ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani

Transkriptio

1 ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY Postiosoite Vienankatu 5 7, KAJAANI Puhelin Fax (08) Toimialanumero Muualla luokittelemattomat muut järjestöt (94999) Tilikausi kalenterivuosi Työterveyshuoltosopimus alkaen Yhdistyksen vakuutukset Tapaturma Eläkevakuutus Pohjola Ilmarinen TYÖTERVEYSHUOLTO ja vastuuhenkilöt Yhdistykselle nimetyt: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Erja Mustonen Tanja Hukkanen Työterveyshuollon ajanvaraus ODL-terveys Oy / Lääkärikeskus Maternan työterveyshuolto on avoinna , laboratorio klo Vastaanotoille ja röntgeniin ajanvaraus p Sairaustapauksissa ajan voi myös varata internet-osoitteesta: Potilasasiamies ODL-konserni Ritva Koponen Kiviharjunlenkki OULU p

2 2 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen (Lk I) Sairaanhoito (Lk II) TTHL 3 Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Toimitaan voimassa olevien lakien, viranomaispäätösten ja sopimusten mukaan Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, työterveyshoitajan ja terveyden- ja sairaanhoitajan tutkimus ja hoito. Yleislääkärin ja työterveyshoitajan määräämät laboratoriotutkimukset. Lääkärin määräämät röntgentutkimukset ja ultraäänitutkimukset Pienkirurgiset toimenpiteet, kuten poskiontelohuuhtelu, luomenpoisto. Muu hoito sovitaan työnantajan kanssa tapauskohtaisesti erikseen. YHDISTYKSEN TYÖTERVEYSTARPEIDEN ja HENKILÖSTÖN KUVAUS Yhdistyksen toiminta perustuu useamman Kainuun kunnan ja työvoimahallinnon kumppanuuteen. Toiminnan tarkoituksena on tarjota tuettuja mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon, työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamiseen sekä kokonaisvaltaisen elämäntilanteen parantamiseen. Yhdistyksen toimisto ja työpajoja on Kajaanissa, Sotkamossa ja Ristijärvellä. Vakituista henkilökuntaa on tällä hetkellä 23. Valmentautujia työskentelee yhdistyksessä useita kymmeniä erimittaisissa jaksoissa. Valmentautujia ohjaavat työvalmentajat altistuvat työssään melulle, pölylle (puu, metalli, huonepöly), tärinälle ja kemikaaleille. Henkilöstön työ on henkisesti kuormittavaa. Lisäksi osa henkilöstöstä tekee taloushallinnon tehtäviä altisteena näyttöpäätetyö. Valmentautuja tekevät pääosin lyhennettyä työaikaa ja altistuvat samoille altisteille kuin valmentajat lukuun ottamatta henkistä kuormitusta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITTEET suunnitelmakaudelle Työterveyshuolto toteuttaa yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa Voimavarat työssä -kyselyn vakituiselle henkilöstölle alkuvuodesta Kyselyn perusteella työsuojeluorganisaatio määrittää tulevien vuosien painopistealueet toiminnalleen. Työterveyshuollon toiminnan yleisinä tavoitteina ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuollon tavoitteena on toimia siten, että sairaudet saadaan hyvin ja joustavasti hoidetuksi. Päämääränä on tehokkaasti löytää lisäselvityksiä tai jatkohoitoa vaativat sairaudet ja ohjata asiat nopeasti eteenpäin sekä havaita ajoissa kuntoutustarpeet.

3 Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma TYÖPAIKKASELVITYKSET (Vnp 950 / 94, 3 4 ) Vuoden 2010 alussa tehdään työpaikkakäynnit Kajaanin, Ristijärven ja Sotkamon toimitiloissa yhdistyksen työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työfysioterapeutin työpaikkaselvitys tehdään tarvittaessa perusselvityksen jälkeen. Työpaikkaselvityksiä tehdään työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveysvaarojen selvittämiseksi. Työpaikkaselvitys tehdään työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa sekä uusia toimintoja käynnistettäessä. Työpaikkaselvitykset tehdään joko työnantajan, työsuojeluvaltuutettujen tai työterveyshuollon ammattihenkilön aloitteesta. TERVEYSTARKASTUKSET (Vnp 950 / 94, 3, TTHL 3 ) Vuodelle 2010 suunniteltuja määräaikaistarkastuksia vakituiselle henkilöstölle on 11 kpl. Tarkastettavat kutsutaan tarkastukseen työterveyshuollosta. Valmentautujat tulevat tarkastukseen työnantajan aloitteesta. Valmentautujille tarkastus tehdään vain työterveyshoitajan toimesta, joka ohjaa tarvittavat jatkot julkiselle puolelle. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään uusille työntekijöille työsuhteen alussa. Työhöntulotarkastus tehdään myös vanhoille työntekijöille työtehtävien olennaisesti muuttuessa. Tarkastuksen tavoitteena on arvioida työntekijän suoriutumista työssä huomioiden työn asettamat terveydelliset erityisvaatimukset. Alkutarkastukseen lähettäminen on työnantajan vastuulla. Sisältö: Työterveyshoitajan tarkastus: - työn ja työolojen selvitys (haastattelu, altisteet, tarvittaessa työkykyindeksi-, työstressikyselylomake) - haastattelu terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä - tutkimukset: verenpaine, näöntutkimus, kuulotutkimus tarvittaessa, painoindeksi. - Yksilökohtaisesti harkitaan sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoituksen pohjalta tarvittavat laboratoriokokeet. - perusrokotukset ja työn vuoksi tarvittavat rokotukset. - terveysneuvonta ja ohjaus. Työhöntulotarkastukseen kuuluu työterveyslääkärin tekemä terveystarkastus. Terveydenseurantatarkastus Terveydenseurantatarkastukset tehdään 5 vuoden välein ja altisteisessa työssä 3 vuoden välein.

4 Vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta Vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoisen henkilöstöön kuuluvan työntekijän työssä selviytymisen seuranta kuuluu työterveyshuollon toimintaan. 4 Vajaakuntoisen terveystarkastus voidaan tehdä esimerkiksi vaikean sairauden tai toistuvien poissaolojen jälkeen. Vajaakuntoisen tarkastus voidaan tehdä myös pitkän sairausloman jälkeen ennen työhön paluuta. Tarkastuksen sisältö suunnitellaan tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto ohjaa vajaakuntoisen tarvittaessa lisäselvityksiin tai kuntoutukseen. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. (STM 1348/94) Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteena on henkilöstön työkyvyn tukeminen ja sitä uhkaavien haittatekijöiden huomaaminen riittävän ajoissa. Toiminta on ennaltaehkäisevää, yksilöä, työtä tai työyhteisöä kehittävää. Toiminnan lähtökohtana on työpaikan, työntekijän ja työyhteisön tarpeet. Henkilöstön työkykyä seurataan kaikkien työterveyshuoltokontaktien (sairaskäynnit, terveystarkastukset, muut käynnit) yhteydessä, sairauspoissaolojen ja työkykyindeksin avulla. Kansaneläkelaitoksen kustantamille kuntoutusjaksoille (yksilöllinen-, ASLAK- ja TYK-kuntoutus) ja kuntoremonttikursseille ohjataan niitä, joiden työkykyä on uhkaamassa erityinen työkyvyn aleneminen. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Työpaikkakäyntien, terveystarkastusten ja muiden tapaamisten yhteydessä annetaan tietoja työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvista terveyden vaaroista. TAPATURMIEN TORJUNTA JA ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Tapaturmavaaraan ja suojainten käyttöön kiinnitetään huomiota henkilökohtaisten työterveyshuoltokontaktien yhteydessä ja erityisesti työpaikkaselvitysten yhteydessä. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee työtapojen ja työvälineiden muutos- tai korjausehdotuksia. Työnantaja vastaa ensiapukoulutuksen järjestämisestä. Kaikki henkilöstöön kuuluvat ovat velvollisia osallistumaan ensiapukoulutukseen vähintään joka toinen vuosi.

5 5 Toimintasuunnitelman hyväksyminen Työnantajan allekirjoitus Pvm Markku Niskanen toiminnanjohtaja Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Pvm Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja