Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Transkriptio

1 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt

2 2

3 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13 Aavan lastensujelun tietja Lastensujeluilmitukset Lasten määrä, jita ilmitukset kskeneet Pyynnöt lastensujelutarpeen selvittämiseksi Ennaklliset lastensujeluilmitukset Lastensujelutarpeen selvitykset Avhulln asiakkaana lleet lapset vuden aikana Kdin ulkpulelle sijitetut lapset ja nuret 0-20 vuden

14 14 TILASTOT: KOULUTERVEYSTUTKIMUS (Myrskylän ja Pukkilan salta tietja ei le saatavilla)

15 15

16 16

17 17

18 18 TAUSTA-AINEISTO 1. VUODEN 2014 ESI- JA PERUSOPETUKSEN ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETOA Vahvuudet: Henkilökunta sallistuu kulun timintakulttuurin kehittämiseen. Opetus- ja kasvatushenkilöstö n ammattinsa saavaa ja petettavat asiat ketaan tärkeiksi. Mniammatillinen yhteistyö ja ppilaiden saama tuki n riittävää. Kiusaamisen ehkäiseminen n nnistunutta, kun ppilaat n sallistettu mukaan timintaan. Kdin ja kulun yhteistyö n parantunut sähköisten viestintävälineiden käytön myötä. Opetushenkilöstöön lutetaan vahvasti. Kulu ketaan turvalliseksi paikaksi ja petushenkilöstön turvallisuussaamiseen lutetaan. Yhteisten pelisääntöjen nudattaminen ketaan tärkeäksi. Oppilaiden yksilöllisyyden humiiminen kulussa n hyvin humiitu. Kehittämiskhteet: Pedaggisen jhtamisen merkitystä kulun timinnassa tulee krstaa. Henkilöstön työhyvinvintiin tulee panstaa enemmän. Kestävän kehityksen merkitystä kulun timinnassa tulee krstaa. Arviintipalautteen avulla tehtävä kehittämistyö tulee nstaa timinnan keskiöön. Opettajia tulee mtivida petussuunnitelmatyöhön. Opettajien täydennyskulutuksessa n keskeistä tvt-taitjen lisääminen. Lukkien työrauhaa tulee edelleen kehittää. Kuluterveydenhitajan palveluita tulee lisätä. Oppilaat tulee ttaa mukaan kulun timinnan kehittämiseen. Hultajat haluaisivat enemmän tietja ppilasarviinnin perusteista. Kulumtivaatita n parannettava. Kulujen piha-alueita tulee parantaa. Kulutiljen terveellisyyttä tulee parantaa. Krjaustimenpiteiden hitaus krstuu. Kuluympäristön liikennejärjestelyt ketaan riskinä. Päijät-Hämeen vahvuudet esi- ja peruspetuksen kyselyn perustella vat: Timipaikissa n lutettava, turvallinen ja saava kasvatus- ja petushenkilöstö. Sähköinen viestintä n parantanut kdin ja kulun yhteistyötä. Päijät-Hämeen kehittämiskhteet esi- ja peruspetuksen kyselyn perusteella vat: Oppilaiden kulumtivaatin parantaminen Opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvintiin panstaminen

