KUVIOLUETTELO TAULUKKOLUETTELO

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...4 Tiivistelmä Henkilöstöraportti Johdanto Henkilöstö- ja organisaatiostrategia Henkilöstömäärä Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Henkilöstön laatu Ikärakenne ja sukupuolijakauma Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Koulutusrakenne Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Henkilöstömenot Kokonaispalkkamenot Koulutusmäärärahat Terveydenhoito ja työhyvinvointi Toimielimet Henkilöstöjaosto Uusi henkilöstöjaosto Yhteistoimintakomitea Väliaikainen yhteistoimintakomitea Työsuojelutoimikunta Yhteenveto...26

3 KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Virkojen/tehtävien määrä vuosina KUVIO 2. Työntekijät (virat/tehtävät) 1000 asukasta kohden vuosina KUVIO 3. Asukkaita yhtä työntekijää (virat/tehtävät) kohden vuosina KUVIO 4. Kaupungin asukasmäärä 12/ (Väestörekisterikeskus)...9 KUVIO 5. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan vuonna...11 KUVIO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta (%)...12 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Virat/tehtävät keskuksittain vuosina TAULUKKO 2. Kaupungin palveluksessa olevien määrä TAULUKKO 3. Työllistetyt keskuksittain TAULUKKO 4. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä...13 TAULUKKO 5. Henkilöstön keski-ikä vuosina TAULUKKO 6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä keskuksittain vuosina TAULUKKO 7. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna...14 TAULUKKO 8. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna...14 TAULUKKO 9. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä vuosina TAULUKKO 10. Poissaolopäivät vuosina TAULUKKO 11. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä vuosina TAULUKKO 12. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään , vakinaiset ja määräaikaiset...16 TAULUKKO 13. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö)...16 TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot naisilla ja miehillä - (koko henkilöstö)...16 TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot vakinaisilla ja määräaikaisilla TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät TAULUKKO 17. Sairauslomajaksojen lukumäärät TAULUKKO 18. Keskimääräinen sairausloman pituus/sairauslomalle jäänyt työntekijä TAULUKKO 19. Keskimääräinen sairausloman pituus/sairauslomajakso TAULUKKO 20. Sairauslomajaksojen pituudet (%)...18 TAULUKKO 21. Kokonaispalkkamenot vuosina TAULUKKO 22. Lisä- ja ylityötunnit vuosina TAULUKKO 23. Koulutusmäärärahat...21 TAULUKKO 24. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat...22 TAULUKKO 25. Työterveydenhuollon käynnit TAULUKKO 26. Yhteenveto tunnusluvuista...26

4 ALKUSANAT Loviisan kaupungin henkilöstöraportilla seurataan henkilöstön määrään ja laatuun liittyviä tunnuslukuja sekä henkilöstökustannuksia. Henkilöstöraportti toimii johtamisen ja suunnittelun työvälineenä sekä luottamushenkilöiden, kaupungin virkamiesjohdon, esimiesten ja henkilöstön välisten keskustelujen perustana. Vuoden keskeiset toiminnalliset tavoitteet liittyivät työhyvinvoinnin kehittymiseen, jota seurataan henkilöstöraportissa mm. sairauspoissaoloihin ja työterveydenhuollon käyntimääriin liittyvillä tunnusluvuilla. Loviisassa on ollut kaksi vuotta käytössä aktiivisen varhaisen puuttumisen malli, joka on tuottanut jo tulosta. Sairauspoissaolot laskivat vuonna yli 14 prosentilla. Vuoden aikana laadittiin työsuojelutoimintaan liittyviä ohjeita; ohje väkivaltatilanteisiin, ohje sisäilmaongelman ilmoittamisesta sekä teknisen keskuksen työturvallisuusohje. Tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seuraamiseksi henkilöstöraportissa on sukupuolittain eriteltyjä tunnuslukuja. Näissä luvuissa ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden alussa käynnistyi uusi käytäntö, joka antoi työntekijöille mahdollisuuden harrastaa ohjattua kuntoliikuntaa (1 tunti/viikko) työaikana. Käytäntö tuki työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä edisti työssä jaksamista. Toiminta toteutui ohjeiden mukaisesti ja ongelmitta määrärahan puitteissa. Vuoden aikana valmisteltiin Loviisan, Liljendalin, Ruotsinpyhtään, Pernajan sekä Loviisanseudun terveyskuntayhtymän yhdistyminen. Valmistelutyöt sitoivat paljon varsinkin esimiestason henkilöstöresursseja. Yhdistyminen ja tuleva muutos aiheuttaa koko henkilöstössä epävarmuutta, mikä on luonnollinen ilmiö muutostilanteessa. Muutoksen ja epävarmuuden hallinta oli esimiestyön suurin haaste vuonna. Henkilöstön tiedottamiseen panostettiin. Työntekijöiden edustajat olivat mukana päätöksenteossa väliaikaisen yhteistoimintakomitean ja järjestelytoimikunnassa olevien edustajien kautta. Työntekijöiden keski-iän nousu, lisääntyvä eläköityminen ja kilpailu työvoimasta ovat henkilöstöpolitiikan haasteita. Lisäksi tiukkeneva taloustilanne tuo toimintaan lisävaatimuksia. Palvelukykyinen, tehokas ja joustava organisaatio on kuitenkin kaupungin tavoitteena myös jatkossa. Muutosten keskellä henkilöstön hyvinvointi nousee entistä tärkeämmäksi voimavaraksi. Minna Uusitalo henkilöstösihteeri 4

5 Tiivistelmä Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli yhteensä 437,2. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen/tehtävien määrä lisääntyi vähän (+1,8). Henkilötyövuosina mitattuna vuonna oli käytettävissä 418,1 henkilötyövuotta. Vuodesta 1991 lähtien virkojen/tehtävien määrä on vähentynyt 164 viralla/tehtävällä pääosin henkilöstömäärään vaikuttaneiden rakenteellisten muutosten johdosta. Virkojen/tehtävien määrän väheneminen jatkui 1990-luvulta vuoteen 2005 asti. Rajuinta väheneminen oli 1990-luvun alussa ja toinen merkittävämpi aleneminen on sijoittunut 2000-luvun alkupuoliskolle. Vuoden 2004 jälkeen henkilöstömäärän väheneminen on hidastunut ja vuoden 2005 jälkeen se on kääntynyt nousuun. Vuonna perusturva- ja koulutuskeskuksissa virkojen ja tehtävien määrä nousi. Teknisessä keskuksessa virkojen/tehtävien määrä laski. Muissa pysyivät ennallaan. Henkilötyövuosina mitattaessa henkilöresursseja oli hieman vähemmän käytössä kuin edellisenä vuonna. Virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden lisääntyi ja asukkaiden määrä yhtä työntekijää kohden väheni hieman. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 593 työntekijää, joista vakinaisia oli 330 ja määräaikaisia 145. Sivuvirkoja oli 118. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta. Keski-ikä laski edellisestä vuodesta (0,7 v). Koko henkilöstön keski-ikä on noussut vuodesta 2001 lähtien 1,1 vuodella. Koko henkilöstöstä naisia oli 74,9 prosenttia ja miehiä 25,1 prosenttia. Vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 75,2 prosenttia ja miehiä 24,8 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä nousi hieman. Muutokset naisten ja miesten välisissä tunnusluvuissa olivat pieniä. Vuoden aikana myönnettiin 17 tehtävän täyttölupaa tai lupaa julistaa virka haettavaksi ja täyttää se. Lähtövaihtuvuus oli 17 henkilöä (vakinaiset). Kokonaispalkkamenot olivat 19,35 miljoonaa euroa. Kokonaispalkkamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,19 miljoonalla eurolla (6,6 %). Poissaolopäivät laskivat vuonna. Sairauspoissaolopäivät laskivat kokonaisuudessaan sekä myös suhteessa henkilöstömäärään. Tehdyt ylityötunnit lisääntyivät. 5

6 1. Henkilöstöraportti 1.1. Johdanto Vuoden henkilöstöraportti on Loviisan kaupungin seitsemäs erillinen henkilöstön määrää, laatua ja henkilöstömenoja kuvaava raportti. Henkilöstöraportti linjaa sisällöltään edellisten vuosien raporttia. Raportin alussa esitellään kaupungin henkilöstöjohtamista linjaava henkilöstö- ja organisaatiostrategia. Toisessa luvussa kuvataan henkilöstömäärän, työsuhteiden laadun ja henkilöstön vaihtuvuuden kehityssuunnat vuonna. Kolmas luku sisältää tunnuslukuja henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä sairauspoissaoloista. Edellisen vuoden tapaan raporttiin on kirjattu keskusten sairauspoissaolot suhteutettuna henkilömäärään, mutta lisäksi on koottu tunnuslukuja mm. sairauslomien pituuksista. Sairauslomia on tarkasteltu myös erikseen naisten ja miesten osalta sekä vakinaisten ja määräaikaisten osalta. Kaupungin työntekijöiden koulutusrakenne on kuvattu vuoden 2005 tietojen pohjalta. Neljännessä luvussa kerrotaan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset vuoden osalta. Viides luku sisältää henkilöstömenot ja tarkastelussa ovat myös työterveydenhuollon käyntimäärät. Kuudennessa luvussa kuvataan henkilöstöasioista päättävien toimielinten toimintaa vuonna. Raportin lopussa on tehty yhteenvetoja vuoden tunnusluvuista ja kerrottu lyhyesti vuoden keskeisistä henkilöstöasioista Henkilöstö- ja organisaatiostrategia Loviisan kaupungin organisaatio- ja henkilöstöstrategiassa päätavoitteena on joustava, palvelukykyinen ja tehokas organisaatio sekä tarvetta ja taloudellisia resursseja vastaava, työssään hyvinvoiva, ammatti- ja palvelutaitoinen sekä yhteistyökykyinen henkilökunta. Toimintaa ohjaavat perusarvot ovat; asiakaskeskeisyys, ihmisläheisyys ja kaupungin viihtyisyydestä ja tulevaisuudesta huolehtiminen Kaupungin strategiassa kiinnitetään huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Viime vuosina lisääntyneet sairauspoissaolot huolestuttavat ja kaupungin strategian mukaisesti tämän kehitykseen katkaisemiseksi panostetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet ovat auttaneet, sillä vuodesta sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun. Myös työympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen panostettu. Loviisan kaupungin, Liljendalin, Ruotsinpyhtään ja Pernajan kuntien sekä Loviisan seudun terveyskuntayhtymän yhdistyminen vuoden 2010 alusta tuo paljon henkilöstöpoliittisia haasteita. Näihin haasteisiin on valmistauduttu yhdessä yhdistymistä valmistelevan organisaation kanssa. 6

7 Henkilöstön osalta vuoden toimintatavoitteena oli varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöönoton seuranta teknisen keskuksen työhyvinvointihanke oikeudenmukainen palkkaus uuden Loviisan henkilöstöohjeiden valmistelu. 2. Henkilöstömäärä 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli yhteensä 437,2. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen/tehtävien määrä lisääntyi vähän (+1,8). Henkilötyövuosina mitattuna vuonna oli käytettävissä 418,1 henkilötyövuotta, kun vuonna oli 418,3 henkilötyövuotta (-0,2). Henkilötyövuodet osoittavat todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit. Ero virkojen/tehtävien ja henkilötyövuosien määrän välillä selittyy osittain tai kokonaan täyttämättömillä viroilla/tehtävillä mm. osa-aikaeläkkeistä ja osa-aikatyöstä johtuen ,4 478,6 483,5 493,3 448, ,8 417,6 423,3 428,2 435,4 437, KUVIO 1. Virkojen/tehtävien määrä vuosina Virkojen/tehtävien määrän väheneminen jatkui 1990-luvulta vuoteen 2005 asti. Rajuinta väheneminen oli 1990-luvun alussa ja toinen merkittävämpi henkilöstömäärän aleneminen sijoittui 2000-luvun alkupuoliskolle. Vuoden 2004 jälkeen henkilöstömäärän väheneminen on hidastunut ja vuoden 2005 jälkeen henkilöstömäärä on kääntynyt hitaaseen nousuun. Vuoteen verrattuna perusturva- ja koulutuskeskuksessa virkojen ja tehtävien määrä nousi. Teknisessä keskuksessa virkojen ja tehtävien määrä laski. Muissa keskuksissa tehtävien/virkojen määrä pysyi vuoden tasolla. 7

8 TAULUKKO 1. Virat/tehtävät keskuksittain vuosina Keskus/vuosi Kaupunginhallitus Keskushallinto ja elinkeinotoimi 27,2 25,2 25,1 25,1 25,4 26,4 26,4 26,2 26,2 - Satama 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Perusturvakeskus 123,0 99,3 94,7 95,7 91,3 94,3 95,3 95,2 100,5 Koulutuskeskus 194,7 187,5 181,9 188,2 187,7 188,9 194,6 204,7 205,2 Kulttuuri ja vapaa-aika 28,0 25,6 21,8 22,3 22,9 22,9 22,9 20,4 20,4 Tekninen keskus 115,4 99,2 98,4 75,8 77,6 78,1 77,3 75,9 71,9 - Vesi- ja viemärilaitos 6,9 6,1 7,7 7,7 7,7 6,7 8,0 8,0 Yhteensä 493,3 448, ,8 417,6 423,3 428,2 435,4 437, Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden lisääntyi hieman ja asukkaiden määrä yhtä työntekijää kohden väheni hieman. 66,0 65,8 65,0 64,0 63,8 63,0 62,0 61,8 61,0 61,1 60,0 60,3 59,0 58,7 59,0 59,1 58,0 57,8 57,0 56,6 56,6 57,3 56, KUVIO 2. Työntekijät (virat/tehtävät) 1000 asukasta kohden vuosina

9 18 17,7 17,7 17,5 17, ,0 17,0 16,9 16,6 16,4 16, ,7 15, KUVIO 3. Asukkaita yhtä työntekijää (virat/tehtävät) kohden vuosina KUVIO 4. Kaupungin asukasmäärä 12/ (Väestörekisterikeskus) 9

10 2.3. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 593 työntekijää, joista vakinaisia oli 330 ja määräaikaisia 145. Sivuvirkoja/toimia oli 118. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli 475 työntekijää, mikä on 12 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten määrä väheni 19 työntekijällä ja määräaikaisten määrä lisääntyi 31 työntekijällä. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 24,5 prosenttia (vuonna 19,9 %). Määräaikaisuusprosentti ilman sivuvirkoja/toimia ja työllistettyjä oli 30,9 prosenttia (vuonna 25,1 %). Koko kunta-alan henkilöstöstä oli määräaikaisia 22,4 prosenttia vuonna. Määräaikaisten työsuhteiden käyttö johtui mm. sijaistarpeesta ja tukityöllistämisestä. Lisäksi Loviisan seudun kuntien yhdistyminen on vaikuttanut määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen. Työllistettyjä oli yhteensä viisi. Vuonna 2006 uutena tunnuslukuna mukaan otettiin miesten ja naisten prosentuaaliset osuudet kaikista miehistä/naisista työsuhteen laadun mukaan (ei sivuvirat/toimet). Tunnusluvun tarkastelu osoittaa, että kaupungin palveluksessa olevista miehistä suurempi osa on vakituisessa työsuhteessa kuin naisista. Ero on viime vuosina pienentynyt. Määräaikaisten osuus kasvoi sekä naisten että miesten osalta. Vakituisten työsuhteiden määrä laski naisilla -7,0 ja miehillä -5,6 prosenttiyksikköä. TAULUKKO 2. Kaupungin palveluksessa olevien määrä Vakinaiset kokoaikainen osa-aikaeläke osa-aikainen % miehistä 81,8 % 79,6 % 77,5 % 71,9 % % naisista 73,7 % 72,8 % 74,7 % 68,7 % Määräaikaiset kokoaikainen osa-aikainen työllistetyt työllistetyt, osa-aik oppisopimussuht % miehistä 18,2 % 20,4 % 22,5 % 28,1 % % naisista 26,3 % 27,2 % 25,3 % 31,3 % Sivuvirat/toimet Yhteensä/henkilöä

