HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

2 Henkilöstöraportti 2016 Julkaisija: Karkkilan kaupunki Ulkoasu ja taitto: Karkkilan kaupunki 1 Henkilöstöraportti 2016

3 1 JOHDANTO KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut Kaupungin viranhaltijaorganisaatio HENKILÖSTÖRAKENNE Sukupuoli- ja ikäjakauma Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Terveysperusteiset poissaolot HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT Henkilöstökustannukset Palkkaus REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU Työsuojelu Työhyvinvointitoiminta Työterveyshuolto Palkitseminen YHTEISTOIMINTA

4 1 JOHDANTO Kaupungin palveluksessa oli viime vuoden lopulla 287 henkilöä, joista suurin osa työskenteli sivistystoimialalla. Henkilöstöstä suurin osa on naisia ja henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta. Henkilöstöraporttiin on koottu tietoa henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Karkkilan kaupungin henkilöstö voi tilastojen valossa hyvin ja henkilöstötuottavuus on korkea, vaikkakin merkittäviä henkilöstöriskejä on nähtävissä. Terveysperusteiset poissaolot ovat vähentyneet ja työterveyshuollon kustannukset laskeneet. Osaamisen kehittämiseen on panostettu viime vuotta enemmän, vaikka parantamisen varaa on vielä runsaasti Kuntatyönantajien suositukseen nähden. Toisaalta kaupungin palveluksesta eläköityy työntekijöitä kasvavalla tahdilla ja vaihtuvuusprosentti kasvaa. Vakituisista työ- tai virkasuhteista lopettaneiden keskimääräinen palvelussuhteen pituus oli vain 2,6 vuotta, kun eläköityneitä ei huomioitu. Tämän lisäksi työnantajalle kallis varhaiseläkemenoperusteinen maksu on enemmän kuin viime vuonna. Varhe -maksua maksetaan jos työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Huolestuttavaa on, että työterveyshuollon tuottaman diagnoosiluokituksen perusteella eniten sairauspoissaolopäiviä ovat tuottaneet mielenterveyden häiriöt, joihin lukeutuvat mielialahäiriöt ja stressiin liittyvät häiriöt. Perinteisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin sairauspoissaolosyy. Tulevaisuudessa henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia entistä paremmin. Henkilöstövoimavaroja kuvaavien mittareiden valossa henkilöstö kuormittuu ja isoja riskejä on olemassa. Erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkykyä tulee tukea, jotta vältytään työkyvyttömyyseläkkeelle, varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle jääminen ja sen mukanaan tuomat kustannukset sekä kuormitus työyhteisölle. Henkilöstön vaihtuessa kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Keskeinen tavoite on saada uusi työntekijä myös pysymään organisaatiossa. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen edellyttää taloudellisia panostuksia ja henkilöstö tulee nähdä resurssina kustannuksen sijaan. Työterveyslaitoksen arvion mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa kuusi euroa takaisin. Kuten jo henkilöstöstrategiamme johdannossa totesin, työyhteisöissä tehdään monipuolista, vaativaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Yhä suurempi osa palvelutoimintaa on yksilöllistä palvelua ihmiseltä ihmiselle. Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeitä asioita palvelujen laadun sekä tuloksellisuuden takaamiseksi. Toivon, että uudessa kaupunkistrategiassamme tulee näkymään keskiössä myös henkilöstö ja sen tuottamien palveluiden laatu. Toivon, että tavoitteenamme on jatkossa tehdä asiat paremmin eikä tuottaa samoja palveluja entistä vähemmällä henkilökunnalla. Laura Similä Henkilöstöpäällikkö 3 Henkilöstöraportti 2016

5 2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2.1 Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut 4

6 2.2 Kaupungin viranhaltijaorganisaatio Kaupunginjohtaja Marko Järvenpää Päätöksenteko ja johtaminen Kaupunginjohtaja Marko Järvenpää Hallinnon toimiala Talousjohtaja Sari Laine Tekninen toimiala Tekninen johtaja Ahti Huhtaniska Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Arto Jormalainen Hallinnon palvelualue Talousjohtaja Sari Laine Yhdyskuntatekniikan palvelualue Yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka Kiinteistöt ja toimitilat Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela Maankäytön ja ympäristön palvelualue Vastaava rakennustarkastaja Nicole Ahtokivi Vesihuollon palvelualue Vesihuoltopäällikkö Juho Oravala Varhaiskasvatuksen palvelualue Varhaiskasvatusyksikön johtaja Marjaliina Moilanen Kuntatekniikan palveluyksikkö Esko Vuolukka Vesihuoltolaitoksen palveluyksikkö Vesihuoltopäällikkö Juho Oravala Mittaus- ja kiinteistöpalveluyksikkö Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela Tilapalveluyksikkö Tekninen isännöitsijä Jari Salmisto Ruoka- ja puhdistuspalveluyksikkö Ruoka- ja puhdistuspäällikkö Tarja Horttanainen Opetuksen palvelualue Sivistysjohtaja Arto Jormalainen Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Kirjastonjohtaja Sirkka Ylander 5 Henkilöstöraportti 2016

7 3 HENKILÖSTÖRAKENNE Karkkilan kaupungin palveluksessa oli yhteensä 287 henkilöä, joista vakituisia henkilöitä 226 (78,75 %) ja määräaikaisia 61 (21,25 %) henkilöä. Määräaikaisten henkilöiden lukumäärä sisältää palkkatuella (työllistetyt ja harjoittelijat) ja oppisopimuksella työskentelevät, mutta ei työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Viime vuonna henkilöstön kokonaismäärä oli 283 henkilöä. TAULUKKO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Henkilöstömäärä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallinnon toimiala Tekninen toimiala Sivistystoimiala YHTEENSÄ Yleisin syy palvelussuhteen määräaikaisuudelle oli epäpätevyys tehtävään. Muita syitä olivat perhe- tai opintovapaan sijaisuus, työskentely palkkatuella tai oppisopimussuhteessa. Työllistettyjä kaupungissa työskenteli vuoden lopussa 12 (4,2 %) henkilöä. Työväenopistossa työskenteli 41 tuntiopettajaa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen uusimman tilaston mukaan vuonna 2015 kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä vakituisessa työsuhteessa oli 78,5 prosenttia, määräaikaisia 20,4 prosenttia ja työllistettyjä 1,1 prosentti. 6 % 17 % Hallinto Tekninen Sivistys 77 % KUVIO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Koko kaupungin henkilöstöstä (vakituiset ja määräaikaiset) eniten työntekijöitä oli sivistystoimialalla (76,66 %). Teknisellä toimialalla henkilöstöä oli 17,07 prosenttia ja hallinnon toimialalla 6,27 prosenttia kokonaismäärään suhteutettuna. 6

8 3.1 Sukupuoli- ja ikäjakauma Karkkilan kaupungin henkilöstöstä naisia on 77,7 prosenttia ja miehiä 22,3 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunnan henkilöstöstä keskimäärin 80 prosenttia on naisia. Viime vuoteen verrattuna naisten osuus henkilöstöstä on vähentynyt noin kaksi prosenttia ja miesten vastaavasti kasvanut, mutta edelleen siis suurin osa henkilöstöstä on naisia. Sukupuolijakauma palvelussuhteen mukaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 2. Sukupuolijakauma (työväenopiston opettajat eivät ole mukana laskennassa) Palvelussuhteen luonne N M vakinainen, pysyvä, toistaiseksi otettu määräaikainen virka tai työsuhde 46 3 työllistetyt 4 8 YHTEENSÄ Karkkilan kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli sama kuin viime vuonna eli 46 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta ja määräaikaisten 44 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on noussut 0,4 prosenttia viime vuodesta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2015 kuntien koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta ja vakinaisen henkilöstön osalta 47,9 vuotta. Suurin osa (33,6 %) vakinaisista työntekijöistä kuuluu ikäryhmään vuotiaat samoin kuin edellisvuonna. Valtakunnallisesti samaan ikäryhmään kuuluu kunta-alalla yli 30 prosenttia kuntien henkilöstöstä. TAULUKKO 3. Ikäjakauma/vakituiset Ikähaitari alle Toimialoittain vakituisia työ-/virkasuhteita tarkasteltaessa sivistystoimialan keski-ikä oli 47,3 vuotta, hallinnoin toimialan 51,4 vuotta ja teknisen toimialan keski-ikä 46,3 vuotta. Valtakunnallisesti tilastojen mukaan Karkkilan kaupungin henkilöstön keski-ikä toimialoittain tarkasteltuna noudattaa yleistä linjaa, mutta tilastotiedosta poiketen teknisellä toimialalla työskentelevillä on alhaisin eikä korkein keski-ikä. 3.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2016 aikana vakinaisia työ- tai virkasuhteita päättyi 18, joista kahdeksan eläköitymiseen. Vaihtuvuusprosentti oli 7,9 prosenttia, kun se viime vuonna oli 7,8 prosenttia. Prosentti laskettiin suhteuttamalla lopettaneiden ja aloittaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Karkkilan kaupungin työsuhteet ovat pitkäkestoisia. Henkilöstöstä 50,2 prosenttia on ollut kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta (v. 2015: 46 %). Yli 25 palvelussuhteiden osuus oli 15,5 prosenttia (v. 2015: 14,4 %). Vuonna 2016 Karkkilan kaupungilla vakituisista työ-/virkasuhteista lopettaneiden keskimääräinen palvelussuhteen pituus oli 2,6 vuotta, kun eläköityneitä ei otettu huomioon. 7 Henkilöstöraportti 2016

9 3.3 Eläköityminen Vuonna 2016 jäi eläkkeelle kahdeksan henkilöä ja mahdollisuus eläkkeelle jäämiseen oli 15 työntekijällä. Osa-aikaeläkeelle jäi yksi henkilö. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,7 vuotta. Vuonna 2017 eläkeiän (63 vuotta) saavuttaa kolme henkilöä. Alla olevassa taulukossa kuvataan henkilöt, jotka ovat eläkeiässä (63-68 vuotta) kyseisenä vuotena. Henkilöiden tarkkaa eläkeikää ei voida arvioida johtuen eläkejärjestelmän joustavuudesta. TAULUKKO 4. Eläkeiän saavuttanut henkilöstö Hallinnon toimiala Tekninen toimiala Sivistyksen toimiala Kevan tekemän kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Karkkilan kaupungilta jää vuoteen 2036 mennessä 59 prosenttia työntekijöistä eläkkeelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu varhemaksun ja eläkeperusteisen maksun määrät vuodelta Näihin maksuihin työnantaja voi vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. Vuonna 2015 varhemaksun suuruus oli euroa. TAULUKKO 5. Varhe- ja eläkeperusteinen maksu vuonna 2016 Maksut 1000 % -osuus palkkakustannuksista Varhemaksu ,80 0,67 Eläkemenoperusteinen maksu ,37 ei lasketa Kuntoutusjaksoja kertyi viime vuonna yhteensä 19 työpäivää kolmelle eri henkilölle. Työkyvyttömyyseläkkeelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke/työkyvyttömyyseläke/osatyökyvyttömyyseläke) jäi viime vuonna kaksi henkilöä. Kevalta ei saa tietoa kuin henkilöiden määrästä tietosuojasyistä. 8

10 4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutettua henkilöstön työpanosta. Kokoaikaisen henkilön, joka on ollut palvelussuhteessa koko kalenterivuoden, henkilöstötyövuosi on yksi. Osa-aikaisen henkilön työaika on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Tehty työaika lasketaan teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähentämällä lomat, terveysperusteiset poissaolot, perhevapaat, koulutuspoissaolot ja muut palkalliset sekä palkattomat poissaolot. 4.1 Henkilötyövuodet Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstötyövuosien jakautuminen toimialoittain vuosina Luvut kertovat tilanteen vuoden viimeisen päivän henkilöstötilanteen mukaan eli laskenta huomioi vain ne henkilöt, joilla on voimassaoleva työ- tai virkasuhde ko. ajankohtana. Raportointijärjestelmä ei mahdollista koko vuotta koskevaa laskentaa. Teknisen ja hallinnon osalta on pyritty huomioimaan vuoden aikana alkaneita ja päättyneitä työ- ja virkasuhteita laskennassa. TAULUKKO 6. Henkilöstötyövuodet toimialoittain Toimiala Tekninen 42,15 41,8 Sivistys 177,58 173,77 Hallinto 15,09 15,23 234,82 230,8 4.2 Työajan jakautuminen Tehty työaika on laskettu vähentämällä teoreettisesta työajasta kaikki poissaolot ja lisäämällä tähän lukuun rahana maksetut lisä- ja ylityöt. Rahana korvattujen tai työpäivinä tehtyjen lisä- ja ylityötuntien luvut eivät sisällä opettajien ylituntipalkkioita (=opetusvelvollisuuden ylittävät tunnit), koska samaa laskukaavaa ei voi käyttää heihin ja opetusvelvollisuus vaihtelee henkilöittäin. Myöskään opettajien laskennallinen vuosiloma ei näy vuosilomaa koskevissa luvuissa järjestelmäteknisistä syistä. Palkkakustannuksina on huomioitu pelkät palkat ilman sivukuluja. Vapaana annettujen työaikakorvausten määrää ei ole saatavissa. 9 Henkilöstöraportti 2016

11 TAULUKKO 7. Työajan jakautuminen työpäivät % teoreett. euroa % palkkasäänn. kustanvuosi- nuksista työajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) , ,0 - Vuosilomat ja muut lomat , ,7 - Terveysperusteiset poissaolot , ,2 - Perhevapaat , ,5 - Koulutus 388 0, ,6 - Muut palkalliset poissaolot 268 0, ,1 - Muut palkattomat poissaolot , Vapaana annetut työaikakorvaukset ei saatavilla Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 122 0, ,1 = Tehty vuosityöaika , ,0 Vuonna 2015 täydestä vuosityöajasta tehtyä työaikaa oli 83,7 prosenttia ja vuonna 2016 vastaava luku on 82,3 prosenttia. Ero selittyy muiden palkattomien poissaolojen määrän ja perhevapaiden lisääntyessä vuodesta 2015 (vuonna 2015: palkattomat poissaolot työpäivää ja perhevapaat työpäivää). Perhevapaista erityisesti isyysvapaan käyttö on lisääntynyt. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta 301 työpäivää eli 11,7 prosenttia (vuonna 2015: työpäivää), mikä vastaa yli vuoden työpanosta, kun työpäiviä oli vuonna 2016 yhteensä 253 päivää. Vuonna 2015 terveysperusteisten poissaolojen kustannukset olivat euroa ja tarkasteluvuotena euroa. 4.3 Terveysperusteiset poissaolot Keskimäärin jokainen kaupungin työntekijä oli viime vuonna 7,85 työpäivää (2015: 9,06) sairauslomalla, kun työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia ei huomioida laskennassa. Vuoden 2016 aikana Karkkilan kaupungin työntekijät olivat poissa töistä oman sairauden vuoksi yhteensä työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 312 työpäivää, kun ei huomioida työ- tai työmatkatapaturmista johtuvia poissaoloja (kuvattu erikseen alla olevassa taulukossa). TAULUKKO 8. Terveysperusteiset poissaolot vuonna 2016 Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Työpäivinä Alle 4 pv - 1, , , , ,00 0 yli 180-0,00 0 Yhteensä , Keskimäärin/henkilötyövuosi 10,16 0,01 7,85 Työtapaturmat - 0,01 9 Työmatkatapaturmat - 0,003 2 Ammattitaudit tai -epäilyt - 0,00 0 Kelan palkaton kuntoutus - 0,

12 Prosentuaalinen osuus työajasta on laskettu vertaamalla poissaolotyöpäiviä henkilöstömäärään ja koko viime vuoden työpäivien määrään (253 työpäivää). Kuntatyönantajan uusimman tilaston mukaan terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 16,5 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden, mikä on paljon korkeampi luku kuin Karkkilan henkilöstöllä (10,16). Kun terveysperusteiset poissaolot suhteutetaan näitä pitäneiden henkilöiden lukumäärään (208 hlö), saadaan terveysperustaisten poissaolojen määräksi vuoden 2016 aikana 10,83 työpäivää. Vuonna 2015 vastaava luku on ollut 12,39 työpäivää. Noin 27,5 prosentilla henkilöstöstä ei ollut terveysperusteisia poissaoloja vuonna Vuonna 2015 vastaava luku oli 27 prosenttia. Työterveyshuollon tuottaman diagnoosiluokitusaineiston perusteella määrällisesti eniten sairauspoissaolopäiviä ovat tuottaneet mielenterveyden häiriöt (38,7 %), toiseksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet (20,1 %) ja kolmanneksi eniten hengityselinten sairaudet (12 %). Mielenterveyden häiriöt pitävät sisällään mm. mielialahäiriöt, stressiin liittyvät häiriöt sekä lääkkeiden ja päihteiden käytön aiheuttamat oireyhtymät ja häiriöt. 11 Henkilöstöraportti 2016

13 5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Kaupungin henkilöstökulut kasvoivat kokonaisuudessaan 1,1 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. 5.1 Henkilöstökustannukset TAULUKKO 9. Henkilöstökustannukset vuonna 2016 TP 2015 MTA 2016 TP 2016 Muutos % TP Palkat ja palkkiot ,47 % Henkilösivukulut ,33 % Eläkekulut ,46 % Muut henkilösivukulut ,80 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,97 % Yhteensä ,78 % Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen ,86 % Palkat ja palkkiot ,73 % Henkilösivukulut ,93 % Eläkekulut ,44 % Muut henkilösivukulut ,71 % HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,10 % Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstöinvestointeja. Investointeihin on panostettu n. 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. TAULUKKO 10. Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2016 Henkilöstöinvestoinnit Muutos % ed. vuoteen Työterveyshuolto, netto Koulutus Muut yhteensä (tyhyraha, Sporttipassi/ePassi) YHTEENSÄ ,61 Työterveyshuollon nettokustannukset on laskettu vähentämällä työterveyshuollon kustannuksista KELA:n maksama korvaus työnantajalle. Edellisessä henkilöstöraportissa on käytetty bruttokustannuksia, mutta vertailuluvussa tässä taulukossa on laskettu molempien vuosien vertailussa ero nettokustannuksista. Tämän taulukon Sporttipassi kuluissa on mukana palvelumaksuja yms. ja luku eroaa tästä syystä luvussa 8.2 olevasta summasta, joka perustuu käyttöön. 12

14 5.2 Palkkaus Karkkilan kaupungissa työskentelee työntekijöitä ja viranhaltijoita seuraavien sopimusten alaisuudessa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES). Karkkilan kaupungin kokoaikaisten keskiansio oli viime vuonna 2905 euroa (v. 2015: 2722 ) Kuntatyönantajien tilaston mukaan se oli vuonna 2015 keskimäärin euroa. Vuonna 2016 tehtiin yleiskorotukset kaikilla sopimusaloilla seuraavasti: teknisen virka- ja työehtosopimukseen henkilökohtaisen lisän, erillislisän ja tehtäväkohtaisen lisän korotukset, opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen tehtäväkohtaisen palkan ja lisien korotukset, tuntipalkkaisten sopimukseen perustuntipalkkojen korotus ja kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen tehtäväkohtaisen palkan korotukset. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin mennessä vähintään 1,3 %:a laskettuna kunnan palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. KVTES:n piirissä olevien työntekijöiden palkkojen osalta tämä ei ole täyttynyt vuosina ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin paikallisjärjestöjen esittämän neuvottelupyynnön jälkeen. KVTES:n piiriin kuuluvalle henkilöstölle tehtiin työsuorituksen arvioinnit toukokuussa 2016 ja arviointien perusteella osalle henkilöstöstä maksetaan jatkossa henkilökohtaista lisää. Henkilökohtaisten lisien osuus tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä oli KVTES:n piirissä ja teknisen sopimuksen osalta 1,4 prosenttia ja OVTES:n alaisilla 1,3 prosenttia. TAULUKKO 11. Erittely naisten ja miesten välisistä palkoista (keskiarvo varsinaisista palkoista sopimusaloittain) KVTES N M hlö 19 hlö OVTES N M hlö 19 hlö Erittely on tehty vain, jos sopimusalalla on molempien sukupuolien edustajia vähintään viisi tieto- ja yksityisyydensuojan säilyttämiseksi. Laskennassa ovat mukana kirjoilla olleet määräaikaiset ja vakituiset koko- ja osa-aikaiset työntekijät (ei sisällä työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia). Varsinaisessa palkassa ovat mukana tehtäväkohtainen palkka sekä mahdollinen henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osalta kaupungin korkeimman tehtäväkohtaisen palkan omaavat henkilöt (toimialajohtajat ja kaupunginjohtaja) ovat miehiä yhtä lukuunottamatta ja ko. sopimuksen piirissä. 13 Henkilöstöraportti 2016

15 Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osalta opettajille maksettavat ylituntipalkkiot vääristävät kokonaisuutta. TAULUKKO 12. Palkkauksen rakenne vuonna 2016 KVTES OVTES TEKNINEN TTES Teht.koht. Palkka 91,6 74,7 90,8 79,5 Palvelusaikaan sidotut lisät 4,6 14,1 6,6 5,9 Henkilökohtainen lisä 1,4 1,9 2,1 3,3 Muut lisät 0,3 1,6 0,1 5,3 Lisä- ja ylityökorvaukset 2,1 7,7 0,4 6 YHTEENSÄ Kokonaisansio keskim. euroa/kk Muutos % ed. vuoteen 3,30 4,80 5,59 - Laskelmassa on huomioitu Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti vain kokoaikaiset työntekijät. Osaaikatyöntekijöiden myötä myöskään työväenopiston sivutoimiset opettajat eivät ole mukana tässä jaottelussa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta lisä- ja ylityökorvauksina on huomioitu ylituntipalkkiot. Tuntipalkkaisten osalta vuonna 2015 on laskettu kokonaiskeskituntiansio ja tänä vuonna ansiot on muutettu kuukausipalkaksi ja tästä syystä muutosprosenttia ei ole laskettu. Lisä- ja ylityökorvausten osalta prosenttiosuus on laskettu vertaamalla koko vuoden aikana maksettuja ylityökorvauksia koko vuoden palkkakustannuksiin. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2015 keskiansiot sopimusaloittain olivat seuraavat: KVTES/2743, OVTES/3798 ja TEKNISET/3221. Tässä tilastossa opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon. Teknisten tuntipalkkaisten tietoja ei ollut vastaavalla tavalla tilastoitu. 14

16 6 REKRYTOINTI Karkkilan kaupungissa noudatetaan täyttölupamenettelyä. Vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin täyttöluvan myöntää kaupunginhallitus. Hallituksen tai valtuuston ratkaisuvallassa oleviin palvelussuhteisiin ei haeta täyttölupaa eikä alle kolme kuukautta kestäviin työ- ja virkasuhteisiin. Alle kolmen kuukauden kestävään työ-/virkasuhteeseen rekrytoimisesta päättää kyseinen toimielin tai viranhaltija. Yli kolme kuukautta ja alle vuoden kestäviin työ- ja virkasuhteisiin luvan myöntää kaupungin johtoryhmä kaupunginhallitus (yli 12 kk ketjutettuna/yhtäjaksoisesti). Työllisyysperusteisista palvelussuhteista päättää talousjohtaja. Työnhakuilmoituksen täyttää rekrytoiva esimies ja ilmoitus julkaistaan työvoimatoimiston internet-sivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä paikallislehdissä ja muissa medioissa. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuonna 2016 kaupunginhallituksen myöntämät täyttöluvat. Uusia tehtäviä ovat olleet erikoiskirjastovirkailija, kaavoitusarkkitehti, projektipäällikkö ja ympäristönsuojelusihteeri. TAULUKKO 13: Myönnetyt täyttöluvat 2016 Virka/tehtävä Määrä ruokapalvelutyöntekijä 1 erikoiskirjastovirkailija 1 puhdistamon hoitaja 1 erityisluokanopettaja 4 laaja-alainen erityisluokanopettaja 1 luokanopettaja 6 tuntiopettaja 1 resurssiopettaja 1 etsivä nuorisotyöntekijä 2 asiakassihteeri 1 lukion ja peruskoulun englannin lehtori kaavoitusarkkitehti 1 projektipäällikkö 1 lvi-tarkastaja 1 vesihuoltopäällikkö 1 työllisyyskoordinaattori 1 hallintopäällikkö 1 koulukuraattori 1 lastentarhanopettaja 3 erityislastentarhanopettaja 1 asianhallintasihteeri 1 työnohjaaja/pajaohjaaja 1 ympäristönsuojelusihteeri Henkilöstöraportti 2016

17 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Vuonna 2016 Karkkilan kaupungissa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöstön osallistuminen erilaisiin koulutuksiin kustannuksineen vuonna TAULUKKO 14. Henkilöstön kouluttautuminen vuonna 2016 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Koulutuspäiviä Kustannukset euroina/v Ammatillinen henkilöstökoulutus Lakisääteinen sos.huollon täydennyskoulutus Luottamusmieskoulutus Sisäinen johtamis-/esimieskoulutus Muu johtamis-/esimieskoulutus (JET) Muu osaamisen kehittäminen Opintovapaalla oleva henkilöstö Yhteensä (ei opintovp) Osaamisen kehittämisen investointeihin lasketaan kaikki koulutukseen käytetyt menot (kurssikustannukset, päivärahat, matkakustannukset), mutta ei käytetyn työajan palkkoja. Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään oppisopimuskoulutuksen koulupäivät ja palkattoman, omaehtoisen kouluttautumisen. Opettajien osalta veso-päivät (kolme koulutus-/kehittämispäivää) toteutuivat vuonna 2016 virkaehtosopimuksen mukaisesti. Koko varhaiskasvatushenkilöstölle suunnattua koulutusta (lakisääteistä täydennyskoulutusta) oli yhteensä kaksi päivää ja tämän lisäksi muita koulutuksia osalle henkilöstöä. Kuntatyönantajien ja kunnallisten keskusjärjestöjen koulutussuosituksen mukaan henkilöstön kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 prosentti henkilöstön palkkasummasta. Karkkilan kaupungissa vuonna 2016 vastaava prosenttiluku oli 0,57 prosenttia (2015: 0,47) palkkasummasta. 1 Johtamisen erikoisammattitutkinto 16

18 8 TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU Työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Toiminnan on tarkoitus tukea osaltaan työntekijöiden työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä muuttuvien elämäntilanteiden ja työelämän haasteiden mukana. Yhtenä konkreettisena tekona työelämän ja muun elämän joustavuuden lisäämiseksi otettiin vuonna 2016 käyttöön etätyömahdollisuus syyskuun lopusta alkaen. Kolmen kuukauden aikana etätyömahdollisuutta käytti 10 eri työntekijää yhteensä 45 työpäivän ajan. Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Kaupungin työsuojelutoimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, henkilöstöedustajasta ja henkilöstöpäälliköstä. Myös työterveyshuollolla on oma edustajansa toimikunnassa. 8.1 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssäjaksamisen tukemiseen. Työpaikkakäynnit on suoritettu suunnitelman mukaan tai pyyntöperusteisena käynteinä ja ne on toteutettu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpaikkakäynneillä on kiinnitetty huomiota työympäristön turvallisuuteen, haitalliseen fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen, riskienarviointiin ja työssä jaksamiseen. Suunnitelmalliset työpaikkakäynnit suoritettiin 8 kohteeseen. Suunnitelmallisten työpaikkakäyntien lisäksi suoritettiin pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä (työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö). Työpaikkakäynneillä ilmenneitä epäkohtia on korjattu työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan. Tätä seurantaa on suorittanut työsuojeluvaltuutettu tuoden tiedon työsuojelupäällikölle ja työsuojelutoimikunnalle sekä sisäilmaryhmälle. Aluehallintovirasto suoritti viranomaistarkastuksen Tilaajavastuulain mukaisen tarkastuksen koskien koulukuljetuksia. Työajan hallintaan ja ylitöiden kertymiseen on kiinnitetty huomiota kaikissa organisaatioissa. Työaikakirjanpito tulee olla todennettavissa tarkastuksella. Vaarojen kartoitusta ja riskiarviointia tehtiin 13 kohteeseen. Asiakirjat käsiteltiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Riskiarvioinnin perusteella tarvittaessa tehtiin kemikaaliluettelot ajan tasalle. Työturvallisuuslakiin perustuvia työnantajan huolehtimisvelvoitteisia turvallisuusilmoituksia ns. Läheltä pitiilmoituksia on tullut viime vuonna 73 kpl. Näitä ovat olleet mm. väkivalta- ja uhkatilanteet työpaikoilla. Työtapaturmia on sattunut 11, joista kaksi oli työmatkatapaturmaa ja yhdeksän työpaikkatapaturmaa. Sisäilmaryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Sisäilmaryhmään kuuluvat terveystarkastaja, tekninen isännöitsijä, rakennustarkastaja, puhdistus- ja ruokapalvelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii terveystarkastaja. Sisäilmahaittailmoituksia on tullut Karkkilan Yhteiskoululta, lukiosta, kirjastolta, KITA-nuorisotilasta ja kaupungintalolta. 17 Henkilöstöraportti 2016

19 TAULUKKO 15. Työsuojelun ennakoivat mittarit Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl ) Työtapaturmat yhteensä (kpl) Työpaikkatapaturmat (kpl) Työmatkatapaturmat (kpl) Ammattitaudit (kpl) Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät Työpaikkakäynnit / -selvitys/kpl Vaarojen arviointien määrä/kpl Työsuojelun viranomaistarkastus AVI Työsuojelutoimikunnan kokoukset/kpl Sisäilmaryhmän kokoukset/kpl Tyhy-ryhmän kokoukset/kpl Ensiapukoulutusten määrä/kpl Ensiapukoulutukseen osallistuneiden määrä/hlö Työhyvinvointitoiminta Karkkilan kaupungin työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on työyhteisön kehittäminen, virkistäytyminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaupungin talousarviossa on varattu määräraha työyhteisöjen itse suunnittelemaan ja toteuttamaan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaan. Toiminnan suunnittelu ja toteutus on yksiköitten itse päätettävissä, mutta tavoitteena on rahojen käyttäminen toimintaan tai virkistykseen, mikä palvelee työyksikön yhteistoimintaa ja työntekijöitten kehittymistä ja työssä jaksamista. Tavoitteiden mukaista toimintaa (tyhypäiviä) suunnitellaan työyhteisöissä ja kaupunki osallistuu kustannuksiin kohdentamalla tyhy-rahaa 50 jokaista osallistujaa kohden. Toimintaan voi käyttää neljä tuntia työaikaa. Vuonna 2016 tyhypäivää vietti 19 työyhteisöä ja osallistujia oli yhteensä 230 henkeä eli n. 80 prosenttia koko henkilöstöstä. Kaupungin tyhy -ryhmän tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja ohjata omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen mm. liikunnan lisäämiseen sekä virkistäytymiseen. Ryhmä kokoontuu työsuojelutoimikunnan yhteydessä ja sen kokoonpano on sama kuin kyseisessä toimikunnassa. Tyhy -ryhmä kokoontui vuonna 2016 yhteensä viisi kertaa, joista neljä työsuojelutoimikunnan yhteydessä. Liikunnan edistämiseen ja virkistäytymiseen kulttuurin parissa henkilöstöllä on käytössään epassi (ent. SporttiPassi), jota käytti 163 (viime vuonna 156 henkilöä) eri työntekijää. Käyttökertoja oli 367 kappaletta ja kustannukset olivat 13507,69 euroa (vuonna 2015: 331 käyttökertaa ja kustannus ,34 euroa). Tämän lisäksi henkilöstöllä on ollut käytössään maksuton kuntosali ohjauksineen, maksutonta ryhmäliikuntaa ja palloiluvuoroja. Ryhmäliikuntaa oli tarjolla monipuolisesti kehonhallinnasta kuntopiiriin. Uutena ryhmänä perustettiin matalan kynnyksen kuntoliikuntaryhmä vähän liikkuville. Kaiken kaikkiaan Karkkilan kaupungin henkilöstön osallistumiskertoja liikuntaryhmiin kirjattiin 280 kertaa syksyn 2016 aikana. Kesällä järjestettyihin liikunta- ja palloiluryhmiin osallistuttiin 52 kertaa kesän aikana. Henkilöstöhallinto ja liikuntatoimi suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä henkilöstölle viime vuonna monipuolisesti työkykyä tukevaa toimintaa Karkkila liikkeelle -liikuntahaasteen muodossa. Hankerahoitus mahdollisti liikunnanohjaajan palkkaamisen hankkeen koordinointiin. Haaste sai runsaasti positiivista palautetta henkilöstöltä vuoden 2017 työhyvinvointikyselyssä. 18

20 Henkilöstön liikuntahaasteessa 90 kaupungin työntekijän aktiivisuustasoja seurattiin aktiivisuusrannekkeiden avulla seitsemän kuukauden ajan. Haasteessa kannustettiin arjen aktiivisuuteen ja lisäksi osallistujille järjestettiin liikuntaryhmiä ja -tapahtumia sekä erillisiä lihaskuntohaasteita. Koko henkilöstölle järjestettiin myös perheliikuntatapahtuma, patikointiretkiä ja ravitsemusluento. Kaupunki osallistui myös Kunnossa Kaiken Ikää porraspäiviin marraskuussa. Vuonna 2016 aloitettiin henkilöstön työpaikkaliikuttaja -koulutus, jonka tavoitteena on saada jokaiseen kaupungin toimipisteeseen oma työpaikkaliikuttaja. Työpaikkaliikuttaja kannustaa oman toimipisteensä työntekijöitä liikuntaan ja arjen aktiivisuuteen työpaikalla ja vapaa-ajalla. Työpaikkaliikuttajakoulutukseen osallistui 10 työpaikkaliikuttajaa kahdeksasta eri toimipisteestä. 8.3 Työterveyshuolto Työterveyshuoltosopimus kattaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) ja lisäksi muun terveydenhoidon sekä työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon (korvausluokka II) ja tarvittaessa erikoislääkäritasoiset palvelut. Vuoden 2016 kustannukset olivat euroa ja edellisvuonna euroa eli kustannukset ovat laskeneet noin kahdeksan prosenttia. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työterveyshuollon maksut ovat pysyneet samana. Viime vuonna ennaltaehkäisevän työterveyshuollon piiriin lukeutuvan yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai psykologi) toteutettiin 71 kappaletta. Sairaanhoitokäyntejä kertyi yhteensä 467 (vuonna 2015: 484 kertaa) mukaan luettuna käynnit lääkärillä tai terveydenhoitajalla, kuitenkin ilman lakisääteisiä altisteisesta työstä (esim. melu- tai pölyaltistus, fyysisesti kuormittava työ) johtuvia määräaikaistarkastuksia. Erikoislääkärikäyntejä kertyi kaksi ja fysioterapeuttikäyntejä yksi. Karkkilan kaupungilla on käytössä työkyvyn tuen malli, jossa on kuvattuna työkyky- ja sairauspoissaoloseuranta sekä varhaisen tuen toimintatavat. Työterveyshuollolla on edustus työsuojelutoimikunnassa ja tyhysekä sisäilmaryhmissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. 8.4 Palkitseminen Henkilöstöetujen (epassi ja tyhyraha) käyttöä kuvattiin edellisissä luvuissa. Karkkilan kaupungissa 20 vuoden palvelussuhteesta palkitaan lahjakortilla. Kolmenkymmenen vuoden palvelussuhdevuosista palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä sekä kultaisella ansiomerkillä. Neljänkymmenen palvelussuhdevuoden jälkeen palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä. Eläkkeelle siirtyviä muistetaan myös lahjakortilla ja kahvitarjoilulla. 19 Henkilöstöraportti 2016

21 9 YHTEISTOIMINTA Karkkilan kaupungin Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2016 seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Tilinpäätösennuste, tilinpäätös ja käyttösuunnitelmat Henkilöstöraportti 2015 Talousarvio 2017 Varhaiskasvatuksen käytänteitä (mm. vastuulastentarhanopettajien valinta, työajanseuranta ja työvuorosuunnittelu) Paikallinen sopimus etätyöstä Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstöstrategia Kameravalvontasuunnitelma Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakyselyn tulokset ja suunnitelma Paikallisjärjestöjen neuvottelupyyntö liittyen henkilökohtaisten lisien määrään Vuoden viimeisessä kokouksessa käytiin arviointi- ja palautekeskustelu sekä laadittiin vuosikello seuraavalle vuodelle aikatauluineen. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2016: Marko Järvenpää, kaupunginjohtaja, 05/2016 alkaen Eerola Erkki, talous- ja henkilöstöjohtaja, vt. kaupunginjohtaja, puheenjohtaja 02/ /2016 Laura Similä, henkilöstöasiantuntija ja sihteeri 05/2016 asti ja henkilöstöpäällikkö, puheenjohtaja ja sihteeri 06/2016 alkaen Huhtaniska Ahti, tekninen johtaja Laine Sari, talousjohtaja, 09/2016 alkaen Jormalainen Arto, sivistysjohtaja Laiho Paula, työsuojelupäällikkö (Karviainen) Luoto Kari, Super, pääluottamusmies Länsimäki Marja-Liisa, Jyty, pääluottamusmies Suomi Matti, JHL, pääluottamusmies Vuolukka Esko, JUKO/KTN, pääluottamusmies Tikkanen Markku, JUKO, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu 20

22 21 Henkilöstöraportti 2016