19 2. ASIAKASKYSELYN KOOSTE 2013, Lapsiperheiden ssiaalityön kehittämishankkeen tulkset 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25 3. TOIMIJOIDEN KUVAUKSET YHTEISTYÖSTÄ JA KEHITTÄMISTARPEISTA EHKÄISEVÄSSÄ JA LAPSI- JA PERHEKOHTAISESSA LASTENSUOJELUSSA Ehkäisevä lastensujelu Neuvlapalvelut Nykytilan kuvaus yhteistyötaht timintamudt laajuus ym. Yhteistyötahina varhaiskasvatus, vastaanttpalvelut, ssiaalipalvelut, järjestöt Timintamutina vastaantttyö, ktikäynnit, ryhmätiminta Laajuus: 9 timipistettä, 14 työntekijää Varhaisen vurvaikutuksen (vavu) käynnit, perhevalmennus, lasten kuntutustyöryhmät Kehittämistarpeet vanhemmuuden tukemisen varhaistaminen, etsivä työ vastaanttaikjen mnipulistaminen sähköisen asiinnin kehittäminen/vaikuttavuus vavukäyntien kehittäminen vaikuttavuuden lisääminen / khdentaminen Kulu- ja piskelijaterveydenhult Yhteistyötaht:sivistystimi, ssiaalitimi Timintamutina vastaantttyö, ryhmätiminta, yhteisöllinen ppilashulttyö resurssien riittävyys (uusi laki) yhteistyö eri timijiden välillä Resurssit: 14 terveydenhitajaa, 7 kulukuraattria,3 psyklgia Suun terveydenhult Varhaiskasvatus keskeisimmät yhteistyötaht vat kulut, päiväkdit, terveydenhitajat ja lääkärit neuvlassa sekä kulu- ja piskeluterveydenhullssa timintamutina vastaantttyö ja ppitunnit 10 hammashitlaa, jista yksi (Jkivarren kulu, Orimattila) kulun yhteydessä Avinta varhaiskasvatustimintaa järjestetään kunnan mana timintana tai yhdessä yhteistyötahjen järjestämänä (kerhtiminta, perhekahvila, perhepirttitiminta), vaihtelee paljn kunnasta riippuen Päivähittiminta ennaltaehkäisevänä tukitimena yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat pienryhmät, avustajat justt hitajissa ja muutksissa, päivähitmaksuissa, tilapäinen päivähit ym. yhteistyön lisääminen päiväktien ja pettajien kanssa ryhmä- tai lukkamutisten timintatapjen kehittäminen yhteistyötä enemmän selkeämpi, systemaattisempi yhteistyö eri tahjen ja erityisesti lastensujelun kanssa (säännölliset palaverit, yhteiset timintamallit ja tavitteet)

26 26 Peruspetus (sis. esipetus) perheiden tukeminen (esim.kriiseissä) yhteiset tapahtumat ja te lat vanhemmille ja lapsille palveluhjaus Yhteistyötahina: neuvla,seurakunta, järjestöt (MLL, ym), erityistyöntekijät (erityislastentarhanpettaja =elt, kiertävä erityislastentarhanpettaja=kelt, puheterapeutti, timintaterapeutti, fysiterapeutti jne.), perheneuvla Yhteistyö lastensujelun kanssa kuntutustyöryhmät / mniammatilliset ryhmät (ei kaikissa kunnissa) Kulun sisällä pettajat /rehtri timivat ppilashulthenkilöstön kanssa yhteistyössä. Oppilashulthenkilöstöä n terveydenhitaja ja kuraattri; psyklgi, perhetyöntekijä, ssiaalityöntekijä, vaihdellen eri kunnissa Yhteisöllinen ppilashulttyö mahdllistaa ennaltaehkäisevän timinnan ja varhaisen puuttumisen kehittämistyön Luki Yhteisöllisen piskelijahulln lähtökhtana n piskelijan ja hultajan sallisuus ja kuulluksi tuleminen. Kulun pettajat, rehtri ja henkilökunta timivat yhteistyössä kuraattrin, psyklgin, terveydenhitajan, erityispettajan, ssiaalityöntekijän ja etsivän nuristyön kanssa. Yhteisöllinen piskelijahult n sa ppilaitksen timintakulttuuria ja timia, jilla edistetään piskelijiden sallisuutta, ppimista, hyvinvintia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan piskeluyhteisön hyvinvintia sekä piskeluympäristön Liian vähän yhteyksiä pettajien ja lastensujelun työntekijöiden välillä. Pitäisi tavata henkilökhtaisesti niin työ helpttuisi varmaan mlemmin pulin työnjakn kaivataan selkiyttämistä tisten ammattiryhmän edustajien työnkuvaan tutustuminen lisäisi ymmärrystä ja yhteistyö paranisi Perustasn kuntakhtaisten auttajien verkstn työnjan selkiyttäminen lu paremmat mahdllisuutta sallistua yhteisölliseen ppilashulttyöhön timintaan tai antaa pientä tukea perheen arkeen. Timintamudt vaativat kehittelyä. Suurin tarve n knkreettisesta tuesta pienissä ngelmissa, jtta isja ei syntyisi Erityispettajan palvelut; lukitestattavien määrä n kasvanut, lukilaiset tarvitsevat erityispettajan hjausta, lukihäiriön tukitimista tieta pettajille Päihdevalistusta sekä pettajille että piskelijille (pliisi, terveydenhitaja) Liikennekasvatus

27 27 Lapsiperheiden ktipalvelu terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteistyötaht: lasten ssiaalipalvelut, seurakunnat, järjestöt Timintamudt: ktikäynnit, ryhmätiminta, perhekahvilat vavukäyntien kehittäminen vaikuttavuuden lisääminen 11 työntekijää Kuraattri- ja lasten ja nurten psyklgipalvelut Yhteistyötahina neuvla, sivistystimi, perheneuvla Timinta: ppilashult, lasten kuntutustyöryhmät Resurssit: klme maa psyklgia, Orimattilassa 2 sivistystimen psyklgia Nuristyö Nurten hjaus- ja palveluverkstt yhteistyö ssiaalitimen kanssa (mm. lastensujeluilmitukset) Nuristimen timinta pääasiassa maksutnta kasvun tukeminen, aikuisena läsnäl nurten arjessa mittava työmut: kulunuristyö, leirit, tapahtumat, nuristalt, hjaus ja neuvnta riittävän varhainen tuki yhteistyö eri timijiden välillä Työntekijäresurssit Kulutusta lisää nuristyön rlin selkeyttäminen lastensujelutyössä Yhteistyö kulut eri kuntien nuristimet ssiaalitimi yhdistykset nuristimi mukaan esim. perheleireille resurssit Lapsiperheiden ssiaalityö yhteistyötaht: neuvla, päivähit, kulu, nuristimi hjaus, neuvnta, knsultinti (yhteistyötaht, kuntalaiset) yhteistyössä järjestettyjä retkiä, leiripäiviä ym. Lapsiperheiden ssiaalityö keskitetty puhelinnumer, palvelutiski Yhteistyötahjen kanssa yhdessä teemalliset yhteistyötapaamiset (lastensujelun aamukahvit) Kehittämistarpeita peruspalveluille - matalan kynnyksen palveluita esim. tukiperhe / tukihenkilöpalvelu ennaltaehkäiseväksi timinnaksi - lapsiperheiden ktipalvelutyö laajemmaksi; asiakkaiden tarpeen mukaan esim. virka-ajan ulkpulinen palvelu, knkreettinen apu perheille - lisätään tukea pikkulasten vanhemmille, kun havaitaan lapsen ja vanhempien vurvaikutuksessa haasteita, nepsy-lapset, erityislapset ym. (petetaan kädestä pitäen esim.

28 28 vanhemmuushjausryhmät) Vammaisten palvelut Yhteistyötahja: Vammaisjärjestöt Terveydenhult (neuvlat, kuntutus, apuvälinepalvelut), päivähit, kulu, aikuis- ja lapsiperheiden ssiaalityö ja perhetyö, KELA/vakuutusyhtiöt Timintamutja: Ohjaus ja neuvnta, mniammatillinen palvelusuunnittelu (vp- ja keva-suunnitelmat,, HOJKSit ), aamu- ja iltapäivähit, maishit, avustajat ja tukihenkilöt, asumispalvelut, tukikäynnit, nepsylasten ja nurten yksilöllinen ja ryhmähjaus (Nastlan Nukun ryhmä syksyllä 2014.) Vammaisten palveluiden resurssilisäys vunna 2014 (ssiaalityöntekijä sekä neurpsykiatrinen valmentaja) Tiedn/saamisen lisääminen eri tavalla vammaisten lasten ja nurten sekä heidän perheidensä palvelutarpeista..psykssiaalisen tuen lisääminen (mm. asiakasryhmätiminta) Timivien, yhteistyön humiivien vammaisten lasten ja nurten sekä heidän perheidensä palveluplkujen luminen / kehittäminen edelleen: sallistuminen suunnitelmallisemmin lasten kuntutustyöryhmiin (lakut) sekä kulujen HOJKS-palavereihin Aikuisssiaalityö Päihde- ja mielenterveysp alvelut Keskeisimmät yhteistyötaht vat: ppilaitkset (ammatilliset ja lukit), nuristimi, Aavan muut timijat, työvimahallint, Kela, seurakunta, klmas sektri Yksilöasiissa yritetään aina saada tarpeellinen vimassa leva verkst (lähi- ja viranmais-) yhteiseen työskentelyyn. Js verksta ei le, sitä yritetään asiakkaan kanssa löytää/rakentaa. Ssiaalityöntekijä timii verkstn klle kutsujana. Asiakassuunnitelma tavitteineen, jka tarkistetaan säännöllisin välein, n keskeinen työväline. Ssiaalihjauksessa tehdään mm. aktivintisuunnitelmia, missä vanhemmille, heidän kanssaan yhteistyössä, suunnitellaan plku esim. kulutukseen tai työelämään. Taludellinen tuki, timeentultuki, vi lla mahdllinen, mikäli perheessä n heikk taludellinen tilanne. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukrdinaati, pete, Vers Palveluja ngelmapelaamiseen prjekti, - pete, Vers asiakkaiden neuvnta, hjaaminen ikeisiin palveluihin verksttyö: ssiaalityöntekijät, yhteistyön/verksttyön edelleen tehstaminen/lisääminen lastensujelun ja terveydenhulln kanssa. - Esim. lapsiperheiden hultajien aktiviminen työhön, kulutukseen mahdllisimman aikaisessa vaiheessa. Myös aktiivinen yhteistyö psyk. sairaanhitajien ja päihdesairaanhitajien kanssa Aavan mien timintakeskuksien hyödyntäminen (kuntuttava työtiminta) sekä lapsiperheiden hultajien että nurten aikuisten salta (elämänhallinnan lisääminen, kulutusplun löytäminen) Eri järjestöjen kautta ikean timinnan löytäminen, esim. vapaa-ajan timintaa, sekä kuntuttavan työtiminnan paikkjen löytäminen Yhteiset kulutukset, tapaamiset Yhteistyö, verkstjen vahvistaminen Ryhmätimintjen kehittäminen yhteistyötahjen kanssa erityisesti nurille

29 29 päihdesairaanhitajat, psykiatriset sairaanhitajat, seurakunta jne. Perheneuvla Perheneuvlan ydintehtävät vat ehkäisevää lastensujelutyötä. Perheen ja parisuhteen ngelmiin sekä äitiyteen ja vauvavaiheeseen khdistuvat palvelut auttavat ehkäisemään lasten vakavampia mielenterveyden ngelmia. Ehkäisevän työn merkittäviä yhteistyötahja perheneuvlalle vat lastenneuvlat ja lastensujelu. npeutettu perhetyö myös eilastensujeluasiakkaiden käyttöön, jllin sitä vidaan hyödyntää mm. varhaisessa puuttumisessa jskus itse milla työntekijöillä tehden pyritään selviytymään asenne haittaa tarpeellista yhteistyötä työnjak kaikkien timijiden kesken Lastenpsykiatria Nurispsykiatria Lastensujeluilmitukset Osallisuus lastensujelutarpeen selvityksessä (yhteistyöstä svitaan) Knsultaatit yhteistyötahille, Verksttyö/ hitneuvttelut ja palaverit, Nivelvaiheentyö Vanhemmuuden ja lapsen tukeminen: selvitys, arviinti ja hjaus Kriisityö Perheen ja lapsen psyykkisentilan arviinti, tutkimus ja hit( theraplay, vurvaikutus ja ssiaaliset taidt) Pliklinikkatyö (ktihittiimi, nepsytiimi, pikkulapsitiimi) ja sasthit Nepsylasten kuntutushjaus Ohjaus perustaslle erikissairaanhidsta Yhteistyö perustasn työntekijöiden kanssa, esim. neuvlat, kuluterveydenhitajat, päiväkdit, kulut, kuraattrit jne. Vanhemmuuden, perheen ja lapsen tukeminen, hit ja hjaus Lastensujeluilmitukset Osallisuus lastensujelutarpeen selvityksessä (yhteistyöstä svitaan) Knsultaatit yhteistyötahille/ myös jalkautuminen verkstihin Verksttyö/ hitneuvttelut ja palaverit Nivelvaiheentyö, saattaen vaihtaen Tiedn kulku ja palveluista tiedttaminen, vastuiden jakaminen/ prsessien tuntemus ja sallisuuden spiminen Työparitiminta/ kunnasta työpari lastenpsykiatrialle erityisesti jalkaantuessa Yhteistyö mlemminpulista, tällä hetkellä yhteistyö yksisuuntaista lastenpsykiatrialta kuntaan päin, tivtaan enemmän kunnan työntekijän aktiivisuutta! Palveluista ja uusien työntekijöiden tiedttaminen lastenpsykiatrialle/ erityisesti hidssa levan asiakkaan khdalla Ehkäisevien palveluiden puute perustaslla mielenterveyspalvelut alle 18v. Neuvlaan ja kuluterveydenhitaja työpariksi perhetyöntekijä arviimaan perheen jaksamista ja vimavarja VARHAINEN PUUTTUMINEN Lähetekriteerit, perustaslla tulee lla tehtynä perustasn tutkimukset, edistää asiakkaan asiiden etenemistä! Nuren kuntutushjaus ja kuntutusplun löytyminen/ palvelut puuttuvat perustaslta, mitkä vat lastensujelussa? Palveluiden tiedttamisen puute kunnista/ palvelupaletti? Tiedn kulku, vastuiden

30 30 Kuntutuskeskus Vanhemmuuden ja nuren tukeminen: arviinti, selvitys ja hjaus Kriisityö Nuren psyykkisentilan arviinti, tutkimus ja hit Ohjaus perustaslle erikissairaanhidsta Yhteistyö perustasn työntekijöiden kanssa, esim kuraattrit, etsivä nuristyö jne. Vanhemmuuden ja nuren tukeminen Yhteistyötaht keskussairaalan eri erikisalat, terveysasemien avterveydenhult, kuntien lastensujelu, lastenpsykiatria (erityisesti pikkulapsitiimi), nurispsykiatria, perheneuvla, äitiys- ja lastenneuvlat, päivähit, kulut, lapsiperheiden ktipalvelu, ensi- ja turvakti, Pela ry, kuntutuspalvelujen tuttajat, ptilasyhdistysten vertaistuki Terveysssiaalityö timii yhteistyössä hitavan yksikön kanssa ja selvittää tarvittaessa perheen ssiaalisen tilanteen. Tuen tarvetta arviidaan mahdllisimman varhaisessa vaiheessa (jpa äidin raskausaikana) ja pyritään löytämään peruspalveluita jilla ehkäistään lastensujelun tarvetta. Perheiden ssiaalietuuksien neuvnta ja hjaus ssiaalipalveluihin n tärkeä sa terveysssiaalityötä. Verkstkeskeinen työtapa jkaisen perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntutushjaajat jakaminen/ prsessien tuntemus ja sallisuuden spiminen Palveluista ja uusien työntekijöiden tiedttaminen nurispsykiatrialle/ erityisesti hidssa levan asiakkaan khdalla Ehkäisevien palveluiden puute perustaslla/ päihde- ja mielenterveyspalvelut alle 18v. (Oivassa Nutti ja Lahdessa nurisvastaantt) kuka ttaa kpin nurispsykiatrian asiakkaasta kunnassa? Kuluissa kuraattrit ylityöllistettyjä, tarve matalan kynnyksen palveluihin kuluissa esim. kulussinmit, kulukiusaamiseen puuttuminen ja vertaisryhmät kulukiusaamiseen, kulupudkkaisiin panstaminen. Kuluterveydenhitn työpariksi perhetyöntekijä arviimaan perheen jaksamista ja vimavarja esim. kuluterveydenhitajan tarkastuksien yhteydessä/ VARHAINEN PUUTTUMINEN Lastensujelun työntekijöiden tavittaminen puhelimitse n vaikeaa. Visik lla käytössä viranmaisnumer tai päivystävä numer, jhn saisi arkisin npeasti yhteyden? Perhetyön resurssit vaikuttavat liian pieniltä perheiden tarpeisiin nähden. Pitkäaikaissairaiden lasten perheissä vanhempien uupumus ja arjen rganisinti tuttavat haasteita, jiden ratkaisemiseksi tarvitaan usein ulkpulista apua. Vanhemman äkillinen vammautuminen tai vakava sairastuminen aiheuttaa yllättävää ktiavun tarvetta, jhn tulisi vastata välittömästi.

31 31 tekevät ktikäyntejä yhdessä lastensujelun perhetyön ja ennaltaehkäisevän perhetyön kanssa. Kuntutushjaaja lisää perhetyöntekijän tietämystä lapsen kuntutuksen kannalta merkittävissä asiissa. Terveysasemien terapeutit, erikissairaanhidn kuntutushenkilökunta ja lastensujelun työntekijät sallistuvat alueellisiin kuntutustyöryhmiin. Tämä kskee myös lapsi- ja perhekhtaista lastensujelua. Lapsi- ja perhekhtainen lastensujelu Neuvlapalvelut Nykytilan kuvaus yhteistyötaht timintamudt laajuus ym. Verkstpalaverit, lastensujelutarpeen alkuarvin sallistuminen Kehittämistarpeet Suun terveydenhult erityisen tuen tarpeessa levien tunnistaminen ja humiiminen lastensujeluilmituksen tekeminen tarvittaessa lastensujelun ja lähimpien yhteiskumppaneiden timintatapjen parempi tunteminen sujuvittaisi hitplkuja Varhaiskasvat us Peruspetus (sis. esipetus) Lastensujeluilmituksen tekeminen Lastensujeluselvityksen laadintaan sallistuminen (lastensujelu knsulti varhaiskasvatusta) Perheen/sijaisperheen tukeminen lapsen kasvatukseen liittyvissä asiissa Yksilölliset tukitimet (kuntutussuunnitelmat, pienryhmät, avustajat, eltn/keltn palvelut jk mana tai stpalveluna, erityispalvelut ym) Varhaiskasvatus lastensujeluntukitimena alituspalaverit/seurantapalaverit ja yhteiset tavitteet (vaihdellen, tapauskhtaisesti) kuntutustyöryhmät / mniammatilliset ryhmät (ei kaikissa kunnissa) Yksilöllisessä ppilashulttyössä tteutuu lapsi ja perhekhtainen lastensujelutyö kutsutaan klle akuuteissa tilanteissa ja pitkään jatkuneissa ngelmissa Alituspalaverit lapsikhtaisissa asiissa (yhteiset tavitteet ja asiakkaiden tilan seuranta) Varhaiskasvatuksen ja lastensujelun avimempi ja tiiviimpi yhteistyö (esim. ssiaalityöntekijä visi tavata lasta päiväkdeissa / knsultaatimahdllisuuksien parantaminen, yhteisiä tapaamisia enemmän luttamus tisiin) Työnjakn tarvitaan selkeyttä Tiedttamisen mahdllisuudet ja avunväylät tutuiksi Keskivaikeiden ngelmien tuki puuttuu Alle 13-vutiaiden alkuarviinti Auttajat tulevat eri

32 32 Luki Yksilökhtainen piskelijahult tteuttaa nuren kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seurantaa ja edistämistä sekä yksilöllisen tuen tteuttamista. Yksilökhtainen piskelijahult perustuu aina piskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa hultajan sustumukseen. Opiskelijan sallisuus, mat tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa timenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasnsa ja muiden henkilökhtaisten edellytystensä mukaisesti. Tarvittaessa ktaan mnialainen asiantuntijaryhmä. Lapsiperheiden ktipalvelu Tarvittaessa tehdään lastensujeluilmitus. Yhteiset ktikäynnit lastensujelun kanssa, lastensujelun tarpeen selvityksen alkuarviintiin sallistuminen Nuristyö Etsivän nuristyön yhteistyö lastensujelun ja perhetyön kanssa taludellinen tuki tapahtumien maksuissa rganisaatiista ->sirpaleisuus Tiednkulussa eri piskelijahulln timijiden välillä epäselvyyttä (ainakin nyt uusien timitapjen alkumetreillä) Ohjeistus lastensujeluilmituksen tekemiseen rhkeus ls-ilmituksiin yhteistyön lisääminen Lapsiperheiden ssiaalityö Yhteistyötaht: neuvla, päivähit, kulu, nuristyö, pliisi, erikissairaanhit, ensi- ja turvakti, a-klinikka ym. Lastensujelutarpeen selvitys, av-, jälki- ja sijaishult kulujen kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteisten timintamallien rakentaminen ja juurruttaminen erikissairaanhidn kanssa yhteisten timintamallien rakentaminen nurten avpäihdehit Aavan alueelle Vammaisten palvelut Aikuisssiaalityö Vammaisten palveluiden myöntäminen täydentämään lastensujelua (esim. erilaiset vammaisten lasten speutumis-valmennukset) Ennakllinen lastensujeluilmitus. Tehdään mahdllisimman aikaisessa vaiheessa ja alitetaan yhteistyössä palveluiden suunnittelun. Pyyntö lastensujelun arviimiseksi (tehdään yhdessä lapsen tai hultajan kanssa) Tiedn liikkumisen ja palveluiden yhteensvittamisen varmistaminen lastensujelun ja vammaisten palveluiden yhteisissä asiakkuuksissa Vammaisten palveluiden sallistuminen tarvittaessa lastensujelun asiantuntijatyöryhmään ja knsultinti. aikuisssiaalityön ssiaalihjauksen hyödyntäminen vanhempien ja jälkihultnurten työhön, kulutukseen hjauksessa. Vanhempien mahdllisimman npea työhön kuntutuminen

33 33 Päihde- ja mielenterveysp alvelut Työparityöskentely lastensujelutarpeen selvityksessä. Ssiaalihjauksessa vanhempien ja jälkihult- nurten aktiviminen työhön, kulutukseen. Taludellinen tuki, timeentultuki, vi lla mahdllinen, mikäli perheessä n heikk taludellinen tilanne. edesauttaa elämänhallintaa sekä parantaa perheen taludellista tilannetta. Vuden 2015 päihdepalvelujen kilpailutuksessa perhekuntutuksen humiiminen Perheneuvla Perheneuvla tekee asiakaskhtaista yhteistyötä lastensujelun kanssa minkä lisäksi pyritään yhteisissä neuvtteluissa spimaan yhteistyömudista. Lastensujelun palveluita tarvitsevat perheet vat lisääntyneet kuten myös perheneuvlasta tehdyt lastensujeluilmitukset. Lastensujelutyö n pääsääntöisesti asiakaskhtaista. Aavan alueella kuntien timintatavat pikkeavat tisistaan, mikä aiheuttaa yhteistyöhön jskus hankaluuksia. Esim. lastensujeluilmitusten käsittelynpeudessa n erja, mikä ei välttämättä riipu tilanteen vakavuudesta. Ehkäisevä lastensujelu, ennen muuta ktiin vietävien palvelujen määrä tarpeeseen nähden, n riittämätön ja sidksissa lastensujeluasiakkuuteen. tarpeenmukainen asiakashjaus lastensujelusta perheneuvlan ja lastensujelun knsultaatin tehstaminen kuntakhtaisten timintatapjen yhdentäminen rlien selkeyttäminen ja spiminen lastensujelun puuttumiskynnyksen madaltaminen jissakin kunnissa Lastenpsykiatria Yhteistyö LS-tarpeen, avhidn, sijaishulln työntekijän kanssa. Yhteistyö lastenpsykiatrian asiakkuudessa levan asiissa tarvittavien yhteistyötahjen kanssa. Verkstjen hjaus ja knsultaatimahdllisuus Lapsen ja perheen psyykkisen tilanteen arviiminen, vanhemmuuden, perheen ja lapsen tukeminen ja hjaus, tukikäynnit vanhemmille. Yhteiset neuvttelut ja palaverit hidssa levan lapsen asiissa. Avhullssa ja sijaishullssa levan lapsen asiista vastaavan ssiaalityöntekijän sallisuus hidssa levan perheen asiissa! Kiinnstus lastenpsykiatrian asiakkuudessa levan lapsen asiista, aktiivisuus! Kuka tekee mitä ja mikä n kenenkin vastuulla? Asiakirjapyynnöt ja lausunnt tulisi lla yksilöityjä. Nurispsykiatria Yhteistyö LS-tarpeen, sijaishulln ja jälkihulln työntekijän kanssa. Nuren ja perheen tilanteen arviiminen ja hjaus perustaslle. Vanhemmuuden ja Sijaishullssa ja jälkihullssa levan lapsen asiista vastaavan ssiaalityöntekijän sallisuus hidssa levan

34 34 nuren tukeminen ja hjaus, tukikäynnit vanhemmille. Yhteistyö nurispsykiatrian asiakkuudessa levan asiissa tarvittavien yhteistyötahjen kanssa. Knsultaatimahdllisuus Yhteiset neuvttelut ja palaverit hidssa levan nuren asiissa. nuren asiissa! Kuka tekee mitä ja mikä n kenenkin vastuulla? Asiakirjapyynnöt ja lausunnt tulisi lla yksilöityjä. Kuntutuskeskus Ssiaalityöntekijä timii linkkinä lastensujelun suuntaan ja järjestää verkstneuvtteluja lapsen ja perheen hitn ja kuntutukseen sallistuvien tahjen sekä lastensujelun kesken. Ssiaalityöntekijän arvi tilanteesta n keskeinen kiireellisen sijituksen tarpeen arvissa. Henkilökunta vi tuda esille hulensa lapsen ja perheen tilanteeseen liittyen lastensujelun suuntaan. Ennakllinen lastensujeluilmitus, lastensujeluilmitus ja pyyntö lastensujelutarpeen selvittämiseksi käytössä. Lastensujelun työntekijöiden tavittaminen puhelimitse n vaikeaa. Visik lla käytössä viranmaisnumer tai päivystävä numer, jhn saisi arkisin npeasti yhteyden? Erikissairaanhidn hitava tah vi lla keskeinen timija lapsen ja perheen elämässä, jten yhteistyön lisääminen lastensujelun kanssa ja tiedn saanti käynnistyneistä timenpiteistä lisi tarpeellista. Tämä kskee myös ehkäisevää lastensujelua.