Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshuollon työssä

Transkriptio

1

2

3 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshuollon työssä tapaustutkimus TANO-toiminnasta nuorten työterveyden edistämiseksi Helena Palmgren, Päivi Jalonen, Simo Kaleva, Timo Leino & Vuokko Romppanen Työ ja ihminen Tutkimusraportti 33 Työterveyslaitos Helsinki

4 2

5 LUKIJALLE Tietojen antaminen neuvonta ja ohjaus on keskeinen työterveyden edistämisen keino. Työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä, josta on vain niukasti tutkimustietoa. Myös TANOn kehittämistoimintaa on vähän, mikä voi johtua siitä, että se nähdään niin perinteisenä, jokapäiväisenä ja itsestään selvänä toimintana, että sen erottaminen työterveyshuollon muusta toiminnasta on hankalaa. Mitä TANOtoiminta oikeastaan on ja miten sitä voisi kehittää entistä vaikuttavammaksi? Näihin kysymyksiin vastataan neljästä osatutkimuksesta muodostuvassa Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshuollossa -tutkimushankkeessa. Käsillä oleva tapaustutkimus on TANO-hankkeen ensimmäinen osatutkimus. Sen tulokset avaavat uuden näkökulman TANO-toiminnan hahmottamiseen työterveyshuollossa ja tarjoavat mahdollisuuden määritellä se aikaisempaa laaja-alaisemmin ja selkeämmin. Tutkimus nostaa esiin seikkoja, joita on syytä ottaa huomioon työterveyshuollon käytännön toiminnan kehittämisessä ja jatkotutkimuksissa. Kiitämme lämpimästi tutkimukseen osallistuneita henkilöitä. Yrityksen työterveyshenkilöstö, työntekijät, yritysjohdon ja henkilöstöhallinnon edustajat, työsuojelupäällikkö, työnjohtajat ja luottamushenkilöt ovat kaikki antaneet aikaansa ja jakaneet ajatuksiaan terveyden edistämisestä yrityksessä, työterveyshuollosta ja toiminnan kehittämistarpeista. Tutkimus on saanut tukea Työsuojelurahastolta; siitä parhaat kiitokset. Tutkimus perustuu monitieteellisen tutkijaryhmän yhteistyöhön Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshuollossa -tutkimushankkeessa. VTT, dosentti Kaija Tuomi, FT Lauri Saarinen, THM Liisa Jouttimäki, tutkimussihteeri Kirsti Tuominen, VTM Juhani Sulander ja VTM Hanna Mäkinen ovat merkittävästi vaikuttaneet tämän tutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kiitämme heitä hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä. Professori Kaj Husmanin tuki tutkimushankkeen aikana on ollut tärkeätä. Tekijät 3

6 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANFATTNING SUMMARY TUTKIMUKSEN TAUSTA TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA TANO-toiminta perustuu lakiin Tutkimustieto on pirstaleista TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tapaustutkimus tutkimusstrategiana Tutkimusaineisto TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ TANO-toiminnan foorumit Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yksilöille Äänetön nuori työhönsijoitustarkastuksessa Määräaikaistarkastuksessa työ, terveys ja koko elämä TANOa työtapaturma- ja sairaanhoitokäynnillä Työyhteisöille ja ryhmille suunnattu TANO-toiminta Työpaikkakäynti: tiedon hankintaa ja TANOa työn äärellä Työterveyshuolto kouluttaa TANOa työnantajalle ja yrityksen muille toimijoille Työmaan aloituspalaveri tietojen vaihdosta dialogiin TANO-toiminta suunnittelupalavereissa TANO JA NUORTEN TYÖTERVEYDEN EDISTÄMINEN TANO-toiminta yrityksen työterveyshuollossa TANOa nuorille osana muuta henkilöstöä

7 SISÄLLYS Työterveyshoitajien ja -lääkärin TANO erilaista TANOlla vaikutetaan koko yrityksen hyvinvointiin Asiakkaiden ääni KESKEISET TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET TANO tukee oppimista Jatkotutkimustarpeet Ehdotukset TANO-toiminnan kehittämiseksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Työterveyshuoltolainsäädännön työterveyshuollolle asettamat tietojen antamis-, neuvonta- ja ohjausvelvoitteet Liite 2 Kenttätutkimusvaiheen haastattelut Liite 3 Teemahaastattelujen teemat toimijaryhmittäin Liite 4 Esimerkkejä teemahaastattelukysymyksistä Liite 5 Teemahaastatteluaineisto Liite 6 Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Liite 7 Tutkimuksen luotettavuus KUVAT 1 6 Kuva 1. TANO-matriisi ja sen osa-alueet Kuva 2. Työterveyslääkärin TANO-matriisi työhönsijoitustarkastuksessa nuorelle putkiasentajalle Kuva 3. Työterveyshoitajan TANO-matriisi määräaikaistarkastuksessa nuorelle putkiasentajalle Kuva 4. Työterveyshoitajan ja -lääkärin TANO-matriisit työpaikkakäynnillä Kuva 5. Työterveyshoitajan ja -lääkärin TANO-matriisit työmaan aloituspalaverissa Kuva 6. Tietojen antaminen neuvonta ja ohjaus työterveyshuollon prosessina ja työterveyshuollon käytännön toimintana

8 SISÄLLYS TAULUKOT 1 5 Taulukko 1. TANO-toiminnan foorumit ja toimijat Taulukko 2. Yksilöille suunnattu TANO-toiminta: matriisit työtapaturma- ja sairaanhoito työkyvyn arviointi -käynneiltä sekä nuorten putkiasentajien työhönsijoitus- ja määräaikaistarkastuksista.. 49 Taulukko 3. Ryhmille tai työyhteisöille suunnattu TANOtoiminta: matriisit ensiapu-, Motivo- ja turvallisuusjohtamiskoulutuksesta sekä työpaikkakäynnistä Taulukko 4. Työterveyshuollon TANO-toiminta yhteistyötilanteissa asiakasorganisaation eri toimijoiden kanssa Taulukko 5. Aiheet, joita työterveyshuolto käsitteli yksilöille, työyhteisöille ja organisaation eri toimijaryhmille suunnatussa TANO-toiminnassa Taulukko vi Asiakasryhmät, joille työterveyshuolto on velvollinen antamaan tietoja Taulukko vii Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen sisältöalueet Taulukko viii Tilanteet, joissa työterveyshuollon on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti annettava tietoja, neuvontaa ja ohjausta Taulukko ix Kenttätutkimusvaiheessa haastattelut henkilöryhmät sekä henkilöiden ja haastattelujen lukumäärät Taulukko x Teemahaastatellut toimijaryhmät ja haastattelujen lukumäärä

9 TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten työterveyshuolto käytännössä toteuttaa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta (TANO), ja miten asiakkaat kokevat TANO-toiminnan. Tiedon antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen keskeinen keino. TANO-toiminnan lakisääteisyys ja kattava työterveyshuoltoverkosto antavat työterveyshuolloille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa niiden palveluiden piirissä olevien yritysten ja näiden henkilöstön työhyvinvointiin. Huolimatta työterveyshuollon TANO-toiminnan koetusta tärkeydestä ja vaikuttavuuspotentiaalista, siitä on niukasti aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuksessa kuvataan TANO-toimintaa rakennusalalla toimivan yrityksen oman työterveyshenkilöstön ja heidän asiakkaidensa välisissä vuorovaikutustilanteissa. Koska erityisesti nuorten työntekijöiden katsotaan tarvitsevan tietoja ja ohjausta työterveydestä, tutkimus kuvailee TANOtoiminnan toteutumista nuorten työterveyttä edistävässä työterveyshuollon työssä. Tutkimuksessa puhuvat myös toimijat itse työterveyshenkilöstö, nuoret työntekijät, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajat, luottamushenkilöt, linja- ja työnjohdon edustajat sekä yrityksen johto. TANO-toiminnan havainnointeihin ja toimijoiden haastatteluihin perustuen työterveyshuollon TANO-toiminta hahmottuu kolmitasoisena toimintakokonaisuutena, joka muodostuu yksilöille, työyhteisöille ja ryhmille sekä työnantajalle ja muille asiakasorganisaation toimijoille suunnatusta toiminnasta. TANO-toimintaa onkin tarkoituksenmukaista tarkastella yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden oppimista käynnistävänä ja tukevana työterveyshuollon ammatillisena toimintana. Työterveyshoitajien ja -lääkärin TANO-toimintaa koskevat tulokset vastaavat aikaisempia tutkimustuloksia; heidän toimintansa eroaa määrällisesti, menetelmällisesti ja sisältöjen puolesta toisistaan. Tutkimus antaa 7

10 TIIVISTELMÄ viitteitä siitä, että TANO-toiminnan koordinointi työterveyshenkilöstön kesken sekä toiminnan systemaattinen suunnittelu, seuranta ja arviointi eivät toteudu käytännössä. TANO-toiminta näyttää rakentuvan tilannekohtaisesti kunkin toimintayhteyden ja työterveyshuollon toimijoiden mukaisesti. Tutkimuksen tuottama TANO-toiminnan aikaisempaa selkeämpi määrittely ja siinä kehitetty suunnittelun ja arvioinnin apuväline, TANO-matriisi, auttavat ratkaisemaan näitä ongelmia ja kehittämään toimintaa entistä vaikuttavammaksi. TANOa ei suunniteltu erityisesti nuorille työntekijöille. Rakennusalalla työskentelevät nuoret työntekijät eivät kokeneet tarvitsevansa yleistä tietoa terveyden edistämisestä; he tarvitsivat enemmän tietoa työturvallisuudesta ja esimerkiksi ensiavusta. Nuoret pitivät tekemällä oppimista vaikuttavimpana tapana omaksua uusia asioita. He pitivät tärkeänä käsiteltävien asioiden käytännön läheisyyttä ja konkreettisuutta sekä mahdollisuutta hyödyntää opittuja asioita omassa työssään. Esimiehet, kokeneet työtoverit ja työsuojeluhenkilöstö olivat tärkeimpiä työterveysja turvallisuustiedon lähteitä nuorille. Tulokset herättävät pohtimaan, miten nuorten tarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin ja millaisia menetelmiä kannattaa käyttää nuoriin vaikutettaessa. Nuoret tulee huomata työterveyshuollon tärkeänä asiakasryhmänä, ja heidän ääntään tulee kuunnella työterveyshuollon toimintaa suunniteltaessa. TANO-toiminta tulee liittää osaksi todellisia työtilanteita. Lisäksi työterveyshuolloissa tulee ohjata esimiehiä, kokeneita työntekijöitä ja työsuojeluhenkilöstöä, sekä toteuttaa heidän kanssaan yhdessä nuorten työhön perehdyttämistä. Tutkimukseen osallistunut työterveyshuolto tekee paljon yhteistyötä asiakasorganisaation eri toimijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuolto vaikuttaa työntekijöiden lisäksi yrityksen niihin toimijoihin, joiden päätöksenteolla on merkitystä yrityksen työhyvinvoinnille. Asiakasyrityksen eri toimijat tulee havaita TANO-toiminnan asiakkaina entistä selkeämmin. Tämän tutkimuksen lisäksi tarvitaan yleistettävää tietoa TANOtoiminnasta erilaisissa työterveyshuolloissa ja eri ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden työssä. TANO-toiminnan hahmottaminen koko asiakasorganisaation hyvinvointiin vaikuttavana toimintana nostaa esiin myös uusia tutkimuskohteita, jotka edellyttävät uudenlaisia lähestymistapoja. TANO-toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi toimintaa 8

11 TIIVISTELMÄ on syytä kehittää tutkimusyhteistyössä erilaisten työterveyshuoltojen ja asiakkaiden kanssa. Jotta nuorten työterveyttä voidaan tukea, tarvitaan lisää tutkimustietoa nuorten itsensä kokemista työterveystarpeista ja heille sopivista terveyden edistämisen menetelmistä. Asiasanat: työterveyshuolto, terveyskasvatus, ohjaus, neuvonta, terveysviestintä, terveyden edistäminen, nuoret työntekijät, työterveys 9

12 SAMMANFATTNING I denna undersökning betraktas hur företagshälsovården i praktiken ger information, råd och vägledning (TANO) i frågor som gäller hälsan och säkerheten i arbetet samt arbetstagarnas hälsa och hur kunderna upplever TANO-verksamheten, som är ett viktigt sätt att främja arbetshygien och -säkerhet. Den lagstadgade TANO-verksamheten och det omfattande företagshälsovårdsnätverket ger företagshälsovården bra möjligheter att påverka arbetshälsan hos företag och deras personal inom företagshälsovårdstjänster. Trots att TANO-verksamheten inom företagshälsovård upplevs viktig och har en stor effektivitetspotential finns det få tidigare undersökningar om den. Undersökningen beskriver TANO-verksamheten i olika interaktionssituationer mellan företagshälsovårdspersonalen vid ett företag inom byggbranschen och deras kunder. Eftersom framför allt unga arbetare anses behöva information och handledning i arbetshygien, beskriver undersökningen verkställandet av TANO-verksamheten i företagshälsovårdsarbetet som främjar arbetshälsan hos unga. I undersökningen talar också aktörerna själva företagshälsovårdspersonalen, unga arbetstagare, representanter för arbetarskydd och personaladministration, förtroendevalda, representanter för linje- och arbetsledningen samt företagets ledning. Utifrån observation av TANO-verksamheten och aktörernas intervjuer tar TANO-verksamheten form som en verksamhetshelhet på tre nivåer som består av verksamhet riktad till individer, arbetsgemenskap och grupper samt arbetsgivare och andra aktörer inom kundorganisationen. Därför är det ändamålsenligt att betrakta TANO-verksamheten som en professionell verksamhet inom företagshälsovård som inleder och stöder inlärningen hos individer, grupper och organisationer. Resultaten om företagshälsovårdarnas och företagsläkarens TANOverksamhet motsvarar tidigare undersökningsresultat; deras verksamheter 10

13 SAMMANFATTNING skiljer sig kvantitativt, metodmässigt och innehållsmässigt från varandra. Undersökningen tyder på att TANO-verksamhetens samordning inom företagshälsovårdspersonalen samt verksamhetens systematiska planering, uppföljning och bedömning inte verkställs i praktiken. TANO-verksamheten ser ut att vara uppbyggd situationsspecifikt enligt varje verksamhetssammanhang och aktörerna inom företagshälsovården. En tydligare definition av TANO-verksamheten som resultat av undersökningen och i samma sammanhang utvecklad hjälpmedel för planering och bedömning, TANO-matris, hjälper till att lösa dessa problem och utveckla verksamheten ännu effektivare. De unga arbetstagarna inom byggbranschen upplevde inte att de behövde allmän information om hälsobefrämjande; de behövde mer information om arbetssäkerhet och till exempel om första hjälpen. De unga ansåg att det effektivaste sättet att tillägna sig nya saker var att lära sig genom att göra. De tyckte att den praktiska och konkreta aspekten är viktig i de frågor som tas upp samt möjligheten att utnyttja inlärda saker i sitt eget arbete. Chefer, erfarna arbetskamrater och arbetarskyddspersonalen var de viktigaste informationskällorna om arbetshygien och -säkerhet för de unga. Resultaten väcker frågor om hur man ännu bättre kan svara på de ungas behov och hurdana metoder som lönar sig att använda, när man vill påverka de unga. De unga bör ses som en viktig kundgrupp för företagshälsovården och deras röst bör få göra sig hörd vid planering av företagshälsovårdens verksamhet. TANO-verksamheten bör kopplas till en del av verkliga arbetssituationer. Dessutom bör företagshälsovården handleda chefer, erfarna arbetstagare och arbetarskyddspersonalen samt tillsammans med dem genomföra de ungas arbetsinskolning. Företagshälsovården som deltog i undersökningen samarbetar mycket med olika aktörer i kundorganisationer och externa specialister. Företagshälsovården påverkar förutom arbetstagare även de aktörer i företaget som fattar beslut som är av betydelse för företagets välmående. Kundföretagets olika aktörer bör tydligare ses som TANO-verksamhetens kunder. Förutom denna undersökning behövs generaliserbar information om TANO-verksamheten vid olika företagshälsovård och i arbetet av olika professionella och specialister. Att uppfatta TANO-verksamheten som en verksamhet som påverkar hela kundorganisationens välmående lyfter också upp nya undersökningsobjekt som kräver nya betraktelsesätt. För att 11

14 SAMMANFATTNING förbättra TANO-verksamhetens effektivitet finns det anledning att utveckla verksamheten i undersökningssamarbete med olika företagshälsovård och kunder. För att kunna stöda de ungas arbetshygien behövs mer forskningsresultat om vilka arbetshygieniska behov som de unga själv upplever är viktiga och vilka hälsobefrämjande metoder som passar de unga. Referensord: företagshälsovård, hälsofostran, vägledning, rådgivning, hälsokommunikation, hälsobefrämjande, unga arbetstagare, arbetshygien 12

15 SUMMARY SUMMARY Informing, counselling and advising (ICA) are core methods in promoting occupational health and safety. This study examines how ICA-activities are conducted in practice in Occupational Health Services (OHS), and how the clients perceive these activities. The statutory nature of ICA and the good coverage of OHS provide ample opportunities for occupational health personnel to influence the well-being of their individual and organizational customers. Despite the perceived importance and influencing potential of ICA, little research has been carried out on the subject before. The study describes how ICA activities are carried out in interactions between OH-personnel and their clients in an OHS-unit of a large construction company. Because there are young employees in particular who are seen as needing occupational health information and guidance, the study focuses on ICA in the health promotion of young workers. Voice is given to different participants of the study occupational health personnel, young workers, representatives of occupational safety and human resource management, workers' union representatives, line managers and formen, and the top managers of the company. Based on observations and interviews of the research participants, a three-tiered framework of ICA was revealed comprising of activities directed at individuals, work communities and groups, and employers and other representatives of the client organisation. ICA in Occupational Health Services should be viewed as OH-personnel's professional activity that initiate and support individual, group, and organizational learning of health and safety issues in organizational settings. The results concerning ICA-activities of occupational health nurses and physicians are similar to previous studies; between them there were differences in the amount, methods and contents of ICA. The study indicates that coordination of ICA-activities amongst occupational health personnel, 13

16 SUMMARY as well as the systematic planning, follow-up and evaluation of ICA, are not carried out in practice. ICA appears to be constructed in an ad hoc fashion, according to the situation and the occupational health professional. A clearer definition of ICA generated in this study, and the ICA-matrix a tool for the planning and evaluation of ICA developed through the study help resolve these problems and develop more effective informing, counselling and advising practices in Occupational Health Services. Young people working in the construction industry did not feel they needed general information on the promotion of health; they wanted more information on occupational safety and, for example, on first aid. The young people felt that learning by doing was the most effective way of learning. Furthermore they preferred learning practical and concrete issues that could be applied to their own work. For young workers, the most important sources of occupational health and safety information were superiors, experienced co-workers and occupational safety staff. The results raise questions about how to better answer the needs of young people and what methods should be used when influencing them. Young people must be recognized as an important client group of Occupational Health Services; their voice should be listened to when planning OHS operations. Informing, counselling and advising activities should be incorporated into real life work situations. In addition, OH-personnel should guide superiors, experienced co-workers and occupational safety staff, and work with them to orientate young people to work. The OH-personnel participating in the study cooperated closely with various representatives of the client organisation and with external experts. In addition to employees, the OH-personnel influenced those organizational members whose decision making had a direct impact on the occupational well-being of the company. In Occupational Health Services the employers and other representatives of the client organization should be more clearly regarded as clients of ICA. In addition to this study, generalizable knowledge concerning ICA-activities in different Occupational Health Services and in the work of different OH-professionals and experts is needed. Perceiving ICA as a process of health promotion in Occupational Health Services that influences the well-being of the entire client organization stimulates new research topics, requiring new research approaches. To increase the effectiveness of ICA it should be developed in collaboration with different Occupational Health Services and 14

17 SUMMARY their clients. In order to support occupational health of young people, more research is needed on their subjective needs and preferences and on the health promotion methods that would be most suitable for them. Keywords: occupational health service, health education, counselling, guidance, health communication, health promotion, young employees, occupational health 15

18 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Tämän tutkimuksen kohteena on tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (lyhenne TANO) työterveyshuollossa. Työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskeva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus määritellään työterveyshuoltolainsäädännössä työterveyshuollon tehtäväksi (Työterveyshuoltolaki 2001/1383, Vna 2001/1484). TANOtoiminnan lakisääteisyys ja kattava työterveyshuoltoverkosto antavat työterveyshuollolle hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaidensa työorganisaatioiden ja niiden henkilöstön työhyvinvointiin tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Tiettyjen työterveyshuollon asiakasryhmien on katsottu erityisesti tarvitsevan työterveys- ja turvallisuustietoja, neuvontaa ja ohjausta (Schulte ym. 2003, Abeytunga 2000, Jouttimäki 1995, Vaaranen ym. 1979). Nuorilla alle 30-vuotiailla työntekijöillä on varttuneempia työntekijöitä vähemmän kokemusperäistä tietoa työn ja terveyden välisistä yhteyksistä, eikä perus-, ammatti- ja korkea-asteen opetussuunnitelmiin ole systemaattisesti sisällytetty työterveys- ja työturvallisuusopetusta. Kaikille nuorille ei ole vielä ehtinyt kehittyä työn ja työympäristön terveysvaarojen ehkäisyyn ja työterveyden edistämiseen liittyviä käytännön taitoja ja toimintatapoja. Lisäksi on todettu, että nuoret tarvitsevat erityistä terveystietoa, neuvontaa ja ohjausta (Sculte ym. 2003, Talvi ym. 1995). Huolimatta työterveyshuollon TANO-toiminnan usein todetusta tärkeydestä (mm. Antti-Poika 2003, Hautamäki & Vertio 1997, Phoon 1995, Rantanen & Ylikoski 1987) ja työterveyshuollon kasvatuksellisten interventioiden vaikuttavuuden näytöistä (Hulshof ym. 1999, Notkola ym. 1990) on työterveyshuollon TANO-toiminnasta niukasti tutkimustietoa. Miten työterveyshuolto käytännössä toteuttaa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta, ja miten asiakkaat sen kokevat, on jäänyt aikaisemmissa tutkimuksissa vähäiselle huomiolle. 16

19 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Tässä tutkimuksessa syvennämme aikaisempien tutkimusten tuottamaa tietoa TANO-toiminnasta kuvaamalla sen toteuttamista nuorten työterveyttä edistävässä työterveyshuollon työssä. Tutkimuksessa tarkastelemme lisäksi työterveyshuoltohenkilöstön ja heidän asiakkaidensa TANO-toimintaan liittämiä merkityksiä. Tulosten oppimisteoreettisen analyysin kautta etsimme uusia TANO-toiminnan kehittämisessä ja jatkotutkimuksissa hyödynnettäviä näkökulmia. Tutkimuskysymyksemme on seuraava: Mitä on tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshuollossa? TUTKIMUKSEN TAUSTA 17

20 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA 2.1 TANO-toiminta perustuu lakiin Työterveyshuoltolain ( /1383) mukaan työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskeva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon tehtävä. Työterveyshuoltolainsäädäntö määrittelee TANO-toiminnan asiakkaat ja sisältöalueet sekä tilanteet, joissa tietoja, neuvontaa ja ohjausta tulee antaa (liite 1). Työterveyshuoltopalvelujen tuottajan on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyttä uhkaavista vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada tietoja hänelle suoritetuista terveystarkastuksista ja työterveyshuollon sisällöstä. Työnantajalle, työsuojelutoimikunnalle ja työsuojeluvaltuutetuille on annettava ne tiedot, joilla on merkitystä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta tai työntekijöiden terveyden kannalta. Tämä tietojen antamisvelvollisuus koskee kaikkia työterveyshuoltotehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Lisäksi työterveyshuollon on annettava neuvontaa ja ohjausta työn, työympäristön ja työyhteisön parantamiseen sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvissä kysymyksissä työuran eri vaiheissa tai työttömyyden uhatessa. (Vna /1484.) Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus näyttäytyvät laissa työterveyshuollon velvollisuutena, tehtävänä ja toimintamuotona, joiden avulla pyritään saavuttamaan työterveyshuollolle asetetut tavoitteet: terveellinen ja turvallinen työympäristö, terveellinen työ ja hyvin toimiva työyhteisö sekä työterveyshuollon piirissä olevien työkyky, työterveys ja -turvallisuus. 18

21 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA 2.2 Tutkimustieto on pirstaleista Tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta työterveyshuollossa on tutkittu terveyskasvatuksen viitekehyksessä lähinnä työterveyshoitajien ja -lääkärien työssä (Hakkarainen 2000, Palmgren 2000, Rantanen 1993). Työterveyshoitajien terveyskasvatusmenetelmien on tulkittu olevan pääasiassa tiedon jakamista, jolloin terveyttä edistävien taitojen lisäämiseen tähtäävä toiminta on jäänyt taka-alalle (Rantanen 1993). Toisaalta kaikki työterveyshoitajat eivät koe pelkän tiedon jakamisen riittävän, vaan painottavat rooliaan asiakkaan terveyskäyttäytymisen ohjaajana ja muutoksen tukijana (Palmgren 2000). Koveron (1995, 1999) mukaan työterveyshoitajat ja työterveyslääkärit korostavat terveysneuvonnassaan eri asioita: työterveyshoitajat asiakkaidensa valinnan vapautta, ja lääkärit tiedon jakamista asiakkaan terveyteen vaikuttavista seikoista. Työterveyshoitajien on havaittu olevan motivoituneempia terveyskasvatustehtäviin kuin lääkärien. Hakkaraisen (2000) tutkimuksen terveydenhoitajat keskustelivat asiakkaidensa kanssa ja rohkaisivat heitä pohtimaan ja ratkaisemaan ongelmia, kun taas lääkärit kehottivat ja antoivat enemmän neuvoja (vrt. Poskiparta ym. 2001). Terveydenhoitajat toteuttivat ohjausta ja neuvontaa lähes kaikissa asiakaskontakteissaan (95 %), lääkärit puolestaan harvemmin (63 %). Molemmat ammattiryhmät pitivät sekä elämäntapoja koskevaa että työn terveysvaaroista ja niiden ehkäisystä annettavaa neuvontaa tärkeänä ja toivoivat neuvontatyön arvostuksen nousevan. Terveyskasvatukseen haluttiin lisää aikaa, materiaalia ja resursseja sekä ajantasaista tietoa niin neuvonnan sisällöistä kuin sen menetelmistäkin. Työterveyslääkärien vähäiseen kiinnostukseen terveyden edistämiseen ovat kiinnittäneet huomiota Macdonald ym. (2000); terveyden edistäminen ja siihen kytkeytyvä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus eivät ole keskeisiä sisältöjä työterveyslääkärien koulutuksessa (vrt. Rudolph ym. 2001). TANO-toiminnan vaikuttavuuden kannalta tämä on ongelmallista, sillä erityisesti lääkäreillä on katsottu olevan vaikutusvaltaa asiakkaisiinsa (Russell ym. 1987); lääkärin vastaanotto voi olla vaikuttava konteksti terveyden edistämiselle (Mechanic 1999). Toisaalta lääkärien on todettu priorisoivan neuvontaa suhteessa muihin työterveyshuollon toimintoihin. Työterveyslääkärien ja heidän asiakkaidensa suurten ja keskisuurten yritysten johtajien ja luottamus- TANO-TOIMINTA 19

22 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA miesten näkemyksiä työterveyshuollon eri toimintojen tärkeydestä tutkineet Williams ym. (1994) havaitsivat molempien ryhmien pitävän työympäristöön ja sairauseläkkeeseen liittyvää neuvontaa työterveyshuollon tärkeimpänä toimintona. Työterveyshuollon tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen merkityksellisyyttä asiakkaille on luodattu työterveystarpeita ja työterveyshuoltoon kohdistuneita odotuksia koskevissa tutkimuksissa. Reidin ja Malonen (2003) tutkimuksessa sekä työntekijät että henkilöstöhallinnon edustajat olivat yksimielisiä työhön liittyvän ja yleisen terveyskasvatuksen tarpeellisuudesta: niitä pidettiin toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpänä työterveyshuollon toimintona. Työterveyshuollon tärkeimmäksi tehtäväksi työntekijät katsoivat seulontatoiminnan ja henkilöstöjohtajat terveydentilan arvioinnin työhön tultaessa ja työn muuttuessa. Työhön liittyvää terveyskasvatusta (occupational health education) pidettiin tärkeämpänä kuin yleistä terveyskasvatusta (general health education). Tulokset eivät liittyneet sukupuoleen, ikään, koulutustasoon tai ammattiin. (Reid ja Malone 2003.) Drysonin (1995) tutkimus, joka kohdistui pienten yritysten henkilöstöön, tuotti hieman erilaisen kuvan: 71 prosenttia vastanneista piti työterveyshuoltoa tarpeellisena ja vain 15 prosentin mielestä siihen pitäisi sisältyä yleistä terveysneuvontaa. Tärkeimpinä työterveyshuollon toimintoina vastaajat pitivät asiantuntijaneuvontaa, biologista monitorointia, työterveyskasvatusta ja työympäristön monitorointia. Eri ammattiryhmien edustajat olivat eri mieltä ainoastaan yleisen terveyskasvatuksen tarpeellisuudesta: hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt pitivät sitä vähemmän tärkeänä kuin muut vastaajat. (Dryson 1995.) Eri ikäryhmillä on todettu olevan erilaisia neuvontatarpeita. Suuren yrityksen terveystarkastustutkimuksessa (Talvi ym., 1995) havaittiin, että nuoret työntekijät kokivat tarvitsevansa tupakointiin ja ruokailuun liittyvää neuvontaa. Varttuneemmat puolestaan tarvitsivat neuvontaa tuki- ja liikuntaelinoireista, sepelvaltimotaudin riskitekijöistä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Yrityksistä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä pidettiin työterveyshuollon jakamaa terveystietoa hyödyllisenä (Jouttimäki 1998, vrt. Schulte ym. 2003). Pienissä yrityksissä työterveyshuolto voi ohjata johtajia huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta esimerkiksi työpaikkakäynneillä sekä antaa työntekijöille ohjausta ja 20

23 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA neuvontaa terveystarkastusten ja muiden henkilökohtaisten kontaktien yhteydessä (Vaaranen ym. 1979). Työterveyshuollon terveyskasvatuksellisilla, terveysvaaroihin liittyvillä interventioilla (Hulshof 1999) ja kohdennetulla terveysneuvonnalla (Vohlonen ym. 1983, Notkola ym. 1990) on todettu olevan vaikuttavuutta: esimerkiksi maanviljelijäväestön työterveyshuoltointerventiossa osoitettiin, että työterveyshuollon kasvatuksellinen toiminta oli yhteydessä asiakkaiden käyttäytymismuutoksiin. Kohdennettu neuvonta tehosti lisäksi työterveyshuollon omaa toimintaa ja lisäsi asiakkaiden tyytyväisyyttä (Vohlonen ym. 1983, Notkola ym. 1990). Työterveyshuollon tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen empiirisiä tutkimuksia on niukasti, ja niissä hyödynnettyjen tarkastelunäkökulmien ja tutkimusorientaatioiden variaatio on suuri. Siten aikaisempien tutkimusten perusteella muodostuva kuva työterveyshuollon TANO-toiminnasta sekä asiakkaiden siihen liittämistä odotuksista ja heidän kokemistaan tiedon, ohjauksen ja neuvonnan tarpeista on pirstaleinen. Tiedon jakaminen, neuvonta ja ohjaus ovat työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen keskeisiä keinoja tulevaisuudessa (Abeytunga 2000, Mechanic 1999). Päätöksentekijöiden, nuorten ja uusien työntekijöiden, pienten yritysten ja yrittäjien sekä työntekijöiden, joilla on tiedon omaksumiseen liittyviä ongelmia, on arvioitu erityisesti tarvitsevan työterveystietoa, neuvontaa ja ohjausta (Abeytunga 2000, Schulte ym. 2003). Työterveyshuollon eri asiakasryhmät näkevät tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen yhtenä työterveyshuollon tärkeimmistä toiminnoista (Dryson 1995, Reid & Malone 2003, Williams & Sobti 1994). Ollakseen tehokasta ja vaikuttavaa työterveyshuollon toiminnan on vastattava heidän tarpeisiinsa (Belk 1990, Cooper 1997, Fitzpatrick 1991, Blumenthal 1996, Macdonald ym. 2000). Miten työterveyshuolto ottaa huomioon asiakkaidensa tarpeet ja preferenssit toiminnassaan, miten hyödylliseksi asiakkaat kokevat työterveyshuollon tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen sekä miten asiakkaat käyttävät työterveyshuollolta saamaansa tietoa (vrt. Schulte ym. 2003) ovat kysymyksiä, joihin TANO-toiminnan tutkimuksissa ei ole vastattu. Aikaisemmat tutkimukset eivät myöskään kerro, miten työterveyshuolto perinteisen terveyskasvatuksen lisäksi jakaa tietoa sekä toteuttaa neuvontaa ja ohjausta jokapäiväisessä työssään. Laadullisia, TANO-TOIMINTA 21

24 2 TANO-TOIMINTA TEHTÄVÄNÄ JA TUTKIMUSKOHTEENA terveyskasvatuksen viitekehyksessä tehtyjä tutkimuksia (Rantanen 1993, Palmgren 2000) lukuun ottamatta työterveyshuollon TANO-toimintaa ja sen yhteyttä tavoiteltuihin vaikutuksiin ei tutkimuksissa problematisoida. Avoimeksi jää, millä mekanismeilla työterveyshuolto olettaa saavansa aikaan muutoksia asiakkaiden tiedoissa, taidoissa tai asenteissa, ja miten ne ovat yhteydessä terveyttä tukevaan käyttäytymisen tai toimintatapojen muutoksiin. 22

25 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksemme lähtökohtana oli työterveyshuoltolainsäädännöstä johdettu näkemys tietojen antamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta työterveyshuollon tehtävänä. Tehtävä on luonteeltaan kasvatuksellinen; sen tavoitteena on, että asiakkaat omaksuvat sellaisia tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on työterveyttä ylläpitävää ja edistävää merkitystä. Tutkimustehtävämme oli kuvata, miten työterveyshuolto toteuttaa tätä tehtävää arkityössään, ja tarkastella, millaisia merkityksiä työterveyshuoltohenkilöstö ja heidän asiakkaansa työterveyshuoltoon liittävät. Tutkimus perustui oletukseen, että työterveyshuollon TANOtoiminta liittyy aina johonkin toimintayhteyteen; se on kontekstuaalista ja situationaalista (Schwandt 2000). Tämän vuoksi tutkimuksemme kohteena olivat työterveyshuoltohenkilöstön toiminnan ja käsitysten lisäksi toimintaan osallistuvat asiakkaat sekä ne toimintaympäristöt ja -tilanteet, joissa työterveyshuolto antaa tietoja, neuvoo ja ohjaa asiakkaitaan. Rajasimme tutkimuskohteemme koskemaan työterveyshuollon TANO-toimintaa nuorten työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen kontekstissa, sillä nuorten työntekijöiden on erityisesti katsottu tarvitsevan työterveyshuollolta tietoja, neuvontaa ja ohjausta (Schulte ym. 2003). Tutkimuksessa tarkastelimme työterveyshuollon käytännön toimintaa ja siihen liittyviä merkityksiä oppimisen näkökulmasta sitoutumatta ennalta mihinkään tiettyyn oppimisteoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksen juuret ovat sosiaalisessa konstruktivismissa, joka sisältää käsityksen tutkimustiedon intersubjektiivisesta luonteesta; tutkimustieto luodaan tutkijoiden ja tutkimukseen osallistuvien henkilöiden vuorovaikutuksessa. Työterveyshuoltoa ja sen asiakkaita ei nähdä tutkimuskohteina, vaan tutkimuksen osallistujina: heidän toimintansa ei heijastele objektiivista sosiaalista todellisuutta, vaan he aktiivisesti luovat ja tuottavat sitä TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 23

26 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN omalla toiminnallaan (Guba & Lincoln 1994, Lincoln & Guba 2000, Silverman 1993). Tutkijatkaan eivät ole tutkimuskohteelle ulkopuolisia, objektiivisia tarkkailijoita, vaan heidän näkemyksensä ovat osa tutkimusta ja sen tuottamia kuvauksia ja tulkintoja. (Schwandt 2000; Lincoln & Guba 2000.) 3.1 Tapaustutkimus tutkimusstrategiana Toteutimme tutkimuksen tapaustutkimuksena yhdessä työterveyshuoltoyksikössä (Stake 2000, Yin 1984). Tässä tutkimuksessa tapaus sinänsä työterveyshuoltoyksikkö ei ollut kiinnostuksemme kohteena, vaan kyseessä oli niin kutsuttu välineellinen tapaustutkimus (instrumental case study), jossa tiettyyn tapaukseen keskittymällä lisätään jotain ilmiötä koskevaa tietämystä. (Stake 2000). Työterveyshuoltoyksikön valinta perustui oletukseen, että mahdollisimman monipuolisen kuvan saaminen TANO-toiminnasta työterveyshuollon käytännön työssä edellyttää tutkimuksen toteuttamista sellaisessa yksikössä, joka tarjoaa asiakasyritykselleen ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon palvelut sekä vapaaehtoisia sairaanhoito- ja muita terveydenhoitopalveluja (ks. Työterveyshuoltolaki /1383). Valintakriteeriksi asetimme lisäksi työterveyshuollon ja sen asiakasorganisaation yhteistyön vakiintuneisuuden. Näiden perusteella valitsimme tutkimustapaukseksi yrityksen oman työterveysaseman. Työterveysasemalla organisoitiin ja koordinoitiin kokonaisvaltaisen työterveyshuollon 1 palvelut rakennusalan yrityksen kahdelle toimialalle, T-toimialalle ja K-toimialalle 2. Tutkimuksen alkaessa T-toimialan palveluksessa oli noin henkilöä ja K-toimialalla noin henkilöä. Heistä 1 200:lle työterveyshuoltoyksikkö tuotti itse lakisääteisen ja vapaaehtoisen työterveys-huollon palvelut. Molemmilla toimialoilla työterveyshuoltopalveluista vastasi työterveyshoitaja, joka myös toteutti niitä yhteistyössä työterveysaseman muun henkilökunnan kanssa. 1 Kokonaisvaltainen työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoitopalveluja ja muita terveydenhoitopalveluja (Työterveyshuoltolaki 2001/1383, 14 ). 2 Toimialojen nimitykset ovat keksittyjä. 24

27 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Työterveyshoitajien lisäksi asemalla työskenteli työterveyshuollon erikoislääkäri (30 h/vk), kokopäivätoiminen sairaanhoitaja päivystys- ja puhelinpalvelussa sekä kaksi työterveyshuollon sihteeriä. Työterveysasema teki yhteistyötä yrityksen toisen työterveysaseman kanssa, jonka edustajat toteuttivat koulutuksia ja osallistuivat erilaisiin työterveyshuollon ja asiakasorganisaation yhteistyöpalavereihin yhdessä tutkimukseen osallistuneen työterveysaseman henkilökunnan kanssa. 3.2 Tutkimusaineisto Tutkimme työterveyshuollon TANO-toimintaa työterveyshuoltohenkilöstön ja heidän asiakkaidensa 3 välisissä vuorovaikutustilanteissa, joita kutsuimme TANO-toiminnan foorumeiksi. Foorumeiksi määrittelimme ne toimintatilanteet, joissa työterveyshuoltohenkilöstö itse katsoi antavansa tietoja, neuvontaa tai ohjausta asiakkailleen nuorten työterveyden edistämiseksi. Muodostimme tutkimusaineiston havainnoimalla työterveyshuollon ja asiakkaiden vuorovaikutusta TANO-toiminnan foorumeilla sekä haastattelemalla toimintaan osallistuneita henkilöitä. Aineistoa kartutettiin ja välisenä aikana, ja mukaan otettiin kaikki nuorten työterveyden edistämiseen liittyvät foorumit. Tämän kenttätutkimusvaiheen tuloksia täydensimme teemahaastatteluilla. Näiden kautta muodostettiin kokonaiskuva työterveyshuollon TANOtoiminnasta ja sitä koskevista käsityksistä. Kenttävaiheen havainnointien ja haastattelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa käytimme apuna TANO-matriisia (kuva 1), joka oli ennen tutkimuksen kenttävaihetta kehittämämme tutkimusväline. Sen avulla selkiytimme ennakkokäsityksiämme tutkimuksen kohteesta sekä niistä TANO-toiminnan ominaisuuksista, joiden perusteella saatoimme erottaa sen työterveyshuollon muusta toiminnasta ja saada siitä empiiristä tietoa. TANO-matriisi perustuu Hirsjärven (1981) kasvatustietoisuuden teoriaan ja siitä johdettuun terveyskasvatuskäsitysten malliin (Palmgren TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3 Asiakkaat ovat yksittäisiä henkilöitä, ryhmiä tai organisaatioita. Yksilöt voivat olla erilaisissa asiakasrooleissa: henkilöasiakkaana, työpaikan, työsuojelun, henkilöstöhallinnon, asiakasorganisaation johdon jne. edustajana. 25

28 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kuva 1. TANO-matriisi ja sen osa-alueet Matriisin osa-alue Havainnot Tutkijan huomioita TANO-toiminnan foorumi ja osallistujat Ketkä osallistuivat? Yhteistyö tilanteessa Työterveyshuollon TANO-näkemys TANOn perustelut: Oppimiskäsitys Käsitys TANOn oikeutuksesta ja sopivista menetelmistä Työterveyshuollon TANO-rooli Millaisessa roolissa TANOa toteutetaan? (esim. asiantuntija, yhteistyökumppani) Vuorovaikutus Miten kommunikaatio sujui? Miten eri osapuolet osallistuivat? Kohdealue Mihin terveyden, turvallisuuden, työ- ja toimintakyvyn osa-alueeseen TANO kohdistui? (esim. työperäisen sairauden ehkäisy) Tavoite Mitä toiminnalla tavoiteltiin? (tietojen ja tietoisuuden lisääntyminen, taitojen kehittyminen, asenteiden tai toiminnan muutos: esim. asiakas ymmärtää kuulonsuojainten käytön tarpeellisuuden melutyössä) Tietosisältö Mitä asioita / tietoja käsiteltiin? (esim. melu ja sen terveysvaikutus) Menetelmät ja tekniikat Mitä tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen menetelmiä käytettiin? (esim. keskustellaan asiakkaan kanssa hänen kokemuksistaan) Seuranta, arviointi ja kehittäminen Miten toiminnan toteutumista ja sen vaikutuksia seurattiin ja arvioitiin? Mitä tullaan tekemään arvioinnin perusteella? 26

29 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 2000). Mallin mukaan työterveyshuollon kasvatuksellisen toiminnan peruslähtökohtia ovat toimijoiden ihmis-, terveys- ja oppimiskäsitykset, joihin sisältyvät käsitykset toiminnan oikeutuksesta ja mahdollisuudesta. Ne määrittelevät työterveyshuollon kasvatuksellisen toiminnan tavoitteet, työterveyshuollon henkilön roolin sekä TANO-toiminnassa käsiteltävät asiat ja käytettävät menetelmät sekä myös sen, mitä menetelmien ja vuorovaikutuksen ymmärretään merkitsevän asiakkaalle ja millaisina niiden vaikutukset nähdään (ks. kuva 1). Kenttätutkimusvaiheen tutkimushaastattelut kohdentuivat matriisin osa-alueisiin, TANO-toiminnan kontekstiin ja toiminnan merkitykseen eri toimijoille. Selvitimme lisäksi osallistujien näkemyksiä työterveyshuollon roolista ja merkityksestä nuorten työterveyden, -turvallisuuden ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Kenttätutkimusaineisto sisälsi 40 haastattelua ja 18 havaintoaineistoa, jotka kerättiin 16:lta TANO-toiminnan foorumilta. Haastatteluihin sisältyi 15 nuoren työntekijän haastattelua ja 13 työterveyshenkilöstön haastattelua. Loput 12 haastattelua koostuivat yritysjohdon, työnjohdon, henkilöstöhallinnon, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation edustajien sekä yhden varttuneemman työntekijän haastatteluista (liite 2. taulukko ix). Kenttätutkimusvaiheen jälkeen toteutettujen teemahaastattelujen (Hirsjärvi & Hurme 2001) tavoitteena oli rakentaa kokonaiskuvaa työterveyshuollon TANO-toiminnasta ja selvittää, miten työterveyshenkilöstö, nuoret työntekijät ja asiakasorganisaation eri toimijaryhmien edustajat kokevat TANO-toiminnan ja millaiseksi he arvioivat sen merkityksen nuorten työntekijöiden työterveyden edistämisessä. Haastatteluteemoihin sisältyivät lisäksi nuorten oppiminen ja sitä edistävät menetelmät, työterveyshuoltoon kohdistuvat odotukset sekä näkemykset nuorten työhön, työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä ongelmista ja -tarpeista sekä niiden ratkaisuista. (Haastatteluteemat liite 3, esimerkkejä haastattelukysymyksistä liite 4.) Teemahaastatteluihin osallistui 18 henkilöä. Nuoria työntekijöitä oli viisi: kolme putkiasentajaa ja kaksi toimihenkilöä. Nuorten lisäksi haastattelimme kolmea henkilöstöhallinnon edustajaa ja kahta henkilöä jokaisesta seuraavasta ryhmästä: työterveyshuolto, työsuojelu, luottamushenkilöstö, ylin johto sekä linja- ja työnjohto (liite 5, taulukko x). TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 27

30 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Hyödynsimme TANO-matriisia kenttätutkimusaineiston analyysissä ja tulkinnassa sekä eri TANO-foorumien keskinäisessä vertailussa. Tässä raportissa käytämme matriisia kuvaamaan tiivistetysti eri foorumeilla toteutunutta työterveyshuollon TANO-toimintaa ja sitä koskevia käsityksiä. Yksityiskohtainen selvitys tutkimusaineiston käsittelystä ja analysoinnista on liitteessä 6. Tutkimuksen laadun tarkastelu on liitteessä 7. 28

31 4 TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ 4 TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ 4.1 TANO-toiminnan foorumit Kenttätutkimusvaiheen aikana tunnistimme kolmetoista laadullisesti erilaista työterveyshuollon TANO-toiminnan foorumia. Luokittelimme foorumit kolmeen ryhmään asiakkaiden mukaan. Yksilöasiakkaille suunnatun TANO-toiminnan foorumit muodostivat ensimmäisen ryhmän. Toiseen foorumiryhmään kuuluivat ryhmille, työyhteisöille ja työpaikoille suunnatun TANO-toiminnan foorumit. Kolmas foorumiryhmä sisälsi erilaiset yhteistoimintatilanteet, joissa asiakkaina oli asiakasorganisaation eri toimijaryhmien edustajia. (Taulukko 1.) Olemme valinneet kustakin ryhmästä foorumin, jolla toteutunutta TANO-toimintaa sekä siihen liittyviä työterveyshenkilöstön ja asiakkaiden käsityksiä kuvailemme yksityiskohtaisesti. Valinta on tehty siten, että kuvauksissa tulee esiin sekä työterveyshoitajien että -lääkärin TANOtoiminta huolimatta siitä, että useimmilla foorumeilla työterveyshuollon TANO-toimija oli työterveyshoitaja (vrt. taulukko 1). Aloitamme TANO-toiminnan kuvaukset lyhyellä luonnehdinnalla foorumin yhteydestä työterveyshuoltolainsäädännössä mainittuihin työterveyshuollon tehtäviin ja tavanomaisiin käytäntöihin. Työterveyshuollon TANO-toimintaa tarkastelemme havaintoaineistoomme perustuen ja työterveyshuollon henkilöiden oman toiminnan reflektoinnin kautta. Kiteytämme TANO-toiminnan kuvauksen TANO-matriisiin, jonka jälkeen annamme puheenvuoron toimintaan osallistuneille asiakkaille. Työterveyshuollon TANO-toiminta muilla foorumeilla esitetään TANOmatriiseihin tiivistettynä. TANO TYÖTERVEYS- HUOLLOSSA 29

32 4 TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ Taulukko 1. TANO-toiminnan foorumit ja toimijat (tl = työterveyslääkäri, th = työterveyshoitaja) TANO-toiminnan foorumi Työterveyshuollon henkilö tl = työterveyslääkäri th = työterveyshoitaja I ryhmä 1. nuoren putkiasentajan työhönsijoitustarkastus tl (2 kpl) 2. nuoren putkiasentajan määräaikaistarkastus (3 kpl) th 3. nuoren asentajan työtapaturmakäynti th 4. sairaanhoito tykykäynti th ja tl II ryhmä 5. työpaikkakäynti asennustyömaalle (2 kpl) 2 th ja 1 tl 6. Motivo-koulutustilaisuus th 7. ensiapukurssi th 8. työterveyshuollon osuus turvallisuusjohtamiskoulutuksessa th III ryhmä 9. työmaan aloituspalaveri th ja tl 10. työsuojelutoimikunnan kokous: työterveyshuollon th suunnitelman käsittely 11. Motivo-koulutuksen suunnittelupalaveri th 12. Työ, terveys, työympäristö -oppaan suunnittelupalaveri th 13. työhygieenisen mittauksen th suunnittelukokous yhteensä 13 kpl työterveyshoitaja 12 kpl työterveyslääkäri 4 kpl 4.2 Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yksilöille Työterveysasemalla annettiin yksilöasiakkaille tietoa, neuvontaa ja ohjausta työhönsijoitustarkastuksissa määräaikaistarkastuksissa työtapaturmakäynnillä sairaanhoito työkyvyn arviointi -käynnillä 4. 4 Asiakkaat olivat nuoria putkiasentajia muilla paitsi sairaanhoito työkyvyn arviointi -käynnillä, jossa asiakkaana oli varttuneempi työntekijä. Sisällytimme sen aineistoomme, jotta saatoimme peilata nuorille suunnattua TANO-toimintaa työterveyshuollon toimintaan silloin, kun asiakkaana oli varttunut henkilö. 30

33 4 TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ Tästä foorumiryhmästä tarkastelemme TANO-toimintaa nuorten työntekijöiden terveystarkastuksissa: työterveyslääkärin toteuttamissa työhönsijoitustarkastuksissa ja työterveyshoitajan tekemissä määräaikaistarkastuksissa. Näiden toimintatilanteiden valinta perustuu niiden yleisyyteen: maamme työterveyshuolloissa tehdään vuosittain lähes miljoona terveystarkastusta (Manninen 2007, Räsänen 1999, 2002; KELA 2006). TANO-toiminta työtapaturma- ja sairaanhoito työkyvyn arviointi -käynnillä on tiivistetty TANO-matriiseihin Äänetön nuori työhönsijoitustarkastuksessa Työhönsijoitustarkastus on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä silloin, kun työ voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle. Lakiin perustuvien terveystarkastusten lisäksi on tavallista, että kaikki uudet työntekijät käyvät työhönsijoitustarkastuksessa. Työhönsijoitustarkastuksen yleisenä tavoitteena on selvittää työntekijän sopivuus työhön terveytensä puolesta. Työterveysasemalla tarkastuksen tekee ensin terveydenhoitaja, joka tarvittaessa ohjaa asiakkaan lääkärintarkastuksen. Terveydenhoitaja antaa työkelpoisuuslausunnon silloin, kun hän tekee tarkastuksen yksin, ja lääkäri antaa lausunnon siinä tapauksessa, että molemmat tarkastavat työntekijän. Työkelpoisuuslausunto on yksi työsuhteen solmimisen edellytyksistä yrityksessä. Ennen lääkärin tekemiä työhönsijoitustarkastuksia nuoret putkiasentajat olivat käyneet terveydenhoitajan tarkastuksessa. Heille oli tehty kuulo- ja näköseula, keuhkojen toimintakoe ja laboratoriokokeita. Lääkärillä oli käytettävissään asiakkaiden tiedot ja tutkimustulokset ennen tarkastuksen alkua. Aikaa oli varattu noin 40 minuuttia työntekijää kohden, mikä oli lääkärin mukaan keskimääräistä enemmän. Seuraavassa on kuvaus työterveyslääkärin toiminnasta työhönsijoitustarkastuksessa: TANO TYÖTERVEYS- HUOLLOSSA Lääkäri aloitti tarkastuksen kysymällä työntekijän perhe-, koulutus- ja työtaustat sekä esitti kysymyksiä nykyisestä työstä. Tämän jälkeen hän tutki työntekijän. Tutkimusta varten lääkäri pyysi työntekijää riisumaan paitansa; hän tarkasti ihon, katsoi suuhun, tutki korvat, kuunteli sydäntä ja keuhkoja sekä pyysi lopuksi taivuttamaan selkää. Lääkäri kertoi asiakkaalle laboratoriokokeiden 31

34 4 TANO-TOIMINTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSSÄ tulokset ja antoi yleisiä ohjeita henkilökohtaisesta suojautumisesta hitsauksessa, melutyössä sekä varovaisuudesta telineillä liikkumisessa. Henkilökohtaiseen terveydentilaan ja elintapoihin liittyvää neuvontaa lääkäri antoi niukasti. Lääkäri ei ollut keskustellut terveydenhoitajan kanssa etukäteen työntekijän työstä, työolosuhteista tai altistumisesta eikä tarkastuksen tavoitteista, sisällöstä tai työnjaosta. Työpaikkaselvitystietoja ei lääkärillä ollut käytettävissään vastaanotolla. Vaikka terveyden-hoitaja ja lääkäri tarkastivat työntekijän peräjälkeen, he eivät vaihtaneet suusanallisesti tietoja tarkastuksen kulusta, havainnoistaan tai suosituksistaan. Työntekijä toimi välikätenä tietojen siirtämisessä. Lääkäri ei selvittänyt nuorille työntekijöille työhönsijoitustarkastuksen tavoitetta tai merkitystä. Hänen työskentelytapansa oli rientävä ja kliininen; nuorille asiakkailleen hän oli ystävällinen. Työterveyslääkärin pohdinta Työhönsijoitustarkastuksessa lääkärin tavoitteena oli selvittää, onko tutkittavalla sairauksia tai muita syitä, joiden vuoksi hän ei sovellu työhönsä. Tarkastukseen ei juuri ollut aikaa valmistautua. Ajanpuute vaikutti myös tarkastuksen suorittamiseen siinä lääkärin oli keskityttävä pääasioihin: työssä pärjäämiseen ja työskentelyä mahdollisesti rajoittaviin tekijöihin. Vuorovaikutussuhteen rakentamisen mahdollisuuksia työhönsijoitustarkastuksessa rajaa lääkärin mielestä tarkastukseen käytettävissä oleva aika. Tämä on valitettavaa, sillä henkilökohtaisen suhteen ja kontaktin rakentaminen asiakkaan kanssa luo perustan koko työterveystyölle. Jos aikaa olisi, lääkäri keskustelisi asiakkaan kanssa enemmän. Tähän ideaalitilanteeseen ei useinkaan ole mahdollisuuksia, joten työhönsijoitustarkastuksessa työterveyslääkärin on keskityttävä hankkimaan tehtävänsä suorittamisen kannalta välttämättömät faktat. No, onko jotain sairauksia, se käydään läpi. Työhistoria, onko siellä entisiä altisteita, miten on pärjännyt entisessä työssä, miksi vaihtaa työtä ja onko jotain semmoista rajoitetta tai muuta vastaavaa. Siinä nyt ehkä ne ensimmäisenä mieleen tulevat seikat, mitä mä pyrin lähinnä kartoittamaan. 32