1. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen Henkilöstön työssä

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1

3 1. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen 4 2. Henkilöstömäärä Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus 8 3. Henkilöstön laatu Ikärakenne ja sukupuolijakauma Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Henkilöstömenot Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Kokonaishenkilöstömenot Koulutusmäärärahat Terveydenhoito ja työhyvinvointi Toimielimet Henkilöstöjaosto Yhteistoimintakomitea Työsuojelutoimikunta 18

4 KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 9 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä 5 TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet 5 TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 8 TAULUKKO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 10 TAULUKKO 7. Henkilöstön keski-ikä 11 TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain 11 TAULUKKO 9. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä 11 TAULUKKO 10. Naisten ja miesten lukumäärä keskuksittain 12 TAULUKKO 11. Poissaolopäivät 12 TAULUKKO 12. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 13 TAULUKKO 13. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain 13 TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset 13 TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 14 TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät 14 TAULUKKO 17. Kokonaishenkilöstömenot 15 TAULUKKO 18. Ylityötunnit 15 TAULUKKO 19. Koulutusmäärärahan käyttö 16 TAULUKKO 20. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat 17 TAULUKKO 21. Työterveyshuollon käynnit 17 TAULUKKO 22. Yhteenveto tunnusluvuista 19 4

5 Tiivistelmä Loviisassa oli vuonna 2012 yhteensä virkaa ja tehtävää. Työntekijöitä oli vuoden lopussa yhteensä ja sivuviroissa/-tehtävissä oli 148 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen ja tehtävien määrä nousi 8,4 viralla/tehtävällä. Kaupungin palveluksessa olevien määrä kasvoi 29 henkilöllä. Kasvua selittää mm. se, että työntekijöillä oli vuonna 2012 enemmän poissaoloja (mm. virka- ja työvapaita) kuin vuonna 2011 ja poissaolijoiden tilalle palkattiin sijaisia. Vuonna 2012 poissaolojen kokonaismäärä oli työpäivää, kasvua edellisvuodesta työpäivää. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2012 aikana keskimäärin 259. Yhteensä 445 luottamushenkilölle ja viranhaltijalle tai työntekijälle maksettiin kokouspalkkiota. Vuoden 2012 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 29 (tilanne ). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. Kokonaishenkilöstömenot olivat 48,9 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,4 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kunta-alan palkkoja korotettiin työehtosopimusten mukaisesti 2,4 %, jonka lisäksi tammikuussa 2012 maksettiin erillinen 150 euron kertaerä. Henkilöstömenojen lisäykseen on vaikuttanut myös lomapalkkavarausten muuttunut kirjaamiskäytäntö. Henkilökunnasta suurin osa (85,5 %) oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt melko samanlaisena uuden Loviisan aikana. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,0 vuotta. Se oli 0,5 vuotta enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin (45,6). Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä työpäivää. Määrä kasvoi vuodesta työpäivällä. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,5 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot kasvoivat kaikissa muissa keskuksissa paitsi hallinnossa ja kehittämispalveluissa. Kasvu oli työpäivissä mitattuna suurinta perusturvakeskuksessa (1 195 työpäivää), mutta suhteellisesti sairauspoissaolot kasvoivat eniten teknisessä keskuksessa. Sairauspoissaolojen lisäys on huolestuttavan korkea. Poissaoloja pyritään vähentämään varhaisen puuttumisen mallin avulla sekä tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa voimaan tulleiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten perusteella työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä on tehtävä arvio, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Tavoitteena on pitkittyvän työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun nopeuttaminen. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ei ole mitattu eikä muitakaan koko henkilöstölle suunnattuja kyselyjä ole toteutettu vuonna Edellinen työtyytyväisyyskysely tehtiin vuonna Seuraava on sovittu toteutettavaksi vuonna

6 1. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet Loviisan kaupungin strategiassa on henkilöstön ja johtamisen painopisteinä yhteistyö- ja johtamisjärjestelmien toimivuus sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Johtaminen on henkilöstön osaamista arvostavaa ja luovuuteen kannustavaa. Strategisen johtamisen käytännöt vakiinnutetaan koko organisaatioon. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja palkkaus on oikeudenmukaista ja kannustavaa. Muutostukea ja sisäistä viestintää parannetaan Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen Lähiesimiehille on toteutettu johtamistaidon koulutusta sekä muita koulutuksia, joiden sisältönä on ollut erityisesti palvelussuhdeasioiden hoitaminen osana esimiestyötä. Esimiestyöskentelyä tuetaan järjestämällä säännöllisiä aamutapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Lisäksi on aloitettu työhyvinvoinnin johtamiseen painottuvan esimiesvalmennuksen ja siihen liittyvän mentorointiohjelman valmistelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Palvelusuhdeasioiden hoitaminen on yhdenmukaistettu ja työehtosopimuksiin liittyvää osaamista on vahvistettu. Johtamistaidon erikoisammattitutkinnon suoritti 13 henkilöä 1.2. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä ylläpidetään työkykyä ja ehkäistään työkykyä uhkaavat tekijät. Toimenpiteet on sovittu ja käsitelty työpaikan yhteistoiminnassa ja toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tiedonkulku varmistetaan säännöllisillä tapaamisilla työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kesken. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta pitää sisällään esim. koko henkilöstölle tarkoitettu liikunta-, virkistys ja koulutustoiminta. Tyky-toiminnan menot olivat euroa. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tavoitteellista ja tiedonvaihto säännöllistä. Työsuojeluorganisaatio toimii laaditun suunnitelman mukaisesti Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen Henkilöstökoulutuksia on järjestetty vuonna 2012 käytettävissä olleiden ns. porkkanarahojen turvin. Koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia ovat olleet mm. ensiapu-, Word- ja Excel-kurssit sekä asiakaspalvelun turvallisuuteen liittyvä koulutus. Keskuksille on lisäksi jaettu yhteensä euroa eri yksiköiden omien koulutushankkeiden toteuttamiseksi. Työterveyshuollon työyhteisöön kohdistuvalla toiminnalla, kuten työpaikkakäynneillä ja työpsykologin palveluilla, on tuettu työyhteisöjä erilaisissa muutostilanteissa. 6

7 Kaupungin järjestämiin koko henkilöstölle suunnattuihin koulutuksiin osallistui yhteensä 203 henkilöä. Palkallisten koulutuspäivien kokonaismäärä oli Henkilöstömäärä 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli yhteensä Tämä on 8,4 enemmän kuin vuotta aiemmin. TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä Keskus Hallintopalvelut 31,6 31,6 30,6 Talouspalvelut 110,5 103,5 92,5 Kehittämispalvelut 69,5 70,8 71,5 Perusturvakeskus 329,7 335,9 344,6 Sivistyskeskus 423,1 414,8 422,8 Tekninen keskus 80,30 76,00 79,00 Yhteensä 1 044, , Henkilötyövuosina mitattuna käytettävissä oli 858,0 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodesta on vähennetty palkattomat ja palkalliset poissaolot. Jos henkilöllä on ollut yhden kuukauden palkaton poissaolo ja yhden kuukauden palkallinen poissaolo, on henkilötyövuosi noin 0,81. Henkilötyövuodet osoittavat todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit ilman palkallisia ja palkattomia poissaoloja. TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet Keskus Hallintopalvelut 28,4 25,5 24,5 Talouspalvelut 107,2 72,7 70,6 Kehittämispalvelut 67,0 58,5 59,7 Perusturvakeskus 304,9 282,8 288,0 Sivistyskeskus 393,4 346,2 348,2 Tekninen keskus 95,6 86,3 67,0 Yhteensä 996,5 872,0 858,0 7

8 2.2. Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Vuonna 2012 virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden oli 67 virkaa/tehtävää/1 000 asukasta (vuonna ,4 virkaa/tehtävää/1 000 asukasta). Asukkaita oli yhtä työntekijää kohti 14,9 (vuonna ,1). Vuonna 2012 asukasluku oli Loviisassa (vuonna asukasta) Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä työntekijää, joista vakinaisia oli 905 ja määräaikaisia 287 ja sivuvirkoja/tehtäviä oli 148. Määräaikaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 29 työntekijällä. Perhehoitajia, omaishoitajia, ja kotihoidon kuntalisän saajia oli keskimäärin 259 henkilöä. Voimassa olevia luottamushenkilöpalvelusuhteita oli vuoden lopussa 445. Tässä luvussa on mukana myös viranhaltijat/työntekijät, joille on maksettu kokouspalkkioita. Työllistettyjä oli yhteensä 11. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli työntekijää. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 24 prosenttia. Koko kunta-alan henkilöstöstä oli määräaikaisia 22,1 prosenttia vuonna TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Vuoden 2011 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 29 (tilanne ). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä

9 Vakinaiset kokoaikainen osa-aikainen osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke Määräaikaiset kokoaikainen osa-aikainen työllistetyt työllistetyt, osa-aikaiset oppisopimussuhteiset Yhteensä/henkilöä Sivuvirat/tehtävät KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 9

10 Henkilömäärä Henkilömäärä Henkilömäärä Perhehoitajat Omaishoitajat* Kotihoidon kuntalisän saajat* Luottamushenkilöt Yhteensä * keskimäärin / kk 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi toimintavuoden aikana 53. Näistä 29 oli eläköitymisiä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 53 henkilöä. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden 2012 aikana aikuisia ja nuoria työttömiä yhteensä 33, yhteensä 39 työllistämisjaksolle. Nuorten työllistämistoimintaa toteutettiin perusturvakeskuksen Pikku Pietarin Pihassa. Syksyllä 2012 aloitti toimintansa myös aikuisten työpaja Akseli. Kuntien eläkevakuutuksen laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä pysyy korkeana vuoteen 2022 saakka. Eläkkeelle jää noin 40 henkilöä vuosittain. Vuosina 2014 ja 2015 ennuste on huipussa, silloin ennusteen mukaan eläkkeelle jäisi liki 50 työntekijää vuodessa. KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 10

11 TAULUKKO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 11

12 3. Henkilöstön laatu 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,1 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 39,5 vuotta. Miehillä keski-ikä oli korkeampi kuin naisilla. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä oli korkein hallinnossa ja matalin perusturvakeskuksessa. Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 0,5 vuotta korkeampi kuin kunta-alalla työskentelevien keski-ikä. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli lokakuussa ,6 vuotta (miehet 45,7 ja naiset 45,5). TAULUKKO 7. Henkilöstön keski-ikä 12

13 Koko henkilöstö 46,1 46,0 46,0 - miehet 47,2 47,3 47,3 - naiset 45,8 45,8 45,8 Vakinaiset 47,7 47,7 48,1 - miehet 48,6 48,8 49,0 - naiset 47,5 47,5 48,0 Määräaikaiset 40,2 40,2 39,5 - miehet 42,0 42,6 41,2 - naiset 39,8 39,7 39,2 TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain Keskus Hallintopalvelut 49,1 48,7 50,9 Talouspalvelut 50,6 49,8 49,4 Kehittämispalvelut 45,2 46,7 46,1 Perusturvakeskus 45,7 44,8 44,8 Sivistyskeskus 45,0 45,5 45,4 Tekninen keskus 48,5 49,1 50,5 Henkilöstöstä naisten osuus on selvästi suurempi kuin miesten. Koko henkilöstöstä naisia oli 85,5 prosenttia ja miehiä 14,5 prosenttia. Naisten osuus oli vuonna 2011 koko kunta-alalla 79,0 prosenttia. TAULUKKO 9. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä Koko henkilöstöstä % naisia miehiä ,0 % 15,0 % ,0 % 15,0 % ,5 % 14,5 % TAULUKKO 10. Naisten ja miesten lukumäärä keskuksittain Naiset Miehet Yhteensä 13

14 Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot, kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaoloja oli yhteensä työpäivää. Näistä sairauspoissaoloja oli yhteensä työpäivää. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli 377 työpäivää. Työtapaturmia sattui eniten maatalouslomittajille. Poissaolopäiviä oli keskimäärin 61,6 työpäivää/työntekijä ja sairauspoissaolopäiviä oli 13,5 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot nousivat vuodesta 2011 melkein kahdella päivällä/työntekijä. Työterveyslaitoksen Kunta10 -tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli kunta-alalla vuonna 2011 keskimäärin 18,3 kalenteripäivää täyttä henkilötyövuotta kohden. Vastaava luku oli Loviisan osalta vuonna 2012 n. 19,6 päivää. TAULUKKO 11. Poissaolopäivät Poissaolot yhteensä* Sairaudet Tapaturmat/ammattitaudit Perhepoliittiset syyt** Muut syyt*** *Poissaolot työpäivinä **Sisältää mm. äitiyslomat, hoitovapaat, vanhempainlomat ja tilapäiset hoitovapaat ***Sisältää mm. vuosilomat, saldovapaat, ylityövapaat, koulutusmatkat, palkattomat poissaolot ja virka-/työvapaat TAULUKKO 12. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 14

15 palveluksessa olleita kohden (koko henkilöstö) Vuosi Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot ,4*/78,2** 12,7*/17,2** ,6*/80,0** 11,7*/15,7** ,6*/84,7** 13,5*/18,2** *Työpäivinä **Kalenteripäivinä TAULUKKO 13. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain Keskus Sairauspoissaolopäivät* Vuosi 2010 Vuosi Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä * työpäivinä Taulukossa 14 on kuvattu sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Eniten sairauspoissaoloja oli kehittämispalveluissa, vähiten hallintopalveluissa. TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset Keskus Sairauspoissaolopäivät*/ työntekijä Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Hallintopalvelut 10,3 6,2 5,5 Talouspalvelut 15,5 12,8 16,0 Kehittämispalvelut 16,8 21,4 17,8 Perusturvakeskus 12,0 10,9 13,1 Sivistyskeskus 12,5 11,2 13,0 Tekninen keskus 10,7 10,8 14,6 *työpäivinä Sairauspoissaolot työpäivinä olivat yhteensä ja kalenteripäivinä (mukana viikonloput ja vapaapäivät). TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 15

16 Työpäivinä Kalenteripäivinä* * mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Sairauslomille jäi vuoden 2012 aikana yhteensä 888 työntekijää. Sairastaneiden osuus koko henkilökuunnasta on pysynyt lähes ennallaan. TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät Sairauslomalle jääneiden lukumäärä Henkilöstömenot 4.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Vuoden 2012 aikana virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sisälsivät yleiskorotuksen ja paikalliset järjestelyvaraerät. Lisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 150 euron erillinen kertaerä. Tämän kertaerän kustannuksiin osallistui valtio maksamalla kunnille ylimääräistä valtionosuutta. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES): Yleiskorotus 1,7 prosenttia Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,7 prosenttia sopimusalan palkkasummasta lukien Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS): Yleiskorotus 1,7 prosenttia Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,3 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,4 prosenttia sopimusalan palkkasummasta lukien. Lääkärien virkaehtosopimus (LS): Yleiskorotus 1,7 prosenttia Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,5 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,2 prosenttia sopimusalan palkkasummasta lukien Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES): Yleiskorotus 1,6 prosenttia lukien 16

17 Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta lukien Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Kokonaishenkilöstömenot Kokonaishenkilöstömenot olivat 48,9 miljoonaa euroa (sis. kokouspalkkiot). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,4 miljoonaa euroa. TAULUKKO 17. Kokonaishenkilöstömenot Henkilöstökulut Milj. euroa Kokonaispalkkamenot 33,8 34,8 36,8 Sivukulut 11,4 11,7 12,1 Yhteensä 45,2 46,5 48,9 Rahallinen korvaus maksettiin ylityötunnista. Eniten ylitöitä korvattiin teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 18. Ylityötunnit Ylityötunnit* Hallintopalvelut 21,4 27,5 0,0 Talouspalvelut 423,0 98,7 293,1 Kehittämispalvelut 1 000, , ,9 Perusturvakeskus 1 282, , ,9 Sivistyskeskus 81,3 124,3 175,0 Tekninen keskus 4 110, , ,9 Yhteensä *Mukana ylityötunnit, jotka on syötetty Populukseen ylityötunteina 4.3. Koulutusmäärärahat 17

18 Kaupungin yhteiseen koulutustoimintaan oli käytettävissä euron suuruinen määräraha vuodelle Yhteisellä määrärahalla toteutettiin koulutuksia mm. seuraavista teemoista: ensiapu esimiestaidot työhaastattelun suorittaminen väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen työehtosopimukset erilaisia atk-kursseja Määrärahasta jaettiin euroa keskuksille käytettäväksi keskusten omiin koulutuksiin. Taulukossa 19 on kuvattu koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrä keskuksittain. TAULUKKO 19. Koulutusmäärärahat Koulutusmäärärahan käyttö 2012 Hallintopalvelut 820 Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteinen koulutusraha Yhteensä Terveydenhoito ja työhyvinvointi Työsuojelutoimikunnan talousarviossa oli henkilöstön terveydenhoitoon varattu määrärahaa euroa, käyttö oli euroa (109 %). 18

19 Tyky-toimintaan varattiin euroa, käyttö oli euroa (79 %). Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä työnohjausta. Budjetoitua tyky-rahaa säästyi, koska liikunta- ja kulttuuriseteleitä käytettiin odotettua vähemmän ja kaupungin yhteinen tyky-toiminta toteutettiin varattuja määrärahoja edullisemmin. TAULUKKO 20. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Budjetoitu 2012 Toteutunut 2012 Käyttö % Terveydenhoito % Tyky-toiminta % Työterveyshuollon käyntimäärät yli kaksinkertaistuivat vuodesta Käyntimäärät olivat yhteensä Käyntimäärien nousuun on vaikuttanut paitsi lisääntyneet sairauspoissaolot myös sairasvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksesta johtuvat uudet toimintatavat (varhainen reagoiminen, työterveyshuollon työkyvynarviot, työkykyneuvottelut, työterveyshuollon lausunnot työssä jatkamisen mahdollisuuksista). Myös työterveyspalveluiden parantunut saatavuus ja saavutettavuus on lisännyt työterveyshuollon käyttöä. TAULUKKO 21. Työterveyshuollon käynnit Käyntimäärät Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työpsykologi Yhteensä Toimielimet 5.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Jaosto kokoontui kuusi kertaa ja käsitteli 54 asiaa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului seitsemän jäsentä: Gren Olof, puheenjohtaja Erämaja Elias, varapuheenjohtaja Hakala Harri, jäsen 19

20 Hydén Pia, jäsen Lindfors Leena, jäsen Uotinen Päivi, jäsen Ylikauppila Kari, jäsen Henkilöstöjaoston kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työhyvinvointikoordinaattori. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstösuunnitelma henkilöstöraportti kesätyöpaikat koulutussuunnitelma tyky-määrärahan jako palkantarkistukset täyttöluvat virka-/työvapaan anomukset järjestelyvaraerien jako 5.2 Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomiteassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoimintakomitea kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista viisi työnantajan edustajaa ja kuusi henkilöstön edustajaa: Kaleva Olavi, työnantajan edustaja, puheenjohtaja Grönholm Thomas, työnantajan edustaja Kettunen Kirsi, työnantajan edustaja Kinnunen Antti, työnantajan edustaja Valkama Anne, työnantajan edustaja Bengts Christer, JUKO, varapuheenjohtaja Lindfors Regina, JUKO Nyström Tom, Jyty Pakarinen Maria, Super Buddas Kirsi, Tehy Träskelin Hans, JHL Yhteistoimintakomitean kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi puheenjohtaja ja teknisenä sihteerinä henkilöstöpäällikkö. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin vuoden 2010 tilinpäätöstä sekä vuoden 2012 talousarviota ja taloussuunnitelmaa. 5.3 Työsuojelutoimikunta 20

21 Työsuojelutoiminta hoitaa kaupungin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita. Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 26 asiaa. Työsuojelutoimikuntaan kuului kuusitoista jäsentä: Hovi Anne, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja/sihteeri Forssell Ilse, työnantajan edustaja Fronden Sten, työnantajan edustaja Gustafsson Siv, työnantajan edustaja Forslund Thua, toimihenkilöiden edustaja Andergård-Stenstrand Lilian, toimihenkilöiden edustaja Östman Maud, toimihenkilöiden edustaja Hanhinen Outi, työsuojeluvaltuutettu Hovi Raimo, työsuojeluvaltuutettu Iivonen Jaana, työsuojeluvaltuutettu Mäkelä Birgitta, työsuojeluvaltuutettu Noroviita Timo, työsuojeluvaltuutettu Pakarinen Maria, työsuojeluvaltuutettu Palasmaa Juha-Pekka, työsuojeluvaltuutettu Santaharju Anne, työsuojeluvaltuutettu Weppling-Airikka Irene, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi työhyvin-vointikoordinaattori Anne Hovi. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojeluun, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. TAULUKKO 22. Yhteenveto tunnusluvuista Tunnusluvut Virkojen/tehtävien määrä 1 044, , ,0 Henkilötyövuodet 996,5 872,0 858,0 Henkilöstö vakinaisia määräaikaisia sivuvirkoja/tehtäviä Keski-ikä - koko henkilöstö 46,1 46,0 46,0 - vakinainen henkilöstö 47,7 47,7 48,1 Sukupuolijakauma % - naisia 85,0 85,0 85,5 - miehiä 15,0 15,0 14,5 Poissaolot työpäivinä sairaudet tapaturmat / ammattitaudit perhepoliittiset syyt

22 - muut syyt Ylityötunnit Kokonaishenkilöstömenot, milj. euroa 45,2 46,5 48,9 22