Valtuusto TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuusto 11.12.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017"

Transkriptio

1 Valtuusto TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus

2

3 Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella / toimintaympäristössä 2 tapahtuvat muutokset 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET SEKÄ 11 PÄIVITTÄISTOIMINNAN OPERATIIVISET TAVOITTEET 2.1 HUS:n strategia Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset 12 tavoitteet vuodelle KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Erikoissairaanhoidon palvelut Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta 28 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus 30 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS Tuotteistus ja hinnoittelu Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Kalliin hoidon tasaus Kuntalaskutuskäytäntö 37 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Opetus- ja tutkimus Kehittäminen 42 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Henkilöstösuunnitteluosa 54 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-Apteekki HUS-Kuvantaminen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Servis 94 9 TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET HUS-Kiinteistöt Oy Uudenmaan Sairaalapesula Oy SAIRAANHOITO- JA TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Hyks Länsi-Uusimaa Lohja Hyvinkää Porvoo HUS-Tilakeskus HUS-Tietohallinto Yhtymähallinto Työterveyshuolto Ulkoinen tarkastus 125 LIITTEET 1 Väestö ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain kunnittain, ennuste vuodelle Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Myrkytystietokeskus: Asukasluvun suhteessa katettavat menot Asukasluvun suhteessa katettavat potilasvakuutusmaksut Jäsenkuntien ensihoitokulut Asukasluvun tai käytön perusteella perittävät osuudet 143 lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta 7 Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Jäsenkuntien maksuosuudet sekä laskutus jäsenkunnilta yhteensä 163

4

5 TA Yleisperustelut 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntalaki 65 4 momentti). Kuntalain 65 :n 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja -suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal.13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e ka 87,5 f ). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen kuntien lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin terveydenhuollon ammattilaista. HUSkonserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. HUS-Kuntayhtymän talousarviossa on huomioitu kolme suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin kliiniset palvelut Oy. 1

6 TA Yleisperustelut HUS:n johtamisjärjestelmää muutetaan vuoden 2015 alusta lähtien Hyks-sairaanhoitoalueen johtamisrakenteen osalta valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Hykssairaanhoitoalueen toiminta organisoidaan uudelleen kahteentoista erilliseen tulosyksikköön. Valmistelua on viety eteenpäin vuoden 2014 aikana ja muutoksen vaikutukset on sisällytetty taloussuunnittelukaudelle Muilta osin HUS:n johtamisjärjestelmä pysyy ennallaan. HUS-kuntayhtymän johtamisjärjestelmä HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Yleiset talouden kehitysnäkymät ja julkinen talouden kehitys Julkisuudessa käytyä taloudellista keskustelua on leimannut Ukrainan kriisi ja kriisin aikana EU:n käyttöönottamat talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa (syksy 2014, 24a) todetaan, ettei asetetuilla pakotteilla ole suuria suoria vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Kriisin pitkittyessä 2

7 TA Yleisperustelut epäsuorat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pakotteet ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että tehdyissä taloudellisissa ennusteissa ollaan varsin varovaisia. Kansainvälisen talouden kasvuennustetta tukee Yhdysvaltain talouden kasvu, jonka ennustetaan olevan sekä kuluvana vuonna, että tulevana vuonna vajaa kolme prosenttia. Kasvun ennustetaan myös nopeutuvan vuodesta 2016 alkaen. Kiinan kansantalouden kasvun arvioidaan pysyvän noin seitsemässä prosentissa ja Japanin kasvun noin 1,5 prosentissa. Euroalueen talouden kasvun ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kääntyvän noin prosentin kasvuun kuluvana vuonna ja olevan seuraavien kahden vuoden aikana noin puolitoista prosenttia. Euroalueen orastava talouskasvu on kuitenkin varsin herkkä ja altis negatiisille tekijöille. Euroalueen talouden tilaan vaikuttaa ennen kaikkea reaalitalouden muutokset ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat. Valtiovarainministeriö ei ennusta Suomen BKT:n kasvavan vuonna Tavaroiden ja palveluiden vienti lisääntyy vähäisesti, kun taas tuonti vähenee edelleen. Tuonnin vähenemiseen vaikuttaa reaalisen ostovoiman, sekä yksityisen kulutuksen vaatimaton kehitys. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Yksityiset investoinnit laskevat, teollisuustuotanto supistuu edelleen ja palvelutuotanto kääntyy laimeaan kasvuun. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyyden heikkenevän edelliseen vuoteen nähden 0,4 prosenttia. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Suomen talouden ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2015 ja kasvun muuttuvan laajapohjaisemmaksi. Kasvua tukee yksityisen kulutuksen lievä nousu, työllisyystilanteen hienoinen koheneminen ja taloudellisen aktiviteetin piristyminen. Tuonnin ennustetaan lähtevän pienoiseen kasvuun investointiaktiivisuuden elpyessä. Kotimaisen kysynnän maltillisen nousun ennustetaan kasvattavan palveluiden tuotantoa. Inflaation ennustetaan pysyvän 1,5 prosentin tuntumassa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon taloustilanteen vuoksi, joskin sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Väestön ikääntyminen rasittaa julkisen talouden rahoitusasemaa menojen kasvun kautta. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous onkin edelleen syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Kuntatalouden tilan ei ennusteta kohenevan, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntien verotulot kehittyvät vaimeasti, valtionosuusleikkaukset rasittavat kuntataloutta sekä sosiaalija terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kuntatalouden heikot näkymät leimaavat myös HUS:n jäsenkuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Useissa jäsenkunnissa on vuoden 2014 aikana käynnistetty erilaisia toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmia, joilla on pyritty karsimaan sekä henkilöstö- että muita kustannuksia. Suomen talouden kasvun riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Suotuisa reaalitalouden kehitys on välttämätön ehto myös julkisen talouden tilanteen kohenemiselle. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen talouskasvu jää seuraavien vuosien aikana monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi ja mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat vasta keskipitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön ennusteessa peräänkuulutetaan toimia, joilla vahvistetaan talouden kasvuedellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus tulla voimaan Sen odotetaan vaikuttavan myös julkisen talouden kestävyysvajeen hillitsemiseen. Niin sanottu sote-laki 3

8 TA Yleisperustelut siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnilta viidelle sote-alueelle. Uudistuksen tavoitteena on paitsi turvata tasavertaiset palvelut eri puolilla maata myös hillitä kustannusten kasvua. Sote-laki on puitelaki, joka asettaa kunnallisille toimijoille suuren haasteen. Se miten hyvin lain toimeenpanossa onnistutaan, ratkaisee saavutetaanko uudistukselle asetetut tavoitteet. Lain toimeenpanoon on varattu erittäin vähän aikaa. Monesta tekijästä riippuu, toteutuuko uudistus ja missä aikataulussa. Mikäli eduskunta säätää lain ensi keväänä, lain täytäntöönpano aiheuttaa runsaasti työtä kuntasektorilla seuraavien vuosien aikana. EU:n uusi hankintadirektiivi julkaistiin huhtikuussa Kansallinen täytäntöönpanoaika on kaksi vuotta. Uuden hankintalain valmistelutyöt on aloitettu. Tällä hetkellä direktiivin perusteella ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat HUS:n hankintatoimintaan. Suomessa direktiivi implementoidaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2016 alkupuolella voimaan tulleet kuntalain kilpailuneutraliteettisäännökset edellyttävät, että mikäli kunta tai kuntayhtymä on hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän tuli viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirtää tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. HUS teki vuoden 2013 varsin perusteelliset oikeudelliset selvitykset kilpailuneutraliteettiin liittyen. Mitään suuria toiminnan muutoksia ei kilpailuneutraliteetin johdosta tehty. Sen sijaan HUSLABin osalta valmisteltiin vuoden 2014 aikana terveydenhuoltolain mahdollistamia työnjakosopimuksia muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Sopimusluonnokset ovat saaneet hyvän vastaanoton, parhaillaan on menossa sopimusten hyväksyntäkierros. Asiaa joudutaan arvioimaan edelleen myös vuonna Vuoden 2015 alusta on tarkoitus tulla voimaan myös kuntalain kokonaisuudistus. Kuntayhtymistä uusi kuntalaki säätäisi hyvin pitkälle samaan tapaan kuin voimassa olevakin kuntalaki. Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennettaisiin niin, että kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvattaisiin voimaantulosäännöksessä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Merkittävänä muutoksena nykytilanteeseen olisi, että alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotettaisiin myös kuntayhtymiin. Kriisikuntamenettelyyn voisi joutua muun muassa, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa. STM antoi terveydenhuoltolakia täsmentävän asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta, lukuun ottamatta synnytyksiä ja lastentauteja koskevaa 14 :ä, jonka voimaantulo aikaistetaan 1. päivään kesäkuuta Kuntayhtymässä on valmisteltu tulevan asetuksen toimeenpanoa HUS:n johtajaylilääkärin asettamissa työryhmissä vuoden 2014 aikana. HUS:n alueella päivystysasetuksen vaatimukset täyttyvät pääosin jo nykyisessä toiminnassa. Hallituksen ohjeistuksen mukaisesti päivystysasetuksen toimeenpano ei kuitenkaan saa lisätä HUS:n kokonaiskustannuksia. Päivystysasetuksen toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset (mahdolliset kokonaiskustannusten vähennykset) eivät toistaiseksi sisälly talousarvioon niiden valmisteluja päätöksentekoaikataulusta johtuen. Väestö ja sairastavuus HUS-alueen väestömäärän ennustetaan taloussuunnittelukaudella jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurten ikäluokkien osuus sairastavuudesta lisääntyy ja heidän terveyspalveluiden tarpeensa kasvaa. THL:n sairastavuusindeksin mukaan erityisesti syöpäsairaudet, mielenterveyssairaudet, tapaturmat ja dementia kasvavat voimakkaimmin. Vanhemmissa ikäryhmässä myös näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat lisääntyvästi erikoissairaanhoitoa. 4

9 TA Yleisperustelut Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy, mikä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus on mahdollistanut vuoden 2014 alusta alkaen hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Edellä mainituilla seikoilla on kasvava merkitys, koska julkisen erikoissairaanhoidon resursseista yhä merkittävämpi osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Uusia ja kalliita lääkkeitä on tullut esim. syöpätauteihin, silmäsairauksiin ja autoimmuunisairauksiin. Entistä kalliimpia hoitoteknologioita on otettu käyttöön mm. kirurgiassa ja sydänsairauksissa. Hoitotakuun velvoitteet asettavat tarkat rajat erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudelle ja säätelevät tällä tavoin tuotannon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin merkittävät vähennykset erikoissairaanhoidossa edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja, merkittäviä työnjaon muutoksia palvelujärjestelmässä tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. HUS organisaationa HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä on enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HUS:lla on toimintaa viidellä sairaanhoitoalueella: Hyks, Länsi-Uusimaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Hyks toimii lisäksi kaikkien Uudenmaan alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana pääkaupunkiseudun lisäksi. Lisäksi HUS:lla/Hyksillä on valtakunnallisia erityisvastuita. Kullakin sairaanhoitoalueella on läheistä yhteistyötä alueensa vastuukuntien kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa pitkäjänteisesti koko palveluketjun kattavia prosesseja tehostamalla. HUS:lla on vuonna tytäryhteisöä (TP ), 2 yhteisyhteisöä (TP ) ja 8 osakkuusyhteisöä (TP ). Organisaatiomuutokset Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca liitettiin HUS:iin liikeluovutuksen periaattein Yksikkö on osa HUS:n yhtymähallintoa. HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen toimintoihin yhdistyy vuoden 2015 alussa perusterveydenhuollon kuvantamistoimintoja Tuusulan kunnalta ja Porvoon kaupungilta. Porvoon terveyskeskuksen laboratoriotoiminta liittyy osaksi HUSLABia alkaen. Vuonna 2013 perustettiin yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy. HUS:n omistusosuus osakkuusyhtiöstä on 40 %. Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy aloittaa laajamittaisen tuotantotoiminnan Hyvinkään sairaalan peruskorjatuissa tiloissa helmikuussa Tässä yhteydessä Ravioli liikelaitoksen toiminnot sekä 28 henkilöä Hyvinkäällä siirtyvät Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy:lle. HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS:n psykiatrian uudelleenjärjestelyihin liittyen Kellokosken sairaalan psykiatristen toimintojen siirto osaksi HYKS Psykiatrian tulosyksikköä (32,4 milj. euroa). Oikeuspsykiatriaan, vaikeaoireisten potilaiden hoitoon sekä psykoosien sairaalakuntoutukseen keskittyneet vuodeosastot ja asumisvalmennusyksiköt siirtyvät HYKS sairaanhoitoalueelle. Myös nuorisopsykiatrian ja gero-neuropsykiatrian vuodeosastot sekä koko nuoriso- ja vanhuspsykiatrian avohoito 5

10 TA Yleisperustelut siirtyvät HYKS:n alaisuuteen. Hyvinkään sairaanhoitoalueelle jäävät akuutista vastaanotto- ja hoitotoiminnasta vastaavat osasto 1 (akuutit mielialahäiriöt) ja osasto 2 (akuutit psykoosit). Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS:n organisaatiota muutetaan alkaen siten, että aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta). Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen HYKSsairaanhoitoalueelle siirtyy HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta (myrkytystietokeskuksesta 21 henkilöä ja perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnoista 9 henkilöä). Apuvälinekeskus taseyksikön toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan HYKSsairaanhoitoalueelle osaksi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikköä. Joulukuussa valtuuston päätettävänä on Tietohallinto taseyksikön muuttaminen tulosalueeksi. Talousarvion valmisteluhetkellä käydään neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa Fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtämisestä HUS:lle HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnaksi alkaen. Helsingin kaupunki tekee asiasta päätöksen loppuvuoden 2014 aikana. Siirtyvän fysiatrian poliklinikan toiminnan vaikutuksia ei ole huomioitu vuoden 2015 talousarvioesityksessä. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS- Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Suunnitelman mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja koneellisen annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä. Lopullista päätöstä mahdollisen integroinnin toteuttamiseksi ei ole vielä tehty, joten vuoden 2015 talousarvioesityksessä tätä ei ole huomioitu. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS käyttää kaikki henkilöstöjohtamisen keinot ja mahdollisuudet. HUS pyrkii strategiseen kumppanuuteen ja monipuoliseen yhteistyöhön jäsenkuntien ja ervaalueen kanssa. Yhteistyössä erva-alueen kanssa on tehty niin lääkäreiden, akateemisten erityistyöntekijöiden kuin hoitohenkilökunnan vuoteen 2025 ulottuvat tarveselvitykset, joiden pohjalta pyritään vaikuttamaan ko. henkilöstöryhmien koulutusohjelmiin ja koulutusmääriin alueella. HUS-kuntayhtymällä on meneillään selvitys henkilöstöasuntojen lisäämiseksi ja rakennuttamiseksi. Tämänhetkisten asemakaava- ja suunnitelmatietojen mukaan uuteen kohteeseen Jätkäsaareen voitaisiin toteuttaa 99 asuntoa. Hanke on rakentamiskelpoinen vuoden 2015 aikana. Helsingissä sijaitsevaan täydennysrakentamiskohteeseen, joka voisi tulla rakentamiskelpoiseksi aikaisintaan vuoden 2016 aikana, on suunnitteilla 108 uutta asuntoa. Molempien hankkeiden arvioidaan olevan ns. ARA-hintatasoon sopivia kohteita, joissa vuokrataso asukkaille muodostuu kohtuulliseksi. Lisäksi Meilahden sairaala-alueen läheisyydessä toimii sairaanhoito-oppilaitos, johon liittyvistä tulevaisuuden ratkaisuista ja toimintakonsepteista käynnistetään neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet suunnitellaan toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. 6

11 TA Yleisperustelut Teknologian kehitys Lääkintälaitteet ja tartuntataudit Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Lääkkeet Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti ja entisille saadaan laajempia käyttöaiheita. Biologisia valmisteita kehitetään voimakkaasti ja niiden osuus tulevaisuudessa tulee olemaan jopa 40 % kaikista lääkevalmisteista. Biologisten lääkkeiden valmistustekniikka on kemiallisia valmisteita haasteellisempi, joten kustannukset ovat selkeästi kalliimpia verrattuna perinteisiin lääkkeisiin. Pharmaceutical Research and Manufacturers of America (PhRMA)- yhdistyksen vuoden 2014 raportin mukaan Yhdysvaltojen Biofarma-tutkimusyhtiöt kehittävät 907 lääkettä ja rokotetta yli 100 sairauteen (352 lääkettä syövän hoitoon, 188 infektiosairauksiin, 69 autoimmuunisairauksiin ja 39 AIDS/HIV ja vastaaviin tauteihin, 93 Alzheimerin taudin hoitoon jne.). EU:n lääkeviranomainen EMA (European Medicines Agency) on vuonna 2014 hyväksynyt useita uusia lääkkeitä, joita saatetaan nähdä myös Suomen markkinoilla tulevaisuudessa. Erityisesti uudet bioteknologiset lääkkeet ovat yleensä hyvin kalliita. Vuoden 2014 aikana on lääkehoitojen kustannuksiin vaikuttanut voimakkaasti Sovaldi-niminen lääke (saanut EUmyyntiluvan ). Sovaldin vaikuttava aine on sofosbuviiri, jota annetaan hoidettaessa hepatiitti C -virusinfektiota 18-vuotiailla tai sitä vanhemmilla aikuisilla. Sofosbuviiri estää kaikkien C-hepatiittivirusten lisääntymistä, ja onnistuessaan hoito pysäyttää maksasairauden etenemisen. Hoidon kesto voi lyhentyä jopa puoleen nykyisistä hoitosuosituksista. Interferonia ei välttämättä tarvita lainkaan. Myös ongelmallisimpien maksansiirtopotilaiden ennuste voi parantua. Gileadilta on vuoden 2014 aikana odotettavissa myös uusi yhdistelmävalmiste C-hepatiitin hoitoon. Yksi merkittävä lääkeuutuus kroonisen lymfaattisen leukemian (CLL) ja manttelisolu lymfooman (MCL) hoitoon on Imbruvica (ibrutinib), jolle FDA myönsi tänä vuonna breakthrough therapy -luokituksen CLL:n hoitoon potilailla, joilla on kromosomi 17:n puutos (17p deletion). EMA on määritellyt ibrutinibin harvinaislääkkeeksi (mm. lymfoplasmasyyttisen lymfooman hoitoon). Muita uusia CLL-lääkkeitä on mm. harvinaislääkestatuksen saanut Gazyvaro (obinutuzumab), jota käytetään klorambusiilin kanssa kemoterapiassa aikuisille, jotka eivät ole saaneet aikaisempaa CLL-hoitoa. Muita merkittäviä syöpätautien uusia lääkkeitä ovat mm. rintasyövän hoitoon käytettävä Kadcyla. Se sisältää vaikuttavana aineena trastutsumabiemtansiinia, joka koostuu kahdesta toisiinsa liitetystä aineosasta trastutsumabista (monoklonaalinen vasta-aine) ja DM1:stä, joka on syöpälääkeaine, joka aktivoituu, kun Kadcyla pääsee syöpäsolun sisään. Tulevaisuudessa uudet myyntiluvalliset lääkkeet ovat 40 %:sesti biologisia valmisteita perinteisten kemiallisten sijaan. Biosimiilaareja ja vasta-ainesimilaareja on tulossa 7

12 TA Yleisperustelut lähivuosina enenemässä määrin markkinoille. Tällöin biologisten lääkkeiden hintataso laskee keskimäärin noin % Erityisesti vaativassa erikoissairaanhoidossa esimerkiksi rintasyöpähoidossa käytössä olevalle tratsatsumabille (Herceptin-valmiste) on tulossa vastaainesimilaari jo mahdollisesti vuonna Tämän valmisteen kustannukset ovat HUS:lle vuositasolla noin 8 milj. euroa. Vuonna 2015 HUS-Apteekki kilpailuttaa uudelleen koko HUS:n lääkevalikoiman. Tutkimustoiminta Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. EU:lta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet. Lisäksi HUS:n omaa tutkimusrahoitusta on lisätty kompensoimaan valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen poistumista tutkimuksen laite- ja toimitilakustannusten osalta. Potilasjärjestelmät Potilaiden sähköisen asioinnin lisääntyessä, muodostuu se kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan nykyisessä potilastietojärjestelmässä ottamaan käyttöön mm. KANTA-palveluihin liittyvä earkisto, josta potilaat näkevät omat hoitotietonsa, kuten jo aiemmin käyttöönotetun sähköisen reseptin osalta on tapahtunut. Samanaikaisesti valmistaudutaan uuden potilastietojärjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Hallinnon toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja, uudistamalla samalla nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän teknologia. Meilahden tornin saneerauksen yhteydessä uudistetaan sairaalan viestintä- ja tietoteknologia nykyaikaisen sairaalateknologian tasolle. Paikannuskykyinen langaton verkko ja yhä yleistyvät langattomat yhteydet lääkintälaitteissa mahdollistavat tiedon siirtymisen järjestelmien välillä laitteen olinpaikasta riippumatta. Laitepaikannusjärjestelmät tarjoavat huomattavan potentiaalin toiminnan tehostamiseen. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2012) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen vuosikymmenen loppuun. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. 8

13 TA Yleisperustelut HUS-piirin ennustettu väestömäärän kehitys prosentteina vuodesta 2010 alkaen HUS-piirin väkiluku vuoden 2013 lopussa oli (29,0 % koko Suomen väestöstä). HUS:n jäsenkuntien väestö kasvoi asukkaalla vuonna 2013 (75,8 % koko maan väestönkasvusta). HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2013 lopussa oli ruotsinkielisiä , joka on 8,4 % jäsenkuntien väestöstä ja 45,9 % koko maan ruotsinkielisestä väestöstä. Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella ruotsinkielisten osuus oli 59,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 30,4 %, HYKS-sairaanhoitoalueella 6,2 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 4,5 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 1,1 %. Muun kielisiä HUS-piirin väestöstä vuoden 2013 lopussa oli 10,0 % ( ). Vuonna 2013 koko maan vieraskielisistä HUS-piirin alueella asui 54,8 %. Muutos SAIRAANHOITOALUE Väestö ENN 2015 ENN 2014 enn/ 2015 enn HYKS-sairaanhoitoalue ,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,9 % Porvoon sairaanhoitoalue ,6 % HUS yhteensä ,0 % Muutos IKÄRYHMÄ Väestö ENN 2015 ENN 2014 enn/ 2015 enn 0-14-vuotiaat ,0 % vuotiaat ,7 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,2 % 75+ vuotiaat ,6 % Hus yhteensä ,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste

14 TA Yleisperustelut Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu vaikuttavat erikoissairaanhoidon palveluiden kysyntään ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuodesta 2013 vuosikymmenen loppuun mennessä yli 65-vuotiaiden määrä HUS-piirissä lisääntyy yli hengellä, joista yli 75-vuotiaita on lähes Vuosikymmenen lopussa HUSpiirissä on noin 28 % koko maan yli 65-vuotiaista ja 35 % yli 75-vuotiaista. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen HUS-piirin väestö ikäryhmittäin vuonna 2015 esitetään liitteessä 1. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa tarkoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä. Käytännössä tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi kuvaamalla yhteisiä palveluketjuja toimivuusmittareineen, toteuttamalla HUS:n valtuustossa joulukuussa 2013 hyväksytyn terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyöhön liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja sopimalla yhdessä tavoiteltavasta erikoislääkäri- ja erityistyöntekijätyöpanoksesta perusterveydenhuollossa. Kuntien uusien erikoislääkäri- tai erityistyöntekijäsopimuksien osalta pyritään siihen, että ne ovat HUS:n tuottamia tai yhdessä hankittuja. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö toimii osaltaan aktiivisesti alueen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamiseksi moniammatillisissa asiantuntija- ja kehittäjäverkostoissa. 10

15 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET SEKÄ PÄIVITTÄISTOIMINNAN OPERATIIVISET TAVOITTEET 2.1 HUS:n strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 11

16 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuodelle 2015 Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan tavoitteet vuosille sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa selkiinnytetään vuodesta 2014 siten, että vuosittaisessa tavoiteasetannassa erotetaan pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet selkeästi toisistaan. Lisäksi strategisten painopisteiden lukumäärää vähennetään ja siten toiminnan kehittämistä fokusoidaan aiempaa tehokkaammin valittujen tärkeiden avaintavoitteiden toteuttamiseen. Vuosien strategisten painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristössä jo tapahtuneet tai ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle. Lisäksi toimintaympäristön muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sotemuutoksiin valmistautuminen on ollut painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena. Lupaus potilaalle: Annamme laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa Lupaus omistajille: Toimimme tehokkaasti ja tuottavasti Vuosien strategisiksi painopisteiksi ja avaintavoitteiksi valitaan seuraavat: Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Kilpailukyky Perusterveydenhuollon (PTH) yhteistyö Päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita asetetaan seuraaville osa-alueille; laatu, potilasturvallisuus, palvelujen saatavuus, opetus ja tutkimus, henkilöstö, talous sekä potilasja asiakastyytyväisyys. Sekä strategisten avaintavoitteiden että päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden toteuttamisen avulla on tavoitteena aikaansaada pysyviä toiminnan laatua ja tuottavuutta parantavia sekä kustannusten kasvua hillitseviä toimintamalleja. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2015 tavoiteasetannan kokonaisuus. Erillisiä tavoitteita on yhteensä 20; 4 strategista avaintavoitetta ja 16 päivittäistoiminnan operatiivista tavoitetta. 12

17 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet HUS STRATEGIA strategiset painopisteet ja avaintavoitteet ( ) Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys sekä asiakaskokemus Kilpailukyky PTH yhteistyö Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet (perustoiminnan vuositavoitteet) Laatu Potilasturvallisuus Palvelujen saatavuus Opetus ja tutkimus Henkilöstö Talous Potilas- / asiakastyytyväisyys Yhteensä 20 erillistä tavoitetta Painehaavat ja kaatumiset ovat sekä strategisissa että operatiivisissa tavoitteissa mittareina, koska mittauksen ja ehkäisyn kulttuurin luominen on strateginen tavoite ja mittaustulosten perusteella tehtävät toimenpiteet puolestaan operatiivisia päivittäistoiminnan tavoitteita. Strategiset avaintavoitteet (1-4) ja päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet (5-20) on jatkoseurannan helpottamisen vuoksi numeroitu juoksevasti. Strateginen painopiste Avaintavoite Mittari(t) Tavoitearvo Seurantatiheys Asiakaskokemus Kilpailukyky PTH yhteistyö 1. Potilas pääsee a) nopeasti b) laadukkaaseen hoitoon 1a. Jonotusajat 1a. Kaikki potilaat hoidetaan hoitotakuun aikana ja 93% 150 päivässä (lähtötaso 88% 3. neljännes 2014) a) Kuukausittainen raportointi 1b.Painehaavat Kaatumiset 1b. Painehaavat ja kaatumiset vähenevät 30% verrattuna vuoden 2014 alkumittaukseen b) Pohjautuu tavoitteiden 8 ja 9 kolmannesvuosimittauksiin Kilpailukyky 2a. Toiminta on kustannus-tehokasta 2a. Deflatoitu DRGpistekustannus, psykiatria; kustannukset / hoidetut eri potilaat 1,5% parannus vuositasolla Vuosi 2b. Tutkimus on kansainvälistä huippuluokkaa 2b. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSn ulkopuolisen kilpailutetun tutkimusrahoituksen yhteinen määrä kasvaa 5% vuodesta 2014 Vuosi 13

18 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Strateginen painopiste Avaintavoite Mittari(t) Tavoitearvo Seurantatiheys PTH yhteistyö Kilpailukyky Asiakaskokemus 3. Potilas oikeassa hoitopaikassa oikean ajan Sovitut palveluketjut kuvattu ja niiden sujuvuudelle on rakennettu toimivat seurantamittarit 3 palveluketjua kuvataan ja mitataan vuonna 2015 Vuositavoite, seuranta kolmannesvuosittain Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot/asukas Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Vuosi Kilpailukyky Asiakaskokemus 4. Potilaat valitsevat HUS:n Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Kysymykseen: suosittelisin HUSia hoitopaikaksi >80% potilaista vastaa kyllä Kolmasti vuodessa Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Toiminnan laatu 5. Hoitojaksot toteutuvat laadukkaasti paluut 30 päivän aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) vuonna 2015 < 4,5 % (Vertailutaso: 3. vuosineljännes ,2%) Toisesta vuosineljänneksestä 2015 lähtien alkaa tulosalueja tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta Potilasturvallisuus Toiminnan laatu 6. Kuolleisuus sairaalahoidon jälkeen vähenee Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä Tavoite vuonna 2015 on, että kuolleisuus ei lisäänny (Vertailutaso: 3. vuosineljännes ,85 %) Toisesta vuosineljänneksestä 2015 lähtien alkaa tulosalue ja tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta Palvelujen saatavuus 7. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvasti Hoitoon odottavien potilaiden odotusaika (mediaani) Pysytään hoitotakuussa kaikissa yksiköissä. 93 % potilaista hoidetaan 150 päivän sisällä. Kuukausittainen raportointi Toiminnan laatu 8. Painehaavoja ei synny HUS hoidon aikana (somatiikka) Painehaavat hoitopäivää kohden Psykiatria; eristäminen ja sitominen Painehaavat vähenevät jokaisella mittauskerralla 15% edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b toteutuu Kolmasti vuodessa Toiminnan laatu 9. Kaatumisia ei tapahdu hoitojakson aikana (somatiikka) Kaatumiset hoitopäivää kohden Kaatumiset vähenevät jokaisella mittauskerralla 15% edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b toteutuu Kolmasti vuodessa 14

19 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Palvelujen saatavuus 10. Tuotantosuunnitelma DRG-tuotteet, käyntituotteet ja hoitopäivätuotteet (lkm) Talousarvion mukainen Kuukausittain Opetus ja tutkimus 11. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Toimivat rakenteet tarpeiden arviointiin ja resurssisuunnitteluun Henkilöstö 12. Työpanos, HTV HTV oma henkilöstö vuokratyövoima Henkilöstö 13. HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin (hoitohenkilökunta, lääkärit, erityistyöntekijät, muu henkilökunta) HUS osallistuu rakenteiden toimintaan suunnitellusti Kolmasti vuodessa arviointi Talousarvion mukainen Kuukausittain (oma henkilöstö) Neljännesvuosittain (vuokratyövoima) HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) Kuukausittain Henkilöstö 14. Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) Tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta % Vuoden 2013 toteuma + 1 % Kuukausittain Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Talous 15. Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain Talous 16. Tilikauden tulos Tilikauden tulos euroa Talousarvion mukainen (1,5 milj. euron alijäämä Länsi-Uudenmaan sh-alue, muut yksiköt nollatulostavoite) Kuukausittain Talous 17. Tuottavuustavoite somatiikka; deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) psykiatria; kustannukset / hoidetut eri henkilöt (euroa / hoidetut eri henkilöt) tukipalveluiden yksilölliset tuottavuusmittarit 1,5 %:n parannus vuodesta 2014 Deflatointikertoimena käytetään peruspalveluiden hintaindeksiä Kuukausittain 15

20 TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Talous 18. Investoinnit Investointien yhteismäärä euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain Talous 19. Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen muutos euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain 20. Kokonaistyytyväisyys / potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Kysymykseen: suosittelisin HUSia hoitopaikaksi >80% potilaista vastaa kyllä Potilas- / asiakastyytyväisyys Kolmannesvuosittain (jatkuvan kyselyn tulokset) Strategisten avaintavoitteiden ja päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseksi on jokaisella tulosalueella sekä kuntayhtymätasolla laadittu toimenpideohjelma, jossa on määritelty konkreettiset, seurattavissa olevat toimenpiteet ja keinot. Toimenpideohjelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Päivityksestä vastaa yksikön johto sekä kuntayhtymätasoisesta toimenpideohjelmasta kuntayhtymän johto. 16

21 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteita käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän alkuvuoden kokouksissa ja niitä on esitetty jäsenkuntien johdolle pidetyssä kuntatilaisuudessa. Hallitus käsitteli jäsenkuntien maksuosuuksia vuoden 2015 talousarviossa pitämässään kokouksessa. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, suoriteperusteisesti myytävät palvelut ja hoitopaketit, muut palvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede sekä kapitaatioperusteisesti laskutettavat palvelut). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2015 laskettiin maaliskuussa 2014 seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: lähtökohtana olivat vuoden 2014 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet; oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan; huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella; huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015; huomioitiin vuonna 2014 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuonna 2015 ja uusien vuodelle 2015 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset; ja huomioitiin kuntayhtymätasoinen 1,5 %:n tuottavuustavoite Maksuosuudessa pyrittiin realistiseen arvioon vuoden 2014 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioitiin lisäksi jäsenkuntien yleisen taloustilanteen kehitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2015 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,6 % vuodesta 2014 vuoteen 2015). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1,34 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2015 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on yhteensä 19,4 milj. euroa (1,3 %). 17

22 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Kuntayhtymätasoinen painotettu kustannustasonmuutos-% on määritetty kustannuslajeittain ja tiliryhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty maaliskuussa valmisteltu kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustasonmuutos, jota on käytetty jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 1,0 % 0,6 % Palveluiden ostot 1,5 % 0,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0,4 % 0,1 % Muut toimintakulut 1,2 % 0,1 % Käyttötalous 1,0 % Poistot 5,3 % 0,3 % Rahoituserät 5,4 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät 0,3 % Painotettu kustannustason muutos yht. 1,3 % Hallituksen kokouksessa hyväksyttyjen, kaikille jäsenkunnille yhtenäisten periaatteiden mukaisesti laskettuna jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet olivat 1 471,2 miljoonaa euroa ilman mahdollisia jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavia työnjaollisia muutoksia. Sairaanhoitoalueilla kesän ja alkusyksyn aikana käydyissä kuntaneuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen maksuosuuteen siirretään 3,6 milj. euroa kattamaan terveyskeskuspäivystyksen siirron Hyksin palvelusuunnitelmaan. Lisäksi Espoon maksuosuutta kasvatettiin 3,8 milj. eurolla, Vantaan maksuosuutta nostettiin 4,0 milj. eurolla ja vastaavasti Helsingin maksuosuutta pienennettiin 4,0 milj. eurolla. Muutosten yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on yhteensä 7,5 milj. euroa. Sovittujen muutosten jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 1 478,6 milj. euroa talousarviossa Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhteenveto jäsenkuntien maksuosuuden muodostumisesta ja jäsenkuntakohtaiset maksuosuudet. 18

23 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa Tuottavuustavoite ,5 % milj. euroa 1 443,8 (laskettuna ulkoisista toimintakuluista) % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2015 vs. 2014), tuotantovolyymin kasvu 19,4 1,3 % Kustannustason muutos (2015 vs. 2014) 17,3 1,2 % Tuottavuustavoite ,7-1,5 % Vuonna 2014 aloitetut toiminnalliset muutokset 2,3 0,2 % Toiminnalliset muutokset 2015 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 10,0 0,7 % Yhteensä TAE 2015 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2014) 1 471,2 1,9 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset ,5 0,5 % Yhteensä TAE 2015 maksuosuudet 1 478,6 2,4 % *) Muut kuin väestönmuutoksesta johtuvat työnjaolliset / toiminnalliset muutokset milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % 1 443,8 1,6 % TAE ,6 2,4 % Maksuosuus TAE2015* TA2014 Ennuste 2014 TP2013 Tuhansina euroina TP 2013 * Ennuste 2014* HYKS-sha kunnat ,7 % -0,5 % 3,5 % Espoo ,3 % -0,6 % 5,4 % Helsinki ,1 % -0,9 % 2,7 % Kauniainen ,3 % -8,4 % -5,0 % Kerava ,8 % 7,8 % 7,7 % Kirkkonummi ,8 % -2,2 % 1,7 % Vantaa ,1 % -0,3 % 3,4 % Länsi-Uudenmaan sha kunnat ,5 % -3,9 % 0,7 % Hanko ,1 % -5,8 % -4,4 % Inkoo ,1 % 18,8 % 14,2 % Raasepori ,6 % -6,8 % 0,2 % Lohjan sha kunnat ,9 % -0,7 % 6,7 % Karkkila ,3 % 8,5 % 6,7 % Lohja ,5 % -1,5 % 6,8 % Siuntio ,8 % 2,0 % 13,0 % Vihti ,5 % -3,1 % 5,2 % Hyvinkään sha kunnat ,9 % -1,8 % 4,2 % Hyvinkää ,3 % 0,9 % 8,5 % Järvenpää ,9 % -1,5 % -0,9 % Mäntsälä ,3 % -2,0 % 6,3 % Nurmijärvi ,1 % -4,6 % 2,8 % Tuusula ,2 % -2,4 % 4,4 % Porvoon sha kunnat ,0 % 4,0 % 7,7 % Askola ,6 % 15,2 % 3,9 % Lapinjärvi ,1 % -0,7 % 2,6 % Loviisa ,2 % -2,9 % 4,5 % Pornainen ,4 % -7,0 % 4,8 % Porvoo ,9 % 5,8 % 9,3 % Sipoo ,6 % 5,6 % 8,7 % Yhteensä ,4 % -0,5 % 4,0 % 19

24 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet *TA2014, ennuste 2014 ( 7+5 ) ja TAE2015 eivät sisällä mahdollisia ylijäämän palautuksia. Alla olevassa graafissa on esitetty deflatoitujen jäsenkuntien maksuosuuksien ja maksuosuus euroa / asukas kehitys vuosina Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa / asukas nousee 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon ja laskee 1,5 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattaessa nousua on 1,9 %. Deflatoitu vuoden 2014 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalous, terveydenhuolto). Vuosi 2014 on ennakollinen (tammi-kesäkuun keskiarvo), Tilastokeskus

25 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvä palvelutuotanto Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-heinäkuussa 2014 toteutunut kuntakohtainen palveluiden käyttö. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien (1,5 %) ja muiden avohoitokäyntituotteiden (4,4 %) kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden (- 5,2 %) laskuna lukumäärän kasvuna vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuodeosastohoidon ns. klassisten vuodeosastohoidon NordDRG-ryhmien osuuden on suunniteltu kasvavan maltillisesti (2,0 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -5,2 % NordDRG-tuotteet ,6 % -2,5 % Avohoitokäynnit ,4 % -3,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,9 % -3,0 % 21

26 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Oma palvelutuotanto ,5 % -1,2 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -4,4 % NordDRG-tuotteet ,7 % -1,2 % Avohoitokäynnit ,8 % -0,5 % Muu palvelutuotanto ,9 % 12,0 % Ostopalvelut ,5 % -6,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,8 % -4,9 % Palvelusetelit ,2 % -15,5 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % -4,2 % Potilasvakuutus Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,1 % -85,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,4 % -0,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % -14,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,1 % -0,6 % *) Sisältää ryhmät Luokittelematon ja Projektit sekä Kapitaatioperusteisesti veloitettavat erät **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -1,2 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -3,0 %. Vuoteen 2013 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 3,4 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 1,9 %. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta n. 66 % muodostuu NordDRG tuotteista. NordDRG tuotteiden suunniteltu jäsenkuntalaskutus on yhteensä 918,5 milj. euroa, mikä jää -1,2 % alle ennusteen Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna NordDRG tuotteiden lukumäärän on suunniteltu laskevan -2,5 %. Vuoteen 2013 verrattaessa NordDRG-tuotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 2,3 %, ja lukumäärä 2,7 %. Avohoidon NordDRG-ryhmien lukumäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja tuoteryhmäkohtainen suhde on suunniteltu pysyvän samana. Käyntituotteiden osuus jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta on 27 %. Käyntituotteiden suunniteltu laskutus on yhteensä 374,8 milj. euroa, mikä on -0,5 % vähemmän kuin ennusteessa Käyntien lukumäärän suunnitellaan laskevan -3,6 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Vuoteen 2013 verrattuna käyntituotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 8,1 % ja lukumäärä 2,2 %. Hoitopäivätuotteiden lukumäärät ovat viime vuosina voimakkaasti laskeneet psykiatrisen hoidon muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi. Hoitopäivien lukumäärän on suunniteltu laskevan 5,2 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Hoitopäivien suunniteltu jäsenkuntalaskutus on 94,3 milj. euroa, mikä on -4,4 % vähemmän kuin 2014 ennuste. Hoitopäivätuotelaskutus muodostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä ja siitä akuuttipsykiatrian osuus on (41 %), vanhuspsykiatrian (20 %), nuorisopsykiatrian (14 %), oikeuspsykiatrian (11 %), lasten psykiatrian (7 %) ja pitkäaikaispsykiatrian (6 %). Vuoteen 2013 verrattuna suunniteltu hoitopäivälaskutus laskee -3,4 %. Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvät hoitopalvelut on eritelty jäsenkuntakohtaisesti liitteissä 12 ja

27 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Suunniteltu palvelutuotanto kaikille asiakkaille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -5,1 % NordDRG-tuotteet ,5 % -2,5 % Avohoitokäynnit ,5 % -3,7 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,8 % 18,4 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,9 % 39,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,8 % -2,8 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Oma palvelutuotanto ,6 % -0,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -4,6 % NordDRG-tuotteet ,3 % -0,6 % Avohoitokäynnit ,4 % -0,4 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,9 % 10,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,2 % 40,8 % Muu palvelutuotanto ,9 % 11,6 % Ostopalvelut ,3 % -6,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,8 % -4,9 % Palvelusetelit ,1 % -15,5 % Projektituotteet ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % -4,2 % Potilasvakuutus Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,2 % -97,6 % YHTEENSÄ ,4 % -0,2 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % -14,6 % Myynti muille maksajille ,3 % 4,3 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % 38,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja Projektit sekä Kapitaatioperusteisesti veloitettavat erät **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee - 0,8 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -2,8 %. Vuoteen 2013 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 2,7 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,0 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 15 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Terveyskeskuspäivystystoiminta laajenee Lohjan sairaanhoitoalueelle, jossa on suunniteltu tuotettavan vuoden 2015 tuotantosuunnitelman n. 40 % terveyskeskushoitopäivätuotteista ja 12 % terveyskeskuspäivystyskäynneistä. HYKS sairaanhoitoalueen terveyskeskuspäivystystoiminta supistuu suunnitellusti Jorvin päivystyksen otettua osa päivystyskäynneistä erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi. 23

28 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 139,0 milj. euroa. Pääosa (96,4 %) palveluista on HYKS-sairaanhoitoalueen tuottamia. 3.2 Hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn tavoitteet Potilaat pääsevät HUS:iin kiireettömään hoitoon terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetyissä määräajoissa. Hoitoonpääsyn seurannassa on keskeistä terveydenhuoltolakiin perustuvat erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn aikarajat, jotka esitetään lain pykälissä 52 ja 53. Terveydenhuoltolain mukaan henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Terveydenhuoltolain 52 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Terveydenhuoltolain 53 :n mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon yksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut seikat muuta edellytä. Lähetteet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä on vuodessa ollut noin (vuonna 2013 lähetteitä kertyi noin ). Terveyskeskuksista tulevien elektiivisten lähetteiden osuus kaikista lähetteistä on noin 60 % (vuonna 2013, lähetettä). Työterveyshuollon ja yksityissektorin lähetemäärän osuus on noin 35 %. Tämän lisäksi elektiivisiä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä (lääkärin vastaus lääkärille, ilman HUS:n hoitovastuuta) on pyydetty vuosittain Niistä HYKS-sairaanhoitoalueen osuus on noin 85 %. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjen määrä on tasaisesti kasvanut vuodesta Toimintayksiköiden tulee noudattaa kirjausohjeita ja käsitellä lähetteensä alle 21 vuorokaudessa. Valvira on vuosittain huomauttanut HUS:n joidenkin erikoisalojen pitkistä lähetteiden käsittelyajoista. HUS:n vuoden 2014 aikana antamat selvitykset lähetteiden käsittelyajoista eivät tyydyttäneet Valviraa, joka asetti elokuussa HUS:lle uhkasakon ja vaatimuksen, että lähetteiden käsittelyajat tulee saattaa lain vaatimalla tasolle helmikuun 2015 loppuun mennessä (vaatimus koskee myös kiireettömään hoitoon pääsyä). 24

29 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Lähetteiden käsittelyaikoja on saatu jonkin verran lyhennettyä. Lähetteitä, joiden käsittelyaika on yli 21 vuorokautta, oli esim. 2,4 % 1-9/2014 ja 3,1 % 1-9/2013. Käsittelyajoissa on huomattavia sekä sairaanhoitoalueittaisia että erikoisaloittaisia eroja, johtuen osin esim. lähetteiden käsittelyprosesseista eri toimintayksiköissä. Kiireettömään hoitoon pääsy HUS:ssa potilas voidaan useimmiten jo lähetteen perusteella asettaa hoitojonoon, esim. jos potilaalle on lähettävässä yksikössä tehty tarvittavat tutkimukset. Lähete voidaan myös palauttaa hoito-ohjein tai antaa konsultaatiovastaus. Kaikista osastoille hoitoonpääsyä odottaneista potilaista runsas puolet odottaa kirurgista hoitoa (eniten ortopediaan). Valvira on pyytänyt selvityksiä etenkin hoitoonpääsystä silmätaudeille, sillä hoitoonpääsy silmätautien erikoisalalle on vuoden 2014 aikana pysynyt pitkänä. HUS:n tavoitteena on ollut saavuttaa yliopistollisista sairaanhoitopiireistä lyhyimmät kiireettömään hoitoonpääsyn odotusajat/ asukasta. Kiireellinen hoito Potilaat pääsevät kiireelliseen hoitoon päivystyshoidon perusteiden mukaisesti ja potilaan asuinpaikasta riippumatta. Potilaalle annetaan ympärivuorokautisissa päivystyspisteissä lain edellyttämä äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämä välitön arvio tai hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja synnytysten osalta alkaen. Vuoden aikana HUS:n päivystyskäyntien määrä on yhteensä noin (sisältää DRGtuotteina laskutetut käyntituotteet). Päivystyskäyntien kumulatiivinen määrä tammisyyskuussa 2014 on yhteensä noin käyntiä ja se on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt huomattavasti, käyntiä (+ 9,0 %). Päivystyskäyntien määrän kasvu selittyy Jorvin yhteispäivystyksen toiminnan muutoksella. Muutoksen seurauksena noin puolet Jorvin terveyskeskuspäivystyskäynneistä kirjautuu vuoden 2014 alusta lähtien HYKS Medisiinisen- ja Operatiivisen tulosyksikön päivystyskäynneiksi. Vertailukelpoinen päivystyskäyntien kehitys tammi-syyskuussa 2014 oli + 2,0 %, jos Jorvin yhteispäivystyksen toiminnan muutos eliminoidaan luvuista. Erityistason sairaanhoidon järjestäminen Valtioneuvoston erityistason sairaanhoidon järjestämistä ja keskittämistä koskevassa asetuksessa (voimaan 5/2011) säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat siihen erityistason sairaanhoitoon, joka sairauden harvinaisuuden, vaativuuden tai järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten mukaan keskitetään johonkin tai joihinkin yliopistosairaaloihin. Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalle on asetuksella keskitetty 25 sairauden tai vamman erityistason hoito ja tutkimus. 3.3 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntalaissa on määritelty konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. 25

30 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet HUS-konsernin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. tarvittavat toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt sekä toiminnan yhteensovittamistoimenpiteet toteutetaan, 3. talousarviossa varataan resursseja yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, 4. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa, 5. vastuu kunkin sairaanhoitoalueen, muun tulosalueen, liikelaitoksen, taseyksikön ja tytäryhtiön toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä, 6. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä, 7. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät ne tai niiden kustannukset aiheuta häiriöitä HUS-konsernin toiminnalle ja rahoitukselle, 8. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti, 9. korollisen vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua sekä 10. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. Taloussuunnitelmassa esitetään HUS-konsernin toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat strategiset päämäärät, niiden saavuttamisen edellytykset ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa taloudelliset, toiminnalliset ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. HUS:ssa tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä kohteita tuottavuuden parantamisessa HUS:ssa ovat: 1. Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (mm. oikeilla henkilömitoituksilla, joustavilla työajoilla, osaamisesta ja innostuksesta huolehtimalla, kannustimien käytöllä sekä tuottavuuden kasvusta palkitsemisella) 3. Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4. Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut 5. Uudet toimintatavat ja innovaatiot Tuottavuustavoite huomioidaan sairaanhoitoalueilla tuotehinnoissa jäsenkunnille ja muille maksajille. Tuotehintojen nousun on oltava kustannusten nousua pienempi edelliseen vuoteen vertailukelpoisella volyymitasolla. Tukipalveluyksiköille asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu hintatason enimmäismuutos. Talousarvio- ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tuottavuustavoitteet sekä organisatoriset muutokset huomioiden. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. 26

31 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Konserniohjaus HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin (Hallintosääntö ). Kuntalain säädösten mukaisesti HUS-konsernia johtaa valtuuston alaisena kuntayhtymän hallitus. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on määräysvalta, toimivat HUS:n valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on valvoa, että näiden yhteisöjen toimintapolitiikat ovat kuntayhtymän päämäärien ja tavoitteiden mukaiset. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kuntayhtymän toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. strategian ja johtamisjärjestelmän avulla huolehtia konserni- ja omistajaohjauksen toimeenpanosta sekä vastata siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Konsernijaosto Hallitus päätti asettaa tukipalveluyksiköitä ohjaamaan ja valvomaan hallituksen alaisen konsernijaoston. Hallituksen alainen konsernijaosto tekee esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista. Konsernijaosto seuraa, että tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta. 3.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla tarkoitetaan HUS-kuntayhtymän hyvään johtamisja hallintojärjestelmään kuuluvia sisäisiä menettely- ja toimintatapoja. Sisäinen valvonta on osa riskienhallinnan kokonaisuutta ja olennainen osa päivittäistä esimiestyötä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden tavoitteena on; 1) kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen ja edistäminen 2) ohjeiden ja säännösten mukaisesti toiminnan turvaaminen 3) informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistaminen 4) virheiden, erehdyksien ja väärinkäytösten minimointi, ennakointi ja toteaminen 5) varojen ja muiden resurssien huolellisen ja taloudellisen käytön turvaaminen. Riskienhallinnalla luodaan lisäarvoa turvaamalla tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja toiminnan jatkuminen. Riskienhallinta on ennakoivaa ja muutoksiin reagoivaa. Keskeiset toimintaprosesseja ja toimintaympäristöä uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa sekä tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä. Kuntalakiin ( ) on lisätty tarkemmat säännökset kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakiuudistuksen tavoitteena on turvata päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat riskitiedot sekä kannustaa organisaatioita yhtenäisempien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan rakenteiden luomiseen. Valtuusto hyväksyi HUS konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen vastuu on hallituksella ja toimitusjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallintosäännössä on määräykset toimivallasta ja tehtävien jaosta. Riskienhallinnan operatiivinen vastuu on tulosalueiden, tase-, toiminta- ja vastuuyksiköiden, sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen johdolla. Johdon tehtävänä on johtaa, 27

32 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet ohjata ja valvoa vastuualueensa toiminnan onnistumista tässä tehtävässä. Jokainen HUS:n henkilökuntaan kuuluva vastaa riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Riskit liittyvät kaikkeen toimintaan. Osa riskeistä on HUS:n ja HUS-konsernin sisäisiä ja osa ulkoapäin tulevia. Riskienhallinnassa tulee keskittyä olennaisiin ja merkittäviin riskeihin laajaalaisesti, ottaen huomioon mm. toiminnalliset, taloudelliset ja omaisuusriskit. Vakuuttamalla siirretään osa riskeistä osa vakuutusyhtiön kannettavaksi. HUS:n vakuutusturvan ajantasaisuus ja riittävyys tarkistetaan vuosittain tehtävillä vakuutustarvekartoituksilla ja vakuutusturvaselvityksillä. Seuranta kuuluu johtamis- ja hallintojärjestelmään, osaksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä konsernijohto saa käsiteltäväkseen keskeiset tunnusluvut ja seurannassa käytettävät mittarit sisältävät katsaukset. Yhtymähallinnon riskienhallinnan asiantuntijat kokoavat selvitykset riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilanteesta konsernijohtoon määräajoin. HUS:ssa käytössä olevan sähköisen riskienhallintajärjestelmän (HUS-Riskit) kautta on mahdollista tunnistaa ja seurata riskejä sekä muodostaa kokonaiskuva riskienhallinnasta. Suunnittelukaudella pyritään täsmentämään raportointia ja seurantaa koskevia menetelmiä. Sisäisen valvonnan käytäntöjä tehostetaan ja riskien tunnistamisen sekä arvioinnin menetelmiä kehitetään. Tavoitteena on edistää kansallisten standardien mukaisten riskienhallinnan käytäntöjen toteutumista. 3.5 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2013) ja kuntalain (2012) mukaan kuntayhtymän toimintakertomuksessa on annettava selonteko siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla seurantakaudella. Jos kuntayhtymän sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Kuntalain mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta ja siitä syystä tulee sopia seurantaa koskevat menettelytavat. Tämän vuoksi hallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selonteko (vahvistuslausuma) sisäisestä valvonnasta, riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja konsernivalvonnasta. Konserniyhtiöiden tulee raportoida konsernijohdolle merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä (konserniohjeen mukaisesti). Mikäli tilikaudella havaitaan uusia ja merkittäviä riskejä, tulee niistä ja niiden hallintakeinoista raportoida välittömästi valvontavastuussa oleville ja kuntayhtymän johdolle. Kuntayhtymän selonteot korostavat johdon vastuuta sisäisen valvonnasta ja riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta. Selonteon tarkoituksena on myös lisätä johdon ja henkilöstön tietoisuutta sisäisen valvonnan merkityksestä sekä lisätä yleistä luottamusta. Selonteon tulee pohjautua dokumentoituun tietoon. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan selontekoja varten HUS:n toimintayksiköt sekä tytäryhtiöt tekevät itsearvionnit HUS-riskit -järjestelmässä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon laatimisessa käytetään hyväksi kansainvälisesti hyväksyttyä arviointikehikkoa (COSO-ERM), johon arviointikysely perustuu. Konsernivalvonnan selonteon kysely toteutetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen (2013) mukaisesti. Kyselyiden toteuttamisesta ja kokoamisesta vastaavat yhtymähallinnon riskienhallinnan asiantuntijat. 28

33 TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Sisäisen valvonnan selonteon osa-alueet ovat; johtaminen ja hallinto (toimintaympäristö), tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, valvontatoimenpiteet, riskienhallinta, informaatio ja tiedonkulku ja raportointi. Konsernivalvonnan selonteon osa-alueet ovat; toimivalta ja vastuunjako konserniohjauksessa, ohjeiden anto, konsernitavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteutuminen, tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointimenetelmät, keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palveluiden käyttö, sekä riskienhallinta tytäryhteisöissä. Mikäli sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa tai konsernivalvonnassa on havaittu puutteita tai virheitä, on niistä tehtävä lausumassa selkoa ja annettava esitys niiden korjaamisesta. Itsearviointikyselyt toteutetaan sähköisessä riskienhallintajärjestelmässä (HUS-Riskit). Kyselyä kehitetään edelleen. 29

34 TA Talousarvion rakenne ja sitovuudet 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Talousarvioesityksen 2015 vertailupohjana käytetään vuoden 2014 ennustetta ( 7+5 ), joka on laadittu syyskuussa. Kaikessa talousarviomateriaalissa käytetään johdonmukaisesti sekä kuntayhtymätasolla että yksikkötasolla syyskuussa laadittua 2014 vuosiennustetta. Talousarviomateriaalissa esitetty vuoden 2014 ennuste ei sisällä mahdollista potilasvakuutuksen kumulatiivisten varausten kasvua asian keskeneräisyydestä johtuen. Potilasvakuutuskeskuksen hallitus käsittelee asiaa Talousarvion alkuosa koostuu talousarvion laadinnan lähtökohdista, HUS-kuntayhtymän strategisista painopisteistä ja avaintavoitteista sekä toiminnan ja talouden tavoitteista. Lisäksi siinä on esitetty talousarvion rakenne ja sitovuudet sekä tuotteistuksen, hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet sekä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toiminnan ja talouden suunnittelu -osan Tuloslaskelmaosassa esitetään talousarvion laadinnan lähtökohdat ja liitteessä 9 kuntayhtymän yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle Investointiosassa esitetään investointien strategiset tavoitteet, investointisuunnitelman rakenne ja vuosien investointisuunnitelmat tulosalueille. Rahoitusosassa esitetään HUS-kuntayhtymän rahoitustilanne ja rahoitussuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaosassa esitetään henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelma ja henkilöstörakennesuunnitelma ja liitteessä 8 numeerinen henkilöstösuunnitelma. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. HUS-kuntayhtymän talousarvion lisäksi jokainen sairaanhoito- ja tulosalue että tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista suunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. 4.2 Talousarvion sitovuus Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat kuudesta taloudellisesta tavoitteesta. 30

35 TA Talousarvion rakenne ja sitovuudet Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Lähtökohtana on kattaa edellisiltä kausilta kertynyt alijäämä (-2,7 milj. euroa) vuoden Vuodelle 2015 tulostavoite on 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2015 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut: Sitovat nettokulut TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) Toimintakulut korkokulut muut rahoituskulut poistot = Toiminnan kulut muut myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toimintatuotot korkotuotot muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut edellisestä vuodesta 2,3 % 3,7 % 1,2 % talousarviosta 2,5 % Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainauksen muutokset nettomääräisinä

36 TA Talousarvion rakenne ja sitovuudet Liikelaitokset Liikelaitosten sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan tilikauden nollatulos. Liikelaitoksille määritetään lisäksi tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 1,5 4,0 %:n tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu sallittu hintatason muutos-%. Liikelaitokset Sitovat tavoitteet Liikelaitosten talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, joille asetetaan enimmäisnostoraja. Liikelaitokset maksavat peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Liikelaitosten toteutuneen tilikauden yli-/alijäämän käsittelystä päätetään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat hyväksyvät liikelaitosten omat talousarviot, jotka noudattavat HUSkuntayhtymän valtuuston konsernipolitiikkaa ja sen asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhtiöt Tilikauden tulos (1 000 euroa) Tuottavuustavoite Hintatason muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Peruspääo man korko HUS-Apteekki *) 0,0 2,0 % -1,8 % 0,0 3,0 % HUS-Kuvantaminen 0,0 2,0 % 2,2 % 0,0 3,0 % HUSLAB 0,0 2,0 % -0,1 % 0,0 3,0 % Ravioli 0,0 1,8 % 2,5 % 0,0 3,0 % HUS-Desiko 0,0 1,8 % -0,7 % 0,0 3,0 % HUS-Logistiikka *) 0,0 4,0 % -3,6 % 0,0 3,0 % HUS-Servis 0,0 1,5 % 0,3 % 0,0 3,0 % Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2015 talousarviotavoitteeksi 2 %:n tuottavuustavoite. Lisäksi yksiköille asetetaan nollatulostavoite. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite sekä 7 prosentin pääoman tuottotavoite. Tytäryhtiöt Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1 000 euroa) Tuottavuustavoite Pääoman tuottotavoite HUS-Kiinteistöt Oy 0,0 2,0 % Uudenmaan Sairaalapesula Oy 0,0 2,0 % Hyksin kliiniset palvelut Oy positiivinen 7,0 % Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. 32

37 TA Talousarvion rakenne ja sitovuudet Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarviossa vuonna 2015 sitoviksi tavoitteiksi asetettujen tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan määrärahat ja tuloarviot. (1 000 euroina) Sitovuus 1) MÄÄRÄRAHA 2) TULOARVIOT B / N TAE2015 TAE2015 TULOSLASKELMAOSA HUS-kuntayhtymä sitovat nettokulut 2) N Muut rahoituskulut INVESTOINTIOSA HUS:n tulosalueet B Liikelaitokset B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset B Pitkäaikaisen lainakannan lisäys B Pitkäaikaisen lainakannan vähennys B YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha ; B = sitovuus bruttomääräraha 2) Määräraha = HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut (jäsenkuntien maksuosuus lisättynä tilikauden alijäämällä, tilikauden tuloksen ollessa nolla = jäsenkuntien maksuosuus). Kts. sitovien nettokulujen laskentakaava tämän kappaleen alkupuolella olevasta taulukosta HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut. 33

38 TA Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS YLEISPERUSTELUT 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu HUS:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Hoitopalvelujen hinnoittelun perusteista päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. Tavoitteena on aikaisempaa joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuviin muutoksiin. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja yksiköissä. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Kuntia ja muita maksajia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti. Periaate tarkoittaa sitä, että palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotekohtaisten hintojen määrittely perustuu sairaanhoitoalueittain toteutettuun kustannuslaskentaan. Kustannuslaskennan yleiset periaatteet ovat yhteiset koko sairaanhoitopiirissä ja kunkin tuotteen hinnan muodostuminen tehdään yhteisillä periaatteilla. Sairaanhoitoalueiden tuotekohtaiset hinnat vaihtelevat hoidon vaativuustasosta ja potilaiden erilaisuudesta johtuen. Yliopistosairaalassa annettavat hoidot ovat usein vaativampia kuin muissa kuntayhtymän sairaaloissa/yksiköissä annettavat hoitopalvelut, vaikka hoito ryhmittyykin samaan NordDRG-ryhmään. Vuonna 2015 tavoitteena on tuottavuuden parantaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Parantuva tuottavuus ja tehokas kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun sekä palveluiden tuottamisen. Talousarviovuoden 2015 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 2013 ja niitä korjataan talousarviovalmistelun yhteydessä arvioidulla kustannustason muutoksella vuosina 2014 ja 2015 sekä vuosien 2014 ja 2015 toiminnallisilla muutoksilla. Välisuoritelajit, joille HUS:ssa lasketaan yksikkökustannukset, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Sairaanhoitoalueille asetettiin tuottavuustavoitteeksi vuoden 2015 osalta 1,45 % lukuun ottamatta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 0,4 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Suoriteperusteisesti laskutettavissa palveluissa ei huomioida tuottavuustavoitetta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen muutos ei saa ylittää sallittua hintatasonmuutosta, mikä on 1,05 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015, talousarviovalmistelussa sovittujen toiminnallisten muutosten vaikutus, viimeisimmän ennusteen ( 7+5 ) mukainen vuoden 2014 ylijäämä sekä tuottavuustavoite vuodelle Vuosittain toteutettavassa kustannuslaskennassa lasketaan välisuoritteiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset edellisen vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta. Välisuoritehinnoittelussa välisuoritekustannuksia korjataan vastaamaan vastaavien tuotteiden yleistä hintatasoa. Sairaanhoidollisten palveluiden tuotehinnat muodostuvat tuotteille kohdistuvien välisuoritteiden muodostamien kustannusten yhteissummasta. Tuotehinnoissa huomioidaan asetettu tuottavuustavoite. 34

39 TA Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Välisuoritteiden toteutuneet kustannukset v Välisuoritehinnat (Hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, toimenpiteet, laboratorio- ja röntgentutkimukset) 2015 Tuotehinnat (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet) /- Kustannustason arvioitu keskimääräinen muutos -% v ja /- Toiminnalliset muutokset Tuotehinnoittelussa huomioidaan 1-7/ 2014 toteutunut välisuoritekäyttöprofiili ja vuoden 2015 välisuoritehinnat. Lisäksi tuotehinnoista vähennetään sairaanhoitoaluekohtainen tuottavuustavoite. Hoitopalveluiden tuotteistukseen ei esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle 2015, mutta palveluiden hinnoittelua ja laskutusta voidaan soveltaa joustavammin huomioiden kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille on esitetty liitteessä Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalveluille. HUS:n hallituksen ( ) päätöksen mukaisesti ensihoito järjestettiin sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakaantui kolmeen alueeseen. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoito on toiminut kokonaisuudessaan uudistetussa muodossa vuoden 2014 alusta lukien. HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen toiminnalliseen järjestämisalueeseen, jotka ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummi ja Kauniainen) ja Peijaksen alue (Vantaa ja Kerava). Helsingin kaupungin alueella pelastuslaitos on ollut ainoa ensihoitopalvelun sopimuspalveluntuottaja, Jorvin alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Peijaksen alueella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta vastaa lukien HYKS Akuutti tulosyksikön ensihoitoyksikkö, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on tehnyt sopimuksen ensihoitopalveluista Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimus tulee voimaan Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja markkinaoikeuteen, mutta ensihoitopalvelu käynnistyy pelastuslaitoksen johdolla vuodenvaihteessa Lohjan sairaanhoitoalueella sopimus ensihoidon järjestämisestä on Vihdin Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Ensivastetoiminta ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lohjan sairaanhoitoalue myy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ensihoidon vastuulääkärin sekä kenttäjohtoyksikön palveluja, joiden kustannuksista Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osuus on 40 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueella ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Kumppanuus Keski-Uudenmaan 35

40 TA Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut pelastuslaitoksen kanssa jatkuu. Ensihoidon kuluista laskutetaan kunnilta 70 % kapitaatioperusteisesti ja 30 % hätäkeskuksen toteutuneiden tehtävien suhteessa. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoidon palvelut ostetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sairaanhoitoalueen omaa henkilökuntaa ovat 6 ensihoitopäällikköä ja vastaava ensihoitopäällikkö. HUS veloittaa järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Vuoden 2015 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen ensihoidon suunniteltujen kustannusten ja mukaisen asukasluvun perusteella. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteista poiketen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoidon kuntaosuudet vuonna 2015 tasataan muilta osin, paitsi 1,5 milj. euron osalta, jolla Länsi-Uudenmaan sha:een ensihoidon kuntatuloja on kuntayhtymän johtoryhmän päätöksellä vähennetty. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalueella ensihoidon laskutus perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Jäsenkuntakohtaiset ensihoitokustannukset esitetään liitteessä 5. HUS on vastuussa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden sairaanhoitopiirien kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS Akuutti -tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Vuonna 2015 asukaslukuperusteinen maksu on 1,20 euroa/asukas (1,19 euroa/asukas vuonna 2014) ja suoriteperusteinen hälytysveloitus euroa/hälytys (1 120 euroa/hälytys/2014). Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 6. Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuonna 2015 vuoden 2013 toteutuneiden kokonaiskustannusten ja asukasluvun perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat vuoden 2015 alusta HYKS Akuutti tulosyksikön toimintaa. Arvio vuoden 2015 asukaslukuperusteiseksi maksuksi on euroa, josta jäsenkuntien osuus on euroa ( euroa vuonna 2014). Jäsenkunta- ja sairaanhoitopiirikohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 3. HUS:n potilasvakuutuksen kustannukset laskutetaan jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti alkaen. Potilasvahinkolaki edellyttää, että potilasvakuutus on oltava kaikilla terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla. Julkisella sektorilla on sovittu, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ottavat koko julkisen sektorin puolesta potilasvakuutuksen, joka kattaa kaiken potilaan hoidosta mahdollisesti aiheutuvat potilasvahinkolain mukaan korvattavat henkilövahingot, jotka tapahtuvat ko. sairaanhoitopiirin toiminnassa sekä sen jäsenkuntien perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Lisäksi potilasvakuutuksesta korvataan kuntien vammaispalvelulain nojalla tekemät takaisinsaantivaatimukset. Laskutustavan muutos ja potilasvakuutuksen kustannusten käsittely kuntayhtymätasolla selkeyttää sairaanhoitoalueiden toiminnan ja talouden seurantaa, kun potilasvahinkovakuutuksen vaikeasti ennakoitavat kustannukset eivät kohdistu yksittäisillä sairaanhoitoalueille vaan kohdistuvat koko kuntayhtymään. Vuoden 2015 kapitaatioveloitus määritetään potilasvakuutuksen suunniteltujen kustannusten ja mukaisen asukasluvun perusteella. Vuonna 2015 asukaslukuperusteinen maksu on 9,19 euroa/asukas. Laskutus tasataan vuoden lopussa potilasvakuutuksen toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti laskutettava erä lisätään muiden maksajien laskutukseen laskutuskertoimella. Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 4. 36

41 5.3 Kalliin hoidon tasaus TA Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2015 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Tasausjärjestelmän kautta katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista. Kunnilta kannetaan asukaslukuperusteinen maksu, ja 20 % kalliin hoidon kustannuksista (ts. kalliin hoidon tasausrajan ylittävistä kustannuksista) veloitetaan potilaan kotikunnalta. Vuoden 2013 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 43,61 euroa/asukas (2012: 40,10 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina ). Ennakot peritään kunnilta tammikuussa ja tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen tasaus tehdään tammi-kesäkuun tietojen perusteella ja toinen tilinpäätöksen yhteydessä. Tasausten yhteydessä jäsenkunnille lähetetään hyvityslaskut. Kalliin hoidon tasaus on HUS-kuntayhtymän kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Kuntakohtaiset perittävät ennakot esitetään liitteessä Kuntalaskutuskäytäntö Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain ennakkona 1/12 osa jäsenkuntien kanssa tehtyjen maksuosuuksien kokonaissummasta. Kuukausittain perittävää ennakkoa muutetaan, jos kunnan maksuosuutta muutetaan kesken vuotta. Toteutunut palvelujen käyttö laskutetaan palveluiden tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti määriteltyjen tuotteiden käytön ja hinnastossa vahvistettujen sairaalakohtaisten hintojen perusteella. Varsinainen laskutus tasataan neljä kertaa vuodessa palvelujen toteutuneen käytön mukaiseksi. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. Vuoden 2015 alusta potilasvakuutus siirtyy jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi, ja sen osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella. 37

42 TA2015 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon lisäksi koulutus ja tutkimus. HUS toteuttaa koulutustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi ympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Sen lisäksi HUS:ssa koulutetaan jonkin verran mm. sairaaloiden tarvitsemaa tutkimushenkilökuntaa (esim. sairaalakemistit ja - fyysikot). HUS saa valtiolta korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen, mutta sen määrä on jäänyt pahasti jälkeen. Ammattikorkeakoulut korvaavat opiskelijoidensa harjoitteluviikosta aiheutuvia kuluja. Tämän korvauksen kustannuskattavuus ei ole tiedossa. HUS:ssa tehdään erityisesti kliinisen lääketieteen tutkimustyötä. Sen tavoitteena on entistä parempi diagnostiikka ja hoito. HUS:ssa tapahtuva kliininen tutkimus on siten ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon palvelujen lääketieteellisen sisällön kehittämistä. Kliininen tutkimus on välttämätön edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Kehittämistoiminnan tavoitteena on pitää HUS:n toimintaprosessit mm. palvelujen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta parhaina mahdollisina. 6.1 Opetus ja tutkimus Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. HUS:n tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet on määritelty hyväksytyssä strategiassa vuosille Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteet on määritelty hyväksytyssä tutkimusstrategiassa. HUS toimii tutkimuksessa ja opetuksessa tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden tunnistamiseen ja koulutustarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan tutkimuskeskus Soccan siirtyminen osaksi HUS:n organisaatioita tarjoaa uudentyyppisen mahdollisuuden tutkia esim. terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapintaa ja molemmat toiminta-alueet sisältäviä hoitoketjuja. HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tämä päätavoite on Tutkimusstrategiassa vuosille jaettu kuuteen osatavoitteeseen seuraavasti: - HUS:ssa tehtävä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta merkittävää tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita näyttöön perustuvilla toimintatavoilla nojaa tutkimustyön tuomaan tietoon ja pätevyyteen. 38

43 TA Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta - Tutkimuksen eri osa-alueet ovat tasapainossa niin, että perinteisten vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy muillakin tärkeillä alueilla, että uudet nousemassa olevat alat tunnistetaan hyvissä ajoin ja että pitkän tähtäyksen tarpeet osataan ottaa huomioon. - Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. - HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä muut Meilahden alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat harmonisesti toimivan, yhteistä infrastruktuuria käyttävän tutkimusyhteisön (Academic Medical Centre Helsinki, AMCH). - Tutkimustyöhön käytettävien voimavarojen jako perustuu tutkimuksen säännölliseen arviointiin. Tutkimustyön resurssit lisääntyvät yleistä kustannuskehitystä nopeammin. - AMCH kuuluu Euroopassa julkaisujen keskimääräisen viittausluvun perusteella arvioituna viiden ja H-indeksin perusteella arvioituna kymmenen parhaan sekä koko maailmassa viidenkymmenen parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. AMCH:n parhaat tutkimusryhmät ovat ehdotonta kansainvälistä huipputasoa niin, että niistä jonkun havainnot johtavat Nobel-palkintoon ennen vuotta Opetuksen osalta strategian peruslinjauksia ovat - Opetustoiminnan laajuus sovitetaan yhteen työvoimatarpeen kanssa ja sen rahoitus pyritään saamaan kuluja vastaavalle tasolle. - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutuksen sisältöä ja määrää kehitetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa vastaamaan arvioitua tarvetta ja erikoistumiskoulutus mitoitetaan tiedossa olevan poistuman ja tarveanalyysin perusteella niin, että erikoislääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrä vastaa tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarvetta. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa tapahtuu valtakunnallisesti merkittävä muutos, kun sen ohjausvastuu siirtyy opetusja kulttuuriministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle - Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutusta kehitetään yhdessä alan oppilaitosten kanssa tavoitteena parantaa valmistuvien henkilöiden osaamisen työelämävastaavuutta. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus valmistella terveydenhuollon maisterikoulutusohjelmaa yhdessä Vaasan yliopiston kanssa. - HUS:n johdolla laaditaan erityisvastuualueen koulutusohjelma koko terveydenhuoltohenkilöstölle. Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely Valtio korvaa HUS:lle kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Opetuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Aikaisemmin erityisvaltionosuutena myönnetty valtion tutkimuskorvaus muuttui vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi, joka annetaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle. Vuosina Hyksin erityisvastuualueen osuus on 36,4 % kulloinkin valtion talousarvioon sisällytetystä terveyden tutkimuksen määrärahasta. Prosenttiosuus mahdollisesti muuttuu vuodesta 2016 alkaen. 39

44 TA Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä määräraha on 20 milj. euroa (31,3 milj. euroa vuonna 2014), joten Hyksin erityisvastuualueen osuus olisi 7,3 milj. euroa (11,4 milj. euroa vuonna 2014), josta HUS:n osuus olisi arvioltaan noin 6,6 milj. euroa. Valtion tutkimusrahoituksessa on siten tapahtumassa yli kolmanneksen pieneneminen yhden vuoden aikana. Toiminta sopeutetaan määrärahaan vähentämällä aloitettavien tutkimushankkeiden määrää. Alla olevassa taulukossa esitetään korvauksen kehitys HUS:n yliopistosairaalassa viimeksi kuluneelta viideltä talousarviovuodelta (toteutunut talousarvio, TTA), talousarvio vuonna 2014 ja ennuste vuodelle 2015 (talousarvioennuste, TAE). Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen määrän kehittyminen osoittaa, että valtio siirtää opetus- ja tutkimustoiminnan taloudellista vastuuta kunnille. milj euroa TTA 2010 TTA 2011 TTA 2012 TTA 2013 T TAE 2015 *) Valtion korvaus koulutuksesta 19,5 20,2 20,4 20,1 20,7 19,1 Valtion tutkimusmääräraha 13,6 13,6 12,1 10,4 10,4 6,6 Yhteensä 33,1 33,8 32,5 30,5 31,1 25,7 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2014 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2014 Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen kehitys vuosina ja arvio vuodesta 2015 Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta samalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana voitiin. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 8,0 milj. euron suuruinen määräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. Muutos vuoteen 2014 on 1,0 milj. euroa ja siitä 0,5 milj. euroa kohdistuu Biopankkitoiminnan HUS:n osuuteen ja toinen puoli jaetaan yksiköille kohdistetun tutkimusmäärärahan suhteessa HYKS-sairaanhoitoalueen, HUSLAB:in ja HUS-Kuvantamisen kesken. milj. euroa TP 2013 TAE 2015 HUS:n oma tutkimusmääräraha 4,4 7,0 8,0 HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina Tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei uuden lain myötä voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Näistä merkittävimmät ovat HUS:n omistamista tiloista Kiinteistöosakeyhtiö Biomedicum Helsingissä aiheutuvat kustannukset (1,7 milj. euroa), BioMag-laboratoriota ja Suomen molekyylilääketieteen instituuttia koskevista sopimuksista sekä FinPedMed-yhteistyöstä aiheutuvat kustannukset (0,55 milj. euroa), erityisvastuualueen biopankista aiheutuvat kustannukset (0,5 milj. euroa) sekä yhteisistä palveluista (apteekki, kirjallisuus, tietotekniikka, eettiset toimikunnat ja Biomedicumin kunnossapito ja huolto) aiheutuvat kustannukset (0,9 milj. euroa), josta tenure track urajärjestelmästä aiheutuvat henkilöstökulut muodostavat 0,2 milj. euroa. HUS:n omalla rahoituksella on lisäksi tarkoitus kattaa eräisiin tutkimusapurahoihin (esim. Tekes-rahoitus) liittyvät omarahoitusosuudet (0,5 milj. euroa), 40

45 TA Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta keksintöilmoitusten arviointiin ja työsuhdekeksintöihin liittyvä rahoitus (0,1 milj. euroa) ja tutkimusta tukeviin hankkeisiin liittyviä kustannuksia (0,2 milj. euroa). Erityisenä tavoitteena on, että HUS:n tutkijat hakisivat ja saisivat nykyistä enemmän EU:n tutkimusrahoitusta. Näiden hakemusten tekeminen on kuitenkin niin vaativaa, että siihen tarvitaan kokopäiväistä aikaa ja ulkopuolista apua. Vuoden 2015 talousarvioon onkin sisällytetty varaus kattamaan EU- ja muun ulkoisen rahoituksen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia (0,15 milj. euroa). Yhtymähallinnon maksamien tutkimuksen infrastruktuurikustannusten jälkeen toimintayksiköille jaettavaksi jää 2,23 milj. euroa. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKSsairaanhoitoalueelle, HUSLAB:lle ja HUS-Kuvantamiselle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt voivat käyttää tämän osan tutkimusrahoituksesta varsin vapaasti samaan tapaan kuin aikaisemmin käytettiin ns. klinikka-evoa, esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun ne liittyvät tutkimustyöhön. Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 97 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2015 (110 milj. euroa vuonna 2014). Tästä määrärahasta käytetään 71 milj. euroa vuonna lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille (74 milj. euroa vuonna 2014). HUS:n vuoden 2015 valtion tutkimusmäärärahan ja opetusmäärärahan alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) perustuu valtion talousarvioesitykseen ja arvioon määrärahan jakautumisesta yliopistosairaaloiden välillä ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden sisällä sekä arvioon HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden saamasta koulutuskorvauksesta. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina HYKSsairaanhoitoalue / Yliopistosairaala milj euroa TP 2013 ENN 2014 Muutos Muutos % (milj. euroa) TAE 2015 *) TAE ENN 2014 ENN 2014 Valtion korvaus koulutuksesta, ST M 20,1 20,1 20,7 19,1-1,6-7,7 % Valtion tutkimusmääräraha 7,1 8,9 7,9 9,4 1,5 19,0 % Yhteensä 27, ,6 28,5-0,1-0,3 % Muut HUS:n sairaanhoitoalueet (myöntö erillisellä hakemuksella) Valtion korvaus koulutuksesta (Aluehallintovirasto) 2,1 2,1 2,2 1,9-0,3-13,6 % Valtion tutkimus-ja koulutusmääräraha HUS yhteensä 29,3 31,1 30,8 30,4-0,4-1,3 % *) valtion talousarvioesityksen syyskuussa 2014 antamat ennakkotiedot. Täydennetty talousarvio lopulliseen rahoitusmyöntöön perustuen tehdään keväällä Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina Koska tutkimushankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle, arvio kalenterivuosien yli jatkuvan tutkimustoiminnan rahoitukselle lasketaan lineaarisella mallilla toimintavuosittain. Osan tutkimushankkeista ollessa luonteeltaan monivuotisia, vuosittainen rahoitusmyöntö ja rahoituksen käyttö poikkeavat toisistaan. Valtion yliopistollinen koulutuskorvaus ja valtion tutkimusmäärärahan käyttö arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 28,5 milj. euroa. Muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saama arvioitu koulutuskorvaus vuonna 2015 on 1,9 milj euroa. Tarkastettu talousarvio (TA) voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valtionkorvauksen 41

46 TA Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta maksamisesta ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta. Alla olevassa taulukossa esitetään valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle, tuhansina euroina. *) merkityt kuluerät on tarkoitus rahoittaa HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla. Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeita toteuttaville organisaatioille. Rahan käyttöä seurataan toimintokoodeihin, vastuuyksiköihin ja projekteihin perustuvalla tili- ja kirjanpitojärjestelmällä. Vastuu varojen käytöstä, käytön seurannasta ja raportoinnista on kullakin toiminnallisella ja taloudellisella vastuuyksiköllä. 6.2 Kehittäminen Yhtymähallinnon kehittämisyksikkö palvelee tulosalueita. Kehittämisyksikön toiminta perustuu saumattomaan yhteistyöhön HUS:n eri yksiköiden kanssa. Yhtymähallinnon hoitotyön johto koordinoi hoitotyön strategista suunnittelua ja kehittämistä koko yhtymätasolla. Hoitotyön kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategiaan ja toteutuu verkostomaisena yhteistyönä. Kehittämisen tavoitteet Vuonna 2014 on aloitettu työ Lean toimintatapojen tuomiseksi osaksi päivittäistä kehitystyötä. Vuosien aikana koulutamme yhteensä 28 HUS:n sisäistä Lean valmentajaa. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä Lean toiminnan 42

47 TA Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta parantamismenetelmät ovat käytössä 80 prosentissa tulosalueista, ja että HUS on kyseisen toimintamallin soveltamisen suhteen omavarainen. Kehittämisyksikkö tekee läheistä yhteistyötä tietohallinnon kanssa, koska nykyaikaisessa sairaalassa lähes kaikkeen toiminnan kehittämiseen liittyy tietotekniikka. Neljä sähköisen asioinnin pilottia suoritettiin vuonna Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli sähköisen asioinnin kehittämiseksi vuonna Mielenterveystalo-verkkopalvelun mallia laajennetaan ja lisäksi rakenteilla ovat painonhallintatalo- sekä vauvataloverkkopalvelut. Nämä saadaan toimintaan vuonna Yhtenä kehittämistoiminnan strategiakohteena on rakentaa HUS virtuaalisairaalaa osasto kerrallaan, aina hyödyntäen edellisen verkkopalvelun rakenteet ja ideat parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisyksikön tavoitteena on laatia HUS:lle pitkän tähtäimen ehealth-strategia vuonna Kliinisen tietotuotannon tarpeita koordinoidaan ja kehitetään yhdessä tietohallinnon ja taloushallinnon kanssa.. Kliiniseen laatutiedon osalta olemme myös tuottaneet kansainvälistä vertailudataa osana Dr Foster -yhteenliittymää (useiden kymmenien huippusairaaloiden tuloksia vertaileva kansainvälinen yhteisö). Vuonna 2014 on aloitettu tulosyksiköiden tärkeimpien prosessien kuvaus ja mittareiden kehitys. Yleiset prosessikuvaukset on rakennettu, ja vuoden 2015 aikana kuvataan näiden pohjalta 12 tulosyksikön keskeiset prosessit ja niiden toiminnan mittarit. Vuonna 2014 HUS:ssa meneillään olevat kehittämisprojektit on kartoitettu. Laaditun selvityksen pohjalta pyritään maksimoimaan synergia eri HUS yksiköissä tehtävien kehittämisprojektien välillä. Yhdessä potilasjärjestöjen kanssa toimiva potilastukipiste OLKA on auttanut ja neuvonut jo yli 1500 HUS:n potilasta, ja kouluttanut toista sataa potilastukihenkilöä. OLKA jatkaa toimintaansa tärkeänä osana potilaslähtöistä HUS:a. Hoitotyön johdon vastuulla käynnistettiin vuonna 2014 magneettisairaalamallin mukainen kehittämistyö. Työ etenee suunnitelman mukaisesti nykytila-analyysin tuloksen mukaiseen kehittämiseen sekä magneettisairaala-statusta hakevan sairaalan nimeämiseen. Tavoitteena on magneettisairaalamallin mukaisesti kehittää potilaan hoidon tulosten mittaamista, näyttöön perustuvaa toimintaa, henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien parantamista omaan työhönsä ja työyhteisön toimintaan sekä muodostaa toimivat rakenteet moniammatilliseen yhteistyöhön. Kehittämismäärärahan budjettikäsittely Osa HUS-konsernin kehittämistä ovat toiminnankehittämisprojektit. Yhtymähallinto varaa omaan talousarvioonsa vuosittain haettavaksi tutkimus- ja kehittämishankerahaa, jonka tarkoituksena on tukea ja kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa toimintaansa. Valinnassa painotetaan yhteyttä strategian avaintavoitteisiin. Vuodelle 2015 on varattu 0,4 milj. euron määräraha, josta myönnetään erisuuruisia summia HUS:ssa tehtäviin toiminnankehittämisprojekteihin. Määräraha voidaan myöntää enintään 3 vuoden aikana tehtävälle kehittämishankkeelle. Oman rahoituksen lisäksi HUS:n kehittämistoimintaan käytetään ulkoista rahoitusta (esim. STM, Tekes). Arvioitu hankkeiden ulkoinen rahoitus 2015 Arvioitu hankkeiden omarahoitus 2015 YHTEENSÄ 2015 TUTKIMUS KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Arvio HUS:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden ulkoisen rahoituksen (mm. EU, Tekes, Suomen Akatemia) ja niihin liittyvän omarahoituksen osuuksista vuonna 2015, tuhansina euroina. 43

48 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU 7.1 Tuloslaskelmaosa Talousarvion laadinnan lähtökohdat ja tuloslaskelma Talousarviossa asetetuilla tavoitteilla ohjataan HUS-konsernin, sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten, tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden toimintaa ja taloutta sekä toteutetaan strategiaa. Asetettujen tavoitteiden tulee olla selkeitä, kuvaavia, haastavia ja mahdollisimman realistisia sekä määrärahoihin sidottuja. Arviointi- ja laskentakriteereiden tulee olla täsmällisiä ja mitattavissa olevia tai tunnuslukuperusteisia. Hallitus hyväksyi jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet kokouksessa. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2015 talousarviossa olivat 1 471,2 miljoonaa euroa ilman mahdollisia jäsenkuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia ,2 milj. euroa pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia +10,0 milj. euroa sekä vuodelta 2014 siirtyviä toiminnan muutoksia 2,265 milj. euroa. Toiminnallisista muutoksista on kohdistettu 4,0 milj. euroa tietojärjestelmä- ja tietoteknisiin muutoksiin. Jäsenkuntien kanssa sovittuja työnjaollisia muutoksia kertyi kesän ja syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa yhteensä +7,5 milj. euroa. Merkittävimpänä työnjaollisena muutoksena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen osalta Jorvin yhteispäivystyksen siirtyminen HUS:n toiminnaksi (3,6 milj. euroa). Suurin yksittäinen sisäinen rakenteellinen ja toiminnallinen talousarvioesitykseen sisältyvä muutos on HYKS sairaanhoitoalueella Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen loppuvuoden 2014 aikana. Hallitus käsitteli kokouksessaan 2015 talousarvion kuntayhtymätasoisen tavoiteasetannan ja valmistelun yleiset periaatteet sekä taloussuunnitelman linjaukset. Lisäksi hallitus vahvisti yksikkökohtaisen tavoiteasetannan. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite on 1,45 % lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 0,4 %. Liikelaitoksille asetettiin yksilölliset tuottavuustavoitteet (1,5-4,0 %) vaatimuksen ollessa vähintään HUS-tasoinen 1,5%. Tulosalueiden Tietohallinto ja Tilakeskus tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 1,5 %. Tytäryhtiöiden (Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HUS-Kiinteistöt Oy) tuottavuustavoitteeksi vuodelle 2015 vahvistettiin 2,0 %. Lisäksi hallitus käsitteli esitetyt vuosien taloussuunnittelua sekä vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset, joita tarkennettiin ja hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Keskeiset talousarvion valmisteluun vaikuttaneet tekijät ja taustaoletukset - Valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen (ei sisällä lääkäreiden koulutuskorvauksia) ennustetaan laskevan noin 1,3 prosentilla vuoden 2014 tasosta. (rahoituksen yhteismäärä TAE ,4 milj. euroa) - Toimintakuluihin sisältyy erillinen 7,5 milj. euron tutkimusmääräraha 44

49 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Talousarvion laadinnan lähtökohtia: - Henkilöstökulujen arvioitu kustannustason nousu TA TA2015 on yhteensä 1,0 % - Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus on yhteensä +1,0 % - Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksun) 23,50 % maksetuista palkoista vuonna 2015 Huomioiden varhemaksut henkilöstökulujen kustannustason arvioidaan nousevan yhteensä 1,5 %. - Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa. - Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettu kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Liikelaitosten clearingtileille ei lasketa hyvityskorkoarviota, koska korkoarvio on 0 %. Veloituskorkoarviona käytetään 0,5 %:n vuosikorkoa. Vuonna 2015 clearingtilin päivittäiselle saldolle tullaan laskemaan hyvityskorkoa kuukausittain jälkikäteen yhden viikon Euriborkoron mukaisena. Clearingtilin veloituskorko lasketaan kuukausittain jälkikäteen Euribor 1 kk +0,50 % p.a. mukaisena. Peruspääomalle maksettava korko pidetään ennallaan eli 3,0 %:na. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2015 asetetaan vähintään 35 %. Liitteenä 9 ovat HUS-Kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle 2015 Kuntayhtymän tuloslaskelma, sisältäen liikelaitokset Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 ENN 2014 Toimintatuotot ,0 % 0,5 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,4 % -0,5 % Toimintakulut ,0 % 1,5 % Toimintakate ,7 % -12,5 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,6 % 8,2 % Vuosikate ,8 % -14,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % 5,9 % Tilikauden tulos ,5 % 45

50 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 Muutos % TAE 15/ ENN 14 Muutos % TAE 15/ TA 14 Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 2,4 % Muut palvelutulot ,9 % 0,5 % Muut myyntitulot ,0 % 4,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,2 % -2,1 % Myyntituotot ,6 % 2,1 % Maksutuotot ,4 % 2,9 % Tuet ja avustukset ,7 % -9,8 % Muut toimintatuotot ,7 % -5,2 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % 2,0 % Palkat ja palkkiot ,1 % 0,2 % Henkilöstösivukulut ,7 % 0,5 % Henkilöstökulut ,2 % 0,2 % Palveluiden ostot yhteensä ,5 % 7,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,5 % 2,3 % Avustukset ,0 % 1,7 % Muut toimintakulut yhteensä ,7 % 9,7 % Toimintakulut yhteensä ,5 % 2,0 % Toimintakate ,5 % 1,7 % Korkotuotot ,0 % -51,4 % Muut rahoitustuotot ,6 % -16,7 % Korkokulut ,7 % -12,5 % Muut rahoituskulut ,1 % 0,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,2 % 0,6 % Vuosikate ,6 % 1,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % 3,2 % Tilikauden tulos ,5 % Talousarvion toimintatuotot ja -kulut sekä rahoitus- ja pääomakulut Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 77,2 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 15,3 %. 46

51 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,0 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,6 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja - asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,2 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2015 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2015 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELA:n maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen kasvu vuoden 2014 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,5 %:n tuottavuustavoite) on noin 0,5 %. Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 1,0 %:n kustannustason nousu - TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,50%) on budjetoitu 1,04 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2014 talousarvioehdotukseen 2015 on yhteensä 1,0 %. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) 2 % kasvu. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2014 verrattuna 1,2 % ja talousarvioon 2014 verrattuna 0,2 %. 47

52 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 290,3 milj. euroa. Summa on 4,5 % suurempi kuin ennuste 7+5 vuodelle 2014 ja 7,7 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 325,7 milj. euroa, missä on laskua vuoden ennusteeseen -1,5 % ja kasvua +2,3 % talousarvioon 2014 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2014 ennusteesta on yhteensä. 5,8 milj. euroa (10,7 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa), rakennusinvestoinneista johtuvasta kiinteistöveron noususta 1,3 milj. euroa sekä loput koneiden ja laitteiden vuokrien noususta. Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2014 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,5 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2015 arvioitu poistotaso 110,0 milj. euroa nousee 3,2 % vuoden 2014 talousarvioon ja 5,9 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Meilahden peruskorjatun tornisairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2015 on suurin yksittäinen vuonna 2015 poistotasoa nostava investointi. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 olevaa poistosuunnitelmaa. Vuosien taloussuunnitelmat TS suunnittelun taustaoletukset Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 1 % vuodelle 2016 ja Maksutuottojen arvioidaan pienentyvän vuonna %:n, johtuen avohoitopainotteisuuden lisääntymisestä. Vuonna 2017 maksutuottojen arvioidaan pysyvät vuoden 2016 tasolla. Muiden maksajien laskutuksen ennustetaan kehittyvän maltillisesti. Muiden tuottojen kasvuarvio on 1 % vuosittain. Valtion Opetus ja tutkimuskorvauksen käytön arvioidaan pysyvän ennallaan. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan vuonna ,1 % ja vuonna ,2 %. Henkilöstökulujen kustannustason muutos ennustetaan olevan 1,5 % ja muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen peruspalvelujen hintaindeksiennustetta, joka on vuodelle ,5% ja vuodelle ,7%. Muita kuluerään vaikuttavia tekijöitä on mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. 48

53 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Poistotasoiksi taloussuunnitteluvuodelle 2015 ennustetaan 112,2 milj. euroa ja vuodelle ,0 milj. euroa. Poistot perustuvat investointitasoon. Vuosille on sisällytetty strategian mukaisesti vähintään 1,0 prosentin tuottavuuden parantamistavoitteet. (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 Muutos % TAE 15/ ENN 14 Muutos % TAE 15/ TA 14 TS 2016 Muutos % TS 16/ TAE 15 TS 2017 Muutos % TS 17/ TS 16 Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 2,4 % ,0 % ,0 % Muut palvelutulot ,9 % 0,5 % ,9 % ,0 % Muut myyntitulot ,0 % 4,1 % ,1 % ,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,2 % -2,1 % ,0 % ,0 % Myyntituotot ,6 % 2,1 % ,3 % ,4 % Maksutuotot ,4 % 2,9 % ,0 % ,0 % Tuet ja avustukset ,7 % -9,8 % ,6 % ,0 % Muut toimintatuotot ,7 % -5,2 % ,0 % ,0 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % 2,0 % ,3 % ,3 % Toimintakulut yhteensä ,5 % 2,0 % ,1 % ,2 % Toimintakate ,5 % 1,7 % ,4 % ,1 % Korkotuotot ,0 % -51,4 % 500-3,2 % 500 0,0 % Muut rahoitustuotot ,6 % -16,7 % 100 0,0 % 100 0,0 % Korkokulut ,7 % -12,5 % ,3 % ,0 % Muut rahoituskulut ,1 % 0,2 % ,0 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,2 % 0,6 % ,5 % ,0 % Vuosikate ,6 % 1,8 % ,3 % ,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % 3,2 % ,9 % ,5 % Tilikauden tulos ,5 % Investointiosa Investointien strategiset tavoitteet Vuosien investointiohjelmassa painopisteenä on Meilahden alueen kehittäminen, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeeseen varautuminen ja sitä edeltävät investointitarpeet, ja myös Meilahden alueen vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistaminen sekä peruskorjausten jatkaminen. Neljän seuraavan vuoden investointiohjelma on valmisteltu erikoissairaanhoidosta vastaavan nykyisen organisaatiorakenteen näkökulmasta ennakoimatta tässä vaiheessa sote-uudistuksen tuomia muutoksia. Tämän mukaisesti HUS varautuu investointeihin kaikilla sairaanhoitoalueillaan. Meilahden kampusalueen lisäksi strategisesti merkittäviä, edistettäviä hanketarpeita on myös Hyvinkään ja Jorvin sairaaloissa. Vuosina 2015 ja 2016 saadaan käyttöön useita suuria tilakokonaisuuksia, jotka antavat pohjan mm. Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan kehittämiselle osana koko HUS-alueen erikoissairaanhoidon toiminnallisia järjestelyjä. Käyttöönotettaviin tilahankkeisiin sitoutuu suuria laite-, kalusto- ja tietojärjestelmätarpeita lähivuosien aikana. Kaudella aloitettavien uusien investointien avulla HUS lisää kilpailukykyään ja tuottavuuttaan rakenteellisilla ja työnjakomuutoksilla. Toiminnalliset painopistevalinnat ohjaavat vahvasti investointien priorisointia ja keskinäisiä aikatauluja. Tavoitteena ollut yhteensä enintään 500 milj. euron investointiraami kaudelle on jatkossakin suuri haaste. Strategisesti tärkeitä hankkeita Meilahdessa ja Jorvin sairaalassa ja myös muilla sairaanhoitoalueilla joudutaan toistuvasti siirtämään, mikäli seuraavalla budjettikierroksella raamiin ei saada väljyyttä. Investointisuunnitelman valmistelussa on käytetty tietojärjestelmää, joka mahdollistaa hankekohtaisesti investointien taloudellisten ja toiminnan laajuuteen liittyvien vaikutusten analysoinnin. Jokaisesta uudesta suuresta investoinnista lasketaan, miten se lisää palvelujen saatavuutta ja mikä on sen vaikutus vuotuisiin kuluihin ja tuottoihin sekä jäsen- ja muiden kuntien osuuteen kustannuksista. HUS:n investointiohjelma ei perustu pelkästään 49

54 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu hankkeiden taloudellisen kannattavuuden arviointiin, mutta em. laskenta tuo merkittävää lisäarvoa hanketarpeiden priorisointiin. Etusijalla ovat investoinnit, jotka parantavat asiakaskokemusta, edistävät asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa, toiminnan kilpailukykyisyyttä ja yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. HUS investoi vain kohteisiin, joiden käyttötarve, kannattavuus, vaihtoehdot ja erityisesti toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on voitu arvioida luotettavasti. Sote-uudistusta ennakoiden on erityisen tärkeää suhtautua kriittisesti tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Talouden pitkän aikavälin ennakoitavuus ja tasapaino ovat edelleen tärkeä osa HUS:n investointien priorisointia. Investointien määrää ja kuntayhtymän lainasaldon kehitystä ohjataan siten, että omavaraisuusaste pysyy vuosittain tavoitteeksi asetettavalla tasolla. Vuoden 2015 tavoite on vähintään 35 %. Suurella osalla kauden investointitarpeista on selkeitä tuottavuustavoitteita. HUS lisää kilpailukykyään ja vastaa tiukentuviin kuntatalouden haasteisiin kehittämällä Leanmetodeilla palvelujen sujuvuutta mm. investoimalla uusia hoitokäytäntöjä tukeviin tiloihin ja tutkimus- ja hoitoteknologiaan. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytössä pitäminen ja vältetään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan. Suurin kaudella käynnistyvä investointi on Meilahden alueelle suunniteltava Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennus. Sitä edeltää Uusi lastensairaala, joka rahoitetaan pääosin kuntayhtymän ulkopuolisin varoin. Ennen Traumakeskus-Syöpäkeskushanketta Meilahdessa tulee toteutettavaksi useita valmistelevia investointeja, joiden laajuus ja ajoitus tarkentuvat seuraavan investointisuunnitelman yhteydessä. Vastaavasti Uuden lastensairaalan käyttöönoton jälkeen toteutettavat Lastenklinikan uuteen käyttöön kohdistuvat peruskorjaukset varmistuvat hanketasolla vuoden 2015 aikana. Vuosien suunnitelma sisältää näiden projektien rahoitustarpeesta vain osan. Ohjelmasta puuttuvat myös Lohjan sairaanhoitoalueen hanketta lukuun ottamatta kaikki muut psykiatrian tilainvestoinnit; niistä ei talousarviota 2015 valmisteltaessa vielä ole lopullisia tavoitelinjauksia. Lähivuosille suunniteltavia suuria projekteja ovat myös Jorvin sairaalan leikkausosaston ja vuodeosastotornien peruskorjaukset, Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus sekä Syöpäkeskuksen neljän uuden sädehoitoyksikön hanke ja samaan aikaan toteutettava syklotronin hankinta. Kaikkiin toiminnallisiin investointeihin liittyy tuottavuus- ja kehittämistavoitteita, jotka koskevat palvelujen keskittämisestä syntyvien hyötyjen lisäksi tutkimus- ja hoitoprosessien virtaviivaistamista ja mm. resurssien yhteiskäytön ja kapasiteetin käyttöasteen merkittävää nostamista. Suunnitelman rakenne Vuosien uudet ja vuoden 2015 alkaessa keskeneräiset investoinnit muodostavat hankeohjelman, joka esitetään hallintosäännön mukaisesti hallituksen vahvistettavaksi. Ohjelmassa esitetään erikseen HUS-Tilakeskuksen toteutusvastuulla olevat rakennusinvestoinnit, sairaanhoitoalueiden tutkimus- ja hoitolaiteprojektit ja Tietohallinnon tulosalueen investoinnit. Samalla hallitus vahvistaa liikelaitosten suuret investoinnit. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat tulosalueiden eli yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen, sairaanhoitoalueiden ja Tietohallinnon vastuulla olevien investointien yhteismäärä kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit hankekohtaisesti Hallitus vahvistaa talousarvion hyväksymisen jälkeen suurten, kustannusarvioltaan vähintään euron hankkeiden ohjelman ja voi toimintavuoden kuluessa tarkistaa tulosalueiden 50

55 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu investointisuunnitelmaa sen kokonaisraamin rajoissa. Kuitenkin kaikki vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat hankekohtaisesti sitovia. Hallintosäännössä on määrätty viranhaltijat, jotka vahvistavat pienten investointien hankintaohjelmat hallituksen hyväksyttyä niihin käytettävissä olevat euromäärät. Vuosien investointisuunnitelma HUS hakee strategista kumppanuutta ja monipuolista yhteistyötä jäsenkuntien ja erityisvastuualueensa kanssa ja haluaa edistää valtakunnallista rooliaan potilaiden valintamahdollisuuksien kasvaessa. HUS-alueen ulkopuolelta tulevaan kysyntään varaudutaan mm. hankkeiden optimaalisella mitoituksella. Vuoden 2015 talousarviossa on investointeihin varattu koko kuntayhtymässä euroa, josta tulosalueiden osuus on alla olevan taulukon mukaisesti 147 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä noin 19,1 milj. euroa. Neljän vuoden suunnitelmassa on investointeja liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 500 milj. euroa, josta Uuden lastensairaalan rakentamiseen annettavan lahjoituksen osuus on 40 milj. euroa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on lähes 150 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi. Samalla jaksolla on lastensairaalan lisäksi toteutumassa muulla kuin kuntayhtymän omalla rahoituksella HUS:n pysyvään käyttöön tulevia tilahankkeita noin 125 milj. ja uusia käyttökorvaus- tai vastaavina projekteina hoidettavia laitehankkeita noin 38 milj. eurolla. Em. tilahankkeet ovat HUS-Kiinteistöt Oy:n uusi pysäköintilaitos Meilahdessa, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n rahoittama HUSLAB:n uusi toimitalo ja kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rahoittama Hyvinkään sairaalan lisärakennus. Ulkopuolisen rahoituksen projektien sopimukset ja vastuut ratkaistaan aina erillisillä päätöksillä euroina * TAE2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Yhtymähallinto Maa- ja vesialueet yhteensä Osakkeet ja osuudet Muut pitkävaikutteiset ** HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue*** Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue HUS-Tietohallinto*** Tulosalueet yhteensä Liikelaitokset yhteensä Kuntayhtymä yhteensä * valtuuston hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa ** lahjoitus lastensairaalaa varten ***HYKS sisältää 2015 lähtien vuonna 2014 taseyksikkönä toimineen apuvälinekeskuksen; myös Tietohallinto oli 2014 taseyksikkö 51

56 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Meilahden tornisairaalan peruskorjaus ja Meilahden maanalaisten tilojen hanke valmistuvat vuoden 2014 lopulla, mutta niistä aiheutuu kuluja vielä vuonna Suurten valtuuston hyväksymien hankkeiden edetessä niiden kokonaiskustannukset voivat muuttua ja budjetointia voidaan valtuuston päätöksiin perustuen tarkistaa rakentamiskustannusten indeksinousun mukaisesti. Investointisuunnitelma sisältää seuraavat vuoden 2015 alussa kesken olevat valtuuston hankekohtaisesti hyväksymät investoinnit: Meilahden alueen maanalainen huoltopiha 34,0 milj. euroa Meilahden tornisairaalan peruskorjaus 99,0 milj. euroa Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 57,0 milj. euroa Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus 40,0 milj. euroa Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian uudisrakennus 14,8 milj. euroa. Valtuusto on tehnyt vuonna 2013 periaatepäätöksen uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakentamisesta. Hankkeen varsinainen rahoituspäätös esitellään hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen vuonna Investointisuunnitelma sisältää projektille 13,4 milj. euron suunnittelu- ja aloitusvarauksen. Vuonna 2015 suunnitellaan aloitettaviksi uusina, valtuuston nähden sitovina, kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investointeina Syöpäkeskuksen neljän uuden sädehoitoyksikön hanke ja Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus. Sädehoidon hanke esitetään valtuuston hyväksyttäväksi joulukuussa Hyvinkään leikkausosastosta laaditaan keväällä 2015 hankeselvitys ja rahoituspäätös valmistellaan kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen. Naistenklinikan, Lastenklinikan, Jorvin sairaalan ja Hyvinkään sairaalan myöhemmin, vuoden 2015 jälkeen käynnistyvät suuret rakennushankkeet käsitellään seuraavien talousarvioiden yhteydessä. Vuonna 2015 investointimäärä nousee valmistuvista rakennusprojekteista ja niiden laite- ja ICT-varustelusta johtuen noin 166 milj. euroksi. Rakentamisen osuus investoinneista on noin 78 miljoonaa (TA2014 noin 106 milj. euroa). Lisäksi suunnitelma sisältää 13,3 milj. euron lahjoitusosuuden uutta lastensairaalaa varten, sairaanhoitoalueiden laitehankkeita 35,7 milj. ja tietojärjestelmiä ja tietoteknisiä investointeja 20,0 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä noin 19,1 milj. euroa. Investointisuunnitelmaan sisältyy vuosittainen rakennusinvestointien yhteismäärästä laskettu noin yhden promillen varaus hankkeiden yhteydessä tehtäviin taidehankintoihin. Vuonna 2015 varaus on euroa (1,3 ). 52

57 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu 7.3 Rahoitusosa Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirrasta käy ilmi, kuinka suuri alijäämä on, kun toiminnasta saatavasta vuosikatteesta on vähennetty investoinnit. Rahoituksen rahavirrassa esitetään, miten edellä mainittu alijäämä rahoitetaan. Vuoden 2014 talousarviossa rahoituksen rahavirralla katettavan summan arvioitiin olevan 58,6 milj. euroa, mutta katettavan summan ennakoidaan toteutuvan 27,8 milj. euroa pienempänä. Talousarviossa 2014 ennakoitiin pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi 90,0 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan noin 7,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota alhaisempina. Pitkäaikaista lainaa ei nosteta vuonna Tästä johtuen kassan riittävyyden vuoden 2014 lopussa arvioidaan jäävän alle 15 päivän tavoitetason. Omavaraisuusasteen arvioidaan ylittävän vähimmäistavoitteen 35 % vuoden 2014 lopussa. Rahoituslaskelmaennusteen pohjana on käytetty tammi-elokuun 2014 seurantaraportin vuosiennusteen vuosikatetta ja investointimenoja. HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2015 on 55,8 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 166,1 milj. euroa vuonna Vuosien investointimenot sisältävät lahjoitukset lastensairaalan rakentamiseen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot muodostuvat Raviolin laitteiden myynnistä Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:lle. Investointeihin tarvittava rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi pitkäaikaisella lainarahoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi 90,0 milj. euroa vuonna Lainojen lyhennyksiksi arvioidaan 10,2 milj. euroa. Vuoden 2015 lopussa pitkäaikaista lainaa kuntayhtymällä arvioidaan olevan 284,4 milj. euroa. Tarvittaessa otetaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymän strategian mukaisesti suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina Vaihtoehtoisten rahoitusmallien, ml. merkittävät leasing-järjestelyt, arviointi toteutetaan yhtymähallinnon ja investointia esittävän yksikön sekä muiden mahdollisten kuntayhtymän osapuolten välisenä yhteistyönä. Antolainauksen suunnitellut muutokset sisältävät tytäryhtiöille myönnettävät 7,5 milj. euron uudet lainat ja antolainojen lyhennyksiä 2,2 milj. euroa. Elinkeinoverolain (EVL 18 a ) muutoksesta johtuen kuntayhtymän tytäryhtiö HUS-Kiinteistöt Oy nostaa rajatusti uutta pitkäaikaista lainarahoitusta kuntayhtymältä. Yhtiön tarvitsemaa lainarahoitusta hankitaan myös pankeilta ja rahoituslaitoksilta. Kuntayhtymän valtuusto päättää omavelkaisen takauksen antamisesta tapauskohtaisesti tytär-, yhteis- ja osakkuusyhteisöjen pankki- tai rahoituslaitoslainoille. Konsernitiliin kuuluvien suurimpien tytäryhtiöiden talousarviovuoden 2015 konsernitilisaamisten/-velkojen arvioitu muutos esitetään Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. HUS-kuntayhtymällä on meneillään selvitys henkilöstöasuntojen lisäämiseksi ja rakennuttamiseksi. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet suunnitellaan toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. Jätkäsaaren hankkeen kokonaiskustannusarvio on 16,1 milj. euroa. Yhtiön tarvitsemalle HUS-konsernin ulkopuoliselle lainoitukselle haetaan HUS-kuntayhtymän omavelkaista takausta. Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Kassanriittävyystavoite vuoden 2015 lopussa on 15 päivää. Taserakennetta seurataan omavaraisuusasteen avulla. Omavaraisuusasteen tavoitearvoksi vuoden 2015 lopussa on määritelty vähintään 35 %. Rahoitustoiminnan tavoitteena on ylläpitää luotettavaa lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa, suojautua rahoitusriskeiltä, varmistaa edullinen, riittävä ja oikea-aikainen rahoitus sekä sijoittaa likvidit varat turvallisesti ja tuottavasti maksuvalmius varmistaen. Kuntayhtymän lainakanta ja sijoitukset pidetään euromääräisinä. Investointeja varten nostettavat lainat ovat pitkäaikaisia, useita lyhennyksiä sisältäviä lainoja ottaen kuitenkin huomioon rahoituksen saatavuus sekä yhtymän vuosittainen rahoitustilanne. 53

58 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 6947 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Kassan riittävyys, pv 19, Omavaraisuusaste, % 40, Henkilöstösuunnitteluosa Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisessa. Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa käytännön henkilöstötoimenpiteistä, joiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen ja laadukas toiminta. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Lisäksi tulevan vuoden suunnitelmissa näkyy tapahtuva HYKS:n organisaatiouudistus. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelman ja henkilöstörakennesuunnitelman ja liitteessä 8 esitetyn numeerinen henkilöstösuunnitelman. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuonna 2015 avaintavoitteena on edelleen, että henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan. Tavoitteeseen pyrkimiseksi hyödynnetään olemassa olevia tunnuslukuja (esim. henkilötyövuodet, henkilötyövuoden hinta, työssäoloprosentti, suoritteet, hoitoisuusluokitus) ja tehdään niiden perusteella johtamistoimenpiteitä optimaalisen henkilöstöresursoinnin takaamiseksi. 54

59 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu HUS:n tavoitteena on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavaa henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Esimiehet edesauttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, itsensä kehittämisessä ja työssä oppimisessa. Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämissuunnitelmissa on tunnistettu osaamisvajeita ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen toimenpiteitä talousarviokaudelle ottaen huomioon: periaatteet, joilla ylläpidetään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta arviot henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2015 Ydintoiminnan - moniosaaminen Esimiehet, - Henkilöstökoulutukset (kliininen - ikärakenteesta johtuva erityisesti - Sisäisten sijaisten osaaminen, poistuma aiheuttaa lähiesimiehet käyttö hoitoprosessit) ja osaamisvajeita - Seuraajasuunnittelu, tukipalvelujen kehittäminen, - Lean-osaaminen kehityskeskustelut ja toiminnan prosessien osaamiskartoitus vaikuttavuus kehittämisessä - Perehdytys ja työnkierto - Oppilaitosyhteistyö Johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittäminen Tietojärjestelmien hyödyntäminen toiminnan tukena - kustannustietoisuus - tiedolla johtaminen - muutosjohtaminen - henkilöstöjohtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen - uusien ohjelmaversioiden hallinta (Uranus,Kanta, Harpin tuomat ohjelmistomuutokset Esimiehet Esimiehet, koko henkilökunta - Lean-koulutus ja kehittämishankkeet - Esimies- ja johtamiskoulutukset - Talouskoulutus - Esimiesten kehityskeskustelut - Johtoryhmätyöskentely n kehittäminen - Johtamisen arviointi mm. TOB:n perusteella - Taloudellisen tilanteen seuranta - Koulutukset Toimenpiteet Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet - Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet - Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet 55

60 Henkilöstörakennesuunnitelma TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstörakenteen muutostarve Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sisäisen sijaisjärjestelmän toiminnan kehittäminen Toimenpiteet 2015, 2016 ja 2017 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset - arvioidaan henkilöstön tarvetta Johto ja esimiehet Kustannusneutraali kokonaisuutena ja luodaan menetelmät optimaalisen henkilöstörakenteen ja mitoituksen kehittämiselle voimaan tulevan päivystysalueen edellyttämät henkilöstöjärjetelyt - vakinaisen henkilöstön %- osuuden kasvattaminen ja työssäolo-% parantaminen - sovelletun työn mallit - rekrytoinnissa huomioidaan tulevaisuuden osaamistarpeet - Sisäisen työnkierron Johto ja esimiehet sekä Vähentää sijaiskustannuksia kehittäminen henkilöstöjohto oikein käytettynä Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen Yhteiskuntavastuu ja sosiiaalinen työllistäminen - työnjakojen tarkastelu ja tehtäväsiirtojen toteuttaminen sekä tehtäväkuvien määrittely - henkilöstörakenteen arviointi toiminnan muuttuessa (esim. vuodeosastohoidon vähentyessä ja psykiatrian hoitomuotojen muuttuessa) - työvuorosuunnittelun kehittäminen / kustannustietoisuus - vuosilomasuunnittelun nykyistä parempi johtaminen - asetetaan vuosittaiset tavoiteet Posivire Oy:stä palkattavalle henkilöstölle Johto ja esimiehet Johto ja esimiehet Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Talousarvion puitteissa Henkilöstöjohtamisen tunnusluvut 2015 HUS:n vuosien strategiasta nousevat tavoitteet ja painopisteet on koottu v.2015 henkilöstöjohtamisen tunnuslukukorttiin. Tulosalueet ja tukipalveluyksiköt ovat laatineet HUS:n tavoitteiden pohjalta omat tavoitteensa ja kuvanneet ne suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla henkilöstöjohtamisen tavoitteet saavutetaan. 56

61 TA Toiminnan ja talouden suunnittelu Mittarin lähde Tavoite 2013 HUS TP 2013 HUS Tavoite 2014 HUS Tavoite 2015 Henkilötyövuoden hinta (HTV:n keskimääräinen kustannus) HUS-Total Uusi tavoite - Henkilötyövuoden hinta ei nouse vuodesta 2013 vuoteen 2014 yli 1,36 % HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) Työpanos, HTV Hus-Total Talousarvion mukainen Työssäolo % (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) HUS-Total Uusi mittari - 79 % Vuoden 2013 toteuma + 1% Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön % -osuus henkilöstöstä HUS PLUS 11 % 12,30 % 11 % 11 % *Perehdyttämisen toteutuminen TOB 4 3,8 4 4 *Työnantajan suositteleminen (%) TOB 75 % 83 % 85 % 85 % *Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä Vuorovaikutteinen johtaminen HUS-Total 81 % 79,20 % 81 % 81 % * Esimiesindeksi TOB 3,9 3,7 3,9 3,9 *Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 80 % 67 % 80 % 80 % *Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 80 % 71 % 80 % 80 % Henkilöstön osaaminen * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä Henkilöstöjohto 85 % 80,30 % 85 % 85 % TOB 4,2 4,27 4,2 4,2 Työhyvinvointi ja työsuojelu *Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö HUSplus 2 3,3 2 2 *Sairauspoissaolot, pvä/hlö HUSTotal 14 13,7 13,5 13,5 *Työkykyisyys-indeksi TOB 4,1 4,14 4,1 4,1 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2014 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2015 olevan henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2015 budjetoitu (: , Ennuste 2014: ). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 0,3 % vuoden 2014 tammielokuun ennusteesta ja kasvavat 0,6 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2015 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,5 %:n tuottavuustavoite. Tammi-syyskuun tietojen pohjalta laadittu vuokratyövoiman käyttöennuste vuodelle 2014 on noin 10,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 7,5 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttöä on tarkoitus merkittävästi vähentää. Vuokratyövoiman käytön kustannuksista suurin osa kohdistuu Hyksin nuorisopsykiatriaan, HUS:n työterveyshuoltoon, HUS-Kuvantamisen radiologipalveluihin sekä sairaanhoitoalueiden päivystystoimintaan. 57

62 TA2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 8.1 HUS-Apteekki Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUS-Apteekin visio on olla Suomen vaikuttavin sairaala-apteekki. HUS-Apteekin missio on tuottaa parasta palvelua potilaan parhaaksi niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. HUS-Apteekin toimintapoliittiset päämäärät ovat: Lääkitysturvallisuus Turvalliset ja korkealaatuiset lääkehuoltopalvelut yhteistyössä niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin kanssa Vaikuttava, kilpailukykyinen ja tuottava toiminta laatu varmistaen Vuorovaikutteinen työyhteisö Farmasia-alan vaikuttava yhteistyökumppani ja arvostettu työnantaja Korkeatasoinen tutkimusyhteistyö ja opetustoiminta sairaalafarmasiassa Liiketoiminta-ajatus Parasta lääkehuoltoa sekä kliinisen farmasian palveluita potilaan parhaaksi Tuotamme asiakkaidemme parhaaksi lääkehuoltopalveluja ammattitaitoisesti, kustannustehokkaasti ja tuloksellisessa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kliinisten hoitoyksiköiden, perusterveydenhuollon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. HUS-Apteekin erityisrooli HUS-kuntayhtymässä Valvomme lääkelainsäädännön noudattamista Lisäämme lääkkeitä käsittelevän henkilökunnan lääketietoisuutta ja osaamista esim. osastofarmasian avulla Vastaamme HUS-kuntayhtymän lääkevarautumisesta Kilpailutamme HUS hankintarenkaan lääkehankinnat Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Terveysalan viranomaiset ja lääkealan toimijat ovat linjanneet yhteiset tavoitteet lääkepolitiikalle vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa lääkepoliittisten tavoitteiden saavuttamista ministeriön ja sen alaisten virastojen tulossopimusten avulla. Lääkepolitiikka 2020 on osa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa. Väestön ikääntyminen lisää lääkkeiden kulutusta ja huonontaa huoltosuhdetta. Julkinen sektori ponnistelee lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi vähenevin resurssein, mikä edellyttää keskittymistä ydintehtäviin ja prosessien tehostamista. Suomalainen työelämä muuttuu tarvitaan enemmän yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoja. 58

63 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttaa tuoteturvallisuuden lisäksi lääkitysturvallisuus eli se, kuinka lääkkeitä hoitoon liittyvissä prosesseissa määrätään, käsitellään ja käytetään. Lääkkeisiin liittyvistä haitallisista tapahtumista suurin osa on luonteeltaan ehkäistävissä olevia poikkeamia näissä prosesseissa. Koska lääkehoitoa ohjaavat prosessit ulottuvat lääkkeen määrääjästä muun terveydenhuollon henkilöstön kautta aina potilaaseen ja hänen omaisiinsa, on prosessien parantamisen tapahduttava laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. HUS-Apteekilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli lääkehuollon, erityisesti lääkitysturvallisuuteen liittyvien prosessien sekä lääkekustannusten hallinnan kehittämisessä. HUS-Apteekki kehittää voimakkaasti omaa toimintaansa vuonna 2015 prosesseja automatisoimalla ja toimintoja edelleen keskittämällä. Solunsalpaajavalmistukseen liittyvän mahdollisen altistusriskin poistamiseksi on tulevaisuudessa syytä siirtyä potilaskohtaisen solunsalpaaja-annosten käsittelyssä nykyistä laajempaan turvajärjestelmien käyttöön Koneellisen lääkkeiden annosjakelupalvelun kysyntä on vähentynyt, koska useat kunnat ovat muuttaneet pitkäaikaishoidon yksiköitä palveluasunnoiksi. Palveluasuntojen asukkaiden tulee hankkia lääkkeet yksityisapteekista ja kustantaa ne itse. Nykyinen lääkelaki ei mahdollista lääkkeiden myyntiä HUS-Apteekista palveluasuntojen asukkaille. HUS-Apteekki on kyennyt hyvin vastaamaan kesken vuoden osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvuun, rekrytointihaasteista huolimatta. Osastofarmaseutteina on HUS-Apteekin palveluksessa 43 farmaseuttia ja muutama lääketyöntekijä. Osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvu jatkuu edelleen vuonna Henkilötyövuosista noin 27 % muodostuu osastofarmasiapalvelusta. Osastofarmasiapalvelua tuotetaan vuonna 2015 kaikilla sairaanhoitoalueilla sekä Espoon ja Vantaan kaupungeissa. Osastofarmasiapalvelua ostavien osastojen lääkeostot muodostavat n. 50 % konsernin sisäisistä lääkekustannuksista. Meilahden tornisairaalassa pilotoidaan loppuvuodesta 2015 sähköisten lääkekaappien käyttöönottoa kolmella osastolla. Hoitoyksikköön sijoitettu elektroninen lääkekaappi on HUSapteekin varastopiste, jonka lääkkeet ovat apteekin varastoa, kunnes ne otetaan hoitoyksikön käyttöön. HUS-Apteekki täydentää elektronista lääkekaappia järjestelmästä muodostuvan tilauksen perusteella. Osaston lääkekaappi on HUS-Apteekin varastovalvonnan piirissä, jolloin lääkkeiden väärinkäytön mahdollisuus pienenee. Laatutekijöinä potilas- ja lääkitysturvallisuus parantuu sähköisten lääkekaappien myötä, koska lääkkeiden jako- ja antovirheet poistuisivat sekä kirjaamisvirheet vähenisivät. Pilottiprojektissa todennettujen hyötyjen jälkeen sähköisten lääkekaappien käyttöönottoa laajennetaan. Tiivistynyt yhteistyö yliopiston farmasian tiedekunnan kanssa tuo lisää kouluttautumismahdollisuuksia farmaseuttiselle henkilökunnalle. Lisäksi osastofarmasiaosastoilla toteutetaan kehittämisprojekteja. Tavoitteena on, että farmaseutit oppivat tietolähteiden tehokkaampaa hyödyntämistä, heidän lääketietämyksenä paranee, potilaan hoitopolut ovat tiedossa ja potilaan kokonaislääkityksen kriittisiä kohtia osataan arvioida. Tulevaisuudessa osastofarmaseutit voisivat selvittää potilaan tulolääkitystä, osallistua potilaan lääkehoidon rationalisointiin ja optimointiin osastohoidon aikana ja antaa potilaalle lääkeneuvontaa kotiuttamisvaiheessa. Kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa potilaan lääkehoito osastolla moniammatillisena yhteistyönä. HUS-Apteekin kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa lääkehoito potilaiden parhaaksi osastolla moniammatillisena yhteistyönä Automaattisen keräilyrobotin hankintaprojekti on aloitettu. Suunnitelmien mukaan keräilyrobotti olisi tuotantokäytössä syyskuussa Keräily ja varastoautomaatin käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääkitysturvallisuutta. Hanke edesauttaa tehostamaan toimintaa ja 59

64 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Automatisoinnin myötä HUS- Apteekilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sekä solmia uusia yhteistyösopimuksia perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Jäsenkunnista Espoon kaupunki on vuoden 2011 alusta ja Vantaa kaupunki alkaen siirtänyt lääkehuoltopalvelunsa HUS-Apteekille hoidettavaksi. Resurssien yhdistäminen on tehostanut lääkehuollon toimintaa ja edesauttaa HUS-Apteekkia saavuttamaan tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Jäsenkuntien kanssa käydään edelleen neuvotteluita lääkehuoltotoiminnan siirtämisestä HUS-Apteekin toiminnaksi. Tavoitteena on, että HUS- alueella olisi yksi lääkehuoltoa tuottava yksikkö, joka tuottaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkehuoltopalvelut. Tällä tavalla voidaan varmistua potilaan katkeamattomasta lääkehoidosta potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tuo niin taloudellisia kuin lääkitysturvallisuuteenkin liittyviä säästöjä ja parannuksia. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS-Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja koneellisen annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä edellyttäen automaattisen keräilyrobotin käyttöönottoa tavoiteaikataulun mukaan. Lopullista päätöstä mahdollisen integroinnin toteuttamiseksi ei ole vielä tehty, joten talousarviossa tätä ei ole huomioitu. Kunnallisen lääkehuollon hyvän tuottavuuskehityksen turvaaminen edellyttää jäsenkuntien lääkehuollon ja HUS-Apteekin yhteistyön tiivistämistä ja rakenteiden muuttamista. Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen automatisoimalla tuotantoprosesseja edellyttää myös toimintojen keskittämistä riittävän suureksi kokonaisuudeksi. Keskeiset budjettioletukset HUS-Apteekki liikelaitoksen talousarvio on valmisteltu yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Talousarvio 2015 sisältää HUS-Apteekin toimintapolitiikasta ( ) johdetut vuosittaiset tavoitteet. Tuottavuuden kasvutavoitteen +2 % edellytyksenä on kahden henkilötyövuoden sopeutustarve. Teknologiaa hyödyntämällä, prosesseja edelleen kehittämällä ja toimintoja tehostamalla vaikutetaan tuottavuuden suotuisaan kehitykseen myös jatkossa. Tavoiteasetannalla varmistetaan HUS kokonaisuuden ja kokonaisoptimoinnin edistäminen sekä asiakkaan toiminnan tehokas tukeminen. HUS-Apteekin tilikauden 2015 talousarvion tavoitteena on nollatulos. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökulujen kustannusvaikutus +1,0 % ilman varhemaksuja Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 % Uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, tarvetta lainanottoon ei ole. HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Lääkkeiden kahden vuoden välein toistuvan kilpailutuksen tavoitteena on lääkkeiden kustannuskehityksen pitäminen mahdollisimman alhaisella tasolla. HUS Lääkehankinnat on kilpailutettu hankintakaudelle Lääkkeiden ostohinnat ovat vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Tarvittaessa mahdollisten lääkepatenttien rauettua ja geneeristen- ja biosimilaarivalmisteiden tullessa markkinoille, HUS-Apteekki kilpailuttaa kyseiset lääkkeet uudelleen myös hankintakauden aikana. Lääkkeiden kilpailutus 60

65 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat hankintakaudelle aloitetaan alkuvuodesta Kilpailutus tehdään tiiviissä yhteistyössä kliinisten yksiköiden kanssa Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 3,4 % 2,0 % 1,2 % 2,0 % Hintatason muutos-% -1,4 % -3,6 % -2,6 % -1,8 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUS-Apteekille valmistuu uudet maanalaiset tilat Helsingin toimipisteeseen vuoden 2014 lopussa. Aikataulun mukaan tilat valmistuvat loppuvuodesta Investointisuunnitelman mukaan maanalaisiin tiloihin hankitaan automaattinen keräilyrobotti. Keräily ja varastoautomaatin käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääketurvallisuutta. Keräilyrobotti huolehtii lääkkeiden hyllytyksestä, keräilystä ja pakkaamisesta, joten nämä työvaiheet vapauttavat henkilökuntaresursseja. Lääkkeiden vastaanotto, toimitettavien lääkkeiden tarkistus ja inventointi nopeutuu ja helpottuu. Varaston automatisoinnin kokonaisinvestointi on 2 milj. euroa. Investointi on kannattava ja edesauttaa HUS-Apteekkia tehostamaan toimintaansa ja saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Uusien tilojen ja automatisoinnin myötä HUS-Apteekilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sekä solmia uusia yhteistyösopimuksia perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS-Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä edellyttäen automaattisen keräilyrobotin käyttöönottoa tavoiteaikataulun mukaan. Tuottavuustavoitteeseen liittyvä kustannuksien sopeutustarve kohdistuu HUS-Apteekin omiin toimintakuluihin ilman välitettäviä lääkeostoja. Sopeutustarve on kokonaisuudessaan n. 0,2 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus 0,1 milj. euroa (2 htv). Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN Lääketoimitus ,9 % -3,7 % - Lääkevalmistus ,5 % 0,8 % - Solunsalpaajavalmistus ,6 % 0,8 % - Annosjakelupalvelu ,3 % -1,5 % - Osastofarmasiapalvelut ,8 % 2,6 % - Velvoitevarastointipalvelut ,4 % 0,0 % - E-resepti ( läpilaskutus) ,9 % 0,7 % - muut ,0 % -100,00,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,9 % -2,9 % 61

66 8.1.4 Tuloslaskelma TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Talousarvion toimintakulujen ylityksen välttämiseksi talousarvion lääkemyynnin lähtötason tulee olla realistisella tasolla. Talousarvion sisäisen lääkekulutuksen kasvukulman saavuttaminen edellyttää huomattavasti maltillisempaa kulutuksen kehitystä kuin vuonna 2014 on toteutunut. Uusien kalliiden lääkkeiden käyttöä ei talousarviossa ole huomioitu. Ennusteeseen 2014 nähden sisäisen lääkemyynnin talousarvio on 2 % (2,2 milj. euroa) alhaisempi. HUS-Apteekin omien kustannusten hallinta ja hyvä tuottavuuden kehitys mahdollistaa myös jatkossa kilpailukykyisen hinnoittelun. Tuottavuuden seurantaa kehitetään myös tuotevalikoima- sekä vastuualuetasolle. Toimintoja tarkoituksenmukaisesti keskittämällä ja tarkemmalla seurannalla päästään työn kuormituksen oikeudenmukaiseen kohdentamiseen sekä henkilöresurssien oikeaan allokointiin, ottaen tarkemmin huomioon mahdolliset kausivaihtelut jo toiminnan suunnittelussa. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia uusia perusterveydenhuollon asiakkuuksia tai muita ulkoisia asiakkaita. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,9 % -2,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,9 % -2,3 % Toimintakate ,6 % -53,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,3 % 0,4 % Vuosikate ,7 % -71,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % 23,0 % Tilikauden tulos ,5 % -100,0 % Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma, euroa Vuoden 2015 investointiohjelmaan on varattu euroa, josta lääkekeräilyrobotin osuus on euroa. Lääkekeräilyrobotin hankintaprojekti on aloitettu määrittelytyöllä vuonna 2014 ja aikataulun mukaan robotin hankintapäätös on tarkoitus tehdä loppuvuodesta Laitehankinnat kohdistuvat lähinnä osastoille sijoitettavien sähköisten lääkekaappien pilotointiprojektiin. Laitehankinnoissa on huomioitu Helsingin kaupungin mahdollisesta lääkehuollon yhdistämisestä HUS-Apteekkiin aiheutuvat tuotantolaitteiden hankintakustannukset mm. lääkkeiden potilaskohtaiset annosjakelulaitteet. Tietojärjestelmien investointisuunnitelma sisältää ensisijaisesti HUS-Apteekin tuotannon ohjausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Järjestelmää kehitetään yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden sairaala-apteekkien kanssa. Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hanke Lääkekeräilyrobotti Tietojärjestelmät Laitehankkeet Solunsalpaaja valmistusrobotti INVESTOINNIT YHTEENSÄ

67 8.1.6 Rahoitusosa TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. HUS-Apteekki ei tarvitse lainaa suunniteltujen investointien rahoittamiseen vuosina RAHOITUSLASKELMA (1000 ) TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Henkilöstöjohtamisen painopisteenä vuonna 2015 pidetään edellisen vuoden tapaan esimiestyön kehittäminen sekä tukeminen erityisesti muutostilanteissa. Tämä tukee HUS- Apteekin henkilöstöjohtamisen haasteellisimpien tavoitteiden saavuttamista (useat muutosprosessit). Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Työhyvinvoinnin ja johtamisen tavoitteena on parantaa työyhteisön ja henkilöstön työhyvinvointia sekä kehittää johtamista HUS-strategian mukaisesti. Työyhteisön tilan 63

68 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat arviointimittareiden, työilmapiirin ja esimiestyön laadun tulokset saadaan vuosittain työolobarometrimittauksilla. HUS-Apteekin henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on innostava ja motivoiva työilmapiiri, jonka kulmakivinä ovat kehityskeskustelut, yhteinen strateginen päämäärä ja HUS arvojen kunnioittaminen. Kehityskeskusteluilla ja koulutussuunnitelmilla varmistetaan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja henkilöstön pysyvyys. Erityishuomiota kiinnitetään kehityskeskusteluissa sovittujen asioiden toteutumisen seurantaan ja hyödyllisyyden todentamiseen. HUS-Apteekin kehityskeskusteluiden onnistumisen ja hyödyllisyyden tulokset saadaan työolobarometrimittauksesta. Kehityskeskustelujen käyntiasteeseen ja hyödyllisyyden kokemukseen voidaan vaikuttaa HUS:n uuden kehityskeskustelumateriaalin hyödyntämisellä ja esimiesten koulutukseen panostamisella. HUS-Apteekin henkilöstön osaamista kehitetään myös huomioiden tulevat prosessimuutokset. Toimintojen automatisointi edellyttää erilaista osaamista ja kehittämistyön myötä henkilöstön työnkuvat monipuolistuvat. Henkilöstön jaksaminen varmistetaan automatisoimalla rutiinitehtäviä ja siirtämällä asiantuntemusta potilaalle lisäarvoa tuottavaan työhön. Osaavan ja innostavan esimiestyöskentelyn turvaamiseksi HUS-Apteekki hyödyntää HUS-konsernin järjestämiä esimies- ja johtamistaitojen koulutusohjelmia sekä järjestää omia esimiestyön haasteisiin keskittyviä koulutuksia HUS-Apteekin esimiehille. Esimiesten osaamista tuetaan erityisesti muutosjohtamisen osa-alueella. Henkilöstön laadukas perehdyttäminen toteutuu käyttämällä HUS-Apteekin yhteistä perehdyttämisohjelmarunkoa sekä perehdyttämispäivien avulla. HUS-Apteekin omia perehdyttämispäiviä jatketaan 2015 ja perehdyttämisohjelmia päivitetään eri ammattiryhmille soveltuviksi. Yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkitoimintaan kuuluu myös tiivis yhteistyö yliopistojen kanssa ja HUS-Apteekissa on vuositasolla yli kymmenen farmasian alan harjoittelijaa. Lisäksi yhteistyötä on eri työryhmissä sekä opetustoiminnassa. Toimintapoliittisten päämääriensä saavuttamiseksi ja vastatakseen myös tulevaisuuden haasteisiin ja lisätäkseen yhteistyötä myös tieteellisen tutkimuksen merkeissä, HUS-Apteekki liikelaitos perustanut yhdessä Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan kanssa yhteisen toimen, kliinisen opettajan, jonka rahoitus on puoliksi HUS-Apteekin ja puoliksi Farmasian tiedekunnan vastuulla. Kliininen opettaja toimii HUS-Apteekissa asiantuntijatehtävissä sekä pystyy myös toimimaan tieteellisen tutkimuksen ohjaajana ja mentorina. Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa kliininen opettaja on tiiviisti mukana sekä opetustyön suunnittelussa että sen toteuttamisessa. Mahdollisesti kliinisellä opettajalla on myös käynnissä oma tutkimus. HUS- Apteekin tavoitteena on tuottaa vähintään kolme posteria/julkaisua vuodessa. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,0 % 0,0 % Lääkärit ,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,6 % -1,6 % Erityistyöntekijät ,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,5 % -0,5 % 64

69 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,0 % 0,0 % Lääkärit ,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 50, ,6 51,6-2,6 % -1,9 % Erityistyöntekijät 96,6 93,6 94,1 93,6 0,0 % -0,5 % YHTEENSÄ 146,8 146,6 146,7 145,2-1,0 % -1,0 % 8.2 HUS-Kuvantaminen Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Liikelaitoksessa yhdistyy laaja-alainen, ajanmukaisia fysiologisia ja neurofysiologisia toimintatutkimuksia sekä kuvantamismenetelmiä soveltava huippuosaaminen, joka mahdollistaa ainutlaatuisesti potilaan ongelmalähtöisen, yksilöllisen diagnostiikan. Lääkintätekninen palvelutarjonta on asiakaslähtöistä ja kattaa laitteiden koko elinkaaren. Liikelaitos on jatkuvasti kehittyvä, kannustava ja vetovoimainen osaamisen keskittymä. Liiketoiminta-ajatus Liikelaitoksen toiminta-ajatus koostuu kahdesta osa-alueesta; diagnostisista palveluista ja lääkintäteknisistä palveluista. Diagnostisissa palveluissa yhdistyvät yliopistosairaalatasoinen huippuosaaminen, laaja-alaisen toiminnan mahdollistama tehokkuus, saumaton yhteistyö osana potilaan hoitoketjua sekä tutkimusprofiiliin optimoidut ajanmukaiset laitteet. Lääkintäteknisissä palveluissa monipuolinen asiantuntemus ja erikoisosaaminen mahdollistavat parhaan osaamisen laajan laitekannan ylläpitoon ja kehittämiseen sekä hyvän yhteistyön potilas- ja käyttäjäturvallisen toiminnan tukena Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Radiologian vastuualueen toiminta laajenee, sillä Tuusulan kunta ja Porvoon kaupunki ovat päättäneet siirtää perusterveydenhuollon röntgentoiminnot HUS-Kuvantamiselle. Liittymiset kasvattavat natiivi- ja ultraäänitutkimusten määrää. Radiologian palveluiden magneetti- ja tt-tutkimusten kysynnän kasvu on ollut jatkuvaa jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 perusnatiivitutkimusten kysyntä on hieman pienentynyt. Leiketutkimusten saatavuuden varmistamiseksi tutkimuspyyntöjä pyritään ohjaamaan aiempaa suppeampiin mutta silti riittävän laajuisiin tutkimuksiin ja palveluprosesseja tehostetaan. MK-palveluiden saatavuus paranee Malmin uuden sairaalaan avautuessa marraskuun lopulla Porvoossa käynnistyy kiinteä magneetti keväällä 2015, jolloin Porvoosta vapautuvaa rekkakapasiteettia muiden toimipisteiden jonojen purkuun. Meilahdessa aloittaa kolmas etupäivystäjä turvaamaan arki-iltojen päivystyslausuntojen saatavuutta sekä Lasten ja nuorten sairaalan traumapäivystyskuvannan ripeää käynnistymistä. Palveluiden hintataso nousee keskimäärin 2,3 %. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palveluissa ei tapahdu suuria muutoksia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on lisätä PET-tutkimusten määrää kysyntää vastaavasti sekä työaikajärjestelyin että vuoden loppupuolella käyttöön otettavan uuden PET TT-laitteen avulla. Syklotronihankkeen toteuttaminen on aikataulutettu uudelleen kuntayhtymän 65

70 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat rakennusinvestointien aikataulun mukaisesti vuosille Palveluiden hintoja tarkastetaan siten, että hintataso nousee keskimäärin 2,2 %. Kliinisen neurofysiologian tutkimusten kysyntä on kasvanut vuoden 2014 aikana. Toimintaa kehitetään, jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan toivotuissa aikarajoissa. KNF:n osuus epilepsiakirurgiakandidaateille tehdyistä EEG-tutkimuksista nousee entisestään vuonna Vastuualueella tarjotaan kahta uutta palvelua: navigoidulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (ntms) tehtävää puhealueiden paikannusta sekä repetitiivisellä navigoidulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (rtms) tehtävää kroonisen kivun hoitoa. Palveluiden hintoja tarkastetaan siten, että hintataso nousee keskimäärin 1,9 %. Lääkintätekniikan palveluiden läpimenoaikoja kehitetään useiden Lean-hankkeiden avulla. Omalla työllä korvataan enemmän kalleimpia ulkoa ostettavia huoltopalveluja, edullisemmin ulkoa ostettavan työn osuutta lisätään. Palvelussa onnistumista mitataan jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Lääkintätekniikan omien halvimpien tuntilaskutettavien palveluiden hintaa tarkistetaan henkilöstökustannusten kehityksen mukaisesti. Omien palveluiden hintataso nousee keskimäärin 0,3 %. Läpilaskutettavien palveluiden ja varaosien hinnat muuttuvat niiden toimittajien hinnastojen mukaisesti. HUS-Kuvantamisen palveluiden keskimääräinen hintataso vuonna 2014 toteutuneella palveluiden käyttöprofiililla laskettuna nousee keskimäärin 2,2 %. Hintatason nousu sisältää kustannustason kehityksen budjettioletusten mukaisesti vähennettynä liikelaitokselle asetetulla tuottavuustavoitteella. Kaikkien vastuualueiden toiminnallisia prosesseja kehitetään jatkuvasti Lean-menetelmien avulla ottaen keskeisesti huomioon HUS:n ja HUS:n jäsenkuntien kokonaisetu. Keskeiset budjettioletukset HUS-tasolla määriteltyjä talousarvion laadinnan lähtökohtia ovat: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % ) o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen noususta merkittävimmän muutoksen muodostavat HUS:n sisäiset erät, erityisesti tilavuokrien sekä tietohallinnon veloitusten kasvu. Tilakeskuksen veloittamien vuokrien 1,9 milj. euron (19 %) kasvusta pääosa perustuu jo vuonna 2014 osittain toteutettuun vuokran laskennan periaatteiden muutokseen. Tietohallinnon veloitusten kasvu on n. 1,5 milj. euroa (35 %) Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos (t ) *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 2 % 2 % 2 % 0,0 % 0,0 % Hintatason muutos-% -1,2 % 0,5 % 0,6 % 2,2 % 340,0 % 266,7 % Pitkäaikaisten lainojen muutos (t ) ,0 % 0,0 % Peruspääoman korko (3%; t ) ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 66

71 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUS-Kuvantaminen liikelaitokselle on vuodelle 2014 asetettu 2 %:n tuottavuusvaade. Kokonaisuudessaan tämä edellyttää noin 1,9 milj. euron tuottavuuskehitystä. Tavoitteen saavuttamiseksi on valmisteltu useita toimenpiteitä, joilla toimintaa pyritään tehostamaan vaatimuksen mukaisesti. Tavoite Toimenpide Tavoiteltu hyöty (t tai prosessit) ja onnistumisen arviointi Kustannustehokkuus Oman työn tehokkuuden parantaminen Tutkimusten optimointi Tehokkuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Perusterveydenhuollon toiminnan tehostaminen Tilojen ja henkilöstön tehokas käyttö Työn tuottavuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Kustannusten karsinta Työn tuottavuuden parantaminen Työn tuottavuuden parantaminen Työn tuottavuuden parantaminen Laitehankintojen ajoitus ja laitteiden optimointi käyttötarkoitukseensa MK- ja TT-laitteiden käyttöasteiden kasvattaminen, uusien MK-laitteiden tehokas käyttöönotto Suppeiden ja perus MKtutkimusten %-osuuden lisäys suhteessa kaikkiin MK-tutkimuksiin Tutkimusten keskittäminen ja tutkimusmenetelmien optimointi Meilahden sairaalan röntgenin uudelleen organisointi Perusterveydenhuollon hoitajaresurssoinnin optimointi Ei-saapuneiden määrän vähentäminen mm. tekstiviestimuistutusten avulla Sähköisen ajanvarausmahdollisuuden käyttöönotto. Työaikajärjestelyt ja vapautuvien vakanssien täyttö harkiten Laitteiden huoltojen ja korjausten osittainen siirtäminen ostopalveluista omaksi työksi ICT-lähituesta ja toimistokustannuksista karsiminen Kuvien sähköisen välityspalvelun käyttöönotto Lean-projektien entistä tarkempi kohdentaminen ja läpiviennin sujuvoittaminen Hallinnon toiminnan priorisointi, prosessienkehittäminen ja päivittäisjohtamisen tehostaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET YHTEENSÄ t Investointien ja poistojen kasvun hillintä MK- ja TT-tutkimusten saatavuuden parantaminen ja jonotusajan lyhentäminen, vuokrarekan kulujen minimointi MK-tutkimusten saatavuus paranee, alentaa potilaan hoitoketjun kokonaiskustannuksia Tutkimusten saatavuuden parantaminen ja kustannusten kehityksen hillintä Hoitotyön johtamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien optimointi Perusterveydenhuollon hoitajaresurssoinnin optimointi Saapumatta jäävien potilaiden johdosta käyttämättä jäävien tutkimusaikojen ja aineiden määrän vähentäminen Ajanvaraukseen käytettävän työpanoksen ja saapumatta jäävien potilaiden määrän vähentäminen. Henkilöstökustannusten kehityksen hallinta Aikataulu Kevät 2015 Koko vuoden Koko vuoden Kevät 2015 Koko vuoden Kevät 2015 Kevät 2015 Projekti 2015 Koko vuoden Kustannusten karsinta Kevät 2015 Kustannusten karsinta Kevät 2015 Vähentää manuaalista työtä kuvien lähettämisessä ja laskuttamisessa Henkilöstö-, laite- ja tilaresurssien optimointi Mahdollistaa työajan käyttämisen potilastutkimuksiin ja muihin tehtäviin Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät

72 Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuotteet (kaikki maksajat) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 (lkm) ENN 2014 Radiologiset tutkimukset ,7 % 2,3 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Lääkintätekniikan tuntiperusteiset palvelut ,4 % 1,3 % ,4 % 3,7 % ,4 % 10,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 2,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Radiologiset tutkimukset ja palvelut ,3 % 1,7 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset ja palvelut ,2 % 7,5 % Kliinisen neurofysiologian ,8 % 5,9 % tutkimukset ja palvelut Lääkintätekniikan kaikki palvelut ,4 % 6,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,6 % 2,9 % Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,9 % 2,8 % josta jäsenkuntien maksuosuus Toimintakulut ,0 % 3,0 % Toimintakate ,5 % -0,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,6 % 4,8 % Vuosikate ,3 % -1,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 4,7 % Tilikauden tulos Vuosien taloussuunnitelmat on valmisteltu keskitetysti HUS yhtymähallinnossa yleisillä muutosprosenteilla Investointiosa Suurien, vähintään euron laiteinvestointien painopiste on välttämättömissä korvausinvestoinneissa, mutta vuoden 2015 tärkeimmäksi hankkeeksi on priorisoitu uuden PET-TT laitteiston hankinta. Kyseessä on tutkimuskapasiteettia lisäävä tuottavuushanke, jolla turvataan PET-TT -tutkimusten saatavuus. Vuoden 2015 muita tuottavuushankkeita ovat Hyvinkään ja Jorvin sairaalaan tulevien uusien tilojen TT-laitehankkeet. Vähintään euron investointien hankekohtainen suunnitelma vahvistetaan johtokunnassa sen jälkeen kun liikelaitoksen talousarvio on vahvistettu. 68

73 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Pienet, kustannusarvioltaan alle euron investoinnit ovat pääsääntöisesti radiologian vastuualueen natiivi- ja ultraäänilaitteiden hankintoja sekä KFI- ja KNF vastuualueiden pieniä lääkinnällisiä tutkimuslaitehankintoja. Pienissä investoinneissa on myös tietokonetomografialaitteiden siirtokustannuksia sekä kustannuksia Kanta-arkistoon liittymisestä. Investoinnit (1 000 euroina) Investointimeno yhteensä TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vähintään 500 t hankkeet yhteensä Pienet, alle 500 t hankkeet yhteensä INVESTOINNIT YHTEENSÄ Leasingrahoitettavat laitehankinnat Kaikki yhteensä Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 49 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 69

74 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnittelussa ennakoidaan tarvittava henkilöstön määrä ammattiryhmittäin investointisuunnitelmien pohjalta. Henkilöstösuunnittelu huomioi myös tulevien vuosien isoja eläkepoistumia siten, että ajoissa voidaan varautua ja vaikuttaa yhteistyössä oppilaitosten ja yliopiston kanssa opiskelijoiden alalle hakeutumiseen ja kouluttautumiseen. Henkilöstösuunnittelun painopisteenä on pitkän aikajänteen resursoinnin turvaaminen. Liikelaitoksen tuottamien kuvantamispalveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti ja samoin liikelaitoksen toimialue laajenee. Erityisvastuualueiden kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy ja tarve toiminnan resursoinnille syntyy myös tästä yhteistyöstä. Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoitohenkilökunta ,4 % 1,8 % Lääkärit ,8 % 3,2 % Muu henkilökunta ,9 % 1,3 % Erityistyöntekijät ,1 % 2,9 % YHTEENSÄ ,1 % 2,1 % Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoitohenkilökunta ,3 % 1,8 % Lääkärit ,8 % 2,8 % Muu henkilökunta ,0 % -1,3 % Erityistyöntekijät ,3 % 6,4 % YHTEENSÄ ,8 % 1,5 % Henkilömäärän sekä henkilötyövuosien kasvu perustuu toiminnan laajentumiseen alueellisesti, uusiin investointeihin sekä päivystystoiminnan lisääntymiseen. Magneettikuvantamislaitteita on tulossa Porvooseen sekä liikkuvaan kuvantamiseen ja Meilahdessa avataan uusi angiolaboratorio. Hyvinkäälle investoidaan uusi TT-laite. Erityisvastuualueen kanssa yhteistyössä perustetaan yksi radiologian erikoislääkärin vakanssi. Lisäksi liittymisneuvotteluiden myötä on arvioitu henkilöstömäärän lisääntyvän kahdeksalla henkilöllä. Erikoislääkärikoulutus radiologiassa on muuttunut viisivuotisesta kuusivuotiseksi. Nykyisellä koulutusmäärällä ei voida turvata riittävää määrää radiologian erikoislääkäreitä, minkä johdosta erikoistuvien lääkäreiden vakansseja on tarkoitus lisätä viidellä toimintavuoden aikana. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2014 (HTV) ENN 2014 (euroa) TAE 2015 (HTV) TAE 2015 (euroa) (euroa) ENN 2014 (HTV) Hoitohenkilökunta Lääkärit ,7 % -5,7 % Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ ,7 % -5,7 % Vuokratyövoiman tarve on jatkuva radiologipulasta johtuen. Liittymisneuvotteluiden myötä saneluiden kysyntä tulee myös kasvamaan, lisäystarve seuraa tutkimusmäärien kasvua. Toiminnallisesti vuokratyövoiman käyttöä on hankala rajoittaa merkittävästi sen heijastuessa välittömästi lausuntojen saatavuuteen ja tutkimusjonojen pituuteen. 70

75 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.3 HUSLAB Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUSLABin päämääränä on olla diagnostiikan edelläkävijä potilaan parhaaksi. Strategiset päämäärämme ovat Asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen laboratoriopalvelu Korkeatasoinen tutkimus, tuotekehitys ja opetus Tiivistyvä kumppanuus asiakkaidemme kanssa Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Liiketoiminta-ajatus HUSLABin ydintehtävä on tuottaa korkealaatuisia laboratoriopalveluita HUS:n sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa varten. Tarjoamme erikoisanalytiikan palveluita ja asiantuntijakonsultaatioita myös muille sairaanhoitopiireille yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Tuotamme laboratoriopalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakkaiden ominaispiirteitä kunnioittaen. HUSLAB on Suomen johtava kliininen laboratorio. Korkeatasoinen tutkimustyömme ja tuotekehityksemme takaavat asiakaskunnallemme korkeatasoiset laboratoriodiagnostiset palvelut. Pidämme tuotteistuksemme selkeänä ja parannamme edelleen hintojemme kilpailukykyä. HUSLAB on arvostettu ja tavoiteltu työpaikka Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon terveyskeskuksen laboratoriotoiminta liittyy osaksi HUSLABia alkaen. Tämän myötä HUSLAB tarjoaa laboratoriopalvelut kaikille HUS:n jäsenkunnille. Muutos lisää HUSLABin liikevaihtoa n eurolla ja henkilötyöpanosta noin 6 htv:lla. HYKS:n erityisvastuualueella käynnistyy vuonna 2015 biopankki, joka sijoitetaan HUSLABin organisaatioon uudeksi vastuuyksiköksi EVO, tutkimus ja opetus vastuualueelle. Biopankki on HUS:n, Helsingin yliopiston, Carean ja Eksoten yhteishanke. Biopankin omistaja on HUS, mutta kukin osapuoli vastaa omalla osuudellaan biopankin rahoituksesta (HUS 50 %, Helsingin yliopisto 40 %, Carea 6 % ja Eksote 4 %). Biopankin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja jossa kukin osapuoli on edustettuna. Biopankin tehtävät ovat 1) kerätä ja vastaanottaa näytteitä ja niihin liittyviä tietoja, 2) säilyttää näytteitä ja niihin liittyviä tietoja sekä luovuttaa niitä biopankkitutkimukseen ja 3) analysoida, tutkia tai muutoin käsitellä näytteitä. Biopankki julkaisee tietoja säilyttämistään näytteistä, niiden käytöstä biopankkitutkimukseen ja tekemiensä tutkimusten tuloksista. Biopankin tuotot ja kulut on budjetoitu 1 milj. euron suuruisiksi. Suunniteltu henkilötyövuosimäärä on 5. Vuonna 2015 HUSLABin toiminnoista Myrkytystietokeskus ja Kliinisen genetiikan yksikkö siirtyvät HYKS:iin. Myrkytystietokeskus siirtyy Hyksin uuteen Akuutti-tulosyksikköön ja Kliinisen genetiikan yksikön toiminta Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (Kliinisen genetiikan yksikön lääkäriresurssit jäävät kuitenkin HUSLABin alaisuuteen). Näiden yksiköiden siirtojen osalta HUSLABin myyntituotot vähenevät kokonaisuudessaan n. 2,5 milj. euroa ja vastaavasti myös toimintakulut vähenevät n. 2 milj. euroa. 71

76 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Vuonna 2015 HUSLABin merkittävin toiminnan muutos on Meilahden alueelle valmistuvan uuden toimitalon käyttöönotto. HUSLABin Meilahden alueen laboratoriotoiminnoista kaikki lukuunottamatta bakteriologiaa, sairaalanäytteenottoa, verikeskusta ja suurinta osaa patologiasta siirtyvät Haartmaninkatu 3:n tontille valmistuvaan, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamaan ja Helsingin yliopiston rakennuttamaan ja hallinnoimaan uudisrakennukseen. Vuokralle ottajana on HUS, joka jälleenvuokraa toimitilat HUSLABille ja HUS-Kuvantamiselle. Rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja hanke on edennyt ennalta laaditussa aikataulussa. Muutto uusin tiloihin toteutetaan syksyn 2015 aikana ja palvelutuotannon arvioidaan käynnistyvän uusissa tiloissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhoista tiloista luovutaan Meilahden tornisairaalan laboratoriosiivessä, Naistenklinikalla, Lastenklinikalla ja Haartman-instituutissa. Muutto uusiin toimitiloihin aiheuttaa tilapäistä lisätyövoiman tarvetta n euron (8 henkilötyövuotta) verran ja lisäksi ylimääräisiä päällekkäisiä vuokrakustannuksia arvioidaan syntyvän n euroa. Päällekkäiset vuokrat sisältyvät Tilakeskuksen talousarviolukuihin. Kuntalain muutos rajoittaa talousarviovuonna HUSLABin mahdollisuuksia tarjota laboratoriopalveluita HUS:n ja jäsenkuntien ulkopuolisille asiakkaille. HUSLAB on kuitenkin neuvotellut eri sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyön jatkosta Terveydenhuoltolain 44 mukaisten sairaanhoitopiirien välisen työnjakosopimuksen perusteella. Ulkoisen myynnin arvioidaan muutoksista huolimatta ylittävän tason, mutta jäävän vuoden 2014 ennustettua toteumaa alhaisemmaksi. Laajamittainen prosessien parantaminen Lean-menetelmällä jatkuu edelleen. Tavoitteena on kehittää sekä tämänhetkisiä prosesseja että varmistaa toiminnan sujuvuus ja parantuminen siirryttäessä Meilahden sairaala-alueen uuteen toimitaloon vuoden 2015 lopulla. Kehittämiskulttuuria syvennetään koko HUSLABin toiminta-alueella yli laboratoriolääketieteen erikoisalarajojen ja edelleen laajennetaan prosessikehityksen yhteistyötä HUS:n ja perusterveydenhuollon hoitoyksiköiden kanssa. Vuonna 2015 HUSLAB käynnistää myös palvelumuotoiluhankkeita toimintansa asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on kehittää sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten HUSLABilta saamia palveluja. Keskeiset budjettioletukset Talousarvio on valmisteltu konsernin antamien yleisten linjausten mukaisesti. Talousarviovalmistelussa on otettu huomioon liikelaitokselle asetettu 2,0 %:n tuottavuustavoite ja peruspääomalle maksettava korko 3,0 %. Talousarvion 2015 laadinnassa käytettävä palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1,0 % (ilman varhemaksuja). Toimintatuottojen kasvu suhteessa vuoden 2014 talousarvioon on kokonaisuudessaan 0,1 %. Myynti HUS-alueen ulkopuolelle on asetettu haastavalle tasolle vuoden 2015 talousarviossa, huolimatta kuntalain muutosten HUSLABin HUS-alueen ulkopuolista myyntiä merkittävästi pienentävästä vaikutuksesta. Ulkoisia myyntituottoja (sisältäen erityisvaltionosuuden) on vuoden 2015 talousarvioesityksessä nostettu kokonaisuudessaan 2,0 % suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, joka on kuitenkin 1,5 % vähemmän kuin vuoden 2014 ennuste. Toimintakulujen talousarviomuutos on +0,3 %. Myös henkilöstökustannusten nousuksi on tuottavuustavoitteen jälkeen arvioitu +0,3 %. Muiden toimintakuluerien tiliryhmäkohtaiset keskimääräiset muutosprosentit (tuottavuustavoitteiden huomioinnin jälkeen) muodostuivat seuraaviksi: palvelujen ostot -0,5 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat -1,6 % ja muut toimintakulut +9,4 %. Poistobudjetti laskee 0,6 % vuodelle Kustannustason muutoksesta ja tuottavuustavoitteesta johdettu laboratoriotutkimusten hintojen keskimääräinen lasku sisäisille asiakkaille vuodelle 2015 on 0,1 %. Suoritekohtaisten hintojen muutokset perustuvat kustannuslaskentaan. 72

77 8.3.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Hintatason muutos-% 0,8 % 0,3 % 0,7 % -0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUSLABin ulkoisille toimintakuluille on kohdistettu talousarviossa 2,0 %:n tuottavuustavoite. Tuottavuustavoitteen ulkoisiin toimintakuluihin kohdistettu euromääräinen kokonaissäästötavoite on euroa. Laskentaperusteissa on noudatettu HUS-tason talousarvio-ohjeistusta. Tuottavuustavoitteen mittavimmaksi säästökohteeksi on otettu henkilöstökulut. Henkilöstökulujen osalta tullaan keskittymään joustavaan henkilöstön käyttöön ja toimintaa tukevien työaikojen suunnitteluun. Merkittäviä säästötavoitteita kohdistuu myös ulkoisiin palvelujen ostoihin, joissa erityisesti laboratoriotietojärjestelmän uusimisen kautta uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä suhteessa nykyiseen toimintaan. Myös ulkoisten sairaanhoidollisten palvelujen ostoihin tullaan kiinnittämään huomiota. Lisäksi ulkoisissa huolto- ja kunnossapitokustannuksissa uskotaan saavutettavan säästöjä uuden paranevan ja vähemmän huoltotoimenpiteitä vaativan laitekannan myötä. Ulkoisten ainekulujen osalta säästötavoitteet kohdistuvat lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä kalusteostoihin. Tuottavuustavoitteiden toteutumisaste on kuitenkin paljolti riippuvaista tuotantovolyymin kehityksestä. TAVOITE henkilöstökulut TOIMENPIDE Joustava henkilöstön käyttö ja toimintaa tukevat työajat TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA tuottavuustavoite: henkilöstö, euroa HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS AIKATAULU 22 htv palvelujen ostot palvelujen ostot palvelujen ostot ainekulut tuottavuustavoite yht säästöt uudesta laboratoriotietojärjestelmästä säästöt sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa säästöt ulk. huolto- ja kunnossapitopalveluissa (entistä parempi laitekanta) säästöt ulk. lääke- ja hoitotarvikekuluissa ja kalustokuluissa tuottavuustavoite: ulkoiset ATK palvelut, euroa tuottavuustavoite: ulkoiset sairaanhoidolliset palvelujen ostot, euroa tuottavuustavoite: ulkoiset huolto- ja kunnossapitopalvelut, euroa tuottavuustavoite: ulkoiset lääke- ja hoitotarvikekulut ja kalustokulut, euroa säästötavoitteet yhteensä euroa syksy

78 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Fysiologia ,0 % 1,8 % Genetiikka ,8 % -14,0 % Kemia ja hematologia ,6 % 0,0 % Mikrobiologia ,8 % 0,1 % Molekyylipatologia ,6 % 0,4 % Muut tutkimukset ,4 % -7,6 % Näytteenotto ,4 % 1,0 % Patologia ,6 % 1,4 % Verituotteet ,8 % -3,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 0,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Fysiologia ,1 % 5,5 % Genetiikka ,6 % -46,2 % Kemia ja hematologia ,1 % 0,7 % Mikrobiologia ,2 % 0,5 % Molekyylipatologia ,4 % 0,5 % Muut tutkimukset ,7 % -4,5 % Näytteenotto ,8 % 2,4 % Patologia ,0 % 1,0 % Verituotteet ,5 % -1,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,1 % -0,9 % Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,1 % -2,0 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,4 % 0,3 % Toimintakate ,8 % -69,6 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 4,1 % Vuosikate ,6 % -71,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 11,8 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % 74

79 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke Pienet investoinnit Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 HUSLAB uudisrakennuksen laitteet ja kalusteet Muut laitteet ja kalusteet Tietojärjestelmät INVESTOINNIT YHTEENSÄ HUSLABin Meilahden uusi toimitalo valmistuu vuoden 2015 aikana. Uudisrakennuksen erillisinvestointina merkityt laite- ja kalusteinvestoinnit sisältävät tulevien toimitilojen kalustamisen, laboratoriotason välinehuollon vaatimat laitteet sekä liukuhihnajärjestelmän kerrosten väliseen näyte- ja tarvikeliikenteeseen. Uudisrakennuksen analytiikan tarvitsemat muut laiteinvestoinnit tehdään perusinvestointimäärärahoista. Uudisrakennukseen sijoittuva automaation rata sekä analytiikkaan tarvittavat laitteistot uudisrakennuksessa ja aluelaboratorioissa rahoitetaan käyttökorvausmenettelyllä Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat

80 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Rahoitussuunnitelmassa varaudutaan investointien rahoitukseen. HUSLAB liikelaitoksen rahavarojen tilannetta seurataan clearingtilillä, jonka muutokset kirjanpidollisesti on käsitelty ja arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Kun tämä erä on positiivinen, liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrä pienenee ja saamiset kuntayhtymältä vähentyvät. Vastaavasti jos ko. erä on negatiivinen, liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen ennakoidaan kasvavan. Budjetoidut investointimenot ylittävät poistotason talousarviovuonna 2015, jolloin käytettävissä oleva rahavarojen määrä pienenee. Tehtävät investoinnit rahoitetaan clearing-tilin saldolla myös vuosina , eikä pitkäaikaista lainoitusta tarvita. Vuoden 2014 ennusteessa ei ole huomioitu vielä hyvin todennäköistä ja merkittävää sisäisten asiakashyvitysten vuosikatetta pienentävää vaikutusta. Huomioitavaa on myös, että HUSLABin budjetoitu tulos oli poikkeuksellisesti euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tulos on jälleen laskettu nollaan euroon Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyi sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako ovat toimivia. Uudisrakennus muuttaa henkilöstörakennetta, koska toiminnot suunnitellaan prosessilähtöisesti. Synergiaetuja saavutetaan yhdistämällä samoja tekniikoita käyttäviä laboratoriotutkimuksia samaan prosessiin. Tämä mahdollistaa rekrytointien määrän kriittisen arvioinnin ja henkilöstön joustavan käytön. Uudet toimintaprosessit vaativat kyvykkäitä ja osaavia henkilöitä, joita kartoitetaan ja kehitetään Talent Managementilla. Lisäksi esimiesten ja henkilöstön Lean-osaamista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa vahvistetaan ja esimiesten johtamisosaamista kehitetään. Osaamisen kehittämistoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimiesten johtamis- ja talouskoulutuksiin, lean-toiminnan mukaiseen prosessien kehittämiseen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Henkilöstörakennesuunnitelma on muodostettu HUSLABin muutostarpeista, joita on aiheuttanut HYKS:n organisaatiomuutos. Sen seurauksena mm. Kliinisen genetiikan yksikkö ja Myrkytystietokeskus siirtyvät HYKS.in uusiin tuloyksiköihin. Tämän lisäksi HUSLABin henkilöstörakenteeseen vaikuttavat HUS-alueen ulkopuolelle suuntautuvan myynnin todennäköinen vähentyminen, Biopankin perustaminen, Porvoon terveyskeskuslaboratorioiden siirtyminen HUSLABiin sekä uudisrakennuksessa tarvittava työvoimaresurssien lisäys ylimenokauden ajan. Vuoden 2014 talousarviolukujen osalta henkilöstömäärä ja henkilötyövuosiluvut jouduttiin asettamaan osin epärealistisen alhaiselle tasolle. Uudessa vuoden 2015 talousarviossa tämä ongelma on korjattu. Vuodelle 2015 on tulossa lukuisia toiminnallisia muutoksia, jotka henkilöstömäärien ja henkilötyövuosien osalta esitettynä on arvioitu seuraavasti: Henkilöstölisäykset: Porvoon TK laboratorio (hlö lkm 9, htv 6,2), Biopankki (hlö lkm 6, htv 5 ), uudisrakennuksen käynnistämiseen varattu lisähenkilöstöresurssi (hlö lkm 10, htv 8). Henkilöstövähennykset: Hyks-sairaanhoitoalueelle siirtyvät Myrkytystietokeskus (hlö lkm 21, 16 htv) ja kliinisen genetiikan yksiköstä henkilökunta (hlö lkm 9, htv 6,7). 76

81 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoite euromääräisine henkilöstökulusäästöineen kohdistuu ensisijaisesti joustavaan henkilöstön käyttöön ja toimintoja tukevaan työaikasuunnitteluun. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,1 % -0,3 % Lääkärit ,6 % 0,0 % Muu henkilökunta ,0 % 0,5 % Erityistyöntekijät ,7 % 1,0 % YHTEENSÄ ,9 % -0,1 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,3 % -0,4 % Lääkärit ,4 % -1,2 % Muu henkilökunta ,8 % 2,9 % Erityistyöntekijät ,5 % -3,0 % YHTEENSÄ ,7 % -0,2 % HUSLAB ei käytä vuokratyövoimaa vuonna Ravioli Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Asiakastamme kuunnellen innovatiivisesti ja tehokkaasti toimien, maukasta ruokaa sekä korkeatasoista ravitsemushoitoa ammattitaidolla hyvinvointisi tueksi Liiketoiminta-ajatus Ravioli on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. Ravioli on laadukas tutkittuun tietoon perustuvien ravitsemis- ja ravitsemusohjauspalveluiden tuottaja, joka merkittävästi vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja asiakkaiden hyvinvointiin tarjoamalla korkeatasoisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä perusruokavalioiden ja erityisruokavalioiden mukaisia aterioita. Erikoissairaanhoidossa Raviolin osaaminen on osa potilaiden korkeatasoista hoitoa. Liikelaitos toimii elintarvikkeiden hankintayksikkönä. Ravioli myy palveluita HUS-kuntayhtymälle, jäsenkunnille, näiden henkilökunnalle sekä sairaala-alueella vieraileville henkilöille Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Potilasateriamäärät vähenevät edelleen ja samanaikaisesti tilakustannusten osuus Raviolin kustannuksista kasvaa. Omistajakunnat pitävät palveluiden laatua hyvänä, mutta suhtautuvat kriittisesti hinnankorotuspaineisiin. 77

82 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS on mukana Hyvinkään kanssa yhteisesti perustetussa Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:ssä. Yhteiskeittiö peruskorjataan Ravioli Hyvinkään sairaalan ja HUS Logistiikalta vapautuneisiin tiloihin. Laajamittaisen tuotantotoimintansa yhtiö aloittaa helmikuussa Samassa yhteydessä Raviolin Hyvinkään sairaalan yksikkö siirtyy osakeyhtiöön pois Ravioli liikelaitokselta. Cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Tuotantotapaa on testattu ja koekäytetty Ravioli Hyvinkään yksikössä sekä Ravioli Meilahdessa. Meilahden Tornisairaalan käyttöönoton myötä Meilahden alueen ruokapalvelut siirtyvät asteittain keskitettyyn ruoanjakeluun, mikä käytännössä tarkoittaa Raviolin tekemän työmäärän lisääntymistä ja ruoan jakeluun liittyvien tehtävien vähentymistä potilasosastoilla. Uuden lastensairaalan rakennustöiden käynnistyttyä äidinmaitokeskus ja lasten keittiö on siirtynyt väliaikaisiin tiloihin Iho- ja Allergiasairaalaan. Ravioli hoitaa Hyks-alueen äidinmaitotoiminnan lisäksi myöskin Hyvinkään sairaalan äidinmaitotoiminnan. Ravioli hoitaa Jorvin yhteyteen rakennettavan Espoon sairaalan ruokapalvelut keväästä 2016 alkaen. Nykyinen Ravioli Jorvin sairaala peruskorjataan. Peruskorjauksen toiminnallinen suunnittelu on aloitettu ja rakentaminen alkaa keväällä Raviolin kliinisen ravitsemusterapiayksikön tavoitteena on ulottaa vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmän käyttö Syöpätautien poliklinikalle ja päiväosastolle, pehmytosakirurgian poliklinikalle Meilahteen sekä Kirurgiseen sairaalaan, Jorvin sairaalaan sekä mahdollisesti dialyysiosastolle. Vajaaravitsemusriskiseulan soveltuvuus suomalaisille lapsipotilaille on testattu Hyks lastenklinikalla. Tavoitteena on kouluttaa hoitohenkilökunta käyttämään vajaaravitsemusriskiseulaa. Yhteinen vajaaravitsemusriskin prevalenssipäivä toteutetaan Seulontapäivän tavoitteena on seuloa 10 prosenttia enemmän potilaita kuin vuonna Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Raviolille asetettu tuottavuustavoite vuodelle 2015 on 1,8 %. Tuottavuustavoite lasketaan kaikista toimintakuluista. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % ) o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Raviolin kustannustason arvioidaan nousevan 4,3 %, mutta keskimääräinen hinnankorotus on 2,5 %. Tilavuokrien nousu on yli 17 %. Tilavuokrien osuus Raviolin toimintakuluista on 19 %. Ravioli Hyvinkään sairaalan toiminnan siirtyminen Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n hoidettavaksi on suurin yksittäinen muutos Raviolin talousarviossa edelliseen vuoteen verrattuna. 78

83 8.4.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) -1,4 % 2,0 % 2,0 % 1,8 % Hintatason muutos-% -0,5 % 3,1 % 3,1 % 2,5 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- AIKATAUL VAIKUTUS U (htv) VASTUU- HENKILÖ(T) Ravioli pyrkii keskittämään tuotantoa isoihin yksiköihin Ravioli Kirurgisen sairaalan toiminnan muuttaminen Kokonaistehokkuuden takaaminen *2016 Ravitsemispääl likkö Hävikin hallinta koko prosessissa Tuotantopano sten käytön tehostaminen Helsingin alueen toimintojen uudelleen suunnittelu Yhteistyö kliinisten yksiköiden kanssa. Osallistuminen alueellisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin asenteen muokkaamiseksi Tuotantomenetelmän muutos cook and servistä cook and chilliin Kuljetusten ja valmistuksen optimointi Elintarvikekustannusten hillitseminen laatutason pysyessä korkealla. Tavoite Kokonaistehokkuuden takaaminen Kokonaistehokkuuden takaaminen vuoden loppuun mennessä vuoden loppuun mennessä Raviolin päällikkötaso 79

84 Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Asiantuntijapalvelut ,0 % 1,2 % Potilasateriat ,5 % -10,6 % Vauvojen maitovalmisteet ,2 % 0,0 % Henkilöstöateriat ,5 % -6,5 % Opiskelija-ateriat ,5 % -3,5 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,7 % -9,3 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Asiantuntijapalvelut ,4 % 2,7 % Potilasateriat ,7 % -8,7 % Vauvojen maitovalmisteet ,3 % 3,3 % Henkilöstöateriat ,8 % -4,8 % Opiskelija-ateriat ,0 % -1,0 % Kahviomyynti ,1 % 0,0 % Tilaustarjoilut ,3 % 7,4 % Päiväkotiateriat ,7 % -0,9 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % -6,2 % Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,3 % -4,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,3 % -4,5 % Toimintakate ,4 % -19,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,5 % 6,3 % Vuosikate ,7 % -19,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % -2,0 % Tilikauden tulos ,3 % -100,0 % Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma, euroa Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hanke Ravioli Meihden astianpesukoneen uusinta Tietojärjestelmät Laitehankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ

85 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Laitehankinnat sisältävät Jorvin sairaalan peruskorjauksen Raviolille kuuluvat laitehankinnat, kuljetusvaunujen hankinnan Ravioli Meilahteen sekä korvaushankintoja. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy lunastaa Raviolin investointina hankkimat laitteet poistamattomaan hankintahintaan. Arvio lunastushinnaksi on euroa Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy lunastaa Raviolin investointina hankkimat laitteet poistamattomaan hankintahintaan. Arvio lunastushinnaksi on euroa. HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 81

86 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Henkilöstöjohtamisen painopisteet Uusien ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapojen, pääasiallisesti cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät jokaisella organisaatiotasolla osaamisen lisäämistä ja jakamista. Esimiesten osaamiseen panostamalla ja koko henkilöstöä osallistavilla toimenpiteillä pyritään parantamaan työilmapiiriä sekä vähentämään työtapaturmia ja sairauslomia. Toiminnan volyymien muuttuessa on ensiarvoisen tärkeää saada henkilöstöresurssit ja osaaminen oikeisiin toimipisteisiin, sekä pystyä sopeuttamaan henkilöstökapasiteettia palvelutarpeen mukaisesti. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Raviolin henkilökuntaa koulutetaan uusiin ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapoihin, panostetaan perehdytykseen ja tiedon jakamiseen jokaisella organisaation tasolla. Esimiesten osaamiseen panostetaan järjestämällä koulutuksia ja muita yhteisiä tapaamisia. Koko Raviolin henkilöstö osallistetaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Ravioli osallistuu Työterveyslaitoksen koordinoimaan sopuisa työyhteisö- tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ajalla Hankkeessa tavoitellaan epäasiallisen kohtelun nollatoleranssia työpaikalla. Työn tehokkuutta seurataan yksiköittäin. Yksiköiden päälliköt ovat taloudellisessa ja toiminnallisessa vastuussa. Heikoimmin pärjäävien yksiköiden esimiehiä tuetaan ja tarvittaessa toimintoja uudelleen organisoidaan. Mm. vuonna 2016 Kirurgisen sairaalan toiminnot organisoidaan uudelleen Ravioli Meilahden yhteyteen. Ravioli Hyvinkään sairaalan tuotantotoiminta siirtyy Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n hoidettavaksi. Tässä yhteydessä siirtyy Raviolin henkilökuntaan n. 28 henkilöä. Kustannusvaikutus henkilöstökustannuksiin on 1,1 milj. euroa. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,8 % -7,6 % Erityistyöntekijät ,1 % 0,0 % YHTEENSÄ ,7 % -7,2 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,4 % -7,3 % Erityistyöntekijät 12, ,1 % 0,0 % YHTEENSÄ 348, ,8 % -7,0 % 82

87 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat ENN 2014 (euroa) ENN 2014 (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2014 (HTV) ENN 2014 (euroa) TAE 2015 (HTV) TAE 2015 (euroa) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 1, , ,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1, , ,0 % 0,0 % 8.5 HUS-Desiko Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUS-Desikon visiona on terveyden edistäminen turvallisessa hoitoympäristössä kestävästi osana potilaan hoitoprosessia. HUS-Desiko liikelaitos on osaava ja korkeatasoinen palveluyksikkö, joka tuottaa asiakaslähtöistä, laadukasta, oikea-aikaista ja turvallista laitos- ja välinehuoltopalvelua yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelut ovat kilpailukykyisiä ja palvelutuotanto on alan laadukkain, asiantuntevin ja tehokkain. HUS-Desikon palveluyksiköt ja -alueet tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Liiketoiminta-ajatus HUS-Desiko liikelaitos on erikoistunut tuottamaan tuloksellisesti ja asiakaslähtöisesti korkean hygieniatason takaavia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon, vanhuspalveluiden ja suun terveydenhuollon tilojen puhtaanapito- ja ruokahuoltoa avustavia ja muita laitoshuoltopalveluja sekä välineiden puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä toimittamaan valmiita desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Uutena palvelukokonaisuutena tarjotaan potilashuoneiden tarvikkeiden täyttöpalveluja, sairaalasänkyjen vuokraus- ja huolto-, suun terveydenhuollon teroittamis- ja osastojen hoitologistiikkapalveluita. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön vaikuttavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa edistäen hoidon sujuvuutta ja potilasturvallisuutta. Liikelaitos vastaa sterilointipalvelujen tuottamiseen ja sterilointiprosessiin liittyvästä turvallisuudesta. HUS-Desiko liikelaitos osallistuu HUS-kuntayhtymän ja jäsenkuntien saneeraus- ja rakennushankkeiden tilojen ja kalusteiden suunnitteluun ja hankintaan. Lisäksi annetaan lausuntoja tilojen toimivuudesta, puhtaanapidosta, huoltohuoneiden välineistön huoltolaitteista ja hygieenisyydestä. HUS-Desiko liikelaitoksen asiakkaita ovat HUS:n tulosalueiden, taseyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi HUS-konsernin jäsenkuntien sairaanhoidolliset yksiköt ja muut ulkoiset asiakkaat. Yhteistyö ervan kuntien välinehuollon ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa on suunnitelmallista Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Liikelaitoksen palveluiden tuotantotoiminnassa, työmenetelmien valinnassa ja infektioiden torjuntatyössä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 83

88 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Potilaiden hoitoympäristön turvallisuus ja työntekijöiden työturvallisuuden ylläpitäminen ja riskienhallinta on osa päivittäistä työtä. Moniresistenttien mikrobien yleistymisen ehkäisemiseen osallistutaan riittävillä laitoshygieniapalveluilla, laadukkaalla välinehuollon yhteisesti järjestetyllä toiminnalla ja ammattitaitoisella henkilökunnalla leikkausosastojen välinehuollon lähipalvelut turvaten. Infektioiden torjuntatyöhön ja erityistason desinfektiotehtäviin osallistutaan osaavan infektiotorjuntatiimin tuottamin erityispalveluin. Jäsenkuntien kanssa välinehuoltotoiminnan järjestämistä HUS-Desikon tehtäväksi jatketaan. Välinehuollon erityisvastuualueen välinehuollon järjestämisessä edetään alueellisen yhteistyön lisäämiseen ja pienten välinehuoltoyksiköiden järjestämiseen suurempiin yksiköihin. HUS-Desikon toimialueella Jorvin päivystysrakennuksen välinehuoltokeskus otetaan käyttöön ja sen kapasiteettia hyödynnetään laajasti. HUS-Desikon Meilahden välinehuoltokeskus keskittyy palvelemaan Meilahden erityistason välinehuoltoa ja tarjoaa palveluitaan kampusalueen toimijoille. Laitos- ja välinehuoltopalveluiden tuottamista Lohjan, Porvoon, Hyvinkään ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueille jatketaan tarjoten palveluita ao. alueiden lähiympäristöön. Laitoshuoltopalveluiden tuottamisesta Hyvinkään Sairaalanmäen tuleviin yksiköihin on vielä keskustelussa. Espoon ja Jorvin sairaalan laitoshuoltopalveluiden tuottamisen suunnittelu aloitetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Meilahden Tornisairaalan laitoshuoltopalvelutuotanto uudistetaan vastaamaan tulosyksiköiden tarpeita. Sairaalasänkyjen vuokraus- ja huoltopalvelu käynnistetään aluksi Meilahden tornisairaalaan. Palvelu laajentamissuunnittelua jatketaan tulevan Lasten ja Espoon sairaalan yhteyteen. Raviolin kanssa yhteistyössä tuotetaan osastoille Cook & Chill palvelua ja Uudenmaan sairaalapesulan kanssa pesulatilaus ja tekstiilihuoltopalvelua. Toiminnan keskeiset muutokset: Meilahden tornisairaalan käyttöönotto lisää henkilötyövuosia noin sekä toimintakuluja ja tuottoja kaikki lisäpalvelut huomioiden noin euroa käyttöönoton ajankohdasta riippuen. Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus uusi palvelukonsepti lisää toimintakuluja ja tuottoja noin euroa. Potilashuoneiden täyttöpalvelu uusi palvelukonsepti lisää toimintakuluja ja tuottoja noin euroa. Jäsenkuntayhteistyön lisääntyminen välinehuollossa parantaa kannattavuutta noin euroa ja välinehuoltokeskusten kapasiteetin käyttöastetta + 4 %. Toiminnan volyymin kasvu lisää henkilötyövuosien määrää kahdella. Muut toiminnalliset muutokset ja vuoden 2014 aikana asiakkaiden kanssa sovitut palvelut lisäävät talousarvion henkilötyövuosia noin kahdeksalla. Sairaalan laitos- ja välinehuolto nähdään yhteiskunnallisesti tärkeänä osaamisalueena potilasturvallisen hoitoympäristön ja käyttötarkoituksenmukaisten välineiden asiantuntijatuottajana. Ammattialan koulutus on kehittynyt tuottamaan sairaaloihin desinfektion ja steriloinnin osaajia kaikkiin niihin yksiköihin joissa ao. toimintoja tuotetaan. 84

89 Keskeiset budjettioletukset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus on + 1,0 % (0,4 % ) o Henkilösivukulu -% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa HUS-Desikon menoerät suhteessa vuoden 2014 ennusteeseen Henkilöstökulut + 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä 3,5 % Tarvikehankinnat yhteensä + 2,6 % Muut toimintakulut yhteensä + 2,7 % Poistot + 41,3 % Peruspääomalle maksettava korko pysyy ennallaan eli 3 % Kokonaisuutena HUS-Desikon toimintakulut ja poistot yhteensä kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 1,6 % ja vuoden 2014 talousarviosta 1,8 %. Toimintatuotot kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 0,4 % ja vuoden 2014 talousarviosta 1,8 % Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 3,2 % 2,0 % 2,0 % 1,8 % -10,0 % -10,0 % Hintatason muutos-% 2,7 % -0,6 % -0,4 % -0,7 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 85

90 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) AIKA- TAULU VASTUU- HENKILÖ(T) Laitoshuollon palvelutuotannon tehostuminen Välinehuoltokeskusten kapasiteetin käyttöaste kasvaa Laitoshuollon tuotanto suhteessa resursseihin kasvaa +1,8 % (ml. Meilahden tornisairaalan käyttöönotto) suunnittelupäällikkö Lisääntyneen jäsenkuntamyynnin ansiosta välinehuollon kapasiteetin käyttöaste kasvaa 4 % toimitusjohtaja Ergonomiasta huolehtiminen, työturvallisuuskatsaukset ja tapaturmista oppiminen henkilöstöpäällikkö Nuorisotakuun hyödyntäminen ja henkilöstön palkattomat lomat henkilöstöpäällikkö Työtapaturmien ehkäisy Henkilöstökulujen vähennys Yhteensä Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Laitoshuollon palvelut asiakasyksiköissä ,5 % 1,1 % Laitoshuollon perussiivoukset ja erikoisikkunat ,0 % 0,0 % Laitoshuollon erikseen tilattavat palvelut ,5 % -78,2 % Ruokahuoltoa avustavat tehtävät ,9 % 1,2 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus ,0 % 0,0 % Potilashuoneiden täyttöpalvelut ,0 % 0,0 % Välinehuoltopalvelut asiakasyksiköissä ,6 % -3,9 % Välinehuoltopalvelut välinehuoltokeskuksissa ,7 % 0,8 % Välinehuollon erikseen tilattavat palvelut ,0 % -97,8 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % 3,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Laitoshuollon palvelut asiakasyksiköissä ,0 % 1,0 % Laitoshuollon perussiivoukset ja erikoisikkunat 168 0,0 % 0,0 % Laitoshuollon erikseen tilattavat palvelut ,8 % -24,4 % Ruokahuoltoa avustavat tehtävät ,2 % -1,5 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus 306 0,0 % 0,0 % Potilashuoneiden täyttöpalvelut 55 0,0 % 0,0 % Välinehuoltopalvelut asiakasyksiköissä ,2 % -4,3 % Välinehuoltopalvelut välinehuoltokeskuksissa ,4 % 1,6 % Välinehuollon erikseen tilattavat palvelut ,0 % -81,3 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % 0,2 % 86

91 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,8 % 0,4 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,8 % 1,4 % Toimintakate ,8 % -53,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,5 % 1,0 % Vuosikate ,8 % -57,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % 41,3 % Tilikauden tulos ,9 % -100,0 % Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma sisältää palvelutuotannon kannalta tärkeitä laiteinvestointeja sekä toiminnallisia muutoksia tukevia hankintoja, kuten Meilahden tornisairaalan ja Jorvin sairaalan laitos- ja välinehuollon sekä sänkyvaraston varustaminen. Jäsenkuntayhteistyöhön liittyviä laitehankintoja tehdään tarvittaessa. 87

92 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke Investointimeno yhteensä TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Yhdistelmäkoneet 2-3 kpl Apuvälineiden sairaalapesukone Sairaalasängyt ja patjat Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, Espoo Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, HUSLAB Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, LNS Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, laitoshuollon laitehankinnat ja ensikalustus Jorvin päivystysrakennuksen laitoshuollon laitehankinnat ja ensikalustus Höyryautoklaavi, 12-korin, höyrykäyttöinen, Jorvin päivystysrakennuksen höyryn kehitin välinehuollon laitehankinnat ja ensikalustus Sairaalavälineiden pesukoneet (ei kuivaava) Jäsenkunnan välinehuollon laitteiden lunastus ja uudelleen sijoitus Sairaalaväl. kuivaava pesukone Matalalämpösterilointilaite, plasma Ultraäänipelulaite, desinfioiva Matalalämpösterilointilaite, eto Vaunujen pesukone Pesuaineen jakelujärjestelmä Gemini kehittäminen;opera/gemini integraatio; RFID tunnistus ja laitoshuollon ratkaisu

93 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset-erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset-erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstöjohtamisen pääpaino on palveluliiketoiminnalle tärkeissä henkilöstökysymyksissä. Tavoitteena on osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Esimiehiä tuetaan työyhteisön hyvinvointikysymyksissä ja rekrytoinneissa. Suunnitelmavuosien muutokset perustuvat asiakkaan toiminnan ja myyntivolyymin muutoksiin, joita muodostuu myös kesken vuotta. Esimiesten henkilöstöjohtamisen vaikuttavuutta ja kustannustietoisuutta kehitetään organisaatiorakenteen vastuuyksikkömuutoksella. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen ja ammattitaidon vahvistaminen ja asiantuntijuus. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta ja siten henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimivaa. Henkilöstön eläköityminen lisääntyy merkittävästi vuodesta 2016 alkaen. Vaihtuvuutta ehkäistään oppisopimuskoulutuksella, oppilaitos- ja verkostoyhteistyöllä sekä nuorisotakuulla ja sosiaalisella työllistämisellä. Palvelujen yhdistäminen, prosessien kehittäminen ja tilaratkaisut vaikuttavat henkilöstön resursointiin. 89

94 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Henkilömäärä ja henkilötyövuodet kasvavat asiakkaan toiminnallista muutoksista johtuvan palvelutuotantotarpeen kasvamisen myötä. Merkittäviä palveluiden laajentumisia kohdistuu Tornisairaalan ja päivystystoiminnan uusien tilojen puhtaanapitoon. Henkilötyövuodet toteutuvat porrastetusti vuoden aikana. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,2 % 1,3 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 1,3 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,4 % 1,4 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % 1,4 % HUS-Desiko tekee yhteistyötä PosiVire Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota työpaikkaa. 8.6 HUS-Logistiikka Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Oikeat palvelut parhaat ratkaisut HUS-Logistiikka on terveydenhuollon tuloksellisin hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelujen tuottaja ja toimialan suunnannäyttäjä. Liiketoiminta-ajatus HUS-Logistiikan tehokkaat ja asiakassopimuksin määritellyt hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelut mahdollistavat asiakkaiden päätoiminnon asiakaskeskeisen suorittamisen Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset HUS-Logistiikan sisäiset toiminnalliset/työnjaolliset muutokset HUS:n logistiikkakeskus valmistuu marraskuussa HUS-Logistiikan nykyisten kuuden varaston toiminnot keskitetään asteittain vuoden 2015 aikana uuteen logistiikkakeskukseen 90

95 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS-Logistiikan ja jäsenkuntien väliset työnjaolliset muutokset PKS-kuntien ja Hyks-ervan osalta selvitetään vuosien aikana yhteistyömahdollisuuksien laajentamista hankinta- ja varastointiyhteistyön osalta huomioiden HUS:n logistiikkakeskuksen valmistuminen vuonna Espoon sairaalan valmistuessa Jorviin tavoitellaan laajaa yhteistyötä HUS-Logistiikan ja Espoon kaupungin kesken tarvikelogistiikassa ja sisäisissä kuljetuksissa. Alustavia keskusteluja hankinta- ja logistiikkayhteistyöstä on käyty Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. HUS-Logistiikan sairaankuljetusyksikkö on vuosien aikana voimakkaasti laajentunut palvelemaan HUS:n jäsenkuntia kiireettömissä sairaankuljetuksissa. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana kaikki HUS:n jäsenkunnat hankkivat kiireettömät sairaankuljetukset HUS-Logistiikalta. Keskeiset budjettioletukset Yleinen palkankorotuksista johtuva henkilöstökustannusten nousu on +1,0 % (ilman varhemaksua). Liikelaitoksen tuottavuustavoite on 4,0 %. Prosentuaalinen tuottavuustavoite suoritteissa saavutetaan tuottamalla HUS:n ja jäsenkuntien kasvava myynti ilman henkilöstölisäystä Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 2,0 % 2,0 % 4,0 % Hintatason muutos-% -1,0 % -1,9 % -1,9 % -3,6 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % -0,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) AIKATAULU Tiivis yhteistyö HUS:n jäsenkuntien kanssa Tuottavuuden parantuminen Sairaankuljetusten tehostaminen Uusi logistiikkakeskus nostaa logistiikan tehokkuutta ja tuottavuutta. Palvelujen lisääntyvä myynti Tuotetaan kasvavat volyymit ilman Henkilöstömäärä 2015 henkilöstölisäyksiä Yhdistettyjen kuljetusten määrä Yhdistely % 2015 Henkilökunnan vähentäminen ,

96 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoito- ja yleistarvikkeet ,3 % -3,5 % Hankinta- ja asiantuntijapalvelut ,4 % 0,3 % Tavarankuljetukset ,3 % 0,3 % Sairaankuljetukset ,6 % 1,3 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % -3,2 % Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,4 % -3,2 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,3 % -2,4 % Toimintakate ,7 % -76,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 1,7 % Vuosikate ,4 % -84,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 7,8 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tietojärjestelmäpäivitys (Kaiku) Logistiikkakeskuksen hyllyt Logistiikkakeskuksen kalusteet sairaankuljetusautoa/vuosi Vetotrukkeja INVESTOINNIT YHTEENSÄ

97 8.6.6 Rahoitusosa TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstöjohtamisen painopisteet Hyvä työilmapiiri vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen ja työn tuloksiin. Johtaminen ja esimiehen aito kiinnostus ja tuki ovat työhyvinvointitoiminnan lähtökohtia. HUS-Logistiikassa arvostetaan toisistaan huolehtimista ja tuen antamista työtovereille. Lisäksi jokainen työntekijä myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta omasta työ- ja toimintakyvystään. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista sekä hyödyntää henkilöstön olemassa olevaa osaamista ja henkilöstövoimavaroja mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Työhyvinvoinnin edistäminen on HUS-Logistiikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, jossa HUS:n työterveyshuollolla on tärkeä tukirooli. Työterveyshuollon avustuksella jatketaan henkilökunnan vapaaehtoisia terveystarkastuksia, joiden tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työhön liittyvien oireiden ja 93

98 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat sairauksien ehkäiseminen. Terveystarkastuksella pyritään myös vaikuttamaan toimivan työyhteisön sekä terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittämiseen. Riittävät henkilöstöresurssit ja resurssien oikea sekä tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat tuloksellisen toiminnan kannalta välttämättömiä. Henkilöstöresurssien onnistunut suunnittelu ja kohdentaminen varmistavat sen, että henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään. HUS-Logistiikan palveluksessa työskentelee henkilöstöä, joka taustaltaan edustaa eri kansallisuuksia. Henkilöstön monimuotoisuus on potentiaalinen voimavara, jota pyritään hyödyntämään työntekijän, työyhteisön, organisaation, asiakkaiden ja yhteiskunnan eduksi. HUS-Logistiikassa arvostetaan erilaisuutta ja jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on HUS-Logistiikan kriittinen menestystekijä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä sovittavat yhteen työyhteisön osaamistarpeet ja työntekijän henkilökohtaiset kehittymistoiveet. Toimintojen keskittäminen logistiikkakeskukseen aiheuttaa muuttojen aikana 1-5/2015 lisäresurssien tarvetta. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % 0,0 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta ,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,4 % 0,4 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % 0,4 % 8.7 HUS-Servis Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Suomen paras kunnallinen liikelaitos. Liiketoiminta-ajatus HUS-Servis auttaa asiakasorganisaatioita onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiointi-, henkilöstö-, talous- ja tekstinkäsittelypalveluilla. HUS-Servis tuottaa asiakkailleen hyötyä ja hyvän palvelukokemuksen. 94

99 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2014 HUS-Servisin olennaisimmat oman toiminnan ja työnjaon muutokset ovat: Tietohallinnon järjestelmäveloitusten kasvu (n euroa) sisältäen potilaslaskutusjärjestelmän poistojen ja ylläpitokustannusten siirtämisen Tietohallinnosta HUS-Servisin kautta laskutettavaksi HUS-LABin ajanvarauspalveluiden keskittäminen HUS-Servisiin (n euroa) HYKS:n arkiston laajentuminen Kylvöpolun kiinteistöön (n euroa) Henkilöstövuokraustoimintojen siirtyminen Servisistä Seure Henkilöstöpalveluihin (n ) Harppi-hankkeen vaatima lisäresursointi (vaikutus noin euroa) Asiointipalvelut tulee olemaan jatkossakin volyymiltaan suurin palvelualue HUS-Servisissä. Vuonna 2015 asiointipalveluiden laskutuksen odotetaan pysyvän noin 18 milj. euron tasolla. Asiointipalveluissa uusien toiminnallisten muutosten ohella odotetaan saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä sairaanhoitoalueille sähköisen potilasarkistotoiminnan laajentumisen myötä. Laajeneminen edellyttää sähköisten arkistointiratkaisujen (XDS) käyttöönottoa ja tietopalvelun kehittämistä. HUS-Servisin toiseksi suurimman palvelualueen digitaalisen tekstinkäsittelyn palvelulaskutuksen odotetaan nousevan noin 15 milj. euroon vuonna 2014 ja volyymin uskotaan pysyvän vastaavalla tasolla myös vuonna Vuoden 2015 painopistealueena tulevat olemaan tekstinkäsittelyn päivystysprosessin kehittäminen tukemaan optimaalisesti päivystyspotilaan hoitoa, tekstinkäsittelyn laadun parantaminen sekä toiminnanohjauksen kehittäminen resurssitehokkuuden parantamiseksi. Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat vahvasti mukana Harppi-toiminnanohjaushankkeessa myös vuonna 2015, sillä hankkeen käyttöönottoaikataulu tapahtuu alun perin suunniteltua myöhemmin lokakuussa Harpin ja palkanlaskentajärjestelmän uudistushankkeen kustannusvaikutus HUS- Servisille on noin euroa vuonna Kuntayhtymän toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja. Hankkeen tavoitteena on parantaa em. toimintojen kustannustehokkuutta ja laatua. Työntekijöille näkyvimpiä muutoksia tulevat olemaan henkilöstöhallinnon sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä HUS Plussan käytettävyyden parantuminen muun muassa palvelussuhdeasioiden ja matkalaskujen hoitamisessa. Hanke mahdollistaa ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen. Lisäksi hanke mahdollistaa entistä parempia toiminnan ohjaamisen ja johtamisen käytäntöjä. Hanke aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä mm. suunnittelun, määrittelyn, testauksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaati palveluprosessien kehittämistä. Samanaikaisesti haasteena on häiriöttömän palvelutuotannon varmistaminen. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämän vuoksi ERP-projekti tulee olemaan keskeisin muuttuja ja riskitekijä vuoden 2015 tuloksessa. Projektilla tulee kuitenkin pitkällä aikavälillä olemaan merkittävä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. HUS:n solmittua Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa osakassopimuksen, siirtyy hoitohenkilökunnan vuokratyönvälitys HUS-Servisistä Seure Henkilöstöpalveluihin. Tämä vähentää palvelulaskutusta vuoden 2015 talousarviossa noin euroa. 95

100 Keskeiset budjettioletukset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Talousarvion laadinnan lähtökohtia: HUS-Servisin tuottavuudessa tavoitellaan 1,5 %:n parannusta. HUS-Servisin kustannustason muutos on 1,76 % Edellä mainituista tekijöistä johtuen HUS-Servisin palveluiden keskimääräinen hintataso nousee noin 0,26 %. Suurin yksittäinen hintoja nostava tekijä on Tietohallinnon veloitusten nousu ( euroa), joka kohdistuu erityisesti talouspalveluihin Väestörakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän kysyntää 0,8 % Muutosblokkien vaikutus tuottoihin on noin 0,8 milj. euroa (Tietohallinnon muutosblokki huomioiden noin 1,2 milj. euroa). HUS-Servisin tulostavoite vuodelle 2014 on nolla Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet 96

101 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä 97

102 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot ,1 % 0,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,0 % 3,2 % Toimintakate ,5 % -95,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % -23,9 % Vuosikate ,3 % -94,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 21,9 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Pieninvestoinnit INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosa HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 98

103 TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet hyvän asiakaspalvelun turvaaminen asiakas- ja työntekijälähtöisen jatkuvan kehittämisen kulttuurin juurruttaminen vuorovaikutuksellisen ja taloudellisen esimiestyöskentelyn vahvistaminen osaamisen laajentaminen ja varmistaminen hyvinvoiva henkilöstö tuottavuuden kasvun turvaaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi asiakastyytyväisyyden takaaminen oikea-aikaisilla palveluilla ja palvelujen optimaalisella laadulla asiakasarvoa tuottavien palveluprosessien virtauksen ja laadun varmistaminen sekä turhan työn ja muun hukan poistaminen oman ja vuokrattavan henkilöstön optimaalinen käyttö esimiesten koulutus ja tuki Totalin henkilöstö- ja talousraportoinnin hyödyntämisessä henkilöstön osaamisen varmistaminen osaamiskarttoja hyödyntäen (moniala- ja asiantuntijaosaaminen) tunnistetaan osaamishaasteet uudistuvissa henkilöstö- ja talousprosesseissa esimiesten osaamisen vahvistaminen jatkuvalla kehittämisellä, esimiespäivillä, toteuttamalla esimiesten 360 arviointeja ja järjestämällä esimiehille jatkuvaa tukea 99

Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 1 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA HALLITUS 114 12.10.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1-4/2015 1 (7) Lohjan sairaanhoitoalue 25.5.2015 Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä

KUUKAUSIRAPORTTI 1-4/2015 1 (7) Lohjan sairaanhoitoalue 25.5.2015 Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-4/2015 1 (7) Tunnusluvut Palvelutuotanto Tot. TA Tot. Poikkeama- % Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. 1-4/2015 1-4/2015 1-4/2014 Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 9,4% 10,7% Psykiatrian

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

9 TALOUSARVION 2015 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 LINJAUKSET

9 TALOUSARVION 2015 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 LINJAUKSET HALLITUS 12.05.2014 9 TALOUSARVION 2015 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 LINJAUKSET 238/02/02/00/01/2014 HALL Yleistä Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman

Lisätiedot

Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN AVAAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 5 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6

Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN AVAAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 5 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6 ESITYSLISTA 8/2014 1 (44) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA AIKA 13.11.2014 klo 13:00-15:30 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN AVAAMINEN 3 2 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Valtuusto 13.12.2012, LIITE 5 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 3.12.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Valtuusto 15.12., LIITE 5 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Halllitus 7.12. 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 LINJAUKSET

TALOUSARVION 2016 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 LINJAUKSET HALLITUS 70 08.06.2015 TALOUSARVION 2016 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 LINJAUKSET 312/02/02/00/01/2015 HALL 70 Yleistä Esitys talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi

Lisätiedot

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi 2 SRAEGISE PAINOPISEE JA AVAINAVOIEE VUODELLE 2014 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain.

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat:

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: HALLITUS 206 15.12.2010 VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14/00/02/00/01/2010 HALL 206 Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO Tilintarkastamattomat tiedot 3.2.2014 Tilinpäätös 2013 yhteenveto, tilintarkastamattomat tiedot 1 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 Hallitus 7.9.2015, OHEISMATERIAALI 3 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 7/ 2015 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Johdon yhteenveto 2 Tunnusluvut 7 Palveluiden kysyntä 9 Sairaanhoidollinen

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 14.9.2012 2 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Valtuusto 11.12.2013, LIITE 9 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Osa 1 (4): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 2.12.2013 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna 2014. Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

MUISTIO 5/2015. Aika to 10.9. klo 13.00 14.40 HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone

MUISTIO 5/2015. Aika to 10.9. klo 13.00 14.40 HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to 10.9. klo 13.00 14.40 Paikka HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone Läsnä Poissa Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärvi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012 13.6.2012 Hallitus Sisältö Yhteenveto Liitteet 29.5.2012 Tammi-huhtikuu 2012 2 Tammi-huhtikuu 2012 Palvelutuotannon volyymi kasvussa laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä 1 (6) Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Versio 3.0 2 (6) 1 Sopijapuolet 1. Yritys (jäljempänä Järjestelmätoimittaja) Y-tunnus 2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti 1 (9) Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti Sairaanhoitoalueiden palvelutuotanto TA 1-8/2011 / TA / EDV - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,7 % -3,2 % - Hoitopäivätuotteet, lkm 6 885 8 807

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT

TALOUSARVIO 2016 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Hallitus 16.12.2015, LIITE 2 TALOUSARVIO 2016 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT TA 2016 - Sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUE...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMAT (talousarviovuoden kehittämisohjelma) Tulosalueen/-yksikön strategisista

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA

TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA Valtuuston seminaari 24.-26.9.2013 Mari Frostell EUROALUEEN KESKEISIÄ ENNUSTEITA 2011 2012 2013E 2014E BKT, määrän muutos, % 1,5-0,6-0,5 1,0 Inflaatio, % 2,7 2,5 1,5 1,5

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 Henkilöstötoimikunnan kokous 19.11.2013 Outi Sonkeri ja Terhi Karppinen *Henkilötyövuodet on otettu tulosyksiköiden syksyllä 2013 käydyistä toiminnan ja talouden seurantakokouksien

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Valtuusto 16.12.2015, LIITE 3 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

Valtuusto 16.12.2015, LIITE 3 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 Valtuusto 16.12.2015, LIITE 3 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 Hallitus 30.11.2015 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talousarvion

Lisätiedot

SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018

SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Porvoon-sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 26.11. Liite 1 SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Sisältö PORVOON SAIRAANHOITOALUE... 2 1

Lisätiedot

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016

Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) HUS-Servis 30.3.2016. Tunnusluvut. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 8.4.2016 Kuukausiraportti 2/2016 1 (8) Tunnusluvut *Luvut on laskettu vertailukelpoisin tuottein, jotta erot vuosien 2015 ja 2016 tuotteistuksessa tulisi huomioitua mahdollisimman oikein. Laskutusosuudella painotetussa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot