TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 5 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Halllitus 7.12.

2 1

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö 1 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT SUUNNITTELUKAUDELLA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:N STRATEGIA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT HOITOTAKUUN TAVOITTEET KONSERNIN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA, RISKIENHALLINNASTA JA KONSERNIVALVONNASTA TALOUSARVION RAKE JA SITOVUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKE 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU 5.2 ENSIHOITOPALVELU JA ERITYISVELVOITTEIDEN ASUKASLUKUPERUSTEISET MAKSUT 5.3 KALLIIN HOIDON TASAUS 5.4 KUNTALASKUTUSKÄYTÄNTÖ 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TUTKIMUS Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely KEHITTÄMINEN Kehittämisen tavoitteet Kehittämismäärärahan budjettikäsittely TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TULOSLASKELMAOSA 7.2 INVESTOINTIOSA 7.3 RAHOITUSOSA 7.4 HENKILÖSTÖSUUNNITTELUOSA KÄYTTÖTALOUSOSA HYKS-SAIRAANHOITOALUE LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE LOHJAN SAIRAANHOITOALUE HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE PORVOON SAIRAANHOITOALUE HUS-TILAKESKUS TULOSALUE YHTYMÄHALLINNON TULOSALUE TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSALUE ULKOISEN TARKASTUKSEN TULOSALUE SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET 8.2 TULOSALUEIDEN JA TASEYKSIKÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 2

4 APUVÄLINEKESKUS TASEYKSIKKÖ TIETOHALLINNON TASEYKSIKKÖ LIIKELAITOSTEN JA TYTÄRYHTIÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS Kuvantamispalvelut Lääkintätekniset palvelut HUSLAB LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö RAVIOLI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-DESIKO LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-SERVIS LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET HUS-KIINTEISTÖT OY UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY

5 TALOUSARVIOASIAKIRJAN LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma 2. Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin 4. Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta 5. Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten 6. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet 7. HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat 8. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 10. Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Toiminnalliset muutokset Palvelutuotot ja maksut jäsenkunnilta 4

6

7 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntal momentti). Pykälän 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio- ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal. 13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e momentit 4 ja 5). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin terveydenhuollon ammattilaista. HUS-konserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. Talousarviossa on huomioitu kaksi suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. HUS-konsernin talousarvio muodostuu kolmesta osasta. Osassa 1 on esitetty talousarvion yleisperustelut, strategiset painopisteet ja avaintavoitteet, konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet, talousarvion rakenne ja sitovuudet, tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus, opetus-, tutkimusja kehittämistoiminta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat osuudet liitteineen. Osa 2 on käyttötalousosa, jossa tulosalueiden ja taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Osa 3 käsittää liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. 6

8 Talousarvio on valmisteltu siten, että HUS-kuntayhtymän yksikkökohtainen rakenne vastaa valmisteilla olevaa hallintosäännön päivitystä, joka on valtuuston päätettävänä. HUS-kuntayhtymän valtuustolle esitettävä organisaatiorakenne. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat

9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin haasteena suunnittelukaudella on mittavan investointiohjelman läpivienti ja rahoitus. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa henkilöstön tarve kasvaa ja mikäli taloudessa ei tapahdu nopeaa käännettä parempaan kuntien mahdollisuudet panostaa erikoissairaanhoitoon pienenevät. Nämä tekijät huomioiden HUSkuntayhtymältä vaaditaan tiukkaa taloudenpitoa taloussuunnitelmakauden aikana. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen 1,5 prosentilla vuosina ja vähintään yhdellä prosentilla vuonna Talousarviovuoden tuottavuustavoite on 1,5 %, lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoite on rakennemuutoksesta johtuen 1,0 % (psykiatrian kokonaissuunnitelma). Talousarvion laadinnassa on lisäksi huomioitu ennustettu 1 %:n väestömäärän kasvu. Talousarvion valmistelun yhteydessä on käyty rakentavaa keskustelua HUS:n ja sen omistajakuntien välillä. Talousarviossa ja suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä prosessien, toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämistä yhteistyössä omistajakuntien perusterveydenhuollon kanssa sujuvien hoitoprosessien aikaansaamiseksi. Lisäksi vaaditaan omistajaohjauksen kehittämistä, rakenteiden uudistamista kunta- ja terveydenhuoltolainsäädännön muutokset huomioiden (ml. kilpailuneutraliteetti) toimintoja keskittämällä ja toimipisteverkostoa järkeistämällä sekä talouden ja laskutuksen läpinäkyvyyden lisäämistä luottamuksellisen kuntayhteistyön perustaksi. Jäsenkuntien voimavarojen niukkuus on kuitenkin johtamassa talouden epätasapainoon talousarviovuonna Kuntayhtymää ei koske kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion alijäämä on tarkoitus kattaa edellisten vuosien kertyneistä voittovaroista. Taloussuunnitteluvuodet perustuvat talouden tasapainoon. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että HUS-kuntayhtymän talousarvio on muodostumassa alijäämäiseksi kolmatta kertaa peräkkäin, on suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen taloudenpidon kannalta välttämätöntä, että valmistellaan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Lainsäädännön muutokset Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osin korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, terveydenhuollon laatu sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voivat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikoissairaanhoidon toteuttajan mistä tahansa julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (ERVA) sisällä. Vuonna 2014 valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä ja tämä heijastuu HUS:n toimintaan taloussuunnittelukaudella Asia on huomioitu strategiapäivityksen yhteydessä. Potilaiden valinnanvapaus tulee 1. merkitsemään tuottajien välistä kilpailua joistakin potilasryhmistä 2. tekemään hoidettavien potilaiden määrät nykyistä vaikeammin ennakoitavaksi: 3. muuttamaan sairaanhoitopiirin taloussuunnittelua ja laskutuksen perusteita aiempaa markkinalähtöisemmiksi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiiristä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoitoketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatiosta riippumatonta yhteistyötä. 8

10 Taloussuunnittelukaudella valmistunee koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan Ko. uudistuksella on keskeisiä vaikutuksia HUS:n toimintamuotoihin. Myös lukuisilla muilla lakiuudistuksilla on vaikutusta HUS:n toimintaympäristöön taloussuunnittelukaudella mm. kilpailuneutraliteettia koskevilla lainsäädäntömuutoksilla sekä EU-tason säädöksillä (mm. terveyspalveludirektiivi). Erikoissairaanhoidolle siirtyy siirtymäkauden jälkeen vastuu ensihoidon järjestämisestä. HUS:n eri sairaanhoitoalueilla valmistelu on edennyt eriaikaisesti. Asian valmistelun keskeneräisyydestä johtuen ensihoidon toimintatuottojen ja -kustannusten vaikutuksia ei ole pystytty sisällyttämään HUS:n taloussuunnitelmaan kaikilla sairaanhoitoalueilla. Väestö ja sairastavuus Taloussuunnittelukaudella HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntien väestömuutoksista on kerrottu tarkemmin tämän luvun loppuosassa. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (ml. aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat mm. diabetes ja masennus. Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Merkittävä asia Suomessa on eri sosiaaliryhmien välinen terveydentilan suuri ero. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Julkisen talouden kehitys HUS:n toiminta riippuu taloussuunnittelukaudellakin sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta (osuus noin 80 %). Ns. julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua joudutaan julkisia menoja leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta vaikuttaa siltä, lähivuosina jouduttaneen julkisia palveluita ja investointeja priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut tulevat vaatimaan lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. Tämä aiheuttaa painetta tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen terveydenhuollossa on painetta. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty huomioimaan asioiden keskeneräisyyden vuoksi HUS:n taloussuunnitelmassa. Yleisiä talouden kehitysnäkymiä on kuvattu tämän luvun lopussa. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Henkilökunnan nopeasta eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen henkilöstötarpeen taloussuunnittelukaudella. Henkilöstön saatavuus on talouden 9

11 ohella suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menestykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantaja. Asumisen kalleus vaikeuttaa kuitenkin henkilöstön saatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7 -periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilöstöltä valmiutta päivystää taikka tehdä kolmivuorotyötä. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla sekä joustavilla työajoilla. Henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys. Henkilöstön saatavuus tulee muodostumaan erikoissairaanhoidon kriittiseksi tuotantotekijäksi. HUS:n tulee käyttää taloussuunnittelukaudella kaikki innovatiiviset henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoiman maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden. Teknologian kehitys Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käyttö lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia vaatimuksia HUS:n ja yleisesti tietojärjestelmille. Niiden toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen ja muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan ottamaan käyttöön mm. sähköinen resepti ja selvitetään mahdollisuuksia hankkia kokonaan uusi potilastietojärjestelmä tai kehittämään radikaalisti nykyistä järjestelmää tukemaan entistä paremmin hoitohenkilökunnan työtä. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja - ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. EU:lta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet. Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen säädöksissä tapahtuneet muutokset otetaan asteittain käyttöön siirtymäkauden aikana taloussuunnittelukaudella. HUS organisaationa HUS-organisaatio itse on osa toimintaympäristöä. HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella on ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. HUS:n organisaatiota on muutettu lyhyen ajan sisällä useita kertoja. Taloussuunnittelukaudella on tarvetta edelleen kehittää HUS:n organisaatiota entistä paremmin ohjattavaksi ja hallintomalliltaan kevyemmäksi. Taloussuunnittelukaudella perustetaan Apuvälinekeskus tarjoamaan keskitettyjä sairaanhoidollisia apuvälinepalveluita HUS-kuntayhtymälle ja jatkossa jäsenkuntien perusterveydenhuollolle. Toiminnan läpinäkyvyyden turvaamiseksi Apuvälinekeskus perustetaan taseyksikkönä. Ulkoinen tarkastus muutetaan omaksi tulosalueeksi (aiemmin yhtymähallinnon vastuuyksikkö) korostamaan yksikön riippumattomuutta ja sitä, että se toimii suoraan valtuuston alaisena. Lisäksi 10

12 Työterveyshuolto eriytetään konsernihallinnosta omaksi tulosalueeksi. Tällä pyritään selkeyttämään sitä, että yhtymähallinnon veloitukseen sisältyvät vain ns. yleishallinnolliset toiminnot. HUS:n hallitus päätti esittää joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että tukipalveluita järjestetään uudelleen. HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos lakkautetaan ja sen toiminnot yhdistetään HUS-Röntgen liikelaitokseen. HUS-Tietotekniikka liikelaitos lakkautetaan, ja tietohallinto ja tietotekniikka yhdistetään ja niistä tehdään taseyksikkö yhtymähallintoon. HUS-alueella kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot/ asukas ovat kasvaneet maltillisemmin kuin muualla maassa. Toiminnan tuottavuus on parantunut. Palveluiden laatu on pysynyt hyvänä ja saatavuus on parantunut. Toisaalta myös väestö HUS-alueella on terveempää ja nuorempaa kuin muualla Suomessa. Kaikissa palveluissa HUS ei ole kilpailukyvyltään Suomen johtava sairaalaorganisaatio. Toiminnan kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia on edelleen laajalla rintamalla. Niiden toteuttamisen edellytyksenä on kannustava ja vuorovaikutukseen perehtyvä johtamistapa ja sisäisen yrittäjyyden henki. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HYKS:n asema maamme suurimpana ja merkittävimpänä sairaalana on HUS:ssa keskeinen. Nykyinen HYKS on muodostettu yhdistämällä Helsingin kaupungin alueella olevat sairaalat, Espoossa sijaitseva Jorvin sairaala ja Vantaalla sijaitseva Peijaksen sairaala. Tämän järjestelyn seurauksena HYKS on toisaalta tertiääritason huippusairaala, kaikkien Uudenmaan alueen kuntien keskussairaala ja pääkaupunkiseudun ns. perustason erikoissairaanhoidon tuottaja. HUS:n valtuusto hyväksyi pitämässään ylimääräisessä kokouksessa HYKSin Oy:n perustamisen. Osakeyhtiön tarkoituksena on hoitaa palveluseteli-, itse maksavia, vakuutusyhtiöiden maksamia sekä ulkomaisia potilaita eli eri potilaita, kuin HUS:ssa hoidetaan varsinaisena työnä. Yhtiö vuokraa tilat ja laitteet markkinahintaan HUS:lta ja käyttää niitä aikoina, jolloin ne muuten olisivat tyhjinä ja käyttämättöminä. HUS:n omistusosuus on alkuvaiheessa yhtiöstä 75 %. Yhtiön tavoitteena on vastata kiristyvään kilpailuun ja sitouttaa henkilöstöä sekä vähentää erityisesti erikoislääkäreiden siirtymistä pois julkiselta sektorilta. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS:n jäsenkuntien väestömäärä oli , joka oli 28,4 % koko Suomen väestöstä. Väkiluku HUS-piirissä oli , joten vuoden 2010 aikana HUS-piirin väestö kasvoi lähes asukkaalla. Vuonna 2010 väestön lisäys koko Suomessa oli noin Vuoden 2010 alussa Loviisaan liittyivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymen sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Aluelisäyksen myötä Loviisan väestö kasvoi vuoden vaihtuessa noin asukkaalla. HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. Vuosina väkiluku HUS-piirissä kasvoi noin asukkaalla, joka on lähes yhtä paljon kuin nykyinen Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden yhteinen väestöpohja. HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2010 lopussa ruotsinkielisiä oli noin eli 8,8 % jäsenkuntien väestöstä ja 46,0 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet HUS:n ruotsinkielisistä asukkaista oli Helsingissä (26,5 %), Espoossa (15,2 %), Raaseporissa (14,2 %) ja Porvoossa (11,3 %). Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella ruotsinkielisten osuus koko sairaanhoitoalueen väestöstä oli 59,6 % ja Porvoon sairaanhoitoalueella 31,2 %. 11

13 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö Muutos 2012enn/ enn HYKS sairaanhoitoalue ,0 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,2 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,1 % Porvoon sairaanhoitoalue ,0 % Yhteensä Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste ,0 % Kolmen suurimman jäsenkunnan, Helsingin, Espoon ja Vantaan, osuus jäsenkuntien väestöstä oli 67,8 % ( asukasta). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö lisääntyy HUS-piirissä asukkaalla Prosentuaalisesti suurin väestön lisäys on Lohjan sairaanhoitoalueella (1,2 %) ja koko sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Siuntiolla (2,7 %), Kirkkonummella (2,0 %) ja Pornaisilla (2,0 %). VÄESTÖN MUUTOS Väestö Muutos 2012enn/ enn 0-14 vuotiaat ,7 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,7 % 75+ vuotiaat ,2 % HUS yhteensä Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste ,0 % Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu lisäävät erikoissairaanhoidon kysyntää ja tuovat kustannuspaineita. Nopeimmin kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmä, joka jäsenkuntien väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 14,0 %; koko maan osuus oli 17,5 %. Vuonna 2012 HUS-piirissä yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan 15,3 % koko piirin väestöstä. Koko maassa osuus ikäryhmästä on ennusteen mukaan 18,9 %. Yli 75-vuotiaita oli 5,9 % HUS-piirissä vuoden 2010 lopussa ja koko maassa 8,1 %. Tähän ikäryhmään ennustetaan kuuluvan vuonna 2012 HUS:n väestöstä 6,2 % ja koko maan väestöstä 8,4 %. Alle 14-vuotiaiden lasten osuus jäsenkuntien väestöstä oli 17,0 % ja vuonna 2012 HUS:n väestöstä ikäryhmään ennustetaan kuuluvan 16,8 %. Koko maan vastaavat osuudet ovat 16,5 % (vuonna 2010) ja 16,4 % (vuonna 2012). Vuoden 2010 lopussa synnytysikäisten naisten ( vuotiaat) osuus jäsenkuntien väestöstä oli 20,8 %, kun koko maan osuus oli 18,3 %. Vuonna 2012 synnytysikäisiä naisia ennustetaan olevan 20,5 % HUS:n koko väestöstä (koko maassa 18,0 %). Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on 14 %, käyttävät HUS:n palveluista laskutuksen perusteella noin 32 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 6 % ja he käyttävät palveluista noin 15 %. Väestömäärän kehitys ja ikäjakauma esitetään liitteessä 1. Väestön kasvu jatkuu tulevinakin vuosina Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu nykyisellään. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä on vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja tämän väestöryhmän osuus ennusteen mukaan pienenee nykyisestä 67 %:sta 58 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Suurin 12

14 väestörakenteellinen muutos verrattuna nykyiseen on vanhusväestön sekä äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön kasvu. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde on 51,6 % vuonna 2010 ja saavuttaa huipun 74,1 % vuoden 2035 paikkeilla, jonka jälkeen sen odotetaan jälleen laskevan. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, niin suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Näiden alueiden väkiluku olisi vuonna 2030 parikymmentä prosenttia nykyistä suurempi. Ennustettu väestönmuutos- % ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain 2010 vs ,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % HYKS Länsi- Uusimaa Lohja Hyvinkää Porvoo HUS yhteensä 0-14 v. 5,0 % 1,7 % 5,5 % 5,2 % 4,7 % 5,0 % v. 2,7 % -1,8 % 3,4 % 2,2 % 0,4 % 2,5 % v. -1,1 % -5,1 % 0,2 % 1,1 % -2,8 % -1,0 % v. 32,2 % 28,4 % 40,6 % 40,2 % 31,5 % 33,5 % 75 + v. 24,4 % 21,7 % 30,1 % 32,5 % 13,3 % 24,7 % Väestön muutos yht. 5,6 % 3,4 % 7,9 % 7,1 % 3,9 % 5,8 % Yleiset talouden kehitysnäkymät Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousuennuste on 3,5 % vuonna ja 3,3 % vuonna 2012 (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). vuoden alussa ennustelaitokset ennustivat vuodelle 2012 BKT:n kasvuksi noin 2,4 3,1 %, mutta viimeisimmät ennusteet syyskuulta antavat synkemmän kuvan taloudellisesta tilanteesta. Nämä ennusteet vaihtelevat 1,5 % laskusta 2,0 % nousuun BKT:ssa. Valtiovarainministeriön arvio syyskuulta on, että BKT kasvaa 1,8 % vuonna 2012 kun arvio vuodelle on 3,5 %. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Tänä vuonna työttömyysaste on keskimäärin ollut noin 8,0 % (Kuntatalous 3/). 13

15 Vaikka kansainvälinen talous kehittyisikin tyydyttävästi ja pahoilta ulkoisilta häiriöiltä vältyttäisiin, uhkaa Suomen talouskasvu jäädä lähivuosina aiempaan verrattuna vaatimattomaksi. Keskipitkän ajan laskelmassa arvioidaan, että kasvu jäisi vuosina keskimäärin 1,9 prosenttiin vuodessa (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). Kuntien kokonaisverotulojen ennustetaan nousevan 0,6 % vuonna 2012 kun syyskuussa tehty ennuste vuodelle on 4,4 % nousu vuodesta Kuntien verotulojen syksyllä päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan laskevan 8,0 % vuonna Vuonna yhteisöveron ennustetaan nousevan 15,1 % edellisestä vuodesta (Kuntatalous 3/). Koska kunta-alan nykyinen virka- ja työehtosopimuskausi päättyy , niin vuotta 2012 koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Lokakuussa arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2012 kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 % (Kuntatalous 3/). 14

16 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:n strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:in toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Strategian jokaisesta kohdasta laaditaan konkreettinen toteuttamissuunnitelma, joka vastuutetaan selkeästi ja toteutusta seurataan säännöllisesti. Valtuuston hyväksymään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut vuosittaiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. 15

17 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2012 Osana 2012 talousarvioprosessia konsernijohtoryhmä on syksyn aikana määritellyt strategiset painopisteet ja avaintavoitteet. Vuosittaisella painopistealueiden ja avaintavoitteiden määrittelyllä varmistetaan strategian hallittu ja vaiheistettu toteutus. Johdon omaa säännöllistä seurantaa varten strategisia painopisteitä ja avaintavoitteita täydennetään lisäksi konkreettisilla toimenpiteillä ja vastuuhenkilöillä. 1. Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Hoitotulosten vertailtava laatu Hoidon saatavuus 1) Potilaat saavat tarvitsemansa asiantuntijan arvioon perustuvan päivystys- ja kiireellisen hoidon 2) Kiireettömään hoitoon ja tutkimukseen pääsyn odotusajat ovat yliopistollisten sairaanhoitopiirien lyhimmät Potilasturvallisuus TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Hoitotulosten kansainvälinen vertailu Tavoitearvo 2012: Kansainvälinen BM ohjelma suunniteltu ja käynnistetty Mittarit: 1) Suoritteiden määrä (NordDRG-tuotteet, tuotteistetut hoitopäivät, avohoitokäynnit) 2) Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna Tavoitearvot 2012: 1) Sairaanhoitoalueille asetetut suoritetavoitteet toteutuvat 2) Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrät asukaslukuun suhteutettuna ovat yliopistollisten sairaanhoitopiirien pienimmät Mittari: Potilasturvallisuusohjelma Tavoitearvo 2012: Kaikki 10 kohtaa toteutettu 16

18 2. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa vaikutetaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistumiseen valtakunnallisessa tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. Vahvistetaan HUS:n kilpailukykyisyyttä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutus mitoitetaan nykyisten erikoislääkäreiden poistumaan ja tarveanalyysiin perustuvan arvion perusteella niin, että erikoislääkäreiden määrä riittää tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarpeisiin. TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä Tavoitearvo 2012: Kilpaillun ulkopuolisen ja teollisuuden antaman tutkimusrahoituksen määrä on vuonna 2012 reaalisesti suurempi kuin Mittari: Palvelujärjestelmän tarpeen mukaisten koulutusmäärien toteutuminen. Tavoitearvo 2012: Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden erikoisalakohtainen tarve koko erityisvastuualueella on arvioitu ja suunnitelma sen tyydyttämiseksi tehty yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. 3. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Palveluketjut ja perusterveydenhuollon yhteisyö Perusterveydenhuollon yksikkö TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Palveluketjut kuvattu extranetissä Tavoitearvo 2012: Top ten -palveluketjut valittu ja kuvattu mittareineen yhteistyössä pth:n kanssa Mittari: PTH yksikön organisointi Tavoitearvo 2012: PTH yksikkö on uudelleen organisoituna aloittanut toimintansa ja sille on laadittu tulosmittarit 4. Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Muu kuin jäsenkuntamyynti Potilastyytyväisyys TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Muun kuin jäsenkuntamyynnin rahallinen määrä (sairaanhoidolliset palvelut) Tavoitearvo 2012: 5 % suurempi kuin v. Mittari: Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos Tavoitearvo 2012: yli 70 % potilaista suosittelee HUS:a hoitopaikaksi 17

19 5. Osaava ja motivoitunut henkilöstö VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuorovaikutteinen johtaminen TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Työnantajan suositteleminen, % -osuus (työolobarometri) Tavoitearvo 2012: yli 75 % henkilöstöstä suosittelee HUS:a työnantajana Mittari: Esimiesindeksi (työolobarometri) Tavoitearvo 2012: 3,8 6. Hallittu ja tasapainoinen talous VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Tuottavuuden parantaminen Raportointikanavana käytetään HUS- ToTal portaalia. TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittarit: Somaattinen palvelutuotanto DRG-painotettu tuotanto/reaalikustannukset (DRG pisteen deflatoitu kustannus) Psykiatrisen toiminnan tuottavuusmittari määritellään ja otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana siten, että talousarvioon 2013 voidaan asettaa mittarille tavoitearvo Tukipalvelut (liikelaitokset, tulosalueet, taseyksiköt ja tytäryhtiöt) jokaisella oma yksilöllinen tuottavuusmittari tukipalveluyksikkötasolla sekä palvelukokonaisuuksittain THL:n kansallinen tuottavuusvertailu Tavoitearvo 2012: kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vähintään 1,5 % THL-tuottavuusvertailuissa HYKS yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukossa, Hyvinkään sairaala kahden parhaan joukossa keskussairaalaryhmässä, muut HUS:n sairaalat parhaan puolikkaan joukossa ryhmässä muut sairaalat (DRGpisteperusteinen tuottavuus) 18

20 7. Uudistava johtajuus ja organisaatio VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Prosessit / työnjako Osaamiskeskukset TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Kliiniset ydinprosessit Tavoitearvot 2012: Geneeriset prosessit mittareineen käyttöönotettu, HYKS ty:t 3 ydinprosessia/ty valittu mittareineen ja otettu HUS Totaliin seurantaan, Läheteohjaus keskitetty yo. ydinprosesseissa Mittari: Osaamiskeskuksen konsepti Tavoitearvo 2012: Ensimmäinen osaamiskeskus perustettu 8. Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Kuntaneuvottelut: Uudistetaan kuntaneuvottelu-järjestelmää. Kuvataan kunta-neuvottelujen tavoitteet ja uusi järjestelmä mennessä ja siirrytään uudistettuun järjestelmään keväällä 2012 vuoden 2013 talouden ja toiminnan suunnittelua koskien. Erva-alueen yhteistyö: Erva-alueen yhteistyö on suunnitelmallista ja säännöllistä ja noudattaa hyväksyttyä järjestämissopimusta TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Hankkeen toteutus. Tavoitearvo 2012: Hanke toteutuu. Mittari: Hankkeen toteutus. Tavoitearvo 2012: Hanke toteutuu. 19