TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO"

Transkriptio

1 TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pori

2 1

3 TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Kimmo Nuotio & Sami Luoma Kansikuva: Selkälokit Copyright Matti Sillanpää Copyright Suomen Hyötytuuli Oyj Copyright Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry.

4 1

5 TIIVISTELMÄ Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Porin Tahkoluodon edustalle. Tässä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen raportissa esitetään vuonna 2008 toteutetun linnustoselvityksen tulokset. Ne on jaettu kevät- ja syysmuuton seurantaan, pesimälinnustoselvitykseen ja ruokailulentoselvitykseen. Arviot tuulipuiston linnustovaikutuksista esitetään toisaalla. Tahkoluodon Kallioholmassa havainnoitiin kevätmuuttoa kymmenenä päivänä ja syysmuuttoa viitenä päivänä. Vuoden 2008 aineiston lisäksi kerättiin vuosien tiedot lintumuuton valtalajien, alueella esiintyvien uhanalaisten lintulajien ja lintudirektiivin liitteen I lajien osalta. Yömuuton seurantaa ei tehty. Haahkoja Somateria mollissima muuttaa Tahkoluodon edustalla kevään aikana yksilöä. Toinen runsaana muuttava laji on mustalintu Melanitta nigra, jota nähdään keväässä. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista runsaana muuttavat kaakkuri Gavia stellata ja kuikka G. arctica. Syysmuutosta ei tausta-aineistoa ole aiemmilta vuosilta. Pesivä vesi- ja rantalinnusto inventoitiin tuulipuiston alueella ja tuulipuiston vaikutuspiirissä olevalla Natura-alueella sekä lähialueen muilla lintuluodoilla. Pesimälinnuston kartoituksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti Gummandooran saariston Natura-alueen (koodi FI ) natura-lomakkeella mainittuihin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja tuulipuiston alueella erityisesti selkälokkiin Larus f. fuscus, lapintiiraan Sterna paradisaea, kalatiiraan S. hirundo ja räyskään S. caspia. Uhanalainen selkälokki on tuulipuistoalueen merkittävin pesimälaji. Kesällä 2008 Tahkoluodon edustalla pesi 124 paria selkälokkeja ja lähialueella 42 paria. Tuulipuistoalueella liikkui arviolta kaksi prosenttia Suomessa pesivistä selkälokeista. Tuulipuistoalueen ja lähisaariston lapintiirojen parimääräarvio on 313, mikä on runsaat kuusi prosenttia Satakunnan lapintiirapareista. Tuulipuistoalueen läheisyydessä pesi yksi räyskäpari ja kahdeksan kalatiiraparia. Tässä selvityksessä ruokailulennolla tarkoitetaan pesivien lintujen saalistuslentoja, jotka alkavat pesimäluodolta ja päättyvät sille. Havaintoja tehtiin Hylkiriutan, Kaijakarin ja Silakkariutan linnustosta; lisäksi havainnoitiin Tahkoluodon uloimmassa kärjessä eli Kallioholmassa. Havaintoihin kirjattiin oliko lintu tulossa pesimäluodolle, lähdössä sieltä vai ohittiko lintu saaren. Myös lintujen lentosuunnat ja etäisyys havainnointipisteestä sektoreittain kirjattiin ylös. Havaintojen kirjaamisessa käytettiin apuna tutkimusta varten suunniteltua havaintojenkeruulomaketta. Ajalla ruokailulentoja tarkkailtiin 20 päivänä noin kahdeksan tuntia kerrallaan, ja ajalla tarkkailtiin erityisesti nuoria selkälokkeja yhdeksänä aamuna kuusi tuntia kerrallaan. Kaijakarissa lintuja tarkkailtiin kymmenen päivän aikana yhteensä 79 tuntia ja 30 minuuttia, Hylkiriuttaa tarkkailtiin viitenä päivänä yhteensä 38 tuntia ja 30 minuuttia ja Silakkariuttaa viitenä päivänä yhteensä 35 tuntia ja 50 minuuttia. Kallioholmassa havainnoitiin 5

6 25 päivänä 182 tuntia. Siellä havainnointia jouduttiin jaksottamaan niinä päivinä, jolloin lapintiirat kalastivat Kallioholman edustalla. Lintuja havainnoitiin klo ja välisinä aikoina, joten ruokailulentojen kokonaismäärää arvioidaan 17 tunnin perusteella. Vuonna 2008 selkälokit pysyttelivät pesimäpaikoillaan Tahkoluodon edustalla noin 110 vrk. Selvityksen aikana havaittiin kaikkiaan 8500 selkälokkilentoa. Lokit lensivät pääsääntöisesti ulos merelle saalistamaan silakkaa. Osa lennoista tapahtui tuulipuistoalueiden läpi, ja aktiivisuus pesinnän eri vaiheissa jaettiin kolmeen havaittujen lentomäärien perusteella: nähtiin Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella noin seitsemän selkälokkia tunnissa, noin 29 tunnissa ja vajaat yhdeksän tunnissa. Arvio alueen selkälokkilennoista on Kumpelin ja Silakkariutan välisellä tuulipuistoalueella lentoja tapahtui arviolta ja Hylkiriutan luoteisen puolen tuulipuistoalueen suuntaisia meno/ paluulentoja Nuorten selkälokkien lentoja nähtiin yhteensä ja näistä 128 tapahtui Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella tai sivusi sitä (2,5 lentoa havaintotunnissa). Tahkoluodon edustan saarten 124 selkälokkiparia sai lentoon 56 poikasta. Lentopoikastuotto selkälokkiparia kohden oli arviolta noin kolmannes verrattuna hyvään pesimävuoteen Pesimäaikaisia lapintiiralentoja nähtiin ajalla yhteensä Niiden perusteella voidaan arvioida Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella tapahtuneen tänä aikana noin ruokailulentoa. Arvio Kumpelin ja Silakkariutan välisen tuulipuistoalueen lentomäärästä on , kuten myös Hylkiriutan länsipuolen tuulipuistoalueen. Koko aikana nähtiin yhteensä 43 räyskälentoa ja 51 kalatiiralentoa. Lentomäärät ovat vähäisiä ja merkitsevät 2 3 lintua päivittäin koko Tahkoluodon edustan merialueella. Koko alueelta tehtiin yhteensä 41 merikotkahavaintoa. Tuulipuiston kannalta merkityksellisiä ovat heinäkuun havainnot nuoria selkälokkeja saalistavista merikotkista Kaijakarin ja Kumpelin ympäristössä. Saalistuslennot saattavat olla törmäysalttiimpia kuin muu lentely alueella. Havainnointi painottui lintujen liikkumisen kannalta aktiivisimpaan vuorokauden aikaan, ja havainnointia tehtiin aina hyvin havainnointiin sopivan säätilan aikana. Tästä johtuen aineisto painottuu aktiivisiin hyvän säätilan ajankohtiin. Aineiston painottumista tasoittaa jonkin verran se, että lentotunteja on vuorokauteen sisällytetty vain 17, ja pois on jätetty myös pesimään asettumis- ja haudonta-aika ennen Selkälokit saalistavat aktiivisesti myös yöllä ja lapintiiratkin lähinnä poikasaikaan. Molemmat lajit saalistavat myös keskipäivällä jonkin verran. Toukokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana tapahtuu myös ruokailulentoja, mutta määrä on vähäinen verrattuna havainnoituihin ajanjaksoihin. Arvioituja lentomääriä voi pitää enimmäismäärinä. 6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT Menetelmät Tulokset Kevätmuutto Syysmuutto Levähtäjälaskennat Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät PESIMÄLINNUSTON KARTOITUS Johdanto Menetelmät Tulokset Tuulipuistoalue Natura-alue Vähä-Enskeristä Iso-Enskeriin Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät RUOKAILULENTOSELVITYS Johdanto Menetelmät Tulokset Kaijakari Hylkiriutta ja Silakkariutta Kallioholma

8 4.4 Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät KIRJALLISUUS...50 LIITTEET

9 1. JOHDANTO Selvityksen taustaa Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Porin Tahkoluodon edustalle. Hankkeesta on käynnistetty vuonna 2005 ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hanketta koskien on valmistunut arviointiohjelma (2006) ja arviointiselostus (2006), jossa tuulipuiston vaikutuksia ympäristöön on arvioitu (Pöyry Energy 2006). Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa (LOS-2006-R-1-53) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että vaikka selostus antaa hankkeesta runsaasti tietoa ja sen perusteella saa kattavan käsityksen koko hankkeesta, keskeisin puute on tehdyssä linnustoselvityksessä. Ympäristökeskus on kehottanut täydentämään selostusta linnustoa koskevalla lisäselvityksellä. Tästä syystä Suomen Hyötytuuli Oyj on vuonna 2007 tilannut Pöyry Environment Oy:ltä ja Porin Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä (PLY ry) tarvittavat lisäselvitykset. Tämän raportin tarkoitus on esittää vuonna 2008 toteutetun lisäselvityksen tulokset, joissa keskitytään alueella liikkuvien lintujen määriin. Arviot tuulipuiston vaikutuksista esitetään toisaalla. Törmäysriskien laskemiseksi on olemassa tuore laskentamenetelmä teoksessa Birds and windfarms (Lucas ym. 2007). Suunniteltu tuulipuistohanke lyhyesti Hanke on yksityiskohtaisesti kuvattu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tässä esitetään ainoastaan hankkeen pääpiirteet lyhyesti. Merituulipuisto muodostuu tuulivoimalasta, joiden tuulivoimalakohtainen teho olisi 3 5 MW, tuulivoimaloita yhdistävistä kaapeleista ja verkkoon johdettavan sähkön kaapelista, joka kytketään maalle rakennettavaan muuntoasemaan. Hanke sijoittuu pääosin Porin Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueen edustan merialueelle (kuva 1). Merituulipuisto tarvitsee muun muassa vesilain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan. Raportin rakenteesta Tehdyn tutkimuksen tulokset on jaettu tässä raportissa kolmeen osaan: I) kevät- ja syysmuuton seuranta ja muutolla levähtävä linnusto, II) pesimälinnustoselvitys, III) ruokailulentoselvitys. Selvitys kattaa muutontarkkailun osalta tuulipuiston alueen ja sen välittömän lähiympäristön. Pesimälinnustoa on selvitetty sekä tuulipuiston alueelta että viereiseltä Gummandooran saaristo -Natura alueelta. Ruokailulentoselvitys on tehty tuulipuiston alueen keskeisimmiltä pesimäluodoilta (Hylkiriutta, Silakkariutta, Kaijakari), mutta lentojen havainnointi kattaa myös Kumpelin alueen ja Tahkoluodon kärjen (Kallioholma). Natura alue on raportissa kuvattu lyhyesti, mutta tämä selvitys ei sisällä Natura-arviointia. Raportissa käytetty karttamateriaali on saatu käyttööön Pöyry Environment Oy:ltä. Havainnointi Havainnoinnista vastasivat Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenet Pasi Alanko, Tapani Lilja, Sami Luoma, Petteri Mäkelä, Kimmo Nuotio, Tapio Oksa Juha Sjöholm ja Matti Sillanpää (taulukot 1 ja 17). 9

10 Kuva 1. Suunnitellut uudet tuulivoimalat (punainen ) ja nykyiset tuulivoimalat (vihreä +), ammattikalastajien pyydyspaikat (musta x), sekä silakan kutualueet tarkastelualueella (sininen vinoviivoitus). (Kartan lähde: Pöyry Energy 2006) 2. MUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT 2.1 Menetelmät Tahkoluodon Kallioholmassa havainnoitiin kevätmuuttoa kymmenenä päivänä ja syysmuuttoa viitenä päivänä (taulukko 1). Yhteensä kevätmuuttoa havainnoitiin 40 tuntia ja syysmuuttoa 25 tuntia. Havainnoijia oli paikalla aina vähintään kaksi. Havainnoinnin jälkeen tehtiin veneellä levähtäjälaskentakierros. Kolmena päivänä tämä ei onnistunut sääolojen vuoksi. Levähtäjäkierroksen reitti oli Reposaari Kaijakari Hylkiriutta Silakkariutta Reposaari. Hylkiriutta ja Silakkariutta kuuluvat Gummandooran saariston Natura-alueeseen. 10

11 Taulukko 1. Kevät- ja syysmuuton havainnointi Tahkoluodon Kallioholmassa vuonna 2008 ja levähtäjälaskennat. Pasi Alanko (PA), Jukka Jussila (JJ), Tapani Lilja (TL), Sami Luoma (SL), Petteri Mäkelä (PM), Kimmo Nuotio (KN), Tapio Oksa (TO) ja Juha Sjöholm (JS). Havainnoinnit vk pvm klo Kallioholma Levähtäjäkierros Kevätmuutto SL & PM JJ & SL Kevätmuutto SL & PM Kevätmuutto SL & PM Kevätmuutto SL, PM & JS JJ, SL & JS Kevätmuutto SL & PM JJ & SL Kevätmuutto PM & JS KN & JS Kevätmuutto SL & PM PM & TO Kevätmuutto SL & PM PM & KN Kevätmuutto SL & PM SL & TO Kevätmuutto PM & JS PM, KN, JS & TO Syysmuutto SL & PM JJ & SL Syysmuutto TL & SL JJ & SL Syysmuutto TL & PM JJ & PM Syysmuutto TL & PM PA & PM Syysmuutto TL & PM 2.2 Tulokset Seuraavassa tarkastellaan tuloksia erikseen kevät- ja syysmuuton osalta. Lisäksi esitetään havaintoja alueella muuttoaikaan havaituista levähtävistä linnuista. Tulokset perustuvat tämän linnustoselvityksen havainnoinnin lisäksi Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen havaintotietokantaan Kevätmuutto Kevätmuuttotiedot on koottu Tahkoluodon lintumuuton valtalajien ja uhanalais- sekä lintudirektiivin liitteen I lajien osalta taulukoihin 2 6. Valtalajien kohdalla käsitellään kevättä, mutta uhanalais- ja direktiivilajien kohdalla taulukkoon on koottu koko vuoden liikehtivät ja muuttavat lintuyksilöt. Havaintoaineisto on vuosilta Vuoden 2006 valtalajitaulukossa on huomion arvoista muuttavien lintujen vähyys muihin vuosiin verrattuna. Huhti-toukokuussa 2006 havainnointi oli vähäisempää kuin muina vuosina. Tahkoluodon edustalla merilinnut muuttavat karkeasti ilmaisten kolmea reittiä pitkin: 1. Kumpelin itäpuolelta, jolloin ne muuttavat Kaijakarin ja Kumpelin välisen tuulipuistoalueen läpi. 2. Kumpelin länsipuolelta, jolloin reitti pohjoisempana sivuuttaa Hylkiriutan joko itä- tai länsipuolitse. On mahdoton sanoa muuttavatko nämä linnut Hylkiriutan luoteispuolen tuulipuistoalueen läpi, etäisyyttä Kallioholman kärkeen on liikaa. 11

12 3. Lounais-koillinen -linja, jota käyttävät Ruotsista, Gävlenniemestä Suomea kohti kääntävät linnut. Nämä linnut muuttavat Pohjanlahden poikki koilliseen tai itään suunnaten. Tälle linjalle tyypillisiä lajeja ovat muun muassa laulujoutsen, metsähanhi ja isokuovi. Osa lintulajeista käyttää runsaasti molempia reittejä, eikä vallitsevaa muuttoväylää voida osoittaa. Haahka Somateria mollissima Haahkan kevätmuutto alkaa helmi-maaliskuussa ja päämuutto tapahtuu huhtikuun alkupuolella. Varsinainen kevätmuutto päättyy toukokuun lopussa, mutta silloin alkavat jo koiraat palailla etelään kohti sulkimisalueita. Näin ollen muuton voidaan sanoa kestävän kesäkuulle asti. Suurimmat muuttosummat huhtikuussa kohoavat useisiin tuhansiin yksilöihin. Haahkojen reitit ovat 1 2. Haahkat muuttavat pääasiassa matalalla, meren pinnassa. Haahkoja muuttaa Tahkoluodon edustalla kevään aikana yksilöä. Alli Clangula hyemalis Allin kevätmuutto alkaa yleensä maaliskuussa ja huipentuu toukokuussa. Aamumuutolla nähdään vähemmän muuttavia alleja kuin iltamuutolla, vaikkakin aamulla muuttavien allien kevään yhteismäärät ovat usein lähes Kesäkuussa allit päättävät kevätmuuttonsa. Alli muuttaa aamumuutolla meren pintaa pitkin ja vallitseva muuttoreitti on 2. Iltamuutolla allimäärät voivat kohota helposti useisiin tuhansiin. Iltamuutolla laji muuttaa korkealla. Mustalintu Melanitta nigra Mustalinnun kevätmuutto käsittää pitkän ajan maaliskuulta kesäkuulle. Aamumuutolla lajia havaitaan usein vähintään keväässä. Iltamuutolla huiput voivat olla yhtenä iltana saman verran kuin koko kevään aikana aamumuutolla. Mustalinnut muuttavat pääasiassa reitillä 2, vähäisessä määrin reitillä 1. Mustalintu muuttaa usein kaukana horisontissa ja paljon lintuja muuttanee näkökantaman ulkopuolellakin. Aamumuutolla mustalinnut muuttavat lähellä meren pintaa ja iltamuutolla hieman korkeammalla. Mustalinnun muutto on kaksijakoinen, muuton huippuja on kaksi. Ensimmäinen on huhtikuussa ja voimakkaampi päämuutto on toukokuussa. Pilkkasiipi Melanitta fusca Maalis-huhtikuussa pilkkasiivet aloittavat kevätmuuton, joka kestää kesäkuulle saakka. Päämuutto on toukokuussa. Aamumuuton kevätsigmat ovat vähintään yksilöä. Myös pilkkasiivellä on voimakasta iltamuuttoa toukokuussa, jolloin illassa saattaa muuttaa tuhansia pilkkasiipiä. Laji käyttää pääasiassa reittiä 2. Aamumuutolla muutto kulkee meren pinnan lähellä ja iltamuutolla lentokorkeudet ovat selvästi korkeammat. Telkkä Bucephala clangula Telkän kevätmuutto ajoittuu yleensä helmi-maaliskuun vaihteesta touko-kesäkuulle. Helmihuhtikuussa muuttavat vanhat linnut ja touko-kesäkuussa pesimättömät nuoret linnut. Em. seikoista johtuen lajin muutto on kaksijakoinen. Vanhojen huippu on huhtikuussa ja nuorempien lintujen toukokuussa. Kevään aikana havaitaan vähintään muuttavaa telkkää. Telkkiä muuttaa myös iltamuutolla, mutta selvästi vähemmän kuin alleja, mustalintuja tai pilkkasiipiä. Yleensä enimmillään nähdään joitain satoja yksilöitä illassa. Telkkä käyttää reittiä 1 sekä aamu- 12

13 että iltamuutolla. Myös lentokorkeus on sama aamulla kuin illalla. Telkät muuttavat paljon korkealla, joskin myös meren pinnassa menee muuttoa. Isokoskelo Mergus merganser Isokoskelon muutto on kuin kopio telkän muutosta. Määrät keväässä ovat tosin hieman vaatimattomammat ( yks.) ja usein pesimättömien lintujen huippu toukokuussa on voimakkaampi kuin vanhojen lintujen huhtikuussa. Isokoskelot muuttavat hieman telkkää enemmän meren pinnassa. Merimetso Phalacrocorax carbo Merimetsoja muuttaa helmi-maaliskuulta touko-kesäkuulle asti. Huippumuutto osuu joskus maaliskuun loppuun, mutta yleensä huhtikuun alkupuolelle. Laji on runsastunut ja merimetson kevätsummat ovat nykyisin vähintään yksilöä. Merimetso käyttää reittiä 1. Muuttokorkeus vaihtelee suuresti, sillä lintuja muuttaa jonomaisissa muodostelmissa sekä meren pinnassa että korkealla. Kuikkalinnut Kuikka Gavia arctica aloittaa kevätmuuton huhtikuussa ja muuton rippeitä havaitaan vielä kesäkuussakin. Keväässä kuikkia havaitaan muutolla vähintään yksilöä. Kuikkien päämuutto osuu toukokuulle. Kuikat käyttävät reittejä 1 ja 2. Kuikkalinnut muuttavat tuulioloista riippuen joko lähempänä Kallioholmaa tai kaukana horisontissa. Myös muuttokorkeus vaihtelee tuuliolojen mukaan myötätuulella hajanaisia parvia matkaa korkeallakin, mutta vastatuuleen lintuja muuttaa meren pinnassa edeten yksittäin tai pikkuparvissa. Kaakkuri G. stellata aloittaa kevätmuuton hieman kuikkaa aikaisemmin, jo maaliskuun puolella, mutta muutto kestää kuikkamuuton tavoin kesäkuulle asti. Kaakkureiden huippumuutto osuu huhtikuulle, mutta toukokuussa on usein heikompi muuton huippu kuikkien päämuuton aikaan, jolloin pesimättömiä nuorempia kaakkureita muuttaa pohjoiseen. Kevään aikana havaitaan vähintään kaakkuria muuttolennossa. Muuttokorkeus ja reitti ovat samanlaiset kuin kuikalla Syysmuutto Keväästä poiketen ei Tahkoluodon Kallioholmasta ole syysmuutosta tausta-aineistoa aiemmilta vuosilta. Syyspuolella paikalla ei ole havainnoitu järjestelmällisesti. Syysmuutto poikkeaa kevätmuutosta ajallisen kestonsa osalta. Se jakaantuu useiden kuukausien ajalle tasaisemmin kuin kiivasrytminen kevätmuutto, jolloin huippumuutot keskittyvät lyhyemmälle aikajänteelle ja havainnoijien osalle sattuu harvemmin tyhjiä aamuja. Nyt suoritettu syysmuuton havainnointi ajoitettiin syys-lokakuun vaihteeseen ja se sopi hyvin muun muassa merimetson ja haahkan syysmuuttoon, jotka ovat syysmuuton valtalajeja. 13

14 Taulukko 2. Aamuhavainnointiin painottuva kevätmuutto valtalajien osalta Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina Laji Haahka Somateria mollissima Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi M. fusca Telkkä Bucephala clangula Isokoskelo Mergus merganser Merimetso Phalacrocorax carbo Kuikkalinnut Gavia sp Taulukko 3. Kevätmuuton kesto ja lajikohtainen muuton havainnointiin käytettyjen aamujen määrä sulkeissa. Laji Haahka S. mollissima (49) (32) (46) (56) Alli C.hyemalis (35) (16) (30) (40) Mustalintu M. nigra (37) (32) (38) (47) Pilkkasiipi M. fusca (34) (30) (31) (44) Telkkä B. clangula (47) (37) (46) (52) Isokoskelo M. merganser (52) (36) (44) (44) Merimetso P. carbo (48) (31) (37) (48) Kuikkalinnut Gavia sp (34) (28) (29) (41) Taulukko 4. Kevätmuuton huiput valtalajien osalta Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina Laji Haahka S. mollissima Alli C.hyemalis Mustalintu M. nigra Pilkkasiipi M. fusca Telkkä B. clangula Isokoskelo M. merganser Merimetso P. carbo Kuikkalinnut Gavia sp

15 Taulukko 5. EU:n lintudirektiivin liitteen I -lajit Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. * Merikotkat liikkuvat paikallisinakin usein Kumpelin ja Kaijakarin väliä. *) = määritettyjä kala- ja lapintiiroja eivät harrastajat ole riittävän aktiivisesti merkinneet ylös. Luvut ovat vuoden aikana havaittujen yksilöiden summia. Laji Laulujoutsen Cygnus cygnus Kiljuhanhi (CR) Anser erythropus Valkoposkihanhi Branta leucopsis Allihaahka Polysticta stelleri Uivelo Mergellus albellus Kaakkuri (NT) Gavia stellata Kuikka G. arctica Kuikkalaji G. species Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Merikotka (VU) Haliaeetus albicilla 31* 34* 23* 31* Ruskosuohaukka (NT) Circus aeruginosus Sinisuohaukka (NT) C. cyaneus Kalasääski (NT) Pandion haliaetus Ampuhaukka (VU) Falco columbarius Muuttohaukka (EN) F. peregrinus Kurki Grus grus Kapustarinta Pluvialis apricaria Suokukko (NT) Philomachus pugnax Punakuiri (NT) Limosa lapponica Liro Tringa glareola Vesipääsky Phalaropus lobatus Pikkulokki Larus minutus Räyskä (VU) Sterna caspia Kalatiira S. hirundo *) *) *) 744 Lapintiira S. paradisaea *) *) *) 1436 Kala-/lapintiira S.hir/aea Pikkutiira (EN) S. albifrons Suopöllö Asio flammeus Kehrääjä (NT) Caprimulgus europaes

16 Taulukko 6. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintudirektiivin I-liitteen piiriin kuulumattomat lintulajit Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luvut ovat vuoden aikana havaittujen yksilöiden summia. Laji Tunturikiuru (CR) Eremophila alpestris Lapasotka (VU) Aythya marila Lapinsirri (VU) Calidris temminckii Merisirri (VU) C. maritima Naurulokki (VU) Larus ridibundus Selkälokki (VU) L. fuscus Etelänkiisla (VU) Uria aalge Mustapyrstökuiri (EN) Limosa limosa Metsähanhi (NT) Anser fabalis Ristisorsa (NT) Tadorna tadorna Mustalintu (NT) Melanitta nigra Tuulihaukka (NT) Falco tinnunculus Jänkäsirriäinen (NT) Limicola falcinellus Riskilä (NT) Cepphus grylle Käki (NT) Cuculus canorus Kivitasku (NT) Oenanthe oenanthe Isolepinkäinen (NT) Lanius excubitor Kottarainen (NT) Sturnus vulgaris Muuttavien lintujen lentokorkeudet syysmuutolla ovat hyvin samanlaisia kuin keväällä. Uhanalaisja direktiivilajit ovat syksyn osalta taulukoissa 5 6. Syysmuuton havainnoinnissa kirjattiin yhteensä muuttajaa. Luvussa ovat mukana vesi-, lokki-, ja ruokkilinnut sekä yksi harmaahaikara. Jokaisen havainnointitunnin aikana muutti siis keskimäärin 243 yksilöä. Kaijakarin ja Kumpelin välisen tuulipuistoalueen läpi muutti yksilöä eli 62 % havaituista linnuista. Hanhet Anser sp. & Branta sp. Metsähanhet muuttavat pääasiassa syyskuun aikana Pohjanlahden poikki lounaaseen. Havainnoinnissa havaittiin yhteensä 355 hanhea, joista 155 olivat metsähanhia sekä kymmenen arktista sepelhanhea. Loput summasta koskevat lajilleen määrittämättömiä hanhia. Puolisukeltajasorsat Anas sp. Anas-suvun sorsat muuttavat sekä yöllä että aikaisin aamulla. Haapanan ja jouhisorsan päämuutto osuu syys-lokakuun vaihteeseen. Syksyllä 2008 jouhisorsat muuttivat tavanomaista hieman aiemmin. Tavilla myös syksyn toinen huippu osuu syyskuulle. Sinisorsalla pitkä muuttokausi ajoittuu syyskuulta marraskuulle. Puolisukeltajasorsia nähtiin yhteensä 430: haapana 288, tavi 96, sinisorsa 40 ja jouhisorsa 6. 16

17 Telkkä Bucephala clangula Telkällä on hyvin pitkä muuttojakso syksyllä. Periaatteessa se kestää heinäkuulta joulukuulle asti. Syyshavainnoinnissa kirjattiin 588 telkän ohilentoa. Koskelot Mergus sp. Koskeloista tukkakoskelon varsinainen syysmuutto huipentuu syyskuussa. Isokoskelon muutto on telkän tavoin hyvin pitkäkestoinen. Uivelo muuttaa runsaimmin lokakuussa. 25-tuntisen syyshavainnoinnin aikana Tahkoluodon ohitti 171 isokoskeloa, 76 tukkakoskeloa ja kaksi uiveloa. Haahka Somateria mollissima Haahkan varsinainen syysmuutto ajoittuu syys-lokakuulle. Syyshavainnoinnissa havaittiin muuttavaa haahkaa, eli noin 40 yksilöä tunnissa. Merimetso Phalacrocorax carbo Merimetsojen ensimmäinen muuttohuippu on heinä-elokuussa ja toinen syys-lokakuussa. Haahkan tavoin merimetsoja muutti runsaasti Tahkoluodon syyshavainnoinnissa ja niitä havaittiin yhteensä Merikotka Haliaeetus albicilla Osa merikotkista muuttaa syys-joulukuun aikana etelämmäs. Muuttavia havaittiin havainnoinnin aikana yhteensä 23 yksilöä, joista tuulipuistoalueen alueen läpi lensi 16. Kalalokki Larus canus Kalalokkien ensimmäinen muuton huippu osuu heinä-elokuulle ja toinen syyskuulle. Tahkoluodon ohitti syyshavainnoinnissa yhteensä yksilöä Levähtäjälaskennat Kevään 2008 levähtäjät Kevään 2008 muutontarkkailun yhteydessä tehtyjen levähtäjälaskentojen tiedot on kerätty taulukoihin Levähtäjiä havaittiin todella vähän ja ne olivat pääasiassa saarten rantavesissä. Poikkeuksen muodostaa Hylkiriutan länsipuolen alue, jolle kerääntyi lintuja selvästi erilleen saaresta. Useiden lajien osalta kyse on lähisaariston pesimälinnustosta. Esimerkiksi kyhmyjoutsenen lukumäärät kertovat pesivistä pareista Silakkariuttaa lukuun ottamatta. Haahkan levähtäjämäärät kertovat lähisaaren pesimäkannan määrästä. Jäätalven jälkeen levähtävät haahkamäärät voivat olla huomattavia (tuhansia). Keväällä 2008, kun Selkämeri oli jo haahkan kevätmuuton alussa kokonaan sula, ei haahkoja pysähtynyt Tahkoluodon edustalle. 17

18 Selkälokin kohdalla kyse on niin ikään saarten omista pesivistä linnuista, eikä niitä toukokuussa enää laskennassa muutolla levähtäviksi noteerattu. Kaijakarin havainnoista näkee hyvin, että pesivät selkälokit olivat suurelta osin saapuneet saarelle jo Pesimälinnustolaskennan yhteydessä 2.5. havaittiin Silakkariutan pohjoispuolella Vähä-Enskerin rantavedessä 860 telkkää. Levähtäjälaskennoissa ei vastaavan suuruista telkkäkerääntymää tavattu, mikä kuvaa hyvin päivittäistä vaihtelua. Syksyn 2008 levähtäjät Syksyiset levähtäjämäärät olivat haahkaa lukuun ottamatta melko vaatimattomia (taulukot 11 13). Uhanalais- ja direktiivilajit ovat syksyn osalta esitelty taulukoissa 5 6. Taulukko 7. Kaijakarin ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit Kyhmyjoutsen Cygnus olor Merihanhi Anser anser Valkoposkihanhi Branta leucopsis Haapana Anas penelope Harmaasorsa A. strepera Tavi A. crecca Sinisorsa A. platyrhynchos Jouhisorsa A. acuta Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka A. marila Haahka Somateria mollissima Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi M. fusca Telkkä Bucephala clangula Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser Merimetso Phalacrocorax carbo Meriharakka Haematopus ostralegus Suosirri Calidris alpina Pikkukuovi Numenius phaeopus Mustaviklo Tringa erythropus Merikihu Stercorarius parasiticus Kalalokki Larus canus Selkälokki L. fuscus

19 Taulukko 8. Hylkiriutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit Kyhmyjoutsen Cygnus olor Merihanhi Anser anser Haapana Anas penelope Tavi A. crecca Sinisorsa A. platyrhynchos Lapasorsa A. clypeata Haahka Somateria mollissima Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi M. fusca Telkkä Bucephala clangula Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser Merimetso Phalacrocorax carbo Karikukko Arenaria interpres Merikihu Stercorarius parasiticus Kalalokki Larus canus Selkälokki L. fuscus Riskilä Cepphus grylle Taulukko 9. Hylkiriutan länsipuolen merialueella levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit Haapana Anas penelope Haahka Somateria mollissima Pilkkasiipi M. fusca Telkkä Bucephala clangula Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser Merimetso Phalacrocorax carbo

20 Taulukko 10. Silakkariutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit Kyhmyjoutsen Cygnus olor Merihanhi Anser anser Valkoposkihanhi Branta leucopsis Haapana Anas penelope Tavi A. crecca Sinisorsa A. platyrhynchos Tukkasotka Aythya fuligula Haahka Somateria mollissima Pilkkasiipi M. fusca Telkkä Bucephala clangula Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser Merimetso Phalacrocorax carbo Meriharakka Haematopus ostralegus Tylli Charadrius hiaticula Punajalkaviklo Tringa totanus Valkoviklo T. nebularia Karikukko Arenaria interpres Pikkulokki Larus minutus Naurulokki L. ridibundus Kalalokki L. canus Selkälokki L. fuscus Haahkojen kesäaikaiset lepäilijämäärät olivat myös huomattavia (kuva 3). Sulkivia haahkakoiraita nähdään yleensä touko-kesäkuun vaihteessa runsaimmin, ja niin myös kesällä Syysmuutonseurannan valtalajit olivat merimetso, haahka ja kalalokki. Muuttavien lintujen lentokorkeudet syysmuutolla ovat hyvin samanlaisia kuin keväällä. Taulukko 11. Kaijakarin ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji Kyhmyjoutsen Cygnus olor Sepelhanhi Branta bernicla Haapana Anas penelope Tavi A. crecca Haahka Somateria mollissima Telkkä Bucephala clangula Isokoskelo Mergus merganser Kalalokki Larus canus

21 Pvm Yksilömäärä Kuva 2. Haahkan kesäaikaiset levähtäjät Tahkoluodon edustalla (mukana nuoret linnut). Taulukko 12. Hylkiriutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji Kyhmyjoutsen Cygnus olor Sepelhanhi Branta bernicla Haapana Anas penelope Sinisorsa A. platyrhynchos Jouhisorsa A. acuta Haahka Somateria mollissima Telkkä Bucephala clangula Isokoskelo M. merganser Merimetso Phalacrocorax carbo Merikotka Haliaeetus albicilla Isokuovi Numenius arquata Merisirri Calidris maritima Kalalokki Larus canus Selkälokki L. fuscus Riskilä Cepphus grylle

22 Taulukko 13. Silakkariutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji Kyhmyjoutsen Cygnus olor Haapana Anas penelope Haahka Somateria mollissima Telkkä Bucephala clangula Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser Kaakkuri Gavia stellata Merimetso Phalacrocorax carbo Merikotka Haliaeetus albicilla Kalalokki Larus canus Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät Levähtävät vesilinnut lepäilevät pääasiassa saarten rantavesissä ja selkämatalikoilla eli siellä missä ruokaa on. Haahkoilla lepäilypaikat ovat eniten hajallaan päivästä riippuen. Toisinaan saarten kupeella, toisinaan kaukana aavalla. Pääsääntöisesti valtaosa linnuista lepäilee saarten tuulensuojaisilla puolilla, tuulten mukaan. Keväällä normaalin jäätalven jälkeen vesilinnut levähtävät siellä missä sulaa vettä on, ja tällöin yksilömäärät saattavat kohota huomattavan suuriksi (tuhansiksi yksilöiksi). Keväällä 2008 tätä ilmiötä ei ollut, vaan Selkämeri velloi sulana heti maaliskuusta alkaen. Lintujen muuttoreitit on valtalajien osalta esitelty kevään lajiosiossa. Paikallisten lintujen liikehdintä on luonteeltaan hyvin vaihtelevaa, eikä siitä saa täyttä käsitystä runsaasta havainnoinnista huolimatta. Yksikin laiva tai vene voi nostaa sadoittain vesilintuja ilmaan ja ne siirtyvät täysin sattumanvaraisesti eri suuntiin pieninä tai suurina parvina. Oikeastaan merikotka on ainoa laji, jonka lentoreitistä saa käsityksen paikallisten lintujen osalta. Ne lentävät lähes aina saaresta toiseen vaihtelevalla korkeudella, esimerkiksi Kumpelista Kaijakariin tai päinvastoin. On mahdoton sanoa, kuinka paljon alkukeväisiä merikotkalentoja tulee päivittäin alueella, mutta jos paikalla on esimerkiksi toistakymmentä kotkaa, niin lentoja päivittäin lienee kymmenittäin saarten välillä. Kokonaisuutena lintujen liikehdintä ja levähtäminen on monien tekijöiden summa ja vaihtelee vuosittain ja sääolosuhteiden mukaan. Aineiston kattavuus on heikompi syysosiossa, koska tausta-aineistoa ei ole. Syysmuuton jakaantuminen pitkälle ajalle heikentää tulosten tulkintaa, sillä syyspuolen muuttajamäärien arviota on mahdoton saada ilman pitkäkestoista havainnointia. Nyt saatu aineisto kertoo haahkan, merimetson ja kalalokin päämuuton volyymista, kun lasketaan muuttavia yksilöitä tunnissa. Kevään kokonaismuuttajamäärät kyetään arvioimaan sangen hyvin. 22

23 Havainnointi oli rajallista ulkona merellä muuttavien lajien suhteen. Kallioholman kärjestä havaitsee ja määrittää muuttavat linnut sääoloista riippuen, hyvällä säällä linnut tuntee useiden kilometrien etäisyydeltä. Näkökentän ulkopuolella muuttaa lisäksi keväin syksyin runsaasti lintuja. Erityisen runsaasti sillä etäisyydellä muuttaa muun muassa mustalintuja, pilkkasiipiä, alleja, kuikkalintuja sekä ruokkilintuja. Määrää on mahdoton arvioida, sillä ulkomerellä ei ole muuttoa havainnoitu milloinkaan, eikä siitä siten ole arkistotietoa. Sen vuoksi kevätmuuttajien kokonaisarviossa em. asioita ei ole huomioitu. Kuikkalintujen osalta kevät 2008 menikin sikäli mutkikkaasti, että suuri osa kuikkalinnuista muutti mitä todennäköisimmin ulkona merellä, koska varsinaista huippumuuttoa ei havaittu ja havainnointipäivien aikana määrittämisen rajamailla (horisontissa) muutti runsaasti kuikkalintuja. Merenkurkun alueella kuikkalintuja muutti Tiirahavaintojärjestelmään tallennettujen havaintojen perusteella normaalin runsaana. Oma ongelmansa on lintujen yömuutto. Sen havainnoiminen vaatisi tutkan käyttämistä, eikä sellaista ole Porissa koskaan kokeiltu. Selvää kuitenkin on, että yöllä muuttaa pääosa varpuslinnuista, mutta myös runsaasti vesilintuja. 3. PESIMÄLINNUSTON KARTOITUS 3.1 Johdanto Merkittävin tieto suunnitellulla tuulipuistoalueella liikkuvien lintujen määristä saadaan tarkkailemalla lintujen lentoja (ruokailulentoselvitys). Riittävän laajan alueen pesimälinnuston tuntemus antaa mahdollisuuden arvioida sitä, minkä kokoisen saaristoalueen linnustoon tuulipuistolla voi olla vaikutusta. Selvää on, että suuri osa merilinnuista pystyy lentämään pitkiäkin matkoja saalistuslennoillaan, ja siksi alueella liikkuvien yksilöiden määrä on todellisuudessa lähialueiden pesimälinnustoa suurempi. Ruokailu- ja saalistusalueet voivat olla eri alueilla pesivillä linnuilla päällekkäisiä, mutta hyviä ruokailualueita on rajallinen määrä, ja ollessaan riittävän etäällä toisistaan ne myös rajaavat lintujen liikkumista. Linnuilla on ruokailualueensa mahdollisimman lähellä pesimäpaikkoja, ja kunkin lajin samalla alueella pesivät linnut useimmiten käyttävät samoja ruokailualueita. Ruokailulentojen seurannan alettua selvisi, että pesimälinnuston kartoitusaluetta täytyy lintudirektiivin I-liitteen lajien osalta laajentaa käsittämään myös Tahkoluodon, Iso-Enskerin, Anttooran ja Pastuskerin väliin jäävä saaristoalue (kuva 3). Natura-alueen mantereen puolella Anttooran luoteiskärjen ja Lampaluodon välisellä merialueella on muutamia pieniä lintuluotoja, joiden lokkilinnut käyvät Tahkoluodon edustalla saalistamassa tai lentävät suunnitellun tuulipuistoalueen kautta ulommas merelle. Nämä lennot selittävät osaltaan Kallioholman edessä havaittuja lentomääriä. Myös Tahkoluodon eteläpuolella Ketarakarin ympäristössä pesii pieni lapintiirayhdyskunta. Havainnoinnin yhteydessä selvisi myös, että Gummandooran Naturaalueella Iso-Enskeristä pohjoiseen pesivät linnut eivät vuonna 2008 saalistaneet Kallioholman edustalla tai ruokailulentoja tapahtui vähän. Seliskerin pohjoispuolen lintuluotojen ja Gummandooran saariston linnut käyttivät pääasiassa eri ruokailualueita kuin Tahkoluodon edustan linnut. 23

24 Pesimälinnusto selvitettiin alun perin Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimalahanketta varten vuonna 2006 (Suomen Luontotieto 2006). Selvitystä tarkennettiin nyt tehdyllä laskennalla. Tässä pesimälinnustoselvityksessä käsitellään omana kokonaisuutenaan tuulipuiston lähialueella pesivää linnustoa, Gummandooran saariston Natura-alueen linnustoa tuulipuiston vaikutuspiirissä ja ulkopuolella sekä niitä suojelualueiden ulkopuolella pesiviä uhanalaisia ja lintudirektiivin I- liitteen lintuja, jotka käyttävät myös tuulipuiston aluetta saalistusalueenaan. Pääpaino selvityksessä oli huomionarvoisimmissa lajeissa, joita Natura-alueen osalta olivat Natura-lomakkeessa mainitut lintudirektiivin liitteen I lajit sekä tuulipuiston alueella selkälokki, lapintiira, kalatiira ja räyskä. Vesi- ja rantalinnusto inventoitiin tuulipuiston alueella ja tuulipuiston vaikutuspiirissä olevalla Natura-alueella (alue Silakkariutasta Iso-Enskeriin). Natura-alueella Iso-Enskeristä pohjoiseen ja Natura-alueen ulkopuolisten lintuluotojen osalta selvitettiin vain merikotkan, selkälokin, pikkulokin, naurulokin, räyskän sekä kala- ja lapintiiran parimäärät. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimusalueella on neljä osa-aluetta, joiden linnustoa on selvitetty erilaisella tarkkuudella. Kuva 3. Gummandooran saaristo Natura alue (musta rajaus). Kartan copyright SYKE, Maanmittauslaitos ja Genimap, lähde: Hertta-järjestelmä. 24

25 Natura-alueella tarkoitetaan tässä tapauksessa Gummandooran saaristo -nimistä Natura-aluetta (koodi FI ), joka sijaitsee suunnitellun tuulipuistoalueen pohjoispuolella (kuva 3). Alue on statukseltaan sekä SPA- (Special Protection Area) että SCI- (Site of Community Importance) alue. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueen perusteena ovat alueella tavattavat luontodirektiivin luontotyypit sekä Natura-lomakkeessa mainitut lintudirektiivin liitteen I lajit ja direktiivissä mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut. 3.2 Menetelmät Tuulipuistoalueen neljän lähimmän saaren ja Vähä-Enskerin Kopannokan linnusto laskettiin muun laskenta-aineiston keruun yhteydessä välisenä aikana. Lähestymislentojen kahdeksan tunnin havainnointijakson aikana sai saarten pesimälinnustosta paremman käsityksen kuin nousemalla lyhyeksi aikaa maihin. Parimääräarviota täydennettiin vielä selkälokin poikastuottoa selvitettäessä, silloin noustiin Hylkiriutalle 28.6., Kaijakariin 4.7., Kupeliin ja Silakkariutalle 4.7. Kopannokassa käytiin 4.7. Hylkiriutta, Silakkariutta ja Kopannokka kuuluvat myös Gummadooran Natura-alueeseen. Parimääräarviot perustuvat pääosin koko työryhmän havaintoihin (taulukot 1 ja 17). Muusta havainnoinnista erilliset laskennat tekivät Kimmo Nuotio, Tapio Oksa ja Matti Sillanpää Gummandooran Natura alueesta Vähä-Enskerin ja Iso-Enskerin alueen vesi- ja rantalinnusto laskettiin 2.5., ja Natura-alueen pohjoisosan uhanalaiset ja direktiivilajit laskettiin 2.5., ja Anttooran luoteispuolella ja Kuuskarin selän ympäristössä laskettiin pesiviä lokkilintuja 5.6., 4.7. ja 8.7. Parimääräarviot perustuvat havaittujen emolintujen määriin. Pesiä ei laskennan yhteydessä ole järjestelmällisesti etsitty eikä laskettu. Vain räyskän osalta tiedot perustuvat pesiin tai poikasiin. 3.3 Tulokset Tuulipuistoalue Tahkoluodon syväsataman edustan neljä lähintä saarta tunnetaan hyvinä lintuluotoina. Alue on luonteeltaan hyvin mereinen ja nämä ulkoluodot tarjoavat merilinnuille hyviä pesimäpaikkoja lähellä ruokailu- ja saalistusalueita. Luodot sijaitsevat väljästi muodostamatta yhtenäistä saariryhmää. Vähä-Enskerin karu eteläkärki Kopannokka lähellä Silakkariuttaa on 2000-luvulla noussut lapintiirayhdyskuntansa ansiosta myös merkittäväksi osaksi tätä kokonaisuutta. Kaikki saaret ja Kopannokka ovat muodostuneet hiekkakivimoreenista ja kaikilla on selvä lakialue, johon meren voimat eivät enää vaikuta. Suurin ja myös lintuluotona merkittävin on Kaijakari, 11 hehtaarin laajuinen ja kilometrin pituinen moreeniharjanne, joka sijaitsee 1,4 km etäisyydellä Tahkoluodon länsikärjestä, Kallioholmasta etelälounaaseen. Saaren rannat ovat pääasiassa avoimet, keskellä kasvaa pihlajia, mäntyjä ja katajia. Mitään läpipääsemättömiä tiheikköjä eivät puut ja pensaat muodosta, vaan saari on suhteellisen avoin. Kaijakari tunnetaan yhtenä Satakunnan rannikon merkittävimmistä 25

26 lintuluodoista sekä lajistonsa että parimääriensä osalta. Saaressa pesii merkittävä osa Satakunnan selkälokeista ja uhanalaista räyskää on 2000-luvulla pesinyt enimmillään kaksi paria. Saari on Satakunnan seutukaavassa varattu suojelualueeksi (SL). Myös Kumpeli on seutukaavassa varattu suojelualueeksi. Se on kooltaan 2,8 hehtaaria, ja sijaitsee 800 metriä Kallioholmasta luoteeseen. Kumpeli on pääasiassa harmaalokkien asuttama. Myös räyskä (vuonna 2006 kaksi paria) on pesinyt usein 2000-luvulla. Kaijakarin ja Kumpelin väliselle matalikolle on suunniteltu suuri määrä tuulivoimaloita, ja Kumpelin pesimälinnusto tulee olemaan lähimpänä tuulivoimaloita. Uloin ja samalla mereisin luoto on Hylkiriutta. Sekin on seutukaavassa varattu suojelualueeksi. Tämä 1,8 ha kokoinen luoto kuuluu Gummandooran saariston Natura-alueeseen, ollen sen eteläisin ja myös läntisin saari. Etäisyyttä Tahkoluotoon on 2,8 km. Räyskä on pesinyt Hylkiriutalla lähes vuosittain. Nytkin luodolla oleskeli neljä räyskää kesäkuun alkupuolella, mutta pesinnästä tai yrityksestä ei havaittu merkkejä. Silakkariutta on pohjoisin Tahkoluodon edustan lintuluodoista, etäisyyttä syväsatamaan tulee 1,8 km. Rannat ovat avoimet, mutta saaren keskusta on jo niin tiheää pensaikkoa, että teerikin kuuluu ajoittain pesimälinnustoon. Silakkariutta on vuosikymmeniä ollut hyvä selkälokkiluoto. Vain 200 metrin etäisyydellä sijaitseva Kopannokka on kasvillisuudeltaan karumpi. Merikotka on kerran yrittänyt pesiä Vähä-Enskerin männikössä Kopannokan puoleisessa päässä. Kesällä 2008 saaresta löytyi runsaasti merkkejä merikotkien läsnäolosta ja laji voi lähitulevaisuudessa kuulua Vähä-Enskerin pesimälinnustoon. Alueen vesi- ja rantalinnustoon kuului kesällä 2008 kahdeksan vesilintulajia, kolme kahlaajaa ja seitsemän lokkilintua (taulukko 14). Kokonaisparimäärä oli 880 ja alueen runsainta pesimälajia, harmaalokkia pesi 381 paria (43 % pesivistä pareista). Lapintiira (175 paria) ja selkälokki (124 paria) olivat seuraavaksi runsaimmat pesimälinnut. Vesilinnuista runsain oli haahka 90 parilla, kahlaajia löytyi yhteensä vain 17 paria. Mielenkiintoisia havaintoja kertyi runsaasti riskilästä ja ruokista. Kumpikaan lintulaji ei pesinyt alueella, mutta Hylkiriutan ympäristössä niitä liikkui kaikilla havainnointikerroilla. Silakkariutan ja Kopannokan rantavesissä nähtiin useaan otteeseen neljän riskilän ryhmä. Havainnot saattavat enteillä riskilän paluuta pesimälinnustoon. Läpi kesän Tahkoluodon edustalla liikkuvien ruokkien määrä on noussut viime vuosina ja lajin asettuminen pesimään jollekin alueen saarista on hyvin mahdollista. Selkälokki Larus fuscus Selkälokin vuoden 2008 parimäärä 124 on 2000-luvun alhaisin Tahkoluodon edustan saaristossa. Kaikilta vuosilta ei alueen kokonaisparimäärä ole tiedossa, mutta selkälokin poikasia on koko 2000-luvun rengastettu Kaijakarissa ja Silakkariutalla. Näihin käynteihin perustuu käsitys lajin taantumisesta alueella vuoden 2003 jälkeen. 26

27 Taulukko 14. Pesivä vesi- ja rantalinnusto eri kohteissa suunnitellulla tuulivoimala-alueella. Laji Hylki- Kaija Kumpeli Silakka- Kopan- Yhteensä riutta riutta nokka Sorsalinnut Kyhmyjoutsen Cygnus olor Merihanhi Anser anser Sinisorsa Anas platyrhynchos Tukkasotka Aythya fuligula Haahka Somateria mollisima Pilkkasiipi Melanitta fusca Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo M. merganser yhteensä Kahlaajalinnut Meriharakka Haematopus ostralegus Punajalkaviklo Tringa totanus Karikukko Arenaria interpres yhteensä Lokkilinnut Merikihu Stercorarius parasiticus Kalalokki Larus canus Selkälokki L. fuscus Harmaalokki L. argentatus Merilokki L. marinus Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira S. paradisaea yhteensä Räyskä Sterna caspia Räyskä kuuluu alueella lähes vuosittain pesiviin lintulajeihin. Vuonna 2008 laji ei kuitenkaan pesinyt, vaikka neljä yksilöä oleskeli Hylkiriutalla luvulla räyskäpareja on pesinyt Hylkiriutalla, Kaijakarissa ja Kumpelissa. Vuonna 2005 Kaijakarissa pesi kaksi paria, kuten myös Kumpelissa kesällä Vuonna 2007 räyskä pesi sekä Hylkiriutalla että Kumpelissa. Kalatiira S. hirundo Kalatiira on harvalukuinen pesimälaji ulkosaaristossa. Nyt tavattiin pesivä pari vain Kaijakarin eteläkärjessä ja Kopannokassa. Lapintiira S. paradisaea Lapintiiran parimäärä on 2000-luvun laskennoissa vaihdellut välillä. Vuoden paria on keskitasoa. 27

28 3.3.2 Natura-alue Natura-alue Iso-Enskeristä Vähä-Enskeriin Toimeksiannon mukaisesti Gummandooran saariston Natura-alueen (kuva 3) pesimälinnustoa inventoitaessa keskityttiin uhanalaisiin ja lintudirektiivin I-liitteessä mainittuihin lintulajeihin. Alueen eteläosan saaristolinnusto laskettiin muuta aluetta tarkemmin. Tämä tehtiin siksi, että pesimälinnusto Iso-Enskeristä etelään Vähä-Enskeriin käyttää Tahkoluodon edustaa ruokailu- ja saalistusalueenaan, mutta pesimälinnusto Iso-Enskeristä pohjoiseen suuntaa lentonsa enemmän länteen ja pohjoiseen. Gummandooran saariston Natura-alueen eteläosaan kuuluu kaksi suurempaa metsäistä saarta Iso-Enskeri ja Vähä-Enskeri. Niiden välissä on kaksi puustoisempaa luotoa: Ledaskeri ja Uusikari. Linnustollisesti parhaat ovat Matinkari ja Matinkarinräveli. Näillä pienillä kareilla pesivät alueen lokit ja tiirat. Hylki- ja Silakkariuttaa havainnoitaessa lapintiirojen nähtiin tulevan näiden karien suunnasta Tahkoluodon edustalle ja vastaavasti suuntaavan lentonsa niille. Alueen vesi- ja rantalinnustoon kuului kahdeksan vesilintulajia, viisi kahlaajaa ja seitsemän lokkilintua (taulukko 15). Lintupareja pesi yhteensä 199. Alueen runsain pesimälintu on haahka (88 paria), kalalokkeja pesi 33 ja lapintiiroja 24 paria. Ilahduttavaa oli tyllin pesiminen alueella. Natura-alueen pohjoisosa Enskerin Natura-alueen pohjoisosa käsittää koko muun alueen Santakarista Merikarvian ja Porin rajalla olevaan Iso-Plokiin. Alueella on vähäisesti hyviä lintuluotoja, selvästi merkittävin on Pohjoinen Maaherranrakli. Sillä pesii räyskän lisäksi lapintiirakolonia ja muita lokkilintuja. Seliskerin pohjoispuolella on kaksi pientä nimetöntä luotoa, joilla pesivät Natura-alueen naurulokit, pikkulokit ja suuri osa alueen lapintiiroista. Alueella on vuosia pesinyt merikotka hyvällä menestyksellä (taulukko 16). Suojelualueiden ulkopuolinen linnusto Tahkoluodon edustan merialueella on merkitystä myös suojelualueiden ulkopuoliselle saaristolinnustolle. Tahkoluodon pohjoispuoleisella saaristoalueella (kuva 3) pesii pienissä yhdyskunnissa pikku- ja naurulokkeja sekä lapin- ja kalatiiroja. Merkittäviä ovat muun muassa Arvekarin luoteispuolen pienet karit, Siikakarien luoteisin kari ja Iso-Selkäkarin eteläpuolen matala luoto. Erityisesti lapintiirojen havaittiin lentävän näiltä alueilta saalistamaan Tahkoluodon edustalle. Merkittävin pesimäkareista on Anttooran luoteiskärjen Blommankivet, jolla pesi onnistuneesti räyskäpari ja 14 paria selkälokkeja. Anttooran pohjoispuolella Röysteenissä pesi yhdeksän paria ja eteläpuolella Iso-Selkäkarin vieressä kuusi paria selkälokkeja. Tahkoluodon eteläpuolella Ketarakarin ympäristössä pesi noin kymmenen paria lapintiiroja (taulukko 16). 28

29 Taulukko 15. Pesivä vesi- ja rantalinnusto Iso- ja Vähä- Enskerin välisellä saaristoalueella. Sorsalinnut Kyhmyjoutsen Cygnus olor 3 Merihanhi Anser anser 2 Haapana Anas penelope 1 Sinisorsa A. platyrhynchos 2 Tukkasotka Aythya fuligula 2 Haahka Somateria mollisima 88 Telkkä Bucephala clangula 3 Tukkakoskelo Mergus serrator 3 Isokoskelo M. merganser 7 Yhteensä 108 Kahlaajalinnut Meriharakka Haematopus ostralegus 3 Tylli Charadrius hiaticula 1 Punajalkaviklo Tringa totanus 3 Rantasipi Actitis hypoleucos 1 Karikukko Arenaria interpres 2 Yhteensä 10 Lokkilinnut Naurulokki Larus ridibundus 2 Kalalokki L. canus 33 Selkälokki L. fuscus 13 Harmaalokki L. argentatus 7 Merilokki L. marinus 2 Lapintiira S.paradisaea 24 Yhteensä 81 Taulukko 16. Linnustoselvitysalueella pesivien uhanalaisten ja lintudirektiivin I-liitteen lintulajien parimäärät osa-alueittain: 1) Tuulipuistoalue, 2) Eteläinen Natura-alue Iso-Enskeristä Vähä-Enskeriin, 3) Pohjoinen Naturaalue, 4) Tahkoluodon pohjoispuolen saaristoalue Anttoorasta Lampaluotoon ja 5) Ketarakarin ympäristö Tahkoluodon eteläpuolella (lihavoitu = uhanalainen ja kursiivi = lintudirektiivin I-liitteen laji). Laji Yhteensä Merikotka (Haliaeetus albicilla) Pikkulokki (Larus minutus) Naurulokki (L. ridibundus) Selkälokki (L. fuscus) Räyskä (Sterna caspia) Kalatiira (S. hirundo) Lapintiira (S.paradisaea)

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Pöyry Finland Oy Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke Hanhikivenydinvoimalaitoshanke PyhäjoenHanhikivenkeväinenmuutonseurantajaNatura alueidennykytilakeväällä2009 SamiLuoma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KEVÄTMUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT 2.1 Menetelmät 2.2

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Petsamon Heinäsaarten lintuluettelo.

Petsamon Heinäsaarten lintuluettelo. 2 Petsamon Heinäsaarten lintulu ettelo. Petsamon Heinäsaarten lintuluettelo. EINARI MERIKALLIO.. Heinäsaaret, joiden maine on levinnyt jonkunverran ulkopuolelle maamme rajojenkin, lienevät maamme linturikkain

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

LIITE 7. Linnustoselvitykset.

LIITE 7. Linnustoselvitykset. LIITE 7 Linnustoselvitykset. Siikajoen Varessäikän ja Merikylänlahden tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2010. Tunturikihu muuttaa säännöllisesti alueen poikki Suomen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 112/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla

Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla 1 Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla Margus Ellermaa, Tringa ry 2 Kansikuva: haahka, Margus Ellermaa Sisältö Taustaa... 3 Aineisto ja tarkastelualueet... 3 Kriteerit ja

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 67/213 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI Raahen sataman asemakaavan muutostyöt Lapaluodon satamanosan suunniteltujen tuulivoimaloiden linnustoselvitys ja vaikutusarvio 25.3.2011 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno

Lisätiedot

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Raportti (asianumero 798/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 2.4.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja. Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 7/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 27.12.2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 49/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Köyliönjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Köyliönjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014. HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto

TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014. HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014 HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006

Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006 Saaristolintuseuranta Ruotsissa ja Suomessa Metodivertailu Merenkurkussa 2001-2006 Michael Haldin Pohjanmaan luontopalvelut Saaristolintusymposio 15.11.2008 KPLY/Birdlife LÄHTÖKOHDAT vuonna 2001 käynnistyi

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 9/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 28.1.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 37/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus 3 Liite 7 Linnustoselvitykset - Saara-Kaisa Konttori - Liite 7 SISÄLLYSLUETTELO - 1 (3) 4 SYYSMUUTTOSELVITYS... 3 KEVÄTMUUTTOSELVITYS... 35 METSOJEN SOIDINPAIKKASELVITYS...

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat 2013 AHLMAN GROUP OY RaporttejA 111/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 15/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA

METSÄHALLITUS LAATUMAA NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hallussa olevien linnustotietojen luovutus WPD Finland Oy:lle Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.3.2008

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 113/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 11/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 109/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Natura-arvioinnin tarveharkinta

Natura-arvioinnin tarveharkinta FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit...

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)

Lisätiedot

Tulliniemen luonnonsuojelualue. ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005

Tulliniemen luonnonsuojelualue. ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005 Tulliniemen luonnonsuojelualueen ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna 2005 Aleksi Lehikoinen, Antti Below ja Mikael Wickman Johdanto Hankoniemen lounaisosassa sijaitsevat Tulliniemen ja Russarön

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE

Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE0987 30.9.2010 16WWE0987 Vapo Oy; Lintunevan linnustoselvitys Vapo Oy: Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄ...

Lisätiedot

67070480 5.2.2010. Hyötytuuli Oy. Porin Tahkoluodon tuulivoimapuiston täydentävä linnustovaikutusarviointi

67070480 5.2.2010. Hyötytuuli Oy. Porin Tahkoluodon tuulivoimapuiston täydentävä linnustovaikutusarviointi 5.2.2010 Hyötytuuli Oy Porin Tahkoluodon tuulivoimapuiston täydentävä linnustovaikutusarviointi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN KUVAUS 1 3 AINEISTO JA ARVIOINTIMENETELMÄT 2 4 HANKEALUEEN LINNUSTO 2

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2016

Linnut. vuosikirja 2016 Linnut vuosikirja Saaristolinnuston kehitys Turun saaristossa 99 Roland Vösa, Mikael Nordström, Jouko Högmander, Emma Kosonen, Jarmo Laine, Mia Rönkä & Mikael von Numers Esittelemme 8 saaristolintulajin

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 314 Juha Huttunen, Teppo Helo ja Sirkka-Liisa Markkanen (toim.) Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat... KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS A

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 111/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen 23.01.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 23/01/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Viiatti Oy Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy

Suomen Luontotieto Oy Hoikkahiue-Luodeletto tuulivoimalapuiston suunnittelualueen pesimälinnustoselvitykset ja sulkasatokerääntymien havainnointi 2009. Tylli pesii lähes kaikilla hiekkasaarilla Suomen Luontotieto Oy 4/2010

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

Ukuli. Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry 1/2009, 40.vsk

Ukuli. Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry 1/2009, 40.vsk Ukuli Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry /9,.vsk Ukuli /9,.vsk SISÄLLYS JULKAISIJA: Turun lintu eteellinen yhdistys ry PL, Turku www.tly.info TOIMITUS / REDAKTION ukuli@tly.info Päätoimi aja: Mikko Oivukka

Lisätiedot

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ismo Nousiainen Lokakuu 2008 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1.Kristiinankaupungin

Lisätiedot