Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina /2018

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina /2018 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistä harkinnanvaraisella Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeella (LAKU-hanke) vuosina (jatkojaksot voivat kestää enintään vuoteen 2018 asti). Hankkeen pilottivaihe on päättynyt ja hankkeen varsinainen hankevaihe toteutetaan vuosina Varsinaisessa hankevaiheessa toteutetaan yhtä kuntoutusmallia joko avo- tai osittain laitosmuotoisena, asiakkaan valinnan mukaisesti. Hankeen palveluntuottajina ovat Medifamilia Oy:n Oulun ja Tampereen toimipisteet sekä Osuuskunta Toivon toimipisteet Helsingissä ja Kotkassa. Lasten perhekuntoutuksen kehittämishanke toteutetaan joustavana kuntoutusmallina, jossa kuntoutus rakentuu erilaisista osista. Kuntoutusmalli mahdollistaa yksilöllisen, kuntoutujan tarpeisiin vastaavan ja joustavan kuntoutusprosessin, jossa on mukana lapsen tai nuoren lisäksi koko hänen perheensä ja keskeiset arjessa mukana olevat verkostot. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Kuntoutuksen toteutus, sisältö sekä kuntoutujien valintakriteerit ja kursseille hakeminen sekä eri tahojen tehtävät on kuvattu kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa. Hankkeen tavoitteet LAKU-hankkeessa kuntoutujan yksilökohtaisina tavoitteina on mm.: tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä arjen sujumista kodissa, päiväkodissa, koulussa ja kavereiden kanssa sekä turvata ja parantaa kuntoutujan toiminta- ja/tai opiskelukykyä. Jokaisen lapsen henkilökohtaiset tavoitteet määritellään yhdessä perheen, palveluntuottajan ja lähettävän tahon edustajien kanssa selkeästi ja konkreettisesti kuntoutusprosessin alkaessa. Tavoitteita tarkennetaan kuntoutuksen edetessä. Kuntoutus on tarkoitettu koko perheen tueksi. Hankkeessa arvioidaan Kelan vakiintuneeseen kuntoutustoimintaan soveltuvia kohderyhmiä ja kuntoutusmalleja lasten mielenterveyskuntoutuksen kentässä. Palveluntuottajat - Medifamilia Oy, Oulu - Medifamilia Oy, Tampere - Osuuskunta Toivo, Helsinki - Osuuskunta Toivo, Kotka

2 Kohderyhmä LAKU-hankkeen varsinaisen hankevaiheen kohderyhmänä ovat 5 12-vuotiaat lapset, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi lapsella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä tai alle kouluikäisillä lapsilla (5 6-vuotiaat) voi myös olla diagnosoitu samanaikaisia käytös- ja tunne-elämän häiriöitä (aktiivisuuden ja/tai tarkkaavaisuuden ongelmat eivät ole poissulkukriteereitä) on todettu pitkäkestoisen, monimuotoisen kuntoutuksellisen tuen ja ohjauksen tarve eli lapsella on hoitavan tahon lääkärin yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa laatima arvio ja suositus perhekuntoutuksen tarpeesta on todettu, että lapsen häiriöt vaikuttavat lapsen toimintaan lapsiryhmässä arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotiympäristössä perhe sitoutuu kuntoutukseen. Hankkeeseen ei voida ottaa kohderyhmiin kuuluvia lapsia, joilla on sairauden akuuttivaiheen hoito kesken joiden vanhemmilla on akuutti päihdeongelma joilla on lastensuojelulliseen sijoitukseen liittyvä akuuttivaihe käynnissä. Lasten perhekuntoutuksessa perhe/lasten huoltajat ovat mukana kuntoutusprosessissa. Kuntoutukseen voivat osallistua kuntoutujan lisäksi esimerkiksi vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat tai muut lasta hoitavat aikuiset. Lapsen perhe määritellään yhdessä lapsen ja perheen kanssa kuntoutuksen alussa. Kuntoutuksen rakenne ja toteutus LAKU-hankkeen kuntoutus toteutetaan yksilöllisenä kuntoutusprosessina, joka suunnitellaan kuntoutujan ja hänen perheensä tarpeen mukaan erilaisista osista. Käyntikertaosa toteutetaan kaikille kuntoutukseen osallistuville lapsille ja heidän perheilleen ja kuntoutusviikonloput ja vanhempien ryhmät tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Varsinaisen kuntoutusprosessin kesto on noin vuosi, minkä jälkeen toteutetaan yksi seurantakäynti. Tarpeen mukaan käyntikertoja voi saada toisenkin vuoden, jolloin seurantakäynti toteutetaan vasta toisen vuoden jälkeen. Aloitusvaihe LAKU-hankkeen varsinaisen hankevaiheen kuntoutus alkaa aloituskäynneillä sen jälkeen kun kuntoutuspäätös on tehty. Myös palveluntuottajalle lähetetään tiedoksi kopio kuntoutuspäätöksestä ja kuntoutujaa koskevan B-lausunto. Aloituskäynnit pyritään toteuttamaan mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena, jonka kesto on noin 2 3 kuukautta. Aloituskäynnit sisältävät 2 yhteispalaveria 2 perheen käyntikertaa, joista yksi on kotikäynti 1 lapsen käyntikerta ilman vanhempia. Aloitusvaiheen aikana tehdään kirjallinen kuntoutuksen aikainen suunnitelma yhdessä kuntoutuspalveluntuottajan, perheen ja lähettävän tahon kanssa. Suunnitelmassa sovitaan, mitkä kuntoutuksen osat tullaan toteuttamaan kuntoutusprosessin aikana. 2

3 Aloitusvaiheen jälkeen toteutetaan muut kuntoutusprosessiin kuuluvat toimenpiteet. Käyntikerrat LAKU-kuntoutukseen kuuluu enintään 30 varsinaista käyntikertaa. Varsinaiset käyntikerrat sisältävät kuntoutujan ja perheen tarpeen mukaan 8 12 lapsen käyntikertaa ja perheen käyntikertaa (kuitenkin yhteensä enintään 24 kertaa) sekä 5 yhteispalaveria ja yhden seurantakäynnin. Käyntikertaosa voidaan toteuttaa tarpeen mukaan toisen kerran, jolloin käyntikertoja toteutetaan enintään 15 kertaa vuoden aikana (yksilökäyntejä 5-7 ja perhekäyntejä 8-10). Vanhempien ryhmäkäynnit Vanhempienryhmään osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikkien kuntoutujan vanhemmat/huoltajat. Vanhempienryhmä sisältää enintään 10 käyntikertaa vuodessa. Käyntikerrat voidaan jakaa vanhempien kesken vapaavalintaisesti tai mikäli kyseessä on yhden vanhemman perhe, voi yksi vanhempi tarvittaessa käyttää enintään kymmenen kertaa kuntoutusvuoden aikana. Palveluntuottajan vastuulla on seurata, etteivät kuntoutujakohtaiset vanhempien käyntikerrat ylity. Kuntoutujat eivät osallistu vanhempien ryhmiin. Kuntoutusviikonloput LAKU-hankkeen varsinaiseen hankevaiheeseen kuuluu lapsen ja perheen tarpeen mukaan 2 kuntoutusviikonloppua vuodessa. Kuntoutusviikonloput myönnetään kuntoutujalle kuntoutuspäätöksessä laitosmuotoisina, mutta perhe saa päättää osallistuuko viikonloppuihin avo- vai laitosmuotoisesti. Eli yöpyykö perhe kuntoutuslaitoksessa vai kotona. Perheen tulee päättää asiasta aloituskäyntien aikana ja ilmoittaa palveluntuottajalle. Kuntoutusviikonlopun pituus on kaksi päivää ja ne toteutetaan viikonloppuisin (lauantai ja sunnuntai). Kuntoutuja perheineen voi tarvittaessa, esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi, saapua kuntoutuslaitokseen jo perjantaina. Jos kuntoutuja perheineen saapuu kuntoutuspaikkaan jo alkamispäivää edeltävänä päivänä ja yöpyy laitoksessa, ei tätä päivää katsota kuntoutuspäiväksi. Kuntoutuspäivien sisältö on monimuotoista kuntoutusta ja jaksojen sisältö määräytyy perheiden tarpeiden mukaan. Kuntoutusviikonloput sisältävät erilaisia ryhmätapaamisia, kuten perheryhmiä, kuntoutujaryhmiä, sisarusten ryhmiä ja vanhempien ryhmiä sekä erilaisia toiminnallisia harjoitteita ja perheelle tärkeää yhdessäoloa. Kuntoutus kohdistuu tällöin kaikkiin mukana oleviin perheenjäseniin. Kuntoutusprosessin moduulien tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteenä olevan hankesuunnitelman sivuilta Hakeminen ja valinta Ennen kuntoutushakemuksen toimittamista Kelan toimistoon, tulee hoitavan tahon tai asiakkaan/perheen olla yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön kuntoutujapaikkatilanteen varmistamiseksi. Mikäli palveluntuottajan perhekuntoutushankkeessa on vapaita paikkoja, voidaan kuntoutushakemus toimittaa Kelan toimistoon. Palveluntuottaja hoitaa mahdollista jonotilannetta ja ilmoittaa hoitavalle taholle, kun hankkeessa vapautuu paikkoja. 3

4 LAKU-hankkeen kuntoutus ei sisällä tutkimusvaiheita, mistä johtuen kuntoutuksen oikeaaikaisuuden ja vaikuttavuuden kannalta on välttämätöntä, että lapsen tutkimukset ja perheen alustava tilannekartoitus on tehty ennen kuntoutusprosessin alkua. Lapsen ja perheen tilanteen voi selvittää ja lääkärin lähetteen eli B-lausunnon kuntoutuksen tarpeesta kirjoittaa: ensisijaisesti erikoissairaanhoidon lastenpsykiatri, lastenneurologi tai muu erikoislääkäri (esim. perheneuvolan lääkäri), joka on yhdessä muun työryhmän kanssa perehtynyt kuntoutujan ja hänen perheensä tilanteeseen tai perusterveydenhuollon lääkäri, jos lapsen ja perheen tilanteen selvittely on tehty riittävän laajasti. Lääkäri on tavannut lapsen ja perheen vähintään 3 kertaa ja kartoittanut käyntien aikana lapsen ja perheen kokonaistilanteen. Lisäksi lapsen ja perheen on tavannut ja heidän tilanteensa arvioinut kahden muun ammattiryhmän edustajat (esim. koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, psykologi, terveydenhoitaja). Lääkärin B-lausunnon liitteenä on muiden alojen ammattilaisten yhteistyössä laatima lausunto. Oleellista on laaja ja moniammatillinen lapsen ja perheen tilanteen selvittäminen ja arvio perhekuntoutuksen tarpeesta. Monimuotoinen perhekuntoutus tulee kytkeä osaksi lapsen kuntoutussuunnitelmaa. Vastuu hoidon järjestämisestä Kelan kuntoutuksen ajan on aina julkisella terveydenhuollolla. Kuntoutukseen haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102, johon liitetään lääkärin B-lausunto kuntoutuksen tarpeesta ja tarvittaessa moniammatillisen työryhmän lausunto. Perheellä on mahdollisuus tarvittaessa täyttää kuntoutuslomake yhdessä Kelan toimihenkilön tai lähettävän tahon työntekijän kanssa. Kuntoutushakemukseen merkitään alustavasti kuntoutukseen osallistuvien läheisten tiedot. Lääkärin kirjoittamassa B-lausunnossa tulee olla: Diagnoositiedot sairauden aiheuttamat ongelmat, kesto ja ilmeneminen arjessa, toimintakyvyssä hoito- ja kuntoutustoimenpiteet terveydenhuollossa toteutuminen tuloksellisuus jatkosuunnitelma kuntoutuksen tarpeellisuuden perustelut kuntoutukselle lähettävän tahon asettamat tavoitteet sitoutumisen mahdollisuudet seuranta/ yhteys hoitotahoon kuntoutuksen aikana Lausunnon laatijan OSOITE, jotta päätös voidaan lähettää tiedoksi myös lähettävälle taholle. Kelan keskitetty toimisto tekee lopullisen päätöksen kuntoutuksesta ja lähettää päätöksen kuntoutujan perheelle sekä kopion siitä kuntoutuspalveluntuottajalle ja lähettävälle taholle. Päätöksen liitteenä lähetetään kopiot kuntoutushakemuksesta, B-lääkärinlausunnosta ja muista tarvittavista liitteistä. Palveluntuottaja ja Kelan vakuutuspiirien toimistot antavat tarvittaessa terveydenhuollolle, sosiaalitoimelle tai muille tahoille tietoa kohderyhmästä, valintaperusteista sekä Kelan edellyttämästä kuntoutushakemuksesta ja sen liitteistä. Kuntoutusraha 4

5 Kuntoutusrahalain mukaan kuntoutusrahaa voidaan maksaa vuotiaalle kuntoutukseen osallistuvalle kuntoutujalle ja omaiselle tai läheiselle, joka on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka on työelämässä oleville yksi päivä, kun kyseessä on kehittämishanke. Tässä hankkeessa kuntoutusrahaa voidaan maksaa edellytysten täyttyessä vain kuntoutujan omaisille. Kuntoutusrahaa haetaan erikseen Kelasta. Matkakustannukset Kuntoutujalle ja hänen perheelleen maksetaan kuntoutukseen liittyvät omavastuuosuuden ylittävät matkakustannukset Kelan normaalimenettelyn mukaisesti tehdyn kuntoutuspäätöksen perusteella. Matkakustannuksia haetaan erikseen Kelasta. Yöpymisraha Jos kuntoutuja saapuu kuntoutuslaitokseen esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi jo edellisenä iltana ja hänelle aiheutuu yöpymisestä erillisiä kustannuksia, maksetaan hänelle aiheutuneiden kustannusten perusteella yöpymisraha (sairausvakuutuslaki 4 luku 9 ). Yöpymisrahaa haetaan matkakustannusten yhteydessä erikseen Kelasta. Arviointitutkimus Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Tutkimuksen suunnittelu on vielä kesken, joten tämä kohta täydentyy, kun tutkimussuunnitelma valmistuu. Yhteystiedot Palveluntuottajien yhdyshenkilöt Osuuskunta Toivo, Helsinki Sara Vataja, puh , sara.vataja@oktoivo.fi Katja Einola, puh , katja.einola@oktoivo.fi. Osuuskunta Toivo, Kotka Arja Pöysä, puh , arja.poysa@gmail.com Medifamilia Oy, Oulu Johanna Yliräisänen, johanna.yliraisanen@medifamilia.fi Anne Kunelius, puh , anne.kunelius@medifamilia.fi Tiina Tirkkonen, puh , tiina.tirkkonen@medifamilia.fi Medifamilia Oy, Tampere Maisa Muntila, maisa.muntila@kolumbus.fi Anne Kunelius, puh , anne.kunelius@medifamilia.fi Tiina Tirkkonen, puh , tiina.tirkkonen@medifamilia.fi Kelan vakuutuspiirien yhdyshenkilöt Kelan Kymenlaakson vakuutuspiiri Pirjo Honkala, puh , pirjo.honkala@kela.fi Pia Mikkola, puh , pia.mikkola@kela.fi Tuija Häkkinen, puh , tuija.hakkinen@kela.fi 5

6 Kelan Tampereen vakuutuspiiri Vakuutussihteeri Antti Suoniemi, puh , Kelan Oulun vakuutuspiiri Vakuutussihteeri Pirjo Palukka, puh , Hankkeen koordinointi Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä - Suunnittelija Jaana Halin p , etunimi.sukunimi@kela.fi - Asiantuntijalääkäri Paula Melart, etunimi.sukunimi@kela.fi - Kehittämispäällikkö Seija Sukula, p , etunimi.sukunimi@kela.fi - Kehittämisen kustannuksiin liittyvät kysymykset: Toimistosihteeri Paula Lehto, p , etunimi.sukunimi@kela.fi 6