Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 112/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 6 Epävarmuustekijät... 7 Tulokset... 8 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Saba Wind Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Saba Wind Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Jakkuvärkin alueelle, joka sijaitsee Porissa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun alun välisenä aikana 2013 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 9,5 kilometrin päässä Porin keskustasta länsi lounaaseen. Alue on noin 718 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka sijaitsee Viasveden ja Makholman välissä. Aluetta halkoo näitä kahta taajamaa yhdistävä metsätie. on varsin lähellä merta, ja linnustollisesti merkittävä Viasvedenlahden pohjukka sijaitsee lähimmillään vain reilun kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaisreunaan nähden (kuva 1). Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on pääosin mäntyvaltaista metsää, joka on monin paikoin valoisaa harjumännikköä. Elinympäristöt ovat varsin pirstoutuneita hakkuiden ja muutamien maa-aineksenottoalueiden vuoksi. Alueella on myös hieman rehevämpiä metsäosuuksia ja ojitettuja soistumia. 3

4 Kuva 1. Jakkuvärkin hankealueen sijainti. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat luontokartoittaja Sami Luoma ja Tapani Lilja. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman ja Luoma. 4

5 syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia (96 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska alue on pääosin metsäinen, osoittautui parhaaksi havaintopisteeksi kaakkoisosassa oleva maa-aineksenottoalue (kuva 3), josta oli hyvä näkyvyys erityisesti pohjoiseen ja luoteeseen. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueen ulkopuolelle Preiviikinlahdelle Kaarluodon lintutorniin, joka sijaitsee noin 5,5 kilometriä Jakkuvärkin pohjoispuolelle. Paikka toimi kontrollipisteenä, sillä sieltä oli hyvä näkyvyys laajalle alueelle Preiviikinlahdelle. Lisäksi Kaarluoto tunnetaan hyvänä muutonseurantakohteena. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen yli kulkevia sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) siten, että ensimmäinen aste oli 0 60 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 200 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 220 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Jakkuvärkin lomakkeelle kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPSvastaanottimen avulla. 218 m 140 m 156 m Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 62 m 5

6 Kuva 3. Muutonseurannan havaintopisteet. on merkitty punaisella ja Kaarluoto sinisellä pallolla. Vihreä alue kuvaa suunniteltua tuulivoimapuistoa. Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä ( ). Muutonseuranta ajoitettiin parhaan näkyvän muuton aikaan pääosin syyskuulle. Havainnointi aloitettiin päivittäin korkeintaan kaksi minuuttia ennen auringonnousua ja aikaisintaan 19 minuuttia ennen sitä (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui melko hyvin. Aineistoa saatiin vaihtelevissa pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteissa, mutta syysmuutto oli hyvin poikkeuksellinen, sillä vallitsevat tuulet puhalsivat useiden viikkojen ajan etelästä, kunnes ne kääntyivät koilliseen ja pysyttelivät sekä koillisen että pohjoisen välillä lokakuun alkuun saakka. Pilvisyysolosuhteet ja lämpötilat vaihtelivat varsin paljon (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan yhdestä pakkasasteesta 20 lämpöasteeseen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. 6

7 Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 20 C 0/8 (sumua) 1/8 0 m/s 2 m/s W C 19 C 6/8 3/8 1 m/s SW 4 m/s SW C 17 C 5/8 8/8 1 m/s SE 2 m/s SE C 7 C 2/8 1/8 1 m/s N 4 m/s N C 8 C 5/8 7/8 1 m/s N 8 m/s N C 9 C 4/8 3/8 0 m/s 3 m/s NE C 6 C 2/8 1/8 0 m/s 3 m/s NE C 14 C 2/8 4/8 0 m/s 2 m/s SW Taulukko 2. Sääolosuhteet Jakkuvärkissä havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 18 C 0/8 (sumua) 0/8 1 m/s SE 2 m/s W C 19 C 5/8 5/8 4 m/s SW 5 m/s SW C 16 C 6/8 (sumua) 8/8 2 m/s SE 2 m/s SE C 7 C 0/8 0/8 3 m/s N 6 m/s N C 7 C 5/8 8/8 5 m/s NW 8 m/s NW C 11 C 6/8 2/8 1 m/s NE 3 m/s NE C 6 C 7/8 0/8 1 m/s N 3 m/s NE C 13 C 2/8 1/8 1 m/s SW 3 m/s SW Taulukko 3. Sääolosuhteet Kaarluodossa havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 96 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun alun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka oli syksyn massamuuttopäivä, eikä havainnointia ollut tuolloin. Kyseisenä päivänä Satakunnassa muutti poikkeuksellisen runsaasti arktisia hanhia, mutta todennäköisesti niitä olisi havaittu vain satunnaisesti tarkkailupisteissä. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on muutenkin jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Havainnointi lopetettiin jo lokakuun alussa, sillä lintujen muutto oli jo lukuisten lajien osalta ohi. Jäljellä olisi ollut enää lähinnä isokoskeloiden ja laulujoutsen muuttoa, mutta se ajoittuu yleensä marraskuun puolelle. Myös rastaita ja yksittäisiä kotkia sekä vaelluslintuja olisi liikehtinyt loka-marraskuussa. Havainnointi painotettiin aamuun ja aamupäivään, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 7

8 tulokset Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 38 prosenttia havaittiin Jakkuvärkissä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä ei ollut kuitenkaan merkittävästi vilkkaampaa Kaarluodossa, sillä yli lentoa koostui valkoposkihanhien liikkumisesta alueelta toisella sekä vastaavasti sinisorsien siirtymälentoja laskettiin noin Lisäksi laulujoutsenten, harmaalokkien ja kottaraisten ruokailu- ja yöpymisparvilentoja kirjattiin yhteensä yli yksilöstä. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja havaittiin vähän molemmissa pisteissä. Jakkuvärkin yhteislentomäärästä 34 prosenttia (6 916 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Jakkuvärkissä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin eteläisiin ilmansuuntiin, erityisesti suoraan etelään. Myös muihin ilmansuuntiin, kuten pohjoiseen, kirjattiin melko paljon lentoja. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen osuus oli vain kohtalainen, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Kaarluodossa havaittiin myös eniten liikehdintää eteläisiin ilmansuuntiin, erityisesti etelään ja kaakkoon. Lentojen lukumäärät vaihtelivat voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lokakuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistoissa, sillä muutto oli kiivainta syyskuun jälkipuoliskolla. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Kaarluodossa (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Kaarluoto Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Kaarluoto Yhteensä

9 Kaarluoto Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain Kaarluoto Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 9

10 Päätelmät Havainnointia tehtiin noin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Havainnoinnin jälkeen loka- ja marraskuussa näkyvä muutto olisi ollut hyvin vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä laulujoutsenista, isokoskeloista, yksittäisistä kotkista, räkättirastaista ja vaelluslinnuista. Tulosten valossa Kaarluodon lintutornista havaittiin enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mutta ero in nähden oli yllättävän pieni, sillä iso osa kirjatuista lennoista koski ruokailualueilta toiselle siirtyviä valkoposkihanhi-, sinisorsa-, harmaalokki- ja kottaraisparvia. Isoista linnuista vain sepelkyyhkyjä havaittiin selvästi enemmän Jakkuvärkissä kuin Kaarluodossa. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa sepelkyyhkyjä merkittiin selvästi eniten ( yksilöä), mutta myös valkoposkihanhia (6 389 yks.) ja räkättirastaita (5 980 yks.) kirjattiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: peippo (3 698 yks.), harmaalokki (3 418 yks.), järripeippo (2 907 yks.), kottarainen (2 412 yks.) ja sinisorsa (1 368 yks.). Nämä kahdeksan lajia muodostivat 68 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnuista ruokailulentoja tekeviä valkoposkihanhia havaittiin hyvin runsaasti. Merihanhia havaittiin kohtalaisesti (356 yks.) Kaarluodossa, mutta muuten hanhia nähtiin niukasti. Valkoposki- ja merihanhien tavoin sorsalintujen lennot keskittyivät pitkälti Kaarluotoon ja Preiviikinlahdelle. Päiväpetolinnuista merikotkia ja varpushaukkoja havaittiin molemmilla paikoilla runsaasti. Myös saalistelevia ruskosuohaukkoja merkittiin melko paljon Kaarluodossa, mutta muilta lajeilta ei kertynyt merkittävästi lentoja. Kurkimuutto jäi seurannassa hyvin vaisuksi, sillä yksilöitä laskettiin yhteensä vain 564 molemmilta paikoilta. Näistä iso osa koskee Kaarluodossa havaittuja yöpymislentoja. Sen sijaan sepelkyyhkyjen yhteislukema ( yks.) on hyvin suuri määrä. Näistä valtaosa havaittiin Jakkuvärkissä. Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä 756 kookasta lintuyksilöä riskikorkeudella hankealueen yllä. Lisäksi sepelkyyhkyistä kirjattiin riskilentoa. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin olleen keskimäärin 566, mikä on suuri lukema. Jakkuvärkin tuulivoimapuiston voidaan näin ollen katsoa olevan hyvän syysmuuttoreitin varrella. Erityisesti sepelkyyhkyjä ja joitakin päiväpetolintuja liikkuu alueen läpi runsaasti. Vuodesta riippuen myös kurkia saattaa lentää hankealueen yli tuhansien yksilöiden voimin. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: pyy, teeri, merilokki, palokärki, korppi, osa merikotkista, harmaalokeista ja pähkinähakeista () sekä kyhmyjoutsen, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sinisorsa, palokärki, viiksitimali, harakka ja korppi sekä osa merikotkista, harmaalokeista, merilokeista, naakoista ja kottaraisista (Kaarluoto). 10

11 Taulukko 6. Syysseurannan aikana Jakkuvärkissä ja Kaarluodossa muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Jakkuvärkin aineistoon. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Kaarluoto Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (C. cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Tundrahanhi (A. albifrons) Merihanhi (A. anser) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Valkoposkihanhi (B. leucopsis) L Haapana (Anas penelope) V Tavi (A. crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) Jouhisorsa (A. acuta) VU Lapasorsa (A. clypeata) Tukkasotka (Aythya fuligula) VU, V Telkkä (Bucephala clangula) V Uivelo (Mergus albellus) V, L Tukkakoskelo (M. serrator) NT, V Isokoskelo (M. merganser) NT, V Pyy (Bonasa bonasia) L Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (G. arctica) L Kuikkalaji (Gavia sp.) (L) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (C. cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (F. columbarius) L Nuolihaukka (F. subbuteo)

12 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Kaarluoto Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Tylli (Charadrius hiaticula) NT Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Punakuiri (Limosa lapponica) L Pikkukuovi (Numenius phaeopus) V Valkoviklo (Tringa nebularia) V Merikihu (Stercorarius parasiticus) Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Selkälokki (L. fuscus) VU Harmaalokki (L. argentatus) Merilokki (L. marinus) Räyskä (Hydroprogne caspia) NT, L Kalatiira (Sterna hirundo) V, L Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Harmaapäätikka (Picus canus) L Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Valkoselkätikka (D. leucotos) EN, L Pikkutikka (D. minor) Pohjantikka (Picoides tridactylus) V, L Kangaskiuru (Lullula arborea) L Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (A. pratensis) NT Lapinkirvinen (A. cervinus) VU Luotokirvinen (A. petrosus) Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (M. alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula)

13 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Kaarluoto Riskilentoja Riski % Alueen kautta Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Laulu-/punakylkirastas (T. phi/ili) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (P. trochilus) Uunilintulaji (Phylloscopus sp.) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Lisätiedot Viiksitimali (Panurus biarmicus) NT Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Kuusitiainen (P. ater) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Pähkinänakkeli (Sitta europaea) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Mustavaris (C. frugilegus) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Varpunen (Passer domesticus) Pikkuvarpunen (P. montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Peippo / järripeippo (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (L. curvirostra) Pikku-/isokäpylintu (L. cur/pyt) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä

14 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Jakkuvärkissä yhteensä 100 ja Kaarluodon lintutornissa 119. Erityisesti Jakkuvärkin lukema on suuri havaintopaikkaan nähden. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikan alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Kyhmyjoutsen on käytännössä täysin mereen sidoksissa oleva laji, jota tavataan epäsäännöllisesti sisämaassa. Kaarluodossa kirjattiin seurannan aikana yhteensä 49 lentoa. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 0 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto ajoittuu yleensä järvien jäätymiseen, minkä vuoksi liikehdintä on usein voimakkainta lokakuun lopulla ja marraskuun alkupuoliskolla. Seurannassa havaittiin yllättävän paljon lentoja, mutta osa Kaarluodon lukemista eivät koske muuttavia yksilöitä. 51 yks. Kaarluoto 356 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 44 Metsähanhi (Anser fabalis) 100 % [V] [NT] Metsähanhet muuttavat tyypillisesti lounaaseen kohti talvehtimispaikkojaan. Seurannan yhteismäärä oli 105 yksilöä, mikä on hyvin vähäinen lukema oli metsähanhien massamuuttopäivä, mutta havainnointia ei ollut tuolloin. 35 yks. Kaarluoto 70 yks : : : : : : : : : : : : : : : : - Tundrahanhi (Anser albifrons) 0 % Tundrahanhi on itäinen ja arktinen laji, jonka pääjoukot muuttavat talvehtimisalueilleen Itä-Suomen kautta. Satakunnassa havaitaan kuitenkin vuosittain pieniä muuttajamääriä. Jakkuvärkissä nähtiin yksi muuttaja ja Kaarluodossa kaksi yksilöä Merihanhi (Anser anser) 15 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta muuttajia nähdään myös sisämaassa. Kaarluodossa havaittiin melko paljon yksilöitä. 68 yks. Kaarluoto 339 yks : : : : : : : : : : : : : : : : - 14

15 Kanadanhanhi (Branta canadensis) 0 % Kanadanhanhia nähdään Porin seudulla niukasti muuttavina. Jakkuvärkissä merkittiin kaksi muuttajaa Kaarluodossa lentoja kertyi seurannassa yhteensä 187. Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 100% [L] Valkoposkihanhi on uudistulokas Suomen pesimälinnustossa, jonka pesimäkanta painottuu länsirannikolle. Porin rannikolle kerääntyy merkittävä määrä valkoposkihanhia loppukesästä alkaen. Suurin osa Kaarluodon havainnoista koskee ruokailupaikalta toiselle lentäviä lintuja jälkeen molemmilla paikoilla tehdyt havainnot ovat kuitenkin arktisista parvista. 280 yks. Kaarluoto yks : : : : : : : : : : : : : : : : - Haapana (Anas penelope) 0 % [V] Haapanat ovat pitkälti yömuuttajia, mutta parvia nähdään syksyllä melko usein aamulla yöliikehdinnän jäljiltä sekä päiväaikaan. Jakkuvärkissä havaittiin kaksi lentoa ja Kaarluodossa kirjattiin puolestaan yhteensä 134 lentoa. Tavi (Anas crecca) 6 % [V] Tavien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta pieni osa linnuista liikehtii myös valoisaan aikaan yömuuton jäljiltä. Jakkuvärkissä taveja ynnättiin seuraavasti: 16 yksilöä 26.8., yksi yks ja Kaarluodossa havaintoja kertyi puolestaan 27 yksilöstä 26.8., kaksi yks ja 12 yks Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Sinisorsien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta liikehtiviä lintuja nähdään yleisesti myös päivällä. Jakkuvärkissä nähtiin yhteensä kolme yksilöä 7.9. ja Kaarluodossa havaittiin runsaasti ruokailupaikalta toiselle siirtyviä lintuja, minkä vuoksi lentoja kertyi yhteensä peräti Jouhisorsa (Anas acuta) [VU] Jouhisorsat muuttavat pääosin yöllä, mutta liikehtiviä lintuja havaitaan usein myös päivällä. Kaarluodossa laskettiin seurannan aikana yhteensä 35 yksilöä. Lapasorsa (Anas clypeata) Lapasorsat ovat muiden Anas-lajien tavoin pääosin yömuuttajia. Kaarluodosta kertyi seurannan aikana yhteensä 23 lentoa. Tukkasotka (Aythya fuligula) [V][VU] Tukkasotkat ovat yömuuttajia, mutta liikehdintää nähdään usein myös varhain aamulla. Kaarluodossa ynnättiin yhteensä 352 yksilöä. Telkkä (Bucephala clangula) [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Kaarluodossa havaittiin yhteensä 390 telkkälentoa. Uivelo (Mergus albellus) [L] [V] Uiveloita havaitaan tyypillisesti hyvin vähän muuttavina. Seurannan ainoa havainto koskee Kaarluodon kolmea yksilöä Tukkakoskelo (Mergus serrator) [V] [NT] Tukkakoskeloiden muutto keskittyy pitkälti rannikkovyöhykkeelle ja sisämaassa suurille reittivesille. Kaarluodossa havaittiin seitsemän yksilöä 7.9. ja viisi yksilöä

16 Isokoskelo (Mergus merganser) 100 % [V] [NT] Isokoskelo on myöhäinen syysmuuttaja, jonka voimakkain liikehdintä ajoittuu yleensä järvien jäätymisen aikaan marraskuulle. Seurannan lentomäärät jäivät vähäisiksi. 25 yks. Kaarluoto 126 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 47 Pyy (Bonasa bonasia) 0 % [L] Pyy on paikkalintu, josta kirjataan lentoja hyvin harvoin tuulivoimapuistohankkeissa. Laji lentää poikkeuksetta hyvin matalalla. Jakkuvärkissä nähtiin yksi lintu 7.9. Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [V] [L] [NT] Teeriä havaittiin vähän hankealueella. Lentoja kirjattiin, kun linnut siirtyvät ruokailualueilta toisille. Seurannan yhteislukema oli vain 11 lentoa. Kaakkuri (Gavia stellata) [L] [NT] Kaakkurin päämuutto keskittyy rannikolle ja sisämaassa suurille reittivesille. Kaarluodossa merkittiin kaksi lentävää lintua 7.9. Kuikka (Gavia arctica) 0 % [L] Kaakkurin tavoin päämuutto keskittyy rannikolle ja sisämaassa suurille reittivesille. Jakkuvärkissä nähtiin yksi muuttaja ja Kaarluodossa kuusi lintua 7.9. Kuikkalaji (Gavia sp.) [L] Kaarluodossa havaittiin muutonseurannan aikana 7.9. kaksi määrittämätöntä kuikkalintua, jotka olivat joko kaakkureita tai kuikkia. Merimetso (Phalacrocorax carbo) 0 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Pieni osa pohjoisen kannasta muuttaa sisämaan yli. Jakkuvärkissä kirjattiin kuusi yksilöä 28.9 ja yksi Kaarluodossa laskettiin seurannan aikana puolestaan yhteensä 166 lintua. Harmaahaikara (Ardea cinerea) 83 % Harmaahaikarat pesivät harvalukuisena Porissa, eikä merkittäviä muuttajamääriä nähdä missään. Kaarluodossa havaittiin melko runsaasti lentoja. 6 yks. Kaarluoto 35 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 67 % [L] [VU] Mehiläishaukka on varhaisimpia syysmuuttavia päiväpetolintujamme. Liikehdintä on usein voimakkainta jo elokuun jälkipuoliskolla. Syksyllä 2013 havaittiin poikkeuksellisen runsaasti muuttavia mehiläishaukkoja hyvin onnistuneiden pesintöjen tuloksena, mutta Seurannassa nähtiin yhteensä vain kolme yksilö Jakkuvärkissä 7.9. ja Merikotka (Haliaeetus albicilla) 68 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin myöhään loka-marraskuussa, mutta pesimäkannan vahvistumisen myötä havaintoja on alkanut kertyä laajoilla alueilla jo syyskuun puolella. Molemmista paikoista kertyi hyvin runsaasti lentoja, mutta osa niistä koski kierteleviä lintuja. 16

17 53 yks. Kaarluoto 79 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 8 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta syksyiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Jakkuvärkissä nähtiin yksi muuttaja Kaarluodossa kirjattiin viiden ensimmäisen päivän aikana yhteensä 22 lentoa. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 50 % [L] [VU] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Jakkuvärkissä nähtiin muuttajia seuraavasti: kaksi yksilöä sekä yksi yksilö ja Kaarluodossa havainto saatiin yhdestä linnusta 26.8., 7.9. ja Kanahaukka (Accipiter gentilis) 33 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Seurannassa havaittiin varsin niukasti kanahaukkoja; Jakkuvärkissä yhteensä kuusi yksilöä neljän viimeisen päivän aikana ja Kaarluodossa yhteensä viisi yksilöä. Varpushaukka (Accipiter nisus) 51 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu syysmuutolla. Lajin edustajia muutti runsaasti erityisesti Jakkuvärkissä. 57 yks. Kaarluoto 31 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 100 % [VU] Hiirihaukkojen muutto tapahtuu usein melko pitkällä aikavälillä elokuun lopulta lokakuun alkuun. Seurannan yhteislukema jäi melko vaatimattomaksi, sillä Jakkuvärkissä havaittiin yhteensä kolme muuttajaa ja sekä Kaarluodossa vain yksi lintu Piekana (Buteo lagopus) 0 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla. Satakunnassa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. Jakkuvärkissä nähtiin kaksi muuttavaa yksilöä Sääksi (Pandion haliaetus) 100 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti harvalukuinen muuttaja Satakunnassa. Seurannan ainoa havainto koskee yhtä lintua Jakkuvärkissä Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 50 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, mutta seurannassa havaittiin poikkeuksellisen vähän lintuja, sillä ainoa havainto koskee Jakkuvärkin yhtä yksilöä ja Ampuhaukka (Falco columbarius) 50 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. Jakkuvärkissä merkittiin yksi lento ja sekä Kaarluodossa yhteensä kolme muuttajaa ja

18 Nuolihaukka (Falco subbuteo) 67 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin aikaisimpia syysmuuttajiamme, joiden liikehdintä on yleensä voimakkainta elokuun lopulla. Jakkuvärkissä kirjattiin yksi lintu 7.9. ja kaksi yksilöä Kaarluodossa nähtiin neljän päivän aikana yhteensä viisi muuttajaa. Muuttohaukka (Falco peregrinus) [L] [VU] Muuttohaukka on Satakunnassa harvalukuinen läpimuuttaja, jonka päämuutto keskittyy syyskuulle. Kaarluodossa nähtiin yksi muuttohaukka 26.9., ja Kurki (Grus grus) 86 % [L] Pori sijaitsee ns. länsikurkien muuttoreitin varrella, mutta vuosittaiset yksilömäärät ovat riippuvaisia tuuliolosuhteista; esimerkiksi länsituulet painavat muuttajia sisämaahan ja itätuulet merelle. Parhaimpina päivinä Porin ylittää tuhansia kurkia, mutta seurannassa havaittiin hyvin niukasti liikehdintää. 91 yks. Kaarluoto 473 yks : : : : : : : : : : : : : : : : - Tylli (Charadrius hiaticula) Tylli on arktinen kahlaaja, jota tavataan harvalukuisena läpimuuttajana sisämaassa. Kaarluodossa nähtiin kaksi lintua ja yksi yksilö Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 20 % [L] Kapustarintojen syysmuuton voimakkuus vaihtelee melko paljon vuosittain. Seurannassa havaittiin varsin niukasti muuttavia yksilöitä, sillä ainoat lennot koskevat Jakkuvärkin kahdeksaa yksilöä ja kahta lintua Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Töyhtöhyyppä on varhainen syysmuuttaja, jonka liikehdintä keskittyy yleensä viljelysalueille. Kaarluodossa kirjattiin yksi lento Suokukko (Philomachus pugnax) 100 % [L] [EN] Suokukkoja ei havaita koskaan syksyllä yhtä suuria määriä kuin keväällä. Muuttajia nähdään tyypillisesti eniten elokuun puolivälin ja syyskuun jälkipuolen välisenä aikana. Jakkuvärkistä kertyi neljä lentoa 7.9. ja Kaarluodosta 156 lentoa koko seurannan aikana. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 67 % Taivaanvuohien syysmuuttajamäärät ovat yleensä varsin pieniä sisämaassa, mutta rannikkolinjassa niitä havaitaan hieman enemmän. Seurannan kokonaisyksilömäärät jäivät pieniksi, sillä Jakkuvärkissä nähtiin kolme yksilöä ja Kaarluodossa 48 muuttajaa. Punakuiri (Limosa lapponica) Punakuiri on arktinen kahlaaja, joka levähtää säännöllisesti Yyterin lietteillä. Kaarluodossa merkittiin yhteensä 21 lentoa. Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Pikkukuovit ovat varhaisia syysmuuttajia, eikä Satakunnassa nähdä koskaan merkittävää liikehdintää. Kaarluodossa kirjattiin yksi muuttaja Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Valkoviklot ovat useiden muiden kahlaajien tavoin varhaisia syysmuuttajia. Seurannan ainoat havainnot koskevat Kaarluodossa havaittua kolmea yksilöä 7.9. ja Merikihu (Stercorarius parasiticus) 100 % [V] Merikihu on nimensä mukaisesti mereen sidoksissa oleva laji, joka pesii myös pohjoisessa tunturinummilla. Osa arktisesta kannasta muuttaa mantereen yli talvehtimisalueilleen, mutta havainnot ovat harvalukuisia. Jakkuvärkissä nähtiin yksi muuttaja

19 Naurulokki (Larus ridibundus) 100 % [NT] Naurulokkien päämuutto keskittyy heinäkuulle, minkä vuoksi seurannassa havaittiin hyvin vähän lentoja. Jakkuvärkissä havaittiin kaksi lintua ja Kaarluodossa yhteensä 11 yksilöä seurannan aikana. Kalalokki (Larus canus) 33 % Kalalokit ovat syksyllä selvästi harvalukuisempia muuttajia sisämaassa kuin keväällä; suurimmat määrät kirjataan tyypillisesti nimenomaan merellä. Jakkuvärkissä nähtiin yksi lintu 26.8., ja Kaarluodossa kirjattiin seurannan aikana yhteensä 37 lentoa. Selkälokki (Larus fuscus) [VU] Selkälokki on harvalukuinen ja melko varhainen muuttaja Satakunnassa. Seurannan ainoat havainnot koskevat Kaarluodon yhtä lintua 7.9. ja Harmaalokki (Larus argentatus) 63 % Harmaalokista kertyi odotetun runsaasti lentoja, sillä lintuja liikehti muun muassa Preiviikinlahdelta ruokailemaan Hangassuon kaatopaikalle. Vain pieni osa havaituista linnuista lensi suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. 325 yks. Kaarluoto yks : : : : : : : : : : : : : : : : 288 Merilokki (Larus marinus) 70 % Merilokeista osa on paikkalintuja ja osa muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. Suurin osa seurannan havainnoista koskee Preiviikinlahdelta Hangassuon kaatopaikalle ruokailemaan lentäneitä yksilöitä. 20 yks. Kaarluoto 39 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 2 Räyskä (Hydroprogne caspia) [L] [NT] Räyskä on harvalukuinen merellä esiintyvä laji, jota tavataan sisämaassa hyvin harvoin. Kaarluodossa merkittiin yksi lentävä yksilö Kalatiira (Sterna hirundo) 0 % [L] [V] Kalatiirat muuttavat jo heinäkuussa ja elokuun alussa. Ainoa havainto yhdestä linnusta kirjattiin Kaarluodossa Uuttukyyhky (Columba oenas) 50 % Uuttukyyhky on harvalukuinen muuttolintu eteläisessä Suomessa. Muuttavia yksilöitä nähdään usein sepelkyyhkyparvissa. Jakkuvärkissä laskettiin seurannan aikana yhteensä kahdeksan yksilöä ja vastaavasti Kaarluodossa kaksi lintua. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 74 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista syksyllä. Päämuutto ajoittuu usein muutamien päivien sopiville sääjaksoille. Seurannassa havaittiin runsaasti muuttajia yks.kaarluoto 5729 yks : : : : : : : : : : : : : : : :

20 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 20

21 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo Kaarluoto klo Kaarluoto

22 klo Kaarluoto klo Kaarluoto

23 klo Kaarluoto klo Kaarluoto

24 klo Kaarluoto klo Kaarluoto

25 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Pvm kaarluoto Pvm

26 26