11 Koko henkilöstö yhteensä 593 Vakinaiset ja määräaikaiset yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Sivuvirat KUVIO 5. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan vuonna 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Kaupunginhallitus myönsi 17 tehtävän täyttölupaa tai lupaa julistaa virka haettavaksi ja täytettäväksi. Näistä 14 oli määräaikaisia tehtäviä/virkoja. Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita oli 17. Näistä 11 oli eläköitymisiä. Voidaan ennustaa, että pätevän työvoiman saaminen muodostuu tulevaisuudessa vaikeaksi ja viime vuosina on ollut merkkejä rekrytointiongelmista erityisesti hoitoalalla ja teknisen alan tehtävissä. Oppisopimus on yksi vaihtoehto henkilöstön palkkaamiseen, jos koulutettujen työntekijöiden palkkaaminen vaikeutuu. Rekrytointiongelmista johtuen kaupunginhallitus on myöntänyt lupia rekrytoida työntekijöitä oppisopimuksella, ellei päteviä, sopivia ja kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä ei löydy. Vuonna oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli kymmenen. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden aikana 13 henkilöä, yhteensä 19 työllistämisjaksolle. Työllistetyistä oli velvoitetyöllistettyjä kolme, 500 päivää työmarkkinatukea saaneita kahdeksan ja harkinnanvaraisesti työllistettyjä kahdeksan. Kaksi täydellä työmarkkinatuella palkattua jatkoi vielä harkinnanvaraisella työllistämistuella. Työllistämisjaksot vaihtelivat vajaasta kahdesta kuukaudesta 11 kuukauteen. Työllistämistoiminta on ollut aktiivista Loviisan seudun kuntien yhteisestä Loviisan seudun työllistämishankkeesta johtuen. Työllistettyjen lukumäärä kuitenkin laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. 11

12 TAULUKKO 3. Työllistetyt keskuksittain Keskus/vuosi Keskushallinto ja elinkeinotoimi Perusturvakeskus Koulutuskeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekninen keskus Kierrätys- ja työllistämiskeskus Yhteensä/henkilöä Lähtövaihtuvuus oli 17 työntekijää, luku sisältää eläkkeelle jääneet, irtisanoutuneet ja muut vakinaisten työ/virkasuhteen päättymiset. Vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 11 henkilöä. Muista syistä työsuhde päättyi kuudella henkilöllä. Vuoden lopussa osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 12. Uusia henkilöitä ei jäänyt vuoden aikana osa-aikaeläkkeelle. Eniten osa-aikaeläkeläisiä oli teknisessä keskuksessa ja koulutuskeskuksessa. Vanhoja eläkkeitä maksettiin kolmelle henkilölle. Kuntien eläkevakuutuksen laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä kasvaa vuodesta eteenpäin noin 20 työntekijään vuodessa. Vuonna 2012 ennuste on huipussa, silloin ennusteen mukaan eläkkeelle jäisi 25 työntekijää. Suurimmat eläkepoistumat osuvat ennusteen mukaan vuosille Prosentuaalisesti tarkasteltuna vuosina Loviisan kaupungin eläkepoistuma on muutamia vuosia lukuunottamatta korkeampi kuin koko kunta-alalla. Loviisan kaupungin eläkepoistuma jää alle koko kunta-alan eläkepoistuman vasta vuodesta 2021 eteenpäin. KUVIO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta (%) 12

13 TAULUKKO 4. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 3. Henkilöstön laatu 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstön keski-ikä laski (-0,7 v.). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä nousi. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä laski kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa (-0,2) ja teknisessä keskuksessa (-0,6). Muissa keskuksissa keski-ikä nousi. Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 1,8 vuotta korkeampi kuin kunta-alalla työskentelevien keski-ikä. Vakinaisen henkilöstön osalta ero on pienempi (1,2 v). TAULUKKO 5. Henkilöstön keski-ikä vuosina vakinainen henkilöstö 46,9 47, ,4 48,7 48,7 48,3 48,4 48,7 - miehet 48,0 48,4 48,5 49,8 49,5 49,1 48,8 48,4 47,8 - naiset 46,5 46,9 47,5 48,1 47,9 48,4 48,2 48,3 49,0 koko henkilöstö 46,0 46,0 46,7 47,5 47,4 47,7 47,2 47,8 47,1 - miehet 47,1 47,3 47,7 49,1 48,8 48,6 49,0 48,8 47,7 - naiset 44,9 44,7 45,7 45,9 46,0 46,8 46,6 47,5 46,9 13

14 TAULUKKO 6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä keskuksittain vuosina Keskus/vuosi Keskushallinto ja elinkeinotoimi 48,8 49,2 49,1 49,9 49,9 48,7 49,7 48,9 49,9 Perusturvakeskus 47, ,4 50,4 49,1 48,9 49,7 Koulutuskeskus 45, ,4 47,4 47,3 47,1 47,1 47,3 47,6 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 46,0 44,5 46, ,7 48,0 45,7 46,0 45,8 Tekninen keskus 48,6 49,2 49,1 49,2 49,5 48,4 50,2 50,3 49,7 TAULUKKO 7. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna Kunnallinen henkilöstö, kaikki 45,3 - miehet 45,7 vakinaiset 47,5 - naiset 45,3 määräaikaiset 38,2 Kvinnornas andel av hela personalen var 74,9 procent och av den ordinarie personalen även 75,2 procent. Kvinnornas andel av hela personalen växte något och männens andel sjönk, förändringarna var dock obetydliga. Procentandelen för kvinnor som arbetar inom kommunsektorn var 79 (år ). TAULUKKO 8. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna Koko henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma/henkilöä alle 20 v v v v v v v v v v yli 65 v Miehet Naiset Yht Yht. 593 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma/henkilöä alle 20 v v v v v v v v v v yli 65 v Miehet Naiset Yht Yht. 330 Koko henkilöstöstä naisia oli 74,9 prosenttia ja vakinaisesta henkilöstöstä 75,2 prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstöstä nousi hieman ja miesten osuus laski, muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä. Kunta-alalla työskentelevien naisten prosenttiosuus oli 79 (vuonna ). 14

15 TAULUKKO 9. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä vuosina Koko henkilöstöstä % Vakinaisesta henkilöstöstä % vuosi naisia miehiä naisia miehiä ,7 28,3 73,5 26, ,5 29,5 71,3 28, ,4 29,6 57,7 42, ,9 27,1 74,4 25, ,7 26,3 73,5 26, ,9 24,1 74,7 25, ,2 24,8 74,4 25,6 74,7 25,3 75,4 24,6 74,9 25,1 75,2 24, Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaolot laskivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös sairauspäivien määrä laski. Tähän on vaikuttanut mm. aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamallin toimeenpano. Poissaolot perhepoliittisten syiden johdosta kasvoivat. Kunta-alan Työolobarometrin mukaan kunta-alan työpaikoilla oltiin oman sairauden takia poissa keskimäärin 8,5 päivää. TAULUKKO 10. Poissaolopäivät vuosina Muutos % Poissaolot yhteensä ,4 % Sairaudet * 6368* 5482* - 14,2 % Tapaturmat/ammattitauti ,7 % Perhepoliittiset syyt** ,8 % Muut syyt ,0 % *Poissaolot työpäivinä **Sisältää mm. äitiyslomat, hoitovapaat, vanhempainlomat ja tilapäiset hoitovapaat TAULUKKO 11. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä vuosina palveluksessa olleita kohden Vakinaisia työntekijöitä kohden (koko henkilöstö) Vuosi Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot* Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot* ,1 11,6 49,0 10, ,8 11,5 56,5 10, ,6 14,4 59,7 12, ,0 15,2 42,4 9, ,2 15,2 41,8 9, ,6 16,6 41,4 10, ,9 19,3 45,1 11,5 75,3 18,2 45,8 11,1 57,9 16,8 32,2 9,4 *Sairaspoissaolot työpäivinä 15

16 Vuonna 2006 uutena tunnuslukuna eriteltiin sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Tarkastelusta on poistettu sivuvirkojen/toimien osuus. Sairauspäivien/työntekijä vaihtelut keskuksittain selittyvät pääasiassa pitkillä sairauslomilla. Vuoteen verrattuna sairauspäivät laskivat keskushallinnossa ja elinkeinotoimessa sekä teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 12. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään , vakinaiset ja määräaikaiset Keskus Sairauspoissaolopäivät*/työntekijä Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi Vuosi Keskushallinto ja elinkeinotoimi 18,3 16,6 16,2 4,6 Perusturvakeskus 10,3 16,5 20,3 23,1 Koulutuskeskus 6,5 9,5 9,7 10,9 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 21,3 9,1 4,5 7,7 Tekninen keskus 24,5 23,4 16,8 8,8 *Sairaspoissaolot työpäivinä Sairauspoissaolot työpäivinä olivat yhteensä 5557 ja keskeytyspäivinä 7408 (mukana viikonloput ja vapaapäivät). TAULUKKO 13. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 2007 Työpäivinä Keskeytyspäivinä* *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot naisilla ja miehillä - (koko henkilöstö) Naiset Miehet Naiset Miehet Työpäivinä Keskeytyspäivinä* *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Vakinaisilla työntekijöillä poissaolopäiviä oli työpäivinä mitattaessa 4367 ja keskeytyspäivinä mitattaessa Määräaikaisilla työntekijöillä poissaolopäiviä oli työpäivinä mitattaessa 1190 ja keskeytyspäivinä

17 TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot vakinaisilla ja määräaikaisilla - Vakinaiset Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Työpäivinä Keskeytyspäivinä* Määräaikaiset Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Työpäivinä Keskeytyspäivinä* *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Sairauslomille jäi vuoden aikana yhteensä 328 työntekijää, lukumäärä oli edellisvuotta isompi (+28). Naisia sairauslomille jääneistä oli 80 prosenttia ja miehiä 20 prosenttia. Koko kaupungissa työskentelevistä vakinaisista ja määräaikaisista naisista sairauslomajaksoilla oli 71 prosenttia ja miehistä 62 prosenttia. Vakinaisista sairauslomajaksoilla oli 71 prosenttia. Määräaikaisista työntekijöistä sairauslomalla oli 83 prosenttia työntekijöistä. TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät - Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Kaikki Vakinaiset Määräaikaiset Sairauslomajaksoja oli vuoden aika 1127, jaksojen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta. Vakinaisilla työntekijöillä sairauslomajaksoja oli 758 ja määräaikaisilla 368. TAULUKKO 17. Sairauslomajaksojen lukumäärät - Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Kaikki Vakinaiset Määräaikaiset Sairauslomien pituus oli keskimäärin 16 työpäivää sairauslomalaista kohti (21 keskeytyspäivää/sairauslomalainen). Vakinaisilla sairauslomien pituus oli keskimäärin 19 työpäivää sairauslomalaista kohti (25 keskeytyspäivää/ sairauslomalainen). Määräaikaisten sairauslomien pituus oli keskimäärin 9 työpäivää sairauslomalaista kohti (12 keskeytyspäivää/sairauslomalainen). 17

18 TAULUKKO 18. Keskimääräinen sairausloman pituus/sairauslomalle jäänyt työntekijä - Työpäivinä Keskeytyspäivinä * Työpäivinä Keskeytyspäivinä * Kaikki naiset miehet Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Sairauslomien pituus lyheni edellisvuosiin verrattuna. Keskimääräinen sairausloman pituus oli 5 työpäivää sairauslomajaksoa kohden tarkasteltuna (keskimäärin 7 keskeytyspäivää/sairauslomajakso). Keskimääräinen sairausloman pituus vakinaisilla oli 6 työpäivää sairauslomajaksoa kohden tarkasteltuna (keskimäärin 8 keskeytyspäivää/sairauslomajakso). Keskimääräinen sairausloman pituus määräaikaisilla oli 4 työpäivää sairauslomajaksoa kohden tarkasteltuna (keskimäärin 3 keskeytyspäivää/sairauslomajakso). TAULUKKO 19. Keskimääräinen sairausloman pituus/sairauslomajakso - Työpäivinä Keskeytyspäivinä * Työpäivinä Keskeytyspäivinä * Kaikki naiset miehet Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Yli puolet sairauslomista olivat lyhyitä, 67 prosenttia olivat 1-3 työpäivän pituisia. TAULUKKO 20. Sairauslomajaksojen pituudet (%) 1-3 työpäivää 1-3 kalenteripäivää* Kaikki 60% 65% 67% 56% 61% 62% Vakinaiset - 63% 63% - 63% 59% Määräaikaiset - 70% 75% - 65% 69% *Laskelmissa mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät 18

19 Työnantaja saa hakea sairauslomista sairauspäivärahaa Kelasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Sairauslomajaksoista 92 prosenttia kesti 1-10 työpäivään. Yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairasloman ajalta varsinaista palkkaa 60 kalenteripäivän ajan ja tämän jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivää. Yhteensä palkallista sairauslomaa työntekijällä on oikeus saada 180 kalenteripäivää/vuosi. Vuonna sairauslomalaisista 94 prosenttia oli sairauslomalla alle 60 kalenteripäivää. Vain muutama sairausloma kesti yli 180 kalenteripäivää Koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakenteesta ei ole käytettävissä systemaattisesti kerättyä tietoa. Joulukuussa 2005 tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan henkilöiden ylin koulutus jakaantui seuraavasti (n=264): tutkijakoulutus 0,8 prosentilla ylempi korkeakoulututkinto 21,6 prosentilla alempi korkeakoulututkinto (akateeminen) 10,6 prosentilla ammattikorkeakoulututkinto 3,4 prosentilla opistotasoinen tutkinto 22 prosentilla ammatillinen perustutkinto 26,5 prosentilla ylioppilas 2,7 prosentilla kansa-, kansalais- tai peruskoulu 10,6 prosentilla muu koulutus 1,9 prosentilla Edellä mainitusta ei voi tehdä suoraa päätelmää koko henkilöstön koulutusrakenteesta, mutta luvut ovat suuntaa antavia. 19

20 4. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Vuoden aikana virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sisälsivät yleiskorotuksen ja paikalliset järjestelyvaraerät. TEHY PÖYTÄKIRJA samapalkkaisuuserä yleiskorotuksena ,5 prosenttia paikallinen järjestelyerä ,3 % Tehy:n jäsenten palkkasummasta eli 63,91 yleiskorotus 2,4 % 1.9. KVTES paikallinen järjestelyerä ja samapalkkaisuuserä 1.5. yhteensä 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta eli 4028,50 yleiskorotus 2,4 % 1.9. TS paikallinen järjestelyerä ja samapalkkaisuuserä 1.5. yhteensä 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta eli 573,32 yleiskorotus 2,4 % 1.9. TTES paikallinen järjestelyerä ja samapalkkaisuuserä 1.5. yhteensä 0,5 prosenttia sopimusalan palkkasummasta eli 2,27 yleiskorotus toteutettiin siten, että henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotettiin senttiä tunnilta, työkokemuslisää 1-3 senttiä tunnilta ja henkilökohtaisia lisiä ja työolosuhdelisiä 2,4 prosenttia tunnilta OVTES paikallinen järjestelyerä ja samapalkkaisuuserä 1.5. yhteensä 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta eli 3138,01 yleiskorotus 2,4 %

21 5. Henkilöstömenot 5.1. Kokonaispalkkamenot Kokonaispalkkamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,19 miljoonalla eurolla (+6,6 %). Palkkamenojen kasvu oli vuonna maltillisempaa kuin vuonna (vuodesta 2007 vuoteen kasvu oli + 6,8 % eli 1,16 miljoonaa euroa). TAULUKKO 21. Kokonaispalkkamenot vuosina Palkkamenot Milj. euroa % Kokonaispalkkamenot 16,45 16,02 15,27 14,84 15,41 16,07 17,00 18,16 19,35 6,6 Rahallinen korvaus maksettiin 1316 lisätyötunnista ja 5332 ylityötunnista. Eniten ylitöitä tehtiin teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 22. Lisä- ja ylityötunnit vuosina Lisätyö Ylityö Keskushallinto ja elinkeinotoimi Satama Perusturvakeskus Koulutuskeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekninen keskus Yhteensä Koulutusmäärärahat Koulutustoimintaan myönnettiin suuruinen määräraha vuodelle. Määräraha jaettiin keskuksille henkilöstömäärän mukaisina osuuksina. Määrärahasta varattiin yhteiseen koulutukseen ja työsuojeluun liittyvään koulutukseen. Lisäksi keskukset käyttivät koulutukseen omia koulutukseen varattuja määrärahoja. TAULUKKO 23. Koulutusmäärärahat Keskushallinto ja elinkeinotoimi Perusturvakeskus Koulutuskeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekninen keskus Yhteensä Koulutusmääräraha

22 5.3. Terveydenhoito ja työhyvinvointi Työsuojelutoimikunnan talousarviossa oli henkilöstön terveydenhoitoon varattu määrärahaa , käyttö oli (148 %). Määrärahaan sisältyi fysikaaliseen hoitoon varattu määräraha. Tyky-toimintaan varattiin 10000, käyttö oli (160 %). Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, liikkumista kannustavien varusteiden hankkimista, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä työnohjausta. TAULUKKO 24. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Budjetoitu Toteutunut Käyttö % Terveydenhoito % Tyky-toiminta % Työterveydenhuollon käyntimäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9 %. TAULUKKO 25. Työterveydenhuollon käynnit Käyntimäärät Muutos% Työterveyslääkäri % Työterveydenhoitaja % Työfysioterapeutti % Työpsykologi % Yhteensä % 22

23 6. Toimielimet 6.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului viisi jäsentä. Jaosto kokoontui kahdeksan kertaa ja käsitteli 79 asiaa. Useimmin henkilöstöjaostossa käsitellyt asiat pitivät sisällään mm. rekrytointilupia sekä palkkoihin tai niiden tarkistuksiin liittyviä asioita. Lisäksi käsiteltiin mm. henkilöstösuunnitelmaa, kesätyöpaikkoja, koulutusmäärärahan jakoa, koulunkäyntiavustajien lomautusta, henkilöstöraporttia, työntekijöiden kuntoliikuntaa työaikana, virkanimikkeen muutoksia, työaika-asioita, sivutoimilupa-asiaa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja seuraavia kaupungin sisäisiä ohjeita ohje väkivaltatilanteisiin ohje sisäilmaongelman ilmoittamisesta sekä teknisen keskuksen työturvallisuusohje. 6.2 Uusi henkilöstöjaosto Järjestelytoimikunta nimesi uuden kunnan henkilöstöasioita varten uuden kunnan henkilöstöjaoston. Henkilöstöjaostoon kuului viisi jäsentä. Jaosto kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 48 asiaa. Esityslistoilla oli mm.: henkilöstön nimittämisasiat, virkavapaa-anomuksia, uuden Loviisan palkkauksen perusteet ja muita ohjeita/linjauksia liittyen palkkoihin, uuden kunnan peruspalkkataulukko ja palkkojen määrittelyprosessi, tehtävänkuvauksen laadintaohje ja tehtävänkuvauslomake, tuntipalkkaisten siirtyminen kuukausipalkkaisiksi, työaika-asiat ja työaikaohje, uuden kunnan palkkapäivät, palkanlaskentaohjelman hankinta, työterveyshuollon järjestäminen, työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaation järjestäminen ja sovellettavat virka- ja työehtosopimukset. 23

24 6.3 Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomitea kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 32 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista neljä työnantajan edustajaa ja seitsemän henkilöstön edustajaa. JUKO:lla oli kaksi edustajaa. JHL:lla, KTK:lla, JYTY:llä, Tehy:llä ja Superilla oli yksi edustaja. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita, kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin tilinpäätöstä, talousarviota ja taloussuunnitelmaa sekä Loviisan kaupungin, Liljendalin, Pernaja ja Ruotsinpyhtää kuntien yhdistymisasioita. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin myös työntekijöiden kuntoliikuntaa työaikana käytäntöä, joka käynnistyi vuonna. Käytäntöä pidettiin yleisesti hyvänä ja positiivisena asiana, jolla työnantaja osoittaa huolehtivansa työntekijöiden hyvinvoinnista. Toiminta ei aiheuttanut epäselvyyksiä, vaan toimintaa toteutettiin ohjeiden mukaisesti. Liikuttiin silloin, kun työt sen salli. Valitettavasti toimintamallia ei siirretty kuitenkaan uuden Loviisan käytännöksi vuodelle 2010, vaan se loppui vuoden lopussa. 6.4 Väliaikainen yhteistoimintakomitea Kuntien yhdistymissopimuksessa sovittiin, että uuden kunnan henkilöstöasioita valmistelemaan muodostetaan väkiaikainen yhteistoimintakomitea. Väliaikaisessa yhteistoimintakomiteassa oli 13 jäsentä, neljä työnantajan edustajaa ja 9 työntekijöiden edustajaa. Työntekijöiden edustajat edustivat kuntien pääsopijajärjestöjä sekä yhteen liittyviä kuntia/kuntayhtymää. Väliaikainen yhteistoimintakomitea kokoontui seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 86 asiaa. Käsiteltävät asiat koskivat uuden Loviisan henkilöstöasioita. Esityslistoilla oli mm.: henkilöstön nimittämisasiat, uuden Loviisan palkkauksen perusteet ja muita ohjeita/linjauksia liittyen palkkoihin, uuden kunnan peruspalkkataulukko ja palkkojen määrittelyprosessi, tehtävänkuvauksen laadintaohje ja tehtävänkuvauslomake, koulutussuunnitelma, säästöohjelma, toimitila-asiat, tuntipalkkaisten siirtyminen kuukausipalkkaisiksi, virkojen perustaminen, työaika-asiat ja työaikaohje, vesilaitoksen liikelaitostaminen, uuden kunnan palkkapäivät, palkanlaskentaohjelman hankintaa, työterveyshuollon järjestäminen, työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaation järjestäminen, 24

25 sovellettavat virka- ja työehtosopimukset, henkilöstösuunnitelma ja hallintosääntö. 6.5 Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä toimintaohjelma. Vuoden tavoitteina olivat työsuojelusuunnitelman mukaan: tehdä työpaikkakäyntien vuorolista vuodelle. Työpaikkojen tarkastusjärjestys tehdään riskikartoituksen tulosten perusteella osallistua aktiivisesti Länsiharjun koulun ja Harjuntaustan koulun sisäilmaongelmien selvittämiseen ja seurata ongelmien korjausta osallistua uuden Loviisan työsuojeluorganisaation suunnitteluun ja järjestää työsuojeluvaalit syksyllä tehostaa viestintää ja tiedottamista. Työsuojelutoimikunta koordinoi työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan budjettia. Työsuojelutoimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä. Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana toimi työsuojelupäällikkö Minna Uusitalo. Kokouksia pidettiin neljä, joissa käsiteltiin yhteensä 35 pykälää. 25

26 7. Yhteenveto Loviisan kaupungin organisaatio- ja henkilöstöstrategian tavoitteena on joustava, palvelukykyinen ja tehokas organisaatio sekä työssään hyvinvoiva, ammatti- ja palvelutaitoinen sekä yhteistyökykyinen henkilökunta. Toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys, ihmisläheisyys ja kaupungin viihtyisyydestä ja tulevaisuudesta huolehtiminen. Huomiota kiinnitetään henkilöstön työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Henkilöstön osalta vuoden toimintatavoitteena oli varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöönoton seuranta, teknisen keskuksen työhyvinvointihanke, oikeudenmukainen palkkaus ja uuden Loviisan henkilöstöohjeiden valmistelu. Taulukoon 26 on koottu yhteenveto vuoden tunnusluvuista. TAULUKKO 26. Yhteenveto tunnusluvuista Tunnusluvut Virkojen/tehtävien määrä Henkilötyövuodet/htv Virkaa/tehtävää 437,2 418,1 Henkilöstömäärä henkilöä vakinaisia määräaikaisia sivuvirkoja/toimia 118 Keski-ikä vuotta - koko henkilöstö 47,1 - vakinainen henkilöstö 48,7 Sukupuolijakauma % koko henkilöstöstä - naisia 74,9 - miehiä 25,1 Poissaolot päivää sairaudet tapaturmat / ammattitauti perhepoliittiset syyt muut syyt Työtunnit tuntia - lisätyö ylityö 5332 Kokonaispalkkamenot milj. euroa 19,35 Henkilöstömenot kasvoivat vuonna. Tämä johtuu lievästä henkilöstömäärän noususta sekä ylityötuntien määrän kasvusta ja palkankorotuksista. Kokonaispalkkamenojen kasvu oli kuitenkin vuonna maltillisempaa kuin vuonna. 26

27 Kolmen viime vuoden aikana kaupungin henkilöstömäärä on ollut nousussa. Riittävällä henkilöstömäärällä turvataan organisaation palvelukyky ja se vaikuttaa myös henkilöstön työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Loviisan seudun kuntien yhdistymisen johdosta vuoden aikana vakinaisia työtehtäviä täytettiin harkiten. Tästä syystä määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi ja vakinaisten laski. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi valmistui vuonna 2007 aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamalli. Malli toimii työkaluna esimiehille puuttua ajoissa työyhteisöissä ilmeneviin ongelmiin ja puuttua mm. sairauspoissaoloihin, joiden kasvu on ollut huolenaiheena jo vuosia. Malli saatettiin käytäntöön esimieskoulutussarja kautta vuonna. Mallin toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, sillä sairauspoissaolot laskivat selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Erityisesti suomenkielisen koulutuskeskuksen osalta sisäilmaongelmat olivat vakavia. Vuoden aikana toteutettiin laajat selvitystyöt asian korjaamiseksi. Syyslukukauden alusta Harjuntaustan koulu siirtyi parakkeihin. Työsuojeluasioihin panostettiin työsuojeluorganisaation kanssa. Vuoden aikana laadittiin ohje väkivaltatilanteisiin, ohje sisäilmaongelman ilmoittamisesta sekä teknisen keskuksen työturvallisuusohje. Yhteistoimintakomitean aloitteesta valmisteltiin vuonna uusi käytäntö, joka antoi työntekijöille mahdollisuuden harrastaa ohjattua kuntoliikuntaa (1 tunti/viikko) työaikana. Käytännöllä tuettiin työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä edistettiin työssä jaksamista. Tunti liikuntaa viikossa ei vielä nosta työntekijöiden kuntoa, mutta se kannustaa työntekijöitä liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan myös vapaa-ajalla. Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle määrärahan ja toiminta käynnistyi vuoden alusta. Toiminta toteutui ohjeiden mukaisesti ja ongelmitta määrärahan puitteissa. Valitettavasti toimintamallia ei siirretty kuitenkaan uuden Loviisan käytännöksi, vaan se loppui vuoden lopussa. Henkilöstöraportissa seurataan tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Sukupuolittain eritellyissä tunnusluvuissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Oikeudenmukaiseen palkkaukseen kiinnitettiin huomiota järjestelyvaraeriä jaettaessa. Vuosi oli kiireinen Loviisan seudun kuntien yhdistymisvalmisteluista johtuen. Muutos ja uusien käytäntöjen luominen loi ajoittain epävarmuuden tunnetta työntekijöissä. Epäselviin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan tiedottamalla ja osallistavalla päätöksenteolla. Työntekijöiden edustajat olivat mukana päätöksenteossa väliaikaisen yhteistoimintakomitean ja järjestelytoimikunnassa olevien edustajien kautta. Uudessa Loviisassa tulevaisuudessa haasteeksi muodostuu yhteisten pelisääntöjen ja toimintakulttuurien luominen kaikissa kaupungin organisaatioissa. Lopullisesti toiminta hioutuu vasta, kun eletään arkipäivää yhdessä. Täysin valmiiksi asioita ei voi suunnitella ennakolta. Hyvällä esimiestyöllä on suuri merkitys muutoksen johtamisessa ja uuden rakentamisessa. 27

28 Haasteina jatkossa ovat työntekijöiden keski-iän nousu ja vuosittain lisääntyvä eläköityminen. Kilpailu osaavasta ja pätevästä työvoimasta kasvaa lähivuosina. Haasteeksi muodostuu myös uuden henkilöstön perehdytys ja eläköityvien henkilöiden tietotaidon siirtyminen uusille työntekijöille. Tiukka taloustilanne tuo lisävaateita kuntien toimintaan. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen sekä suunnitelmallinen rekrytointipolitiikka ovat keinoja vastata näihin haasteisiin. 28