KOULUTUSSUUNNITELMA JA SITÄ KOSKEVA YHTEISTOIMINTAVELVOITE

Transkriptio

1 KOULUTUSSUUNNITELMA JA SITÄ KOSKEVA YHTEISTOIMINTAVELVOITE (POIMINTOJA KT:N KOULUTUSMATERIAALISTA) Utajärven kunta Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus

2 Sisällysluettelo Koulutussuunnitelma... 2 KuntaYTL 4 poimintoja... 2 Koulutussuunnitelman sisällön ohje... 2 Koulutussuunnitelman toimialueittain vuonna Sivistyspalvelut... 3 Hallintopalvelut... 4 Hyvinvointipalvelut... 4 Tekniset palvelut... 4 Elinvoimapalvelut... 4 Osatyökykyisten työllistämisen periaatteita... 5 Joustavat työaikajärjestelyt... 5 Korvaava työ... 5 Sairausloma ei estä korvaavaa työtä... 5 Laissa asiaa ei säädellä... 6 Korvaava työ... 6 Korvaava työ vanha asia... 7 Mitä korvaava työ edellyttää?... 8 Kaikkien osapuolten mukanaolo... 8 Tulevaisuuden näkymiä... 8 Koulutussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta

3 Koulutussuunnitelma (KuntaYTL 4 ) Kunnat ovat jatkossa velvollisia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Suunnitelmat voidaan tehdä erillisinä tai koota yhdeksi asiakirjaksi Tehtävä, vaikka ei haettaisi koulutuskorvausta tai lisävähennystä Yleisesti: suunnitelmien yksityiskohtaisuutta ei säädetä o esim. kunnan koko vaikuttaa siihen, miten tiedot on tarkoituksenmukaista esittää Tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu KuntaYTL 4 poimintoja (käytävä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin) Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma. Em. arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin ryhmiteltynä Tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta sekä osatyökykyisten työllistämisen periaatteet ja joustavat työaikajärjestelyt Koulutussuunnitelman sisällön ohje Arvio toimialueen henkilöstön ammatillisesta osaamisesta Esim. toimialue-, henkilöstöryhmä- tai yksikkötasolla koulutustaustat ja niiden riittävyys sekä miten osaamista on ylläpidetty Esimerkki (yleistä): Opettajien osaaminen ja osaamisen kehitystarpeet kartoitetaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Esimerkki: Opettajilla on akateeminen koulutustausta ja opettajat ylläpitävät osaamistaan mm. vuosittaisten veso-koulutuspäivien avulla. Projektit, oppiainekohtainen ryhmätyöskentely, koulun tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu sekä erityistehtävät (esim. kerhotyö) ylläpitävät opettajien osaamista. Arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä Esimerkki: Yhteiskunnassa tapahtuva laajamittainen tiedon ja teknologian lisääntyminen haastaa koulut ja opettajat edistämään tulevaisuuden taitoja. Tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan osaamista, jota oppilaat tarvitsevat siirtyessään työelämään ja yhteiskunnan jäseniksi. Näitä ovat muun muassa työelämän vaatimat projekti- ja tiimityöskentelytaidot, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot sekä oppimaan oppiminen. 2

4 Em. arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma o Esimerkki (kohta: tieto- ja viestintätekniikka=tvt): TVT-taitojen kartoittamiseksi laaditaan keväällä 2014 yhteistyössä opettajien kanssa itsearviointikysely TVT-taitojen osaamisesta. Kyselyn avulla arvioidaan opettajien osaamisen sijoittumista OPE.FI osaamistasoille ja kartoitetaan täydennyskoulutustarpeet. Opettajien TVT-taitojen kehittämistavoitteena on, että tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa opettajan työtä, ja että opettajat pystyvät ohjaamaan oppilaita ja opetusharjoittelijoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että opettajista X % aloittaa vähintään OPE.FI määrittelytason II mukaiset tieto- ja viestintätekniikan opinnot, ja X % opettajista aloittaa OPE.FI määrittelytason III mukaiset opinnot, vuoden 2014 aikana. Koulutussuunnitelman toimialueittain vuonna 2017 Koulutuskorvauksia haetaan seuraavan vuoden alussa koulutussuunnitelman mukaisesti. Tarkemmat koulutussuunnitelmat tehdään kehityskeskusteluiden yhteydessä. Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Esimerkki: Kyseiseen kohtaan sovelletaan Utajärven kunnan varhaisen tuen mallia soveltuvin osin (YT-elin ja kh ). Edellä mainittujen työntekijäryhmien tarpeita voidaan tarkastella erikseen kehityskeskusteluiden yhteydessä tai erikseen järjestettävissä neuvotteluissa tarpeen mukaisesti, joissa on mukana ao. henkilön/henkilöiden lisäksi työnantajan ja tekijän edustaja/edustajia. Edellä mainittujen toimenpiteiden perusteella laaditaan tarvittaessa erilliset jatkosuunnitelmat. Sivistyspalvelut Koulu o Rehtorit hyväksyvät koulutuksiin ilmoittautuvat opettajat. Hyväksynnän jälkeen, jokainen opettaja vastaa itse koulutukseen ilmoittautumisesta ja koulutuksen suorittamisesta. o o ICT taitojen kehittäminen. Koulun TVT-työryhmä vastaa tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannasta ja arvioinnista. Arviointi on luonteeltaan jatkuvaa. TVT-työryhmä esittää tulokset kaikille koulun opettajille. Uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyvät koulutukset ovat keskiössä. Päiväkoti o Varhaiskasvatuksen perusteet, suunnitelma o Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät o Tietoturvakoulutus 3

5 Kirjastopalvelut o EA-koulutukset o Kirjastoalan ajankohtaiset koulutusasiat Kulttuuripalvelut o Kulttuurialan ajankohtaiset koulutusasiat o Vapaaseen sivistystyöhön liittyvät ajankohtaiset koulutusasiat Hallintopalvelut Hallintotiimin osalta ajantasaisen lainsäädäntöön liittyvä koulutus Tietoturvakoulutus Virtuaalisen asiakaspalvelun tietotekninen osaaminen Opetushallituksen hyväksymät koulutukset Ensiapukoulutukset Kuntamarkkinat Työsuojelukoulutukset Hyvinvointipalvelut Ajantasainen lainsäädäntö Ensiapukurssit Työturvallisuuskoulutukset Titania- ym. Ohjelmien koulutukset Hyvinvoinnin edistämisen, työllisyyden, nuoriso- ja erityisnuorisotyön ja maahanmuuttotyön ajankohtainen koulutus Tekniset palvelut Ensiapu 1 Tulityökorttikoulutus Tieturva 1 Titania-koulutus Paloilmaisinlaitteisto-koulutus Työturvallisuus Vesihygienia koulutus Työturva-koulutus Elinvoimapalvelut 4

6 Osatyökykyisten työllistämisen periaatteita Osatyökykyinen saattaa tarvita koulutusta nykyisen ammattitaidon vahvistamiseksi, uusien työtehtävien oppimiseksi tai kokonaan uusiin työtehtäviin siirtymisen vuoksi. Osatyökykyisten koulutustarjontaan kuuluvat: ammatillinen peruskoulutus tai tutkintoon johtava koulutus, työvoimakoulutus, työhönvalmentajapalvelu, ammatillinen kuntoutus, koulutuskokeilu, oppisopimuskoulutus, muu työpaikkakoulutus ja työkokeilu. Kunta tukee käytettävissä olevien henkilöstöresurssiensa puitteissa em. koulutustarjontaan liittyvien palvelujen hyödyntämistä ko. henkilöiden osalta. Joustavat työaikajärjestelyt Utajärven kunnassa sovelletaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten työaikaa koskevia määräyksiä. Vuosilomasuunnitelmissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon henkilöstön toiveet ja vahvistetaan ne ottamalla huomioon toiminnan suunnittelu, muut työyksiköt, sijaisten käyttö ja mahdolliset työyksiköiden määräaikaiset sulkemisajat. Kunta edistää joustavia työaikajärjestelyjä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja henkilöstön kanssa yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Korvaava työ (hyväksytty khall ) Vaikka henkilö ei jonakin hetkenä selviytyisi kaikista työvelvoitteestaan, hän saattaa pystyä tekemään useampia tai ainakin joitakin työtehtäviään. Monestikaan hän ei ole kykenemätön kaikkiin omiin työtehtäviinsä puhumattakaan kaikkeen työnantajalla tarjolla olevaan tarkoituksenmukaiseen työhön. Sairausloma ei estä korvaavaa työtä Työkyvyn heikentymisen ei tarvitse aina johtaa sairauslomaan eli työstä poissaoloon. Sairausloma ei estä työnantajaa teettämästä työntekijällä väliaikaisesti muuta, korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut ehdot. Se ei saa myöskään haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sairaudestaan. Korvaavan työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kykenee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että estyttyään sairauden tai tapaturman vuoksi tekemästä vakiintunutta tai työsopimuksen mukaista työtään ( tavallisia töitään ) henkilö kykenee terveyttään vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta työtä työnantajalleen. Korvaavassa työssä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse järjestää täysin uudenlaista työtä, vaan osa järjestelyistä voi tarkoittaa esimerkiksi entisen työn tekemistä uusissa olosuhteissa. Jokainen asianmukaisesti järjestetty korvaavan työn päivä vähentää sairauspoissaolopäiviä. Mikä tahansa tarkoituksenmukainen työsuoritus työpaikalla on työnantajalle kannattavampaa kuin maksaa palkkaa kotona olemisesta. Korvaavaan työhön on luettu myös koulutuksen saaminen. 5

7 Korvaavan työn ensisijainen tavoite ei ole pysyväisluonteinen työtehtävän vaihto. Ensisijaisesti kyse on väliaikaisesta työn aiheuttaman rasituksen vähentämisestä niin, että vajaakuntoinen saa kuntoutua entiseen työhönsä tekemällä vaihtoehtoista korvaavaa työtä. Laissa asiaa ei säädellä Työsopimuslainsäädännössä ei ole korvaavaa työtä koskevaa säännöstä. Työsopimustasolla osapuolet ovat sidottuja tekemäänsä sopimukseen. Työntekijän velvollisuus on tehdä vain kyseisen sopimuksen mukaista työtä, jollei muusta sovita. Korvaavan työn käsite ja sitä koskevia menettelyjä on kirjattu ainakin kahteen voimassaolevaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n välisen työehtosopimuksen ( ) 20 :n mukaan. Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. Tarkempaa ohjeistusta korvaavan työn teettämisestä löytyy liittojen kotisivuilta; ja Kyseisen työehtosopimuksen mukaan korvaavan työn yhteydessä on keskeistä työn tarkoituksenmukaisuus sekä se, että se mahdollisuuksien mukaan vastaa työntekijän normaaleja työtehtäviä. Koska korvaavan työn ei tarvitse olla työntekijän normaalien työtehtävien mukaisia, on kyseisessä työehtosopimuksessa kiinnitetty erityistä huomiota korvaavasta työstä päättämisen menettelytapoihin. Oikeutus säännellä asiaa työehtosopimuksella perustuu siihen, että tes-määräyksellä ei oikeuteta työnantajaa yksipuolisesti pysyvästi muuttamaan työntekijän työntekovelvoitetta. Lähtökohta työehtosopimussääntelyssä on se, että työehtosopimus ei oikeuta työnantajaa muuttamaan työsopimuksessa selkeästi sovittua työntekovelvoitetta. Korvaavan työn yhdeksi piirteeksi on erityisesti palkansaajapuolen näkemyksissä mainittu sen vapaaehtoisuus ja perustuminen työntekijän ja työnantajan yhteiseen näkemykseen. Työnantaja ei voi tämän käsityksen mukaan edellyttää työntekijältä korvaavan työn tekemistä vastoin työntekijän tai työterveyshuollon kantaa. Toisaalta on myös lähdetty siitä, kuten em. työehtosopimuksessa, että korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Tämän sopimuksen mukaan ennen korvaavan työn aloittamista tulee työntekijälle varata mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. Työnantajapuolen käsityksissä on vuorostaan lähdetty siitä, että työnantajalla on tällaisissa tilanteissa periaatteellinen oikeus edellyttää työntekijältä korvaavan työn tekemistä. 6

8 Asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi korvaavan työn käyttöönottamisessa tulee edetä varovaisesti ja huolellisesti. Erityinen ongelma on lisäksi se, että työsopimuksia ei välttämättä sovita työtehtävien osalta yksityiskohtaisesti. Korvaava työ vanha asia Korvaava työ ei ole uusi asia, vaan sitä on toteutettu jo vuosia työpaikkakohtaisesti sopien. Lainsäädäntö, työehtosopimukset tai työsopimus eivät ole estäneet sen käyttöä, kunhan korvaavaa työtä on tarjottu työsopimuksen puitteissa. Mikäli korvaava työ menee työsopimuksen alan ulkopuolelle, sen tekeminen edellyttää sekä työnantajan että työntekijän suostumusta. Oleellisimmat toiveet ja odotukset liittyvät korvaavassa työssä siihen, mitä työpaikalla voidaan saavuttaa vajaakuntoisen työntekijän aikaisessa vaiheessa aloitetulla työkyvyn arvioinnilla ja työtehtävien sopeuttamisella. Hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen voidaan olettaa parantavan työpaikan yhteistyötä ja -henkeä. Toisaalta työkyvyn heikentymään johtava prosessi on mahdollista tunnistaa aikaisessa vaiheessa, jolloin kuntouttavat toimenpiteet voidaan myös aloittaa aikaisemmin. Lisäksi kuntouttavat toimet on mahdollista hyvässä yhteistyössä suunnata nykyistä enemmän työpaikalla toteutettaviksi. Onnistunut korvaavan työn prosessi voi paljastaa työstä uusia ja aikaisempaa parempia toimintatapoja sekä työntekijästä kykyjä ja taitoja, joiden hyödyntäminen on kaikille eduksi. Korvaava työ voi näin ollen johtaa ammatilliseen kuntoutumiseen ilman varsinaista ammatillisen kuntoutuksen prosessia. Korvaava työ tuo ammatilliselle kuntoutukselle tyypillisen aktiivisen työn muokkaamisen vaiheeseen, jossa työntekijän työ- ja toimintakyky eivät välttämättä vielä ole oleellisesti alentuneet. Tällöin hyvän lopputuloksen saavuttaminen on helpompaa, kuin mikäli ongelmaan puututaan työkyvyn jo olennaisesti heikennyttyä. Työntekijä hyötyy korvaavasta työstä monin tavoin. Ensinnäkin hän saa tilaisuuden aktiivisesti kehittää omaa työtään yhdessä työnantajan kanssa. Toisaalta korvaavasta työstä saa palkkaa, mikä on työkyvyttömyydestä saatavaa sosiaalietuutta parempi. Myös sairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika ja työsuhteen päättämisedellytysten täyttyminen siirtyvät myöhemmäksi. Työsuhteen jatkuminen pitää lisäksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen voimassa, joten korvaavan työn aikaiset työtapaturmat ovat korvausten piirissä. 7

9 Mitä korvaava työ edellyttää? Korvaavan työn käyttöönotto pitää voimassa olevien määräysten mukaan sopia etukäteen työnantajan ja työntekijöiden välisin neuvotteluin. Asia voi olla työpaikalla siinä määrin merkittävä, että korvaavan työn käyttöönottamisesta tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut. Korvaavan työn osoittaa työntekijän esimies tai vastaava työnantajan edustaja työntekijää ja työterveyshuoltoa kuullen. Korvaavan työn osoittaminen edellyttää riittävää tiedon kulkua työnantajan, lähiesimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon välillä käytännön järjestelyiden sujumiseksi ja hidastavien seikkojen karsimiseksi. Korvaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutustumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Sairauden ja sen heikentämän työkyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen. Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninaisempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Oleellinen seikka on lähiesimiehen ja työntekijän aktiivinen ote, motivaatio ja osaaminen korvaavaan työhön. Työntekijän aktiivinen osallistuminen korvaavan työn määrittämiseen johtaa useasti kaikkien osapuolten edut huomioivaan lopputulokseen. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työhön ennalta. Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä terveydentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaavaan työhön soveltaen samoja kriteereitä, mitä yleisesti käytetään työkykyarviossa mm. uuden työsuhteen alkaessa. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea riittävän hyvin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Kaikkien osapuolten mukanaolo Korvaava työ voi lähteä liikkeelle työnantajan, työntekijän tai työterveyslääkärin aloitteesta. Jokainen tapa käynnistää prosessi edellyttää työsopimuksen toisen osapuolen suostumusta ja mukana oloa. Kukin niistä voi myös johtaa väärinkäsityksiin tai -käytöksiin. Työnantajasta lähtevä prosessi voidaan tulkita sairaiden henkilöiden työssä pitämiseksi tai tilastoitavien tapaturmapäivien vähentämiseksi. Työntekijälähtöinen toimintatapa voidaan ymmärtää tavaksi etsiä parempia tai helpompia töitä. Työterveyslääkärin näkökulmasta ongelmana voi olla se, että potilaat näkevät lääkärin painostavan heidät pysymään töissä. Korvaavan työn suunnittelu ja toteutus alkavat optimaalisessa tilanteessa ennen kuin sairausloman tarvetta on syntynyt. Erityisesti työterveyshuollon tulee aktiivisesti puuttua työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen heti, kun on ilmeistä, että työntekijän tilanne tulee jossakin vaiheessa johtamaan työkykyongelmiin. Useimmiten korvaavaa työtä kuitenkin suunnitellaan ja toteutetaan vasta sairauspoissaolon vaihtoehtona joko ennen sairauslomalle siirtymistä tai sairauspoissaolon loppupuolella helpottamaan ja nopeuttamaan työhön paluuta. Tulevaisuuden näkymiä Korvaavan työn prosessi tulee mieltää osaksi kuntoutusta ja samalla se on työntekijän tulevan työkyvyn laaja-alaista arviointia hänen työhönsä suhteutettuna. Vastaavaa arviointia tehdään Kelan 8

10 osasairauspäivärahassa, jonka käyttö todennäköisesti myös yleistyy, kun 60 edeltävän täyden sairauslomapäivän ehto poistuu vuoden 2010 alussa. Normaali toimintamalli työelämässä on se, että on olemassa työpaikka ja -tehtävä ominaisuuksineen, johon työnantaja etsii sopivaa tekijää. Tämä malli toimii niiden työntekijöiden suhteen, joiden työkykyä sairaus ei heikennä. Terve ja työkykyinen työntekijä vain hakeutuu mieleiseensä työhön. Korvaava työ taas noudattaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia siltä osin, että työn ja tekijän välinen suhde on käänteinen. Ensin on olemassa työntekijä toimintavajeineen ja hänelle pyritään löytämään tai jopa muodostamaan sopiva työ. Kun työntekijöiden ikääntyminen on laajasti hyväksytty tosiasia, työn sovittaminen työntekijän ominaisuuksiin ja tarpeisiin korvaavan työn tavoin tulee olemaan yleistyvä toimintamalli. Toisaalta mitä laajamittaisemmin korvaavaa työtä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan, sitä helpommin toteutettava käytännön malli tähän tarvitaan. Koska tulevaisuudessa keskeinen tarve on työn ja työntekijän ominaisuuksien yhteensovittaminen, kohdistuvat voimallisimmat muutostarpeet työnantajan suuntaan. Kun vajaakuntoisen työntekijän työpanosta halutaan työmarkkinoilla hyödyntää, on syytä kehittää työtä ja sen tarjontaa. Toisaalta viime vuodet vallalla ollut yritysten ydintoimintoihin kuulumattomien tehtävien ulkoistaminen on vaikeuttanut korvaavan työn osoittamisen mahdollisuuksia kaventamalla yrityksissä olevien työtehtävien kirjoa. Tämä kehitys todennäköisesti lisää sairauspoissaoloja ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta, koska mahdollisuus työntekijän vajaakuntoisuuden huomioivaan uudelleensijoittamiseen vaikeutuu erilaisten työtehtävien vähenemisen myötä. Koulutussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta Kunnan koulutussuunnitelman toteuttamisesta vastaavat toimialuejohtajat ja seurannasta toimialueet koulutussuunnitelmissa mainittujen käytänteiden mukaisesti. Koko kunnan tasolla koulutussuunnitelmien seurannasta vastaa vuosittain yhteistoimintaelin. 9