Sivistyspalvelukeskus poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 Siirtyi keskushallintoon ,7 0,2 0,6 1,2 35,5 32,4 24, ,8 1,5 8,3 0,8 31,7 2, ,5 0,3 0,5 0,1 36,3 0, ,7 0,6 24,3 0, ,8 5,8 1,2 21,5 Varhaiskasvatus poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö ,1 0,2 5,9 0,9 0,6 0,6 2,3 2,2 1,9 29,3 6, ,2 0,9 3,3 0,7 1,1 0,9 2,2 2,8 2,8 29,1 6, ,3 0,9 1,8 0,7 1,3 1,6 0,9 5,5 2,2 3,7 28,3 6, ,6 0,2 1,4 0,7 0,8 1,1 3,0 5,3 1,9 3,7 28,0 6, ,6 0,3 2,3 0,7 0,8 1,5 3,2 1,5 3,8 30,3 5, ,5 4,3 0,6 0,3 0,2 2,9 3,1 3,2 6,4 32,9 4,9