Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI"

Heli Tikkanen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI Petri Parkko

1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön rakentamista Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosaan (kartta 1).

2 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön rakentamista Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosaan (kartta 1). Koska järvi on osa Natura-aluetta Seläntauksen suot (FI ), tarvittiin arvio asemakaavan vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin. Kartta 1. Suunniteltujen lomakiinteistöjen sijainti Pitkäjärvellä. Kartassa näkyy myös Natura-rajaus. 2

Luonnonsuojelulain 65 ja luontodirektiivin 6 artiklan mukaan tulee tehdä Natura-arviointi, jos hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000

3 Luonnonsuojelulain 65 ja luontodirektiivin 6 artiklan mukaan tulee tehdä Natura-arviointi, jos hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura alueen valinnan perusteena olevia luonnonarvoja. Arviointi tulee tehdä myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavista hankkeista, joilla voi olla merkittävää vaikutusta Natura-alueen luontoarvoihin. UPM Metsä tilasi Natura-arvioinnin Kartta 2. Natura-alueen Seläntauksen suot rajaus. 2. Menetelmät ja aineisto Natura-aluetta koskevia taustatietoja saatiin Keski-Suomen ELY-keskuksen (Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) toimittamasta Natura 2000-tietolomakkeesta. Natura-alueen rajaus 3

4 (kartta 1) saatiin Ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä OIVA:sta. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010). Pitkäjärven asemakaava-alueella tehtiin sudenkorentoselvitys (Parkko 2014), jossa pääpaino oli EU:n luontodirektiivin II- ja IV-liitteen lajeilla. Natura-alueen linnustotiedot perustuvat Natura 2000-tietolomakkeeseen sekä paikan päällä heinäkuussa 2014 tehtyyn linnustoarviointiin, jossa arviointiin EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajien esiintymisen todennäköisyyttä kaavamuutosalueen läheisyydessä (vaikutusalue). Natura-arvioinnin laati luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Arvioinnissa käytettyjä lyhenteitä: Dir II = EU:n luontodirektiivin II-liitteen laji, jolle on ositettava erityisiä suojelutoimien alueita; DIR IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. 3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot (FI ) 3.1. Vaikutukset Natura luontotyyppeihin Natura-tietolomakkeen perusteella Natura-alueella esiintyy seitsemää Naturaluontotyyppiä: Karut kirkasvetiset järvet (Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet), Humuspitoiset lammet ja järvet, Keidassuot, Vaihettumissuot ja rantasuot, Aapasuot, Boreaaliset luonnonmetsät ja Puustoiset suot (päällekkäinen luontotyyppi) Vaikutukset luontotyyppiin Karut kirkasvetiset järvet (3110) (Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet) Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny luontotyyppiä Vaikutukset luontotyyppiin Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) Kaava-alue rajautuu luontotyyppiin, mutta suunniteltu rakentaminen on pienimuotoista, eikä sillä ole merkittävää heikentävää vaikutusta luontotyyppiin. 4

Pitkäjärven vesialue on varsin laaja ja nykymääräysten mukaiset rakentamis- ja jätevesimääräykset estävät vedenlaadun merkittävän heikentymisen. Kuva 1. Asemakaava-alueen vesi- ja rantakasvillisuutta.

5 Pitkäjärven vesialue on varsin laaja ja nykymääräysten mukaiset rakentamis- ja jätevesimääräykset estävät vedenlaadun merkittävän heikentymisen. Kuva 1. Asemakaava-alueen vesi- ja rantakasvillisuutta. Kinnula, Pitkäjärvi Petri Parkko Vaikutukset luontotyyppiin Keidassuot (7110) Asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny luontotyyppiä Vaikutukset luontotyyppiin Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) Asemakaava-alueen rannassa on hyvin kapea ja paikoin katkeileva nevareunus ja se voidaan ainakin paikoin sisällyttää luontotyyppiin Vaihettumissuot ja rantasuot. Kaava-alueella luontotyyppi on kuitenkin hyvin pienialainen ja lajistoltaan vaatimaton, joten pienimuotoisen rakentamisen vaikutus luontotyyppiin on vähäinen. 5

6 Vaikutukset luontotyyppiin Aapasuot (7310) Asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny luontotyyppiä Vaikutukset luontotyyppiin Boreaaliset luonnonmetsät (9010) Asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny luontotyyppiä Vaikutukset luontotyyppiin Puustoiset suot (91D0) Puustoiset suot ei ole varsinainen Natura-luontotyyppi, mutta puustoiset suolaiteet ilmoitetaan Metsähallituksen ja SYKE:n (2014) ohjeen mukaisesti yhdistymän kanssa päällekkäisenä luontotyyppinä. Asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei esiinny kyseistä luontotyyppiä Vaikutukset EU:n luontodirektiivin II- ja IV-liitteen lajeihin Natura-tietolomakkeen perusteella Natura-alueella tavataan II-liitteen lajeista karhua (Ursus arctos) ja metsäpeuraa (Rangifer tarandus fennicus). Lajit esiintyvät todennäköisesti Natura-alueen eteläosan suoalueilla, eikä mökkien rakentamisella ole heikentävää vaikutusta lajien elinoloihin. Asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole hyvää habitaattia liito-oravalle (Pteromys volans) Dir II ja IV. Kaikki maassamme tavatut lepakot ovat IV-liitteen lajeja. Rantavyöhyke voisi olla vesisiipan (Myotis daubentoni) ruokailualuetta. Seitsemän rakennuspaikan toteuttaminen ei merkittävästi heikennä lepakoiden ruokailualuetta. Asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole sopivia lisääntymispaikkoja lepakoille. Pitkäjärvi ei ole riittävän rehevä ja vesikasvillisuudeltaan mosaiikkimainen täplälampikorennolle (Leucorrhinia pectoralis) Dir II ja IV. Lisäksi lajin tunnettu levinneisyys ei ulotu Kinnulaan asti. Ranta sopisi kuitenkin hyvin lummelampikorennon (L. caudalis) Dir IV ja sirolampikorennon (L. albifrons) Dir IV elinympäristöksi: molemmat lajit suosivat kelluslehtisiä kasveja kasvavia rantoja ja molempia tavataan myös ruskeavetisillä suolammilla. Asemakaava-alueella ei havaittu kesällä 2014 tehdyssä 6

7 sudenkorentoselvityksessä (Parkko 2014) IV-liitteen lajeja, eikä alue ole niille ainakaan merkittävä lisääntymisalue Vaikutukset EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin Natura-alueella on tehty 2000-luvulla havaintoja seuraavista lintudirektiivin I-liitteen lajeista: Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Liro (Tringa glareola) Kaakkuri (Gavia stellata) NT Kuikka (Gavia arctica) Kurki (Grus grus) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Pyy (Tetrastes bonasia) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU Sääksi (Pandion haliaetus) NT Suokukko (Philomachus pugnax) EN Metso (Tetrao urogallus) NT Palokärki (Dryocopus martius) Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Hiiripöllö (Surnia ulula) Viirupöllö (Strix uralensis) Suopöllö (Asio flammeus) Helmipöllö (Aegolius funereus) NT Natura-alueen merkittävät linnustoarvot ovat eteläisen osan soilla, joilla pesii suurin osa edellisen luettelon lajeista. Kaavamuutosalueella tai sen läheisyydessä on em. lajeista sopivaa ruokailu- ja pesimähabitaattia vain kuikalle, pyylle ja laulujoutsenelle. Lisäksi sääksi kalastaa todennäköisesti Pitkäjärven pohjoisosassa. Asemakaava-alueella ei tehty 2014 maastokäynnillä pesimiseen viittaavia havaintoja lajeista. Järvelle jää edelleen paljon rakentamatonta rantaviivaa, eikä linnustoon kohdistuva häirintä lisäänny merkittävästi seitsemän lomakiinteistön rakentamisen myötä. Tästä 7

8 syystä asemakaavalla ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta Natura-alueen linnustoon. 4. Loppupäätelmä Pitkäjärven asemakaavalla ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia niihin Natura 2000-alueen Seläntauksen suot (FI ) luontoarvoihin, joiden perusteella se on otettu Naturaohjelmaan. 5. Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Helsinki Metsähallitus & SYKE 2014: Natura luontotyyppien inventointiohje. Versio 5.1. ( ). Saatavilla www-muodossa [viitattu ]: file:///c:/users/parkko/downloads/natura%202000%20luontotyyppien%20inventointiohje%20ve rsio%205_1%202014%20(1).pdf Parkko 2014: Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys. Tutkimusraportti 8 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. 8

Samankaltaiset tiedostot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto