Uuden opettajan OPAS

Transkriptio

1 Uuden opettajan OPAS

2 Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen Kunka hakemus tehdään? Ansoluettelo el currculum vtae (CV) Muut asakrjat Haastattelu Vrkavaal Rkostaustaote Terveydentlaa koskeva selvtys Vran/tomen ta tuntopettajuuden vastaanottamnen Mtä von tehdä, jos olen tyytymätön toteutuneeseen valntaan? 11 2 Työ-/vrkasuhteen solmmnen ja ehdot Vranhotomääräys, nmttämskrja ta työsopmus Vrka- ja työehtosopmukset OAJ:n jäsenstö sopmusalottan Palkkausjärjestelmä 15 3 Päätomsen ja svutomsen tuntopettajan palvelussuhteen ehtojen eroja Kunnan ylessvstävä koulu, ammatllnen opplatos ja muskkopplatos 16 4 Okeudet, vastuut ja velvollsuudet Kuka vastaa? Kakk muuttuu, vastuu sälyy Havatse puutteet Omaks turvaks Jos vahnko tapahtuu 19 5 Työnantajan ja työntekjän välnen yhtestomnta ja työsuojelu Yhtestomntalat ja -sopmukset Yhtestomnta työsuojeluasossa Yhtestomntavelvote muussa lansäädännössä 21 6 Perhevapaat Ätys-, syys-, vanhempan- ja hotovapaan hakemnen Ätysvapaa ätysrahakaudella Vanhempanvapaa vanhempanrahakaudella Isyysvapaa ätys- ta vanhempanrahakaudella Hotovapaa Osttanen hotovapaa Tlapänen hotovapaa Tlapänen possaolo pakottavsta perhesystä Possaolo perheenjäsenen ta muun lähesen hotamseks 24 7 Opnto- ja vuorotteluvapaa Työssä käyvän opntovapaa ja akuskoulutustuk Ammatttutkntostpend Vuorotteluvapaa ja -korvaus 26 8 Työttömyysturva Työttömyyskassan vahtamnen Kassan jäseneks jo opntojen akana Opskelu ja työttömyysturva 28 9 OAJ opettajen edunvalvojana OAJ järjestönä OAJ:n tomnta OAJ:n jäsenyys Opettajaks opskelevat OAJ:n jäsenpalvelut ja jäsenedut 32 OAJ:n sähköset kanavat 34 Apua ongelmatlantessa 35 Ulkoasu: Nmö, tatto: snkka pakkala & Erka Nemnen

3 Työelämään! Onnea uus opettaja! Olet valnnut vaatvan, mutta antosan ammatn. Työuras varrella snua tukee Opetusalan Ammattjärjestö OAJ. Kädessäs on OAJ:n ja Suomen Opettajaks Opskeleven Ltto SOOL ry:n yhdessä julkasema opas, jonka tarkotuksena on toma apunas ertysest työuras alussa. Oppaasta löydät tetoja ja ohjeta opettajan työn hakemsesta, vrka- ta työsuhteen solmmsesta, opettajan okeukssta, vastusta ja velvollsuukssta, työnantajan ja työn tekjän välsestä yhtestomnnasta, perhe-, opntoja vuorotteluvapaasta, työttömyysturvasta sekä tetenkn OAJ:n jäsenyydestä. Keväällä 2017 OAJ julkasee myös ura palvelusvuston, josta löydät lsää tärkeää tetoa. Paljon onnea opettajan työhön! Lsätetoja osotteesta

4 1 Opettajan työn hakemnen KUNTIEN REKRYTOINTISIVUSTOILTA, työ- ja elnkenopalvelujen svulta sekä Opettaja-lehdestä löydät tetoa avomsta opettajan töstä. Musta kun julksessa haussa olevsta työpakosta löytyy tetoa ottamalla yhteyttä kunten opetustomeen ta suoraan opplatoksen/päväkodn johtajaan. Kunnssa ja kuntayhtymssä opettajat valtaan vrkasuhteeseen. Tostaseks vomassa olevat el vaknaset opettajan vrat ja tuntopettajuudet täytetään yleensä julksella haulla. Joskus tämä koskee myös määräakasten opettajan tehtäven täyttämstä. Ilman julksta hakua vrkasuhteeseen vodaan ottaa sjanen ta määräakanen avomen vran hotaja. Kunnallset vrat julstetaan haettavaks kunnan ta kuntayhtymän lmotustaululla. Lsäks avomsta työpakosta lmotetaan sekä valtakunnallsssa että alueellsssa ja pakallsssa sanomalehdssä ta sähkösllä svustolla. Ykstysssä korkeakoulussa, opplatoksssa ja päväkodessa opettajat palkataan työsopmussuhteeseen. Työsuhtesa tehtävä työnantaja e ole velvollnen lattamaan julkseen hakuun. Jotta saadaan rttävä määrä kelposa hakjota, työnantaja käyttää julksta hakumenettelyä. Työpakat, jotka julstetaan avomeks ja annetaan nän julkseen hakuun, löytyvät yleensä mtä erlasmpen lnkken kautta nternetstä, josta löytyy myös alaan erkostuneta rekrytontyrtyksä. Myös työvomatomstosta vo selvttää koko Suomen avomet työpakat. Avomet opettajan vrat ja tomet: Opettaja-leht: Työ- ja elnkenopalvelut: 4 Uuden opettajan opas

5 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? VAIN KELPOISUUSVAATIMUKSET täyttävä hakja vodaan valta tostaseks vomassa olevaan opettajan vrkaan, tomeen ta tuntopettajaks. Kelposuusvaatmukset on täytettävä annetun hakuajan päättyessä. Esmerkks opntoreksterote e rtä, vaan kelposuus on osotettava opnnosta saadulla todstuksella. Kelposuusvaatmukset Opetushenklöstön kelposuusvaatmukssta säädetään pääosn asetuksessa opetustomen henklöstön kelposuusvaatmukssta (986/98). Tämän lsäks varhaskasvatuksen opettajen kelposuusvaatmukssta säädetään lassa sosaalhuollon ammatthenklöstