TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 5 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Halllitus 7.12.

2 1

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö 1 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT SUUNNITTELUKAUDELLA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:N STRATEGIA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT HOITOTAKUUN TAVOITTEET KONSERNIN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA, RISKIENHALLINNASTA JA KONSERNIVALVONNASTA TALOUSARVION RAKE JA SITOVUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKE 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU 5.2 ENSIHOITOPALVELU JA ERITYISVELVOITTEIDEN ASUKASLUKUPERUSTEISET MAKSUT 5.3 KALLIIN HOIDON TASAUS 5.4 KUNTALASKUTUSKÄYTÄNTÖ 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TUTKIMUS Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely KEHITTÄMINEN Kehittämisen tavoitteet Kehittämismäärärahan budjettikäsittely TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TULOSLASKELMAOSA 7.2 INVESTOINTIOSA 7.3 RAHOITUSOSA 7.4 HENKILÖSTÖSUUNNITTELUOSA KÄYTTÖTALOUSOSA HYKS-SAIRAANHOITOALUE LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE LOHJAN SAIRAANHOITOALUE HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE PORVOON SAIRAANHOITOALUE HUS-TILAKESKUS TULOSALUE YHTYMÄHALLINNON TULOSALUE TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSALUE ULKOISEN TARKASTUKSEN TULOSALUE SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET 8.2 TULOSALUEIDEN JA TASEYKSIKÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 2

4 APUVÄLINEKESKUS TASEYKSIKKÖ TIETOHALLINNON TASEYKSIKKÖ LIIKELAITOSTEN JA TYTÄRYHTIÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS Kuvantamispalvelut Lääkintätekniset palvelut HUSLAB LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö RAVIOLI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-DESIKO LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-SERVIS LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET HUS-KIINTEISTÖT OY UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY

5 TALOUSARVIOASIAKIRJAN LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma 2. Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin 4. Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta 5. Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten 6. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet 7. HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat 8. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 10. Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Toiminnalliset muutokset Palvelutuotot ja maksut jäsenkunnilta 4

6

7 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntal momentti). Pykälän 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio- ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal. 13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e momentit 4 ja 5). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin terveydenhuollon ammattilaista. HUS-konserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. Talousarviossa on huomioitu kaksi suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. HUS-konsernin talousarvio muodostuu kolmesta osasta. Osassa 1 on esitetty talousarvion yleisperustelut, strategiset painopisteet ja avaintavoitteet, konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet, talousarvion rakenne ja sitovuudet, tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus, opetus-, tutkimusja kehittämistoiminta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat osuudet liitteineen. Osa 2 on käyttötalousosa, jossa tulosalueiden ja taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Osa 3 käsittää liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. 6

8 Talousarvio on valmisteltu siten, että HUS-kuntayhtymän yksikkökohtainen rakenne vastaa valmisteilla olevaa hallintosäännön päivitystä, joka on valtuuston päätettävänä. HUS-kuntayhtymän valtuustolle esitettävä organisaatiorakenne. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat

9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin haasteena suunnittelukaudella on mittavan investointiohjelman läpivienti ja rahoitus. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa henkilöstön tarve kasvaa ja mikäli taloudessa ei tapahdu nopeaa käännettä parempaan kuntien mahdollisuudet panostaa erikoissairaanhoitoon pienenevät. Nämä tekijät huomioiden HUSkuntayhtymältä vaaditaan tiukkaa taloudenpitoa taloussuunnitelmakauden aikana. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen 1,5 prosentilla vuosina ja vähintään yhdellä prosentilla vuonna Talousarviovuoden tuottavuustavoite on 1,5 %, lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoite on rakennemuutoksesta johtuen 1,0 % (psykiatrian kokonaissuunnitelma). Talousarvion laadinnassa on lisäksi huomioitu ennustettu 1 %:n väestömäärän kasvu. Talousarvion valmistelun yhteydessä on käyty rakentavaa keskustelua HUS:n ja sen omistajakuntien välillä. Talousarviossa ja suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä prosessien, toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämistä yhteistyössä omistajakuntien perusterveydenhuollon kanssa sujuvien hoitoprosessien aikaansaamiseksi. Lisäksi vaaditaan omistajaohjauksen kehittämistä, rakenteiden uudistamista kunta- ja terveydenhuoltolainsäädännön muutokset huomioiden (ml. kilpailuneutraliteetti) toimintoja keskittämällä ja toimipisteverkostoa järkeistämällä sekä talouden ja laskutuksen läpinäkyvyyden lisäämistä luottamuksellisen kuntayhteistyön perustaksi. Jäsenkuntien voimavarojen niukkuus on kuitenkin johtamassa talouden epätasapainoon talousarviovuonna Kuntayhtymää ei koske kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion alijäämä on tarkoitus kattaa edellisten vuosien kertyneistä voittovaroista. Taloussuunnitteluvuodet perustuvat talouden tasapainoon. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että HUS-kuntayhtymän talousarvio on muodostumassa alijäämäiseksi kolmatta kertaa peräkkäin, on suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen taloudenpidon kannalta välttämätöntä, että valmistellaan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Lainsäädännön muutokset Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osin korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, terveydenhuollon laatu sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voivat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikoissairaanhoidon toteuttajan mistä tahansa julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (ERVA) sisällä. Vuonna 2014 valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä ja tämä heijastuu HUS:n toimintaan taloussuunnittelukaudella Asia on huomioitu strategiapäivityksen yhteydessä. Potilaiden valinnanvapaus tulee 1. merkitsemään tuottajien välistä kilpailua joistakin potilasryhmistä 2. tekemään hoidettavien potilaiden määrät nykyistä vaikeammin ennakoitavaksi: 3. muuttamaan sairaanhoitopiirin taloussuunnittelua ja laskutuksen perusteita aiempaa markkinalähtöisemmiksi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiiristä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoitoketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatiosta riippumatonta yhteistyötä. 8

10 Taloussuunnittelukaudella valmistunee koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan Ko. uudistuksella on keskeisiä vaikutuksia HUS:n toimintamuotoihin. Myös lukuisilla muilla lakiuudistuksilla on vaikutusta HUS:n toimintaympäristöön taloussuunnittelukaudella mm. kilpailuneutraliteettia koskevilla lainsäädäntömuutoksilla sekä EU-tason säädöksillä (mm. terveyspalveludirektiivi). Erikoissairaanhoidolle siirtyy siirtymäkauden jälkeen vastuu ensihoidon järjestämisestä. HUS:n eri sairaanhoitoalueilla valmistelu on edennyt eriaikaisesti. Asian valmistelun keskeneräisyydestä johtuen ensihoidon toimintatuottojen ja -kustannusten vaikutuksia ei ole pystytty sisällyttämään HUS:n taloussuunnitelmaan kaikilla sairaanhoitoalueilla. Väestö ja sairastavuus Taloussuunnittelukaudella HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntien väestömuutoksista on kerrottu tarkemmin tämän luvun loppuosassa. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (ml. aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat mm. diabetes ja masennus. Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Merkittävä asia Suomessa on eri sosiaaliryhmien välinen terveydentilan suuri ero. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Julkisen talouden kehitys HUS:n toiminta riippuu taloussuunnittelukaudellakin sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta (osuus noin 80 %). Ns. julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua joudutaan julkisia menoja leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta vaikuttaa siltä, lähivuosina jouduttaneen julkisia palveluita ja investointeja priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut tulevat vaatimaan lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. Tämä aiheuttaa painetta tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen terveydenhuollossa on painetta. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty huomioimaan asioiden keskeneräisyyden vuoksi HUS:n taloussuunnitelmassa. Yleisiä talouden kehitysnäkymiä on kuvattu tämän luvun lopussa. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Henkilökunnan nopeasta eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen henkilöstötarpeen taloussuunnittelukaudella. Henkilöstön saatavuus on talouden 9

11 ohella suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menestykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantaja. Asumisen kalleus vaikeuttaa kuitenkin henkilöstön saatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7 -periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilöstöltä valmiutta päivystää taikka tehdä kolmivuorotyötä. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla sekä joustavilla työajoilla. Henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys. Henkilöstön saatavuus tulee muodostumaan erikoissairaanhoidon kriittiseksi tuotantotekijäksi. HUS:n tulee käyttää taloussuunnittelukaudella kaikki innovatiiviset henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoiman maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden. Teknologian kehitys Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käyttö lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia vaatimuksia HUS:n ja yleisesti tietojärjestelmille. Niiden toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen ja muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan ottamaan käyttöön mm. sähköinen resepti ja selvitetään mahdollisuuksia hankkia kokonaan uusi potilastietojärjestelmä tai kehittämään radikaalisti nykyistä järjestelmää tukemaan entistä paremmin hoitohenkilökunnan työtä. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja - ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. EU:lta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet. Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen säädöksissä tapahtuneet muutokset otetaan asteittain käyttöön siirtymäkauden aikana taloussuunnittelukaudella. HUS organisaationa HUS-organisaatio itse on osa toimintaympäristöä. HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella on ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. HUS:n organisaatiota on muutettu lyhyen ajan sisällä useita kertoja. Taloussuunnittelukaudella on tarvetta edelleen kehittää HUS:n organisaatiota entistä paremmin ohjattavaksi ja hallintomalliltaan kevyemmäksi. Taloussuunnittelukaudella perustetaan Apuvälinekeskus tarjoamaan keskitettyjä sairaanhoidollisia apuvälinepalveluita HUS-kuntayhtymälle ja jatkossa jäsenkuntien perusterveydenhuollolle. Toiminnan läpinäkyvyyden turvaamiseksi Apuvälinekeskus perustetaan taseyksikkönä. Ulkoinen tarkastus muutetaan omaksi tulosalueeksi (aiemmin yhtymähallinnon vastuuyksikkö) korostamaan yksikön riippumattomuutta ja sitä, että se toimii suoraan valtuuston alaisena. Lisäksi 10

12 Työterveyshuolto eriytetään konsernihallinnosta omaksi tulosalueeksi. Tällä pyritään selkeyttämään sitä, että yhtymähallinnon veloitukseen sisältyvät vain ns. yleishallinnolliset toiminnot. HUS:n hallitus päätti esittää joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että tukipalveluita järjestetään uudelleen. HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos lakkautetaan ja sen toiminnot yhdistetään HUS-Röntgen liikelaitokseen. HUS-Tietotekniikka liikelaitos lakkautetaan, ja tietohallinto ja tietotekniikka yhdistetään ja niistä tehdään taseyksikkö yhtymähallintoon. HUS-alueella kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot/ asukas ovat kasvaneet maltillisemmin kuin muualla maassa. Toiminnan tuottavuus on parantunut. Palveluiden laatu on pysynyt hyvänä ja saatavuus on parantunut. Toisaalta myös väestö HUS-alueella on terveempää ja nuorempaa kuin muualla Suomessa. Kaikissa palveluissa HUS ei ole kilpailukyvyltään Suomen johtava sairaalaorganisaatio. Toiminnan kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia on edelleen laajalla rintamalla. Niiden toteuttamisen edellytyksenä on kannustava ja vuorovaikutukseen perehtyvä johtamistapa ja sisäisen yrittäjyyden henki. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HYKS:n asema maamme suurimpana ja merkittävimpänä sairaalana on HUS:ssa keskeinen. Nykyinen HYKS on muodostettu yhdistämällä Helsingin kaupungin alueella olevat sairaalat, Espoossa sijaitseva Jorvin sairaala ja Vantaalla sijaitseva Peijaksen sairaala. Tämän järjestelyn seurauksena HYKS on toisaalta tertiääritason huippusairaala, kaikkien Uudenmaan alueen kuntien keskussairaala ja pääkaupunkiseudun ns. perustason erikoissairaanhoidon tuottaja. HUS:n valtuusto hyväksyi pitämässään ylimääräisessä kokouksessa HYKSin Oy:n perustamisen. Osakeyhtiön tarkoituksena on hoitaa palveluseteli-, itse maksavia, vakuutusyhtiöiden maksamia sekä ulkomaisia potilaita eli eri potilaita, kuin HUS:ssa hoidetaan varsinaisena työnä. Yhtiö vuokraa tilat ja laitteet markkinahintaan HUS:lta ja käyttää niitä aikoina, jolloin ne muuten olisivat tyhjinä ja käyttämättöminä. HUS:n omistusosuus on alkuvaiheessa yhtiöstä 75 %. Yhtiön tavoitteena on vastata kiristyvään kilpailuun ja sitouttaa henkilöstöä sekä vähentää erityisesti erikoislääkäreiden siirtymistä pois julkiselta sektorilta. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS:n jäsenkuntien väestömäärä oli , joka oli 28,4 % koko Suomen väestöstä. Väkiluku HUS-piirissä oli , joten vuoden 2010 aikana HUS-piirin väestö kasvoi lähes asukkaalla. Vuonna 2010 väestön lisäys koko Suomessa oli noin Vuoden 2010 alussa Loviisaan liittyivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymen sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Aluelisäyksen myötä Loviisan väestö kasvoi vuoden vaihtuessa noin asukkaalla. HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. Vuosina väkiluku HUS-piirissä kasvoi noin asukkaalla, joka on lähes yhtä paljon kuin nykyinen Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden yhteinen väestöpohja. HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2010 lopussa ruotsinkielisiä oli noin eli 8,8 % jäsenkuntien väestöstä ja 46,0 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet HUS:n ruotsinkielisistä asukkaista oli Helsingissä (26,5 %), Espoossa (15,2 %), Raaseporissa (14,2 %) ja Porvoossa (11,3 %). Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella ruotsinkielisten osuus koko sairaanhoitoalueen väestöstä oli 59,6 % ja Porvoon sairaanhoitoalueella 31,2 %. 11

13 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö Muutos 2012enn/ enn HYKS sairaanhoitoalue ,0 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,4 % Lohjan sairaanhoitoalue ,2 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,1 % Porvoon sairaanhoitoalue ,0 % Yhteensä Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste ,0 % Kolmen suurimman jäsenkunnan, Helsingin, Espoon ja Vantaan, osuus jäsenkuntien väestöstä oli 67,8 % ( asukasta). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö lisääntyy HUS-piirissä asukkaalla Prosentuaalisesti suurin väestön lisäys on Lohjan sairaanhoitoalueella (1,2 %) ja koko sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Siuntiolla (2,7 %), Kirkkonummella (2,0 %) ja Pornaisilla (2,0 %). VÄESTÖN MUUTOS Väestö Muutos 2012enn/ enn 0-14 vuotiaat ,7 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,7 % 75+ vuotiaat ,2 % HUS yhteensä Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste ,0 % Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu lisäävät erikoissairaanhoidon kysyntää ja tuovat kustannuspaineita. Nopeimmin kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmä, joka jäsenkuntien väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 14,0 %; koko maan osuus oli 17,5 %. Vuonna 2012 HUS-piirissä yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan 15,3 % koko piirin väestöstä. Koko maassa osuus ikäryhmästä on ennusteen mukaan 18,9 %. Yli 75-vuotiaita oli 5,9 % HUS-piirissä vuoden 2010 lopussa ja koko maassa 8,1 %. Tähän ikäryhmään ennustetaan kuuluvan vuonna 2012 HUS:n väestöstä 6,2 % ja koko maan väestöstä 8,4 %. Alle 14-vuotiaiden lasten osuus jäsenkuntien väestöstä oli 17,0 % ja vuonna 2012 HUS:n väestöstä ikäryhmään ennustetaan kuuluvan 16,8 %. Koko maan vastaavat osuudet ovat 16,5 % (vuonna 2010) ja 16,4 % (vuonna 2012). Vuoden 2010 lopussa synnytysikäisten naisten ( vuotiaat) osuus jäsenkuntien väestöstä oli 20,8 %, kun koko maan osuus oli 18,3 %. Vuonna 2012 synnytysikäisiä naisia ennustetaan olevan 20,5 % HUS:n koko väestöstä (koko maassa 18,0 %). Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on 14 %, käyttävät HUS:n palveluista laskutuksen perusteella noin 32 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 6 % ja he käyttävät palveluista noin 15 %. Väestömäärän kehitys ja ikäjakauma esitetään liitteessä 1. Väestön kasvu jatkuu tulevinakin vuosina Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu nykyisellään. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä on vähentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien ja tämän väestöryhmän osuus ennusteen mukaan pienenee nykyisestä 67 %:sta 58 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Suurin 12

14 väestörakenteellinen muutos verrattuna nykyiseen on vanhusväestön sekä äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön kasvu. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde on 51,6 % vuonna 2010 ja saavuttaa huipun 74,1 % vuoden 2035 paikkeilla, jonka jälkeen sen odotetaan jälleen laskevan. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, niin suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Näiden alueiden väkiluku olisi vuonna 2030 parikymmentä prosenttia nykyistä suurempi. Ennustettu väestönmuutos- % ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain 2010 vs ,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % HYKS Länsi- Uusimaa Lohja Hyvinkää Porvoo HUS yhteensä 0-14 v. 5,0 % 1,7 % 5,5 % 5,2 % 4,7 % 5,0 % v. 2,7 % -1,8 % 3,4 % 2,2 % 0,4 % 2,5 % v. -1,1 % -5,1 % 0,2 % 1,1 % -2,8 % -1,0 % v. 32,2 % 28,4 % 40,6 % 40,2 % 31,5 % 33,5 % 75 + v. 24,4 % 21,7 % 30,1 % 32,5 % 13,3 % 24,7 % Väestön muutos yht. 5,6 % 3,4 % 7,9 % 7,1 % 3,9 % 5,8 % Yleiset talouden kehitysnäkymät Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousuennuste on 3,5 % vuonna ja 3,3 % vuonna 2012 (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). vuoden alussa ennustelaitokset ennustivat vuodelle 2012 BKT:n kasvuksi noin 2,4 3,1 %, mutta viimeisimmät ennusteet syyskuulta antavat synkemmän kuvan taloudellisesta tilanteesta. Nämä ennusteet vaihtelevat 1,5 % laskusta 2,0 % nousuun BKT:ssa. Valtiovarainministeriön arvio syyskuulta on, että BKT kasvaa 1,8 % vuonna 2012 kun arvio vuodelle on 3,5 %. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Tänä vuonna työttömyysaste on keskimäärin ollut noin 8,0 % (Kuntatalous 3/). 13

15 Vaikka kansainvälinen talous kehittyisikin tyydyttävästi ja pahoilta ulkoisilta häiriöiltä vältyttäisiin, uhkaa Suomen talouskasvu jäädä lähivuosina aiempaan verrattuna vaatimattomaksi. Keskipitkän ajan laskelmassa arvioidaan, että kasvu jäisi vuosina keskimäärin 1,9 prosenttiin vuodessa (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee (VM: Taloudellinen katsaus lokakuu ). Kuntien kokonaisverotulojen ennustetaan nousevan 0,6 % vuonna 2012 kun syyskuussa tehty ennuste vuodelle on 4,4 % nousu vuodesta Kuntien verotulojen syksyllä päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan laskevan 8,0 % vuonna Vuonna yhteisöveron ennustetaan nousevan 15,1 % edellisestä vuodesta (Kuntatalous 3/). Koska kunta-alan nykyinen virka- ja työehtosopimuskausi päättyy , niin vuotta 2012 koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Lokakuussa arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2012 kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 % (Kuntatalous 3/). 14

16 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:n strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:in toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Strategian jokaisesta kohdasta laaditaan konkreettinen toteuttamissuunnitelma, joka vastuutetaan selkeästi ja toteutusta seurataan säännöllisesti. Valtuuston hyväksymään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut vuosittaiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. 15

17 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2012 Osana 2012 talousarvioprosessia konsernijohtoryhmä on syksyn aikana määritellyt strategiset painopisteet ja avaintavoitteet. Vuosittaisella painopistealueiden ja avaintavoitteiden määrittelyllä varmistetaan strategian hallittu ja vaiheistettu toteutus. Johdon omaa säännöllistä seurantaa varten strategisia painopisteitä ja avaintavoitteita täydennetään lisäksi konkreettisilla toimenpiteillä ja vastuuhenkilöillä. 1. Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Hoitotulosten vertailtava laatu Hoidon saatavuus 1) Potilaat saavat tarvitsemansa asiantuntijan arvioon perustuvan päivystys- ja kiireellisen hoidon 2) Kiireettömään hoitoon ja tutkimukseen pääsyn odotusajat ovat yliopistollisten sairaanhoitopiirien lyhimmät Potilasturvallisuus TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Hoitotulosten kansainvälinen vertailu Tavoitearvo 2012: Kansainvälinen BM ohjelma suunniteltu ja käynnistetty Mittarit: 1) Suoritteiden määrä (NordDRG-tuotteet, tuotteistetut hoitopäivät, avohoitokäynnit) 2) Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna Tavoitearvot 2012: 1) Sairaanhoitoalueille asetetut suoritetavoitteet toteutuvat 2) Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrät asukaslukuun suhteutettuna ovat yliopistollisten sairaanhoitopiirien pienimmät Mittari: Potilasturvallisuusohjelma Tavoitearvo 2012: Kaikki 10 kohtaa toteutettu 16

18 2. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa vaikutetaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistumiseen valtakunnallisessa tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. Vahvistetaan HUS:n kilpailukykyisyyttä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutus mitoitetaan nykyisten erikoislääkäreiden poistumaan ja tarveanalyysiin perustuvan arvion perusteella niin, että erikoislääkäreiden määrä riittää tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarpeisiin. TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä Tavoitearvo 2012: Kilpaillun ulkopuolisen ja teollisuuden antaman tutkimusrahoituksen määrä on vuonna 2012 reaalisesti suurempi kuin Mittari: Palvelujärjestelmän tarpeen mukaisten koulutusmäärien toteutuminen. Tavoitearvo 2012: Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden erikoisalakohtainen tarve koko erityisvastuualueella on arvioitu ja suunnitelma sen tyydyttämiseksi tehty yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. 3. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Palveluketjut ja perusterveydenhuollon yhteisyö Perusterveydenhuollon yksikkö TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Palveluketjut kuvattu extranetissä Tavoitearvo 2012: Top ten -palveluketjut valittu ja kuvattu mittareineen yhteistyössä pth:n kanssa Mittari: PTH yksikön organisointi Tavoitearvo 2012: PTH yksikkö on uudelleen organisoituna aloittanut toimintansa ja sille on laadittu tulosmittarit 4. Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Muu kuin jäsenkuntamyynti Potilastyytyväisyys TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Muun kuin jäsenkuntamyynnin rahallinen määrä (sairaanhoidolliset palvelut) Tavoitearvo 2012: 5 % suurempi kuin v. Mittari: Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos Tavoitearvo 2012: yli 70 % potilaista suosittelee HUS:a hoitopaikaksi 17

19 5. Osaava ja motivoitunut henkilöstö VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuorovaikutteinen johtaminen TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Työnantajan suositteleminen, % -osuus (työolobarometri) Tavoitearvo 2012: yli 75 % henkilöstöstä suosittelee HUS:a työnantajana Mittari: Esimiesindeksi (työolobarometri) Tavoitearvo 2012: 3,8 6. Hallittu ja tasapainoinen talous VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Tuottavuuden parantaminen Raportointikanavana käytetään HUS- ToTal portaalia. TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittarit: Somaattinen palvelutuotanto DRG-painotettu tuotanto/reaalikustannukset (DRG pisteen deflatoitu kustannus) Psykiatrisen toiminnan tuottavuusmittari määritellään ja otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana siten, että talousarvioon 2013 voidaan asettaa mittarille tavoitearvo Tukipalvelut (liikelaitokset, tulosalueet, taseyksiköt ja tytäryhtiöt) jokaisella oma yksilöllinen tuottavuusmittari tukipalveluyksikkötasolla sekä palvelukokonaisuuksittain THL:n kansallinen tuottavuusvertailu Tavoitearvo 2012: kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vähintään 1,5 % THL-tuottavuusvertailuissa HYKS yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukossa, Hyvinkään sairaala kahden parhaan joukossa keskussairaalaryhmässä, muut HUS:n sairaalat parhaan puolikkaan joukossa ryhmässä muut sairaalat (DRGpisteperusteinen tuottavuus) 18

20 7. Uudistava johtajuus ja organisaatio VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Prosessit / työnjako Osaamiskeskukset TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Kliiniset ydinprosessit Tavoitearvot 2012: Geneeriset prosessit mittareineen käyttöönotettu, HYKS ty:t 3 ydinprosessia/ty valittu mittareineen ja otettu HUS Totaliin seurantaan, Läheteohjaus keskitetty yo. ydinprosesseissa Mittari: Osaamiskeskuksen konsepti Tavoitearvo 2012: Ensimmäinen osaamiskeskus perustettu 8. Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus VALITTU PAINOPISTE / AVAINTAVOITE 2012 Kuntaneuvottelut: Uudistetaan kuntaneuvottelu-järjestelmää. Kuvataan kunta-neuvottelujen tavoitteet ja uusi järjestelmä mennessä ja siirrytään uudistettuun järjestelmään keväällä 2012 vuoden 2013 talouden ja toiminnan suunnittelua koskien. Erva-alueen yhteistyö: Erva-alueen yhteistyö on suunnitelmallista ja säännöllistä ja noudattaa hyväksyttyä järjestämissopimusta TAVOITTEEN MITTARI JA TAVOITEARVO Mittari: Hankkeen toteutus. Tavoitearvo 2012: Hanke toteutuu. Mittari: Hankkeen toteutus. Tavoitearvo 2012: Hanke toteutuu. 19

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Valtuusto 13.12.2012, LIITE 5 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 3.12.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 14.9.2012 2 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA HALLITUS 114 12.10.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat:

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: HALLITUS 206 15.12.2010 VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14/00/02/00/01/2010 HALL 206 Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti 1 (9) Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti Sairaanhoitoalueiden palvelutuotanto TA 1-8/2011 / TA / EDV - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,7 % -3,2 % - Hoitopäivätuotteet, lkm 6 885 8 807

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi 2 SRAEGISE PAINOPISEE JA AVAINAVOIEE VUODELLE 2014 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 Hallitus 7.9.2015, OHEISMATERIAALI 3 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 7/ 2015 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Johdon yhteenveto 2 Tunnusluvut 7 Palveluiden kysyntä 9 Sairaanhoidollinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012 13.6.2012 Hallitus Sisältö Yhteenveto Liitteet 29.5.2012 Tammi-huhtikuu 2012 2 Tammi-huhtikuu 2012 Palvelutuotannon volyymi kasvussa laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO Tilintarkastamattomat tiedot 3.2.2014 Tilinpäätös 2013 yhteenveto, tilintarkastamattomat tiedot 1 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. HUS:n Strategia 2012 2016. (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1.

Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. HUS:n Strategia 2012 2016. (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1. Edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi HUS:n Strategia 2012 2016 (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1.2015) Mikä on strategia? Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. 1 Kokouksen avaaminen. 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen

VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. 1 Kokouksen avaaminen. 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen HALLITUS 188 13.12.2012 VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HALL 188 Valtuuston kokouksessa 13.12.2012 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Valtuusto 11.12.2013, LIITE 9 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Osa 1 (4): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 2.12.2013 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna 2014. Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Valtuusto 11.12.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Valtuusto 11.12.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Valtuusto 11.12.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hallitus 24.11.2014 Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 1 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014

4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014 Hallitus 9.6.2014, OHEISMATERIAALI 8 4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdon yhteenveto... 3 Tunnusluvut...

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

HUS uudistuu. Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä. toimitusjohtaja Kari Nenonen

HUS uudistuu. Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä. toimitusjohtaja Kari Nenonen HUS uudistuu Uusi strategia ja johtamisjärjestelmä toimitusjohtaja Kari Nenonen HUS strategiaprosessin 2007 tavoitteet: 1. Luoda selkeä ja koko organisaation johtamista tukeva strategia 2. Sitouttaa henkilöstö

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot