kh*r? f ov Itu OHJE t fi est?iminen p eruskoulussa j a lukio s sa. *.{ OHJEET OPETUKSEN TANTBSTAUISBSTA MUULLA KUIN OPPILAAN AtpNVruELELLA

Transkriptio

1 I r:., a *, t *.{ OPETUSHALLITUS UTBILD N INGSSTYRELS EN rs..t999.(tr-'u*6\-\bp ir'* OHJE t f v Itu 'l){r."':f,- i-"i {'. I ' :r.,i r, Peruspetuksen ja lukikulutuksen j ii{ estiijille OHJEET OPETUKSEN TANTBSTAUISBSTA MUULLA KUIN OPPILAAN AtpNVruELELLA Muulla kuin ppilaan iiidinkielell2i jfiestetty petus n viime vusrna yleistynyt peruskuluissa ja lukiissa. Opetushallitus liihettiiii heisena virastn trjeet tiillaisen petuksen j?irjest?imisestii. Varsinaisia vieraskielisiii kuluja hjeet kskevat sveltuvin sin. Ohjeiden ulkpulelle rajautuvat Intematinal Baccalaureate -lukit sekii maahanmuuttaj apetus. Opetushallitus n mycis liihettiinyt kunnille julkaisun Vieraskielisen petuksen j fi est?iminen p eruskulussa j a luki s sa. Opetushallitus kiinnitt?iii kulutuksen jfiestiijien humita siihen, ettii kaikissa vieraan kielen tai tisen ktimaisen kielen taikka muulla kuin ppilaan liidinkielelli annettavan p etuksen j iirj estelyissii n nudatettava valtineuvstn p[iittiimiii peruskulun ja lukin tuntijakja, ellei kulutuksen ja{estaja le saanut kkeiluluvan perusteella ikeutta piketa niistii. Piiiijhtaja kh*r? 'Jukka Sarjala Ylijhtaja LIITTEET TIEDOKSI Ohjeet petuksen jlirjestiimisestl muulla kuin ppilaan iiidinkielellii 2 Valtineuvstn pb[tds peruskulun tuntij asta I 8 4 Valtineuvstn piiiitcis lukin tuntij asta I 8 5 Liiiininhallitukset Hakaniemenkatu 2 PL HELSINKI Puhelin (09) Hagnasgatan 2 PB HELSINGFORS Telefn (09)

2 OPETUSHALLITUS UTBI LDN I NGSSTYRELSEN LIITE OHJEET OPETUKSEN JIiRJESTAMISESTA MUULLA KUIN OPPILAAN zirurnxrnr,nlla Tteutust av at j a I aaj uus Pienimutista petusta vidaan jiirjestiiii esimerkiksi ttamalla kiiytt66n muulla kuin ppilaan ciidinkielella lqadittua ppimateriaalia tai kutsumalla knuluun syntypertiisid kielenpuhujia apupettajilcsi. Tilllainen tycitapa spii erityisesti lukin. Jkin teemakknaisuus tai kurssi vidaan petta muulla kuin ppilaan didinkielelld. TAfti vidaan sveltaa niin peruskulun eri vaiheissa kuin lukissakin. Pienimutista rutsinkielistii petusta sumenkielisissii kuluissa tai sumenkielistii p etusta rutsinkielisissii kuluissa vidaan j iirj estddt s u m e n - tai rutsinkielisten kuluj en yhteistydnd. Muulla kuin ppilaan liidinkielellii vidaan pettaa laajemmin, js resurssit vidaan turvata. Vidaan esimerkiksi sveltaa kielilqtlpyri. Vieraskieliset ppilaat sekii ulkmailla kulunkliyntinsii alittaneet sumentai rutsinkieliset ppilaat tulee hjata ensisijaisesti sumen- tai rutsinkielisiin kuluihin. Tarpeen mukaan j fi estetdiin peruskulussa valmistavan vaiheen petusta ja lukissa tukipetusta. Runsaalla sumen tai rutsin petuksella vahvistettu englanninkielinen petus vi kuitenkin lla siirtymiivaihe niille, jtka vat aikaisemmin kliyneet englarurinkielist[ kulua ulkmailla. Js ppilas asuu Sumessa tilapiiisesti tai hiinen iiidinkielensii n englanti, hiinet vidaan hj ata englanninkieli seen p etuks een. Pysyviisti Sumes sa asuville vieraskielisille n kuitenkin j fi estettiivli riittava mahdllisuus ppia sumea"/rutsia sekli kehittiiii man iiidinkielen taitjaan. Opetusta vidaan jiirjestiiii my6s kaksikielisissii lukissa, jissa ppilaat n kttu kahden eri iiidinkielen puhujista, ei kuitenkaan mlempien ktimaisten kielten vaan esimerkiksi sumen tai rutsin ja siurmen, sumen tai rutsin ja ven?ij?in, sumen tai rutsin ja virn puhujista. Jitakin aiheita tai aihekknaisuuksia vidaan tiillciin pettaa muulla kuin sumen tai rutsin kielellii (saame/veniij ivvir). Tuntijak Val t i ne uv s t n p ddt s p e rus kulun j a I uki n t unt ij a s t a : Valtineuvstn tekemii p?i?itris peruskulun ja lukin tuntijaista n kaikkia kuluja sitva miiiiriiys, ellei siita le mycinnetty lupaa piketa. Hakaniemenkatu 2 PL HELSINKI Puhelin (09) HagnAsgatan 2 PB 80 OO5I HELSINGFORS Telefn (09)774775

3 Tavitteet P e ru s k ul un j a I uki n v al t akunnal I i s e t p e tu s s uunni t e I m an p e r u s t e e t : Kaikissa ppiaineissa nudatetaan valtakunnallisissa petussuunnitelman perusteissa m:tiiriteltyjd tavitteita myris sillin, kun petus n jiirjestetty muulla kuin ppilaan iiidinkielell[. Kulut vivat lisiiksi maaritella heistavitteita Oppiaineet ja sisiilldt Js kulussa petetaan jtakin ainetta muulla kuin ppilaan iiidinkielelli, tulee tiistii piiiittiiii petus suunnitelmas s a. Opetettavia aineita tai aihealueita valittaessa tulee ttaa humin, miten laajaa petus muulla kuin ppilaan iiidinkielellii n ja kuinka pitkii aika ppilaalla n llut kaytettavissiiiin kyseisen kielen maksumi seen. Opetettaviksi aineiksi tai aihealueiksi ei yleensii tulisi valita aineita ja sisiiltjii, jtka vat selviisti kansallisia, kuten Sumen maantiet ja Sumen histria. Eri ppiaineisiin kuuluu vaihteleva miiiirii kasifteita, jita ei kvin paljn kuule yleisess?i kielenkafcissti. Jissakin ppiaineissa t?imii piine krstuu tisia vimakkaammin. Tiillaisia vat esimerkiksi matematiikka ja lunnntieteet. Js tiillaisia aineita petetaan muulla kuin ppilaan lidinkielell2i, n hulehdittava siita, ettii ppilaat ymmiirtiiviit ja sisiiistiiv[t kaikkien aineiden kiisitteet mycis iiidinkielelliiiin. Oppilaan arviinti Eri ppiaineiden tavitteiden saavuttamista arviidaan samin perustein kuin lidinkielisessii petuksessa. Muulla kuin iidinkielelllitin piskelevien ppilaiden kielitaita arviidaan p e t e tt av an ki e I e n pp imririr dn t av i t t e i de n muka an. Lisrilrsi arviinnissa tetaan humin, mitci.8.i999 vimaan tulevissa pp i I aanarv i i nni n p e r u s t e i s s a I m ri rir rit ririn. Opettajan kelpisuus Js petuskieli n muu kuin kulun petuskieli tai js kysymys n peruspetuslain 0 $:n 4 mmentissa tarkitetussa kulussa jiirjestettiiviisti petuksesta, vi petusta antaamyds henkil<i, jka hallitsee petuksessa kiiytettiiviin kielen. Opetushallituksen maarda tarvittaessa, miten kielen hallinta sitetaan. (As etus petustimen henkilstn kelpisuusvaatimuksista

4 r 986/998, 9 $ 2 mm.) (Opetushallitus antaa edellii tarkitetun miiiiriiyksen mycihemmin.) Qpettajalla tulee lla lukanpettalantai aineenpettajan pltevys. Lisiiksi n erittain sutavaa, ettli pettajalla n kulutusta pettamisesta muulla kuin ppilaan iiidinkielella. 7 Erifyisjarjestelyjen tawe l\{uulla kuin iiidinkielell[ piskelu saattaa jissakin tapauksissa tuttaa vaikeuksia ppilaalle. Kulun tulee kuitenkin harkita perin phjin, millin petusta muulla kuin ppilaan iiidinkielellii kannattaa jatkaa kielellisistl ppimisvaikeuksista hulimatta. Jnkin tait- tai taideaineen piskelu muulla kuin iiidinkielellli vi lla innstava kkemus sellaisellekin ppilaalle, jlle kielet muutin tuttavat vaikeuksia. Mahdllinen karsinta iiiii niiin llen kulun piiiitettiiviiksi. Erityispettajia saatetaan tarvita enemmiin kuin iiidinkielisess[ petuksessa. Myds petuksessa kiiytettiiviillii kielellii jfiestetyn erityispetuksen tarpeeseen n hyvii varautua. Aidinkielen petusta tarvitaan jissakin tapauksissa selv?isti valtineuvstn tuntijakp[?itdksessii varattua viihimmliistuntimiiliriiii enemmein. T?imii kskee erityisesti sumalaisten paluumuuttajappilaiden ja ulkmaalaisten ppilaiden petusta. 8 Ilmitusvelvllisuus Peruspetuslaki,4I $, Lukilaki, $: KulutvatvelvllisiapyydettiiessiitimittamaanOpetushallitukselletietja muulla kuin ppilaan [idinkielell[ kulussa j iirj estetystii p etuksesta. 9 Kulutuksen arviinti Peruspetuslaki,2l $, Lukilaki, I6 $: ffiuulla kuin ppilaan iiidinkielellli jlirjestetty?i petusta suunnitellessaan kulun tulee ttaa humin laissa asetettu itsearviintivelvite. Varsinaisia vieraskielisi2i kuluja hjeet kskevat sveltuvin sin. Ohjeiden ulkpulelle raj autuvat Internatinal Baccalaureate -lukit j a maahanmuuttaj apetus.

5 't LIITE 2 Vlrlp peruskulun nrntijasta /g4 Valtineuvsfs sn ttniltn penrsministerion esiselystll peruskululain 0 $:n I mmentin njall4 sellaisena kuin se n piivlnil elkuuta 992 annenrssa taissa (ZOZI92), pnnmnyt: I $. Peruskulun ala-asteella annettivan petuksen nrntijak n seuraava: Oppiaiae nior*ieti Ala-asteella alkava kieli (A-kieli) Vapaaehtinen kieli Matematiikka Bilgi4 rnarntiet, ymparist6ppi ja kansalaisait Uslcnt/el5milnkatsmustiet Histria Taide-ja aitaineet Mnsiikki Kuraamatait Kesity Liikunta Vehimmeisviikktunnit 4-2 l5- u- L Viinmakielen petusjerjestetei iidinkielenja muihin kieliin varatuilla nurneilla. Js peruskululain (628/99E) l7 $:n 2 mmentissa tarkitettuun erityispetukseen tetulle tai siirretylle ppilaalle petetaan vain vierasta kieltil tai tista ktimaista kielt4 kielenpenrkseen kiytettivt tuntim#id n rdhintliln nelje (0. 2. l99s/l 98). 2 $. Penrskulun ylf,asteella annettavan petuksen tuntijak n seuraava: Oppiaine tai aineryhmi Aidnl<ieti Kielet Ala-asteelta alkava kieli (A-kieli) Yllasteelta alkava kieli (B-kieli) Matematiikka Bilgia, maantiet Fysiikka, kemia Uslcntdeft lrnilnkatsmustiet Histria yhteiskuntappi Musiikki Kuvaamatait Ktitalus Kesity6, tekninen ry6 ja teksriility Liikunta Oppilaanhjaus Yhteiset ppiaineet vilhintltin Vdinnaiset ppiaineet enintidn Yhteisten aineiden vlhimmiisviikktunnit

6 ,."t a t t Viittmakielen petus jiirjesteuiiin iiidinkieleen ja muihin kieliin varatuilla hmneilla.. Js penrspetuslain 7 $:n 2 mmentissa tarkitettuun erityispetukseen tetulle tai siinetylle ppilaalle petetaan vain vierasta kieltii tai tista ktimaista kieltil, lielenpetukseen kaytetteva tuntimiiiire n vilhintiiiin neljl ( / 98). LiikunAan varatuila tunneilla petetaan my0s terveyskasvatusta. Ala-asteelta alkavan vapaaehtisen vieraan kielen petus jfiesteuian yllasteella valinnaisena aineena ja kielen ppimilri vastaa ala-asteelta alkavan kielen ppimiiril. MikAfi ah-asteelta alkava vapaaehtinen aine n tinen ktimainen kieli, sen petus vi jatkua yllasteella jk da-asteelta tai yllasteelta alkavaa ppimasrfn vastaavan ppimiiardn mukaan. Ala-asteelta alkavan kielen petr*seen n varattava tunteja siten, etti se vastaa edell{ tarkitettuja ppimiiriii. Mllin ala-asteelta alkavan vapaaehtisen kielen petus jfiesteta:in valinnaisena aineena, vi I mmentissa tarkitethvalinnaisten ppiaineiden peuamiseen kiiytettitvii tuntimliirl lla enintiiiin 26 tuntia. (7.7.r994t6r) :. Valinnaisena aineenavidaan pettaa I mmentissa siiadettyjii ppiaineiden syventiiviii tai sveltavia ppimflirifl, useasta ppiaineesta mudstettuja kknaisuuksia, vieraita kielil sek6 tiettekniikkaan liitryviii aineita. Valinnaisten ppiaineiden nimet miiritell$fln petussuurnitelmassa. Kulussa, jssa n saamelaisten ktiseutualueella asuvia ppilaita tulee valinnaisena aineena lla saamen kieli. Kulussa, jssa saamenkielisille, rmanikielisille ja vieraskielisille ppilaille petetaan iiidinkielenii ppilaan maa iiidinkieltii, tulee valinnaisena aineena lla rutsin kieli tai sumen kieli. ( / 98) 2 a $. ( / 98) Penrspetuslain l7 $:n 2 mmentissa tarkitetussa erityispetuksessa kielenpetus vidaan jlrjestee l ja 2 $:stfl piketen siten, etti yhteisenl aineena petetaan vain jk tista ktimaista kieltii tai vierasta kieltn. Tiill0in kielenpetutsen sijasta petetaan muita petussuunnitelmaan kuuluvia aineita. Penrspetuslain 25 $:n 2 mmentissa tarkitettujen ppilaiden petus vidaan jfiesti:i I ja 2 $:stii piketen siterq etti yhteisenii aineena ei peteta tista ktimaista kieltii ei vierasta kieltii. Niiiden sijasta petetaan muita petussuunnitelmaan kuuluvia aineita. Oppiaineita vidaan yhdishe ppiainekknaisuuksiksi sen mukaan kuin petussuunnitelmassa mtiiriitiiin. Vaikeimmin kehitysvammaisten ppilaiden petus jarjestetii:ln I ja 2 $:ste piketen ppiainejan sijasta timinta-alueiuain sen mukaan kuin petussuunnitelmassa mf,llritiln. $. Oppituntien lis?iksi ppilaanhjauksessa ppilaille annetaan muuta hjausta. a $. ( /98) Js saamenkieliselle, rmanikieliselle tai vieraskieliselle ppilaalle petetaan peruspefinlun2 $:n mukaan iiidinkielenii ppilaan maa iiidinkielti, vivat ppilaan iidinkielen ja muiden kielten seki 2 $:n I mmentissa tarkitettujen yhteisten ppiaineiden viikktuntien vilhimmiiismiiiirlt lla l ja 2 $:ss6 saiidettyjfl pienemmitt. Samalla vi valinnaisten aineiden viikktuntien enimmlism6ir[ lla 2 $:n I mmentissa sef,detty?i zuurempi. Tdssi mmentissa tarkitetulle ppilaalle peteuun tisena ktimaisena kielenii sumen kieltn tai rutsin kieltl. Js vieraskieliselle ppilaalle petetaan sumen kieltii erityisen naahanmuuttqiille tarkitetun ppimiiiiriin mukaa4 saadaan lidinkielen ja tisen ktimaisen kielen tunnit jakaa mainittr$en aineiden petukseen pen*sen jfi estfjiin pillt&tmeile tavalla. 4 $. Teme peetds tulee vimaan I plivdnil lkakuuta 99. Temfln piiiitdksen mukaan laadittu petussuunnitelma vidaan ttaa keytt66n lukuvuden alusta lukien. Tem5n plit6ksen vimaan tullessavimassa lleenvaltinnewstn peruskulun tuntijakpii{t6ksen mukaan laadittua petussunnitelmaa vidaan nudattaa kunnes kunta ttaa k6yt$uin t imen pdiitdksen mukaan laaditun petussuunnitelman. Opetushallitus tteaa, ettii vuden 999 alusta vimaan tulleessa peruspetuslaissa (628/998) eriiille ppiaineille n anneffu uudet nimet: lidinkieli ja kirjallisuus, kisity<i ja kuvataide.

7 I. t\^ a"i LIITE VNp lukin tuntai.sta :t,8i: Vanineuvst n tiniln petusminisileriiin esittelpti lukilain 20 $:n I mmentin nlalla, sellaisena kuin se n paivana elkuuta 992 annetussa laissa (70&92). paananyt S...Lukin pinnt iaetaan klmeen can: pakllbiin, syvedeviin ja sveltaviin kursseihin. SpenEvat kurssit vat paaasiassa pakllisiin kursseihin vam6m&ti liittyvii idrkurssga, iita kulun tulee tarita ppilaalle valittavaksi. Sveltavat kurssit vat eheyttavia kursseia, itka sbeftavat aineksia eri ppiaineista, menetelmlkursseia, muita kulukhtabia kursseja tai muissa ppilaitksissa piskeltavia kursseja. Sveltavien kurssien sisillyttdmbesti petussuunnitelmaan paataa bkin yilapfteja Sveltavat kurssit vat ppilaalle valinnaisia. 2 $. Lukissa annettavan petuksen tungak n seuraava: Oppiaine tai ain+ ry&mi Aiaintieti Kielet perwkulun ala-reteella alkava ldeli (A-kieli) peruskulun yliasteelta alkava kieli (B-ldeli mutx kielet Matematiikka lyhyt ppimti piitke ppimaera Ymp6rist6 ja lunnf tieteet Bilgia Maanliet Fysiikka Kemia Katsmusaineet Usknt/elilminkatsmu*let Filelia Psyklgia Histria, yhteiskuntappi Taideaineet Musiikki Kuvaamatait Liikunta, terveystiet Oppilaanhjaus Paklliset kurssit Syventdvit kurssit v{hintsin Sveltavat kurssit Yhteensil vilhintilin Oppilaalle pkllbet kurssit Swentavina pintina tarjtavien kussien vahimmaismaare s 7- & $ $. $ 2 a $. (0.2.99S/ 99) Js saamenkiedlle, rmanikieliselte tai vieraskieliselle ppilaalle petetaan lukilain (629/ 998) 8 g:n mukaan iidinkielent piskelijan maa lidinkieltl, vivat ppilaan iidinkielen ja muiden kielten pakllisten kurssien yhteismddriit sekd ppilaalla pakllisten kurssien kknaismafi lta 2 g:ssi tarkitettua pienemmat. Tissi mmentissa tarkitetutle piskelijalle Petetaan tisena ktimabena kieleni sumen kielti tai rubin kieltt. Valinnaisaineena tulee lla rutsin kielt{ tai sumen kielt6. Js vieraskiellselle piskeliialle petetaan s{lmen kieltl erityisen maahanmuuttajille tarkitefun ppimiiriln mukaan, saanaan Sidinkielen ja tben kytimaisen kielen tunnt jakaa mainittujen aineiden petukseen kulutulsen jidestajan pdtttilm{lli tavalla. S. ( U99) Opiskeliialla, jka n alittanut luki-pintnsa lsvuttataytettydin, pakllisten kurssien meara n 2 S:sta pikelen 94 kurssia.(l 99/98) 4 $. Tiimit p66tis tulee vimaan plivini lkakuuta 99. Taman piit6ksen mukaan laadittu petussuunnitelma vidaan ttaa kiiytt66n lukuvuden $)4-95 alusta lukien. Timin p{it6ksen vimaan tullessa vimassa lleen valtineuvstn lukin tuntiiakpeatdksen mukaan laaditua petussuunnitelmaa vidaan nudattaa, kunnes lukin yleipilap ttaa kiyttddn timin piiit6ksen mukaan laaditun petussuunnitelman. Opetushallitus tteaa, efta vuden 999 alusta vimaan tulleissa lukilaissa ja lukiasetuksessa eriiille ppiaineille n annettu uudet nimet iiidinkieli ja kirjallisuus, pint-hjaus, liikunta ja terveystiet sekii kuvataide.