Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit

Transkriptio

1 Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava

2 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän muutoksia kuin koskaan 1860-luvun teollistumisen murroksen jälkeen työhyvinvoinnin tukemisen perinteiset (esim. työsuojelu/työturvallisuus, työterveyshuolto, työssä olevien kuntoutus, tyky) asiantuntijavetoiset työmenetelmät eivät toimi tässä muuttuvassa ympäristössä riittävän hyvin työorganisaatio/yrityskohtaisesti on kehitettävä toimintamalleja, jotka pohjautuvat verkostoihin sekä yrityksen sisällä että yrityksen ulkopuolella haaste kaikille toimijoille

3 Huono työn hallinta lisää sairaspoissaoloja Kunta-alalla ikääntyminen oli vain osaselitys sairauspoissaolojen lisääntymiselle. Psykososiaalisen työympäristön kielteiset muutokset olivat tärkein syy sairauspoissaolojen lisääntymiselle. Huono työn hallinta oli merkittävä terveyttä heikentävä psykososiaalinen tekijä. Sairastumisriski oli kasvanut niillä työntekijöillä, jotka olivat työskennelleet psykososiaalisella riskialueella pitkään sekä niillä, joilla psykososiaalinen työympäristö jatkuvasti oli muuttunut selvästi kielteisempään suuntaan. Vahtera, Kivimäki, Elovainio et al,mm. Kunta 10-tutkimus,

4 Reilu johtaminen tukee työhyvinvointia Isoja terveysvaikutuksia seuraavilla tekijöillä: vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin, työn hallinta oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen kasautuva työstressi ja työympäristön psykososiaaliset tekijät: muutos kielteiseen suuntaan pitkäaikaisesti lisää sairastumisriskiä huomattavasti kehittämishankkeilla voidaan vaikuttaa mm. johtamisen oikeudenmukaisuuden muuttumiseen ja työyhteisön psykososiaalisiin tekijöihin Psykososiaalisen työympäristön terveysvaikutukset: mm. Kunta-10 tutkimuksen ( )yhteenveto:

5 Johtaminen(leadership) ja työhyvinvoinnin kehittäminen Johdolta ja esimiehiltä odotetaan: ihmisten kohteleminen johdonmukaisesti ja kuuleminen heitä koskevissa asioissa mahdollisimman oikean tiedon varassa toimiminen oikeudenmukaiseksi koettujen sääntöjen mukainen päätöksenteko epäonnistumisten myöntäminen ja korjaaminen ihmisten kunnioittava ja ystävällinen kohtelu erityisen tärkeää tämä on silloin, kun yritetään viedä läpi suuria muutoksia työpaikalla

6 Työssä jaksamisen tukemisen koetellut hyvät käytännöt työyhteisövaikuttavuus oli paras, kun työssä jaksamisen kehittäminen oli osa normaalia kehittämistoimintaa, pitkäkestoista ja jäntevää innovatiivisuus oli paras, kun organisaation tuottavuuden kasvuun kytkettiin yksilöllisen työnhallinnan ja ammatillisen kasvun näkökulma kokemusten ja tuotosten käytäntöön soveltaminen onnistui parhaiten, kun työssä jaksamisen kehittäminen oli integroitu työyhteisön terveyden, kunnon ja hyvinvoinnin lisäämiseen tuotosten vakiinnuttaminen onnistui parhaiten, kun idea yrityksen sisältä, vahva johdon tuki, toteutus ei-projektimainen Notkola toim. 2002: Työhyvinvointi ei ole sattumaa

7 Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla työyhteisön johtajuus ja kulttuuri tukevat työssä jaksamista/työhyvinvointia työhyvinvoinnin kehittäminen on osa normaalia, pitkäjänteistä kehittämistoimintaa toiminnan tavoitteiden tulisi liittyä keskeisesti työn sisällöllisiin ja ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin työhyvinvointi-suunnitelmassa sekä kehittäviä (muutoksiin valmiuksia antavia) että reagoivia (korjaavia) toimintamalleja toiminnan tuloksellisuutta tulisi seurata ja arvioida

8 Työssä jatkamisen tukeminen sairauslomakäytännön avulla 1. Poissaoloseuranta ja varhainen reagointi ja tuki Työpaikan sairaslomakäytäntö= selvät sävelet siitä, mihin reagoidaan, miten/kuka reagoi, miten/kuka tukee.. 2. Aktivoiva sairasloma Ollaan sairaslomalla... Mitä oman hyvinvoinnin eteen voi tehdä! 3. Työhön paluun tukeminen Joustava yksilöllinen Ollaan.. sairaslomalla.. työura

9 Reagointimallien tavoitteita Puututaan strukturoidusti ja ajoissa sairauspoissaoloihin Edistetään työssä jaksamista ja jatkamista Parannetaan esimiesten kykyjä ja valmiuksia havaita työntekijöiden ongelmia Parannetaan organisaation työhyvinvointiprosesseja Kehitetään työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä Työterveyshuollon ja organisaation kanssa rakennetaan kuntoutuskumppanuus pitkän aikavälin toimintaa Työeläkelaitosten mukana oleminen vahvistaa kumppanuutta

10 Esimerkkejä konkreettisista malleista

11 JATS Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt n hanke tehtiin työtä kuudessa pienemmässä työyhteisössä ja Keravan kaupungissa lisäksi kehitettiin mm. seuraavia tuotteita: Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen Sairauspoissaolojen raportointiohje Työkykyasiat puheeksi video Malli kuntoutuspalveluohjauksesta

12 T Y Ö P A IK A L L A T y ö s s ä j a k s a m i s e n o n g e lm a t, r u n s a a t s a i r a u s p o i s s a o l o t t a i m u u o i r e i l u T Y Ö T E R V E Y S H U O L L O S S A T y ö k y k y o n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö p a i k a ll a ( e s im. s u o r iu t u m in e n t y ö s s ä, ja k s a m in e n, s a ir a u s p o is s a o lo t, m u u o ir e ilu ) / - e s im ie s * ) - t y ö n te k ijä its e - t y ö y h t e is ö O n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö t e r v e y s - h u o llo s s a ( m a h d o llis e s t i t y ö h ö n liitt y v ä o ir e ilu, s a ir a s te lu tm v.) / - tth / tt l - t y ö n te k ijä its e P u h e e k s io t t a m in e n : k e s k u s te lu tila n te e s ta, m m. t y ö h ö n liit t y v ie n te k ijö id e n k a r to it u s / e s im ie s + t y ö n te k ijä * * ) m a h d o llin e n te r v e y s o n g e lm a T ila n te e n ja o n g e lm ie n s y id e n s e lv itte ly t y ö t e r v e y s h u o llo s s a T y ö h ö n liitt y v ie n o n g e lm ie n r a t k a is u je n s u u n n it t e lu, s o p im in e n ja t o t e u t u s t y ö p a i k a lla : t y ö n s is ä ltö ja v a a tim u k s e t, k o u lu tu s, t y ö a ja t, t y ö y m p ä r is tö ja - v ä lin e e t, t y ö y h te is ö n to im in ta, e s im ie s to im in ta e tc. / - e s im ie s + t y ö n te k ijä - t y ö y h t e is ö : in f o r m o in ti, t u k i, o s a llis tu m in e n - a s ia n t u n t ija - a p u ( tth, h h, ts ) ta r p e e n m u k a a n J a t k o k e s k u s t e lu ( t ), v e r k o s t o t a p a a m in e n / e s im ie s + t y ö n t e k ijä + ta r v it ta e s s a : - t y ö te r v e y s h u o lto - t y ö s u o je lu - lu o tta m u s m ie s - h e n k.h a ll. - t y ö to v e r i T y ö h ö n ta i t y ö - y h te is ö ö n liitt y v ä t a s ia t K u n t o u tu s t y ö p a ik a lla ( ty ö k o k e ilu, T U U K K A - k u n to u tu s, y m.) T e r v e y s - o n g e lm ie n ja tk o - tu tk im u k s e t & h o ito H o it o & k u n - to u tu s m u u a lla S e u r a n t a & a r v io in t i & t u k i t y ö p a ik a lla : s e u r a n ta k e s k u s te lu t, s u o r iu tu m in e n t y ö s s ä, p o is s a o lo t, k e h it y s k e s k u s te lu t y m. / - e s im ie s + ty ö n te k ijä - t y ö y h t e is ö - a s ia n t u n t ija - a p u ta r p e e n m u k a a n T a r v itta e s s a v e r k o s to - ta p a a m in e n /- s e t S e u r a n ta & t u k i / t y ö t e r v e y s h u o lto : te r v e y s ta r k a s tu k s e t, T K I y m. T y ö s s ä ja t k a m in e n ja ja k s a m in e n * ) E s im ie s r e a g o i, k u n s a ir a u s p o is s a o lo ja k e r ty y y li 2 0 p v ta i 5 k r t v u o d e s s a ta i s a ir a u s p o is s a o lo t lis ä ä n ty n e e t, s u o r itu s ta s o h e ik e n ty n y t, p a ljo n m y ö h ä s t e ly jä ta i y lip itk iä ty ö p ä iv iä, t a v a llis u u d e s ta p o ik k e a v a ta i m u u ttu n u t k ä y tö s ta i ty ö y h te is ö n ta i a s ia k k a id e n p a la u t e. Y li 6 0 p v s a ir a u s p o is s a o lo - ja k s o n jä lk e e n ty ö n t e k ijä n p a la t e s s a tö ih in h ä n e t o h ja t a a n o t ta m a a n y h te y ttä ty ö t e r v e y s h u o lto o n ty ö h ö n p a lu u n s u u n n itte le m is e k s i. * * ) K e s k u s te lu n a p u v ä lin e e n ä ty ö k y v y n tu e n ta r p e e n k a r to it u s lis ta.

13 Työntekijä ilmoittaa Esimies kirjoittaa lapun toimistoon Palkanlaskija pitää kirjanpitoa ½ vuoden välein esimiehelle tilastot Työterveyshuollolle tilastot Työterveyshuolto työntekijän kutsuu Esimiehen pitää keskustella työntekijän kanssa TTH:lle keskustelumuistio TTH kutsuu

14 Mallin haasteina Esimiehen kyky havainnoida ongelmia ja erityisesti ottaa ne puheeksi Kommunikaation toiminta Luottaako työntekijät esimieheen, tai päinvastoin Mallin taustalla pitää olla organisaation luomat selvät säännöt Mallin integroiminen kaikkiin työyksiköihin + mallin integroiminen osaksi työhyvinvointia myös laajemmin Työterveyshuollon ja työorganisaatioiden toimiva kumppanuus Kommunikaation toiminta Innovatiivisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

15 Mallin prosessi (Jalava 2008) Perusongelma: Yksilön työssä jaksaminen ja jatkaminen Organisaation perusedellytykset: Päätöksentekoa valmisteleva interaktio Päätöksenteosta irrallinen interaktio 1. Organisaation ohjelmat, strategiat ja suunnitelmat. 2. Henkilökunnan ominaisuudet ja koostumus. 3. Organisaation rakenne. (4. Luottamus) 1. Ei jatkotoimenpiteitä Kommunikaati o Organisaatio Päätöksentekosidonnainen interaktio Esimies Kommunikaatio Työntekijä Päätös 2. Toimenpiteet työpaikan sisällä Työterveyshuolto (ja sen asiantuntijaverkostot) 3. Työntekijän hakeutuminen tai ohjaus työterveyshuoltoon ja mahdollinen kuntoutus

16 Haluatko tutustua tarkemmin? Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. STM, julkaisuja 2007:7 Julkaisut Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaa. Juvonen-Posti&Jalava. STM, selvityksiä 2008:34. Tavoitteena työssä jaksamisen tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta. Jalava. Kuntoutus 1/2008.

17 Teidän kokemuksenne? Millaisia kokemuksia teillä on työtovereidenne (nykyisten tai entisten) työssä jaksamisen ja jatkamisen ongelmista? Millaisia kokemuksia teillä on esimiesten kyvyistä havainnoida ja tarttua työntekijöiden työssä jaksamisen ja jatkamisen ongelmiin ja millaisia sairauspoissaolokäytäntöjä teidän työpaikoillanne on ollut?

18 Työtovereiden työssä jaksaminen Työssä jaksamisen ongelmat ovat jokapäiväisiä Ei uskalleta jäädä sairauslomalle, vaan tullaan puolikuntoisena töihin Kaikki vetoavat lamaan; tämän takia ei satsata työhyvinvointiin Ongelmiin puututaan vasta sitten kun työnantajan imago kärsii Tules-vaivoja suhteellisen paljon Hyvinvoinnista ei työpaikoilla puhuta avoimesti, vaikeat asiat ovat tabuja. Huonon ilmapiirin takia sairauslomia Työntekijöiden parannusehdotukset kaikuvat kuuroille korville Osa henkilökunnasta on väsyneitä ja työmotivaatio puuttuu Työstä pyritään olemaan niin paljon pois kuin mahdollista Koulutushalukkuus on vähentynyt Työpaikkakiusaaminen tuhoaa työmotivaatiota Toisista puhutaan pahaa selän takana Yksityiselämän ongelmat heijastuvat negatiivisesti työhön.

19 Miten ongelmiin puututaan työnkierto, työnohjaus, esimies-alais keskustelut, yhteiset palaverit ja työhyvinvointikyselyt työtehtävien uudelleenjärjestelyt sairauslomista pitää ilmoittaa aina ja niitä seurataan aktiivisesti ongelmia käydään läpi kehityskeskusteluissa

20 Esimiesten kyvykkyys Korkea moraali ja esimiehen oma esimerkki usein auttavat parantamaan koko yksikön työhyvinvointia Esimiehet eivät kohtele alaisiaan tasa-arvoisesti Esimies ei ota vastuuta työhyvinvoinnista Esimiehet kyllä havainnoivat ongelmia, mutta heiltä puuttuu kyvykkyys käsitellä niitä Esimiehillä ei kykyä tai taitoa nähdä työssä jaksamisen ongelmia Pitääkö esimiehen tehdäkään hoitotyötä? Tämähän on enemmän terveydenhuollon tehtävä

21 Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista pvm. Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista auttaa työntekijää ja esim iestä tekem ään tilannearviota työkykyyn vaikuttavista asioita. T yöntekijän ja esim iehen on hyvä tutustua listaan ennen yhteistä keskustelua. Tällöin keskustelua on helpom pi suunnata asioihin, jotka vaativat m uutoksia tai tukea. (viite: H irvonen et al. : Varhainen tuki- toim intam alli työkyvyn heiketessä. Tyke, H elsingin kaupungin Työterveyskeskus 2004) 1. Työolot T yövälineet ja työm enetelm ät T yöaikajärjestelyt T yöolojen terveellisyys ja turvallisuus T yön kuorm ittavuus Kuorm ituksen jakautum inen työyhteisössä Kunnossa Kehitettävää 2. Am m atillinen osaam inen T yön tavoitteet ja perustehtävät O saam inen nyt O saam inen tulevaisuudessa T yössä oppim inen Kunnossa Kehitettävää 3. Työ yhteisön toim ivuus Vaikutusm ahdollisuudet om aan työhön Palautteen saam inen Esim iehen tuki T yötovereiden tuki Ilm apiiri Kunnossa Kehitettävää 4. O m at voim avarat F yysiset voim avarat H enkiset voim avarat Voim avarojen riittävyys tulevaisuudessa T erveys suhteessa työhön Eläm äntilanne Kunnossa Kehitettävää 5. Yhteenveto: - Jäsentäkää työkykyongelm a, m ikä on yhteinen näkem ys ongelm asta? - K uvatkaa toivottu työkyky: M itä kyllin hyvä työkyk y työntekijän m ielestä tarkoittaa? M itä työntekijän pitäisi pystyä esim iehen m ielestä tekem ään, jotta hän selviytyisi nykyisestä tehtävästä? Kuvatkaa m ahdollisim m an konkreettisesti! M uutokset, jotka tukevat työkyvyn paranem ista: m itä työntekijä on valm is tekem ään/m itä esim ies on valm is tekem ään? - Sovitut toim enpiteet, aikataulu ja vastuuhenkilö sekä seuranta: kirjatkaa! Allekirjoituksellani annan luvan oheisten tietojen lähettäm iseksi työterveyshuoltoon. en anna lupaa oheisten tietojen lähettäm iseksi työterveyshuoltoon.

22 6. N e u v o t t e l u m u i s t i o t y ö k y v y n t u e n t a r p e e s t a 1. O s a l l i s t u j a t T y ö n t e k i j ä : E s i m i e s : N e u v o t t e l u s s a m u k a n a : P ä i v ä m ä ä r ä : 2. J ä s e n t ä k ä ä t y ö k y k y o n g e l m a, m i k ä o n y h t e i n e n n ä k e m y s t ä m ä n h e t k i s e s - t ä o n g e l m a s t a? J o s y h t e is tä n ä k e m y s t ä e i e n s im m ä is e llä k e r r a lla s y n n y, n iin s illo in o n s y y t ä k ir ja ta n ä k y v iin e r ila is e t k ä s i- t y k s e t ja jo s p ä ä s tä ä n y k s im ie lis y y t e e n s iitä, m is tä o lla a n e r i m ie ltä, n iin s e k in k a n n a tt a a k ir ja ta y lö s. 3. K u v a t k a a t o i v o t t u t y ö k y k y M itä k y llin h y v ä t y ö k y k y n y k y is e s s ä t e h t ä v ä s s ä t y ö n te k ijä n m ie le s t ä ta r k o itta a? M it ä t y ö n t e k ijä n p itä is i p y s t y ä e s im ie h e n m ie le s tä te k e m ä ä n, jo tta h ä n s e lv i y t y is i n y k y is e s t ä te h tä v ä s tä? K u v a tk a a m o le m m a t m a h d o llis im m a n k o n k r e e ttis e s ti! K u v a tk a a m y ö s ta r v itt a v a t m u u to k s e t, jo tk a tu k e v a t t y ö k y v y n p a r a n e m is - ta : m itä t y ö n te k ijä o n v a lm is te k e m ä ä n /m itä e s im ie s o n v a lm is te k e m ä ä n? 4. S o v i t u t t o i m e n p i t e e t, a i k a t a u l u j a v a s t u u h e n k i l ö ( t ) : 5. S e u r a n t a : k ir ja tk a a s e u r a n ta p a y lö s! T o im ik a a s o p im u k s e n m u k a a n ja s e u r a tk a a s o p im u k s e n to - te u tu m is ta ja a r v io ik a a y h d e s s ä t y ö n te k ijä n t y ö s s ä s e lv iy t y m is tä. T a v o itt e e n a o n s iis to iv o ttu t y ö k y k y is y y s ( k u v a ttu y llä ). K ir ja tk a a a in a k in y lö s m illo in v iim e is tä ä n y h d e s s ä p a la a tt e a s ia a n. 6. A l l e k i r j o i t u k s e t A lle k ir jo itu k s e lla n i a n n a n lu v a n o h e is te n t ie t o je n lä h e tt ä m is e k s i t y ö te r v e y s h u o lto o n. e n a n n a lu p a a o h e is te n tie to je n lä h e ttä m is e k s i t y ö t e r v e y s h u o lt o o n. _ T y ö n t e k i j ä E s i m i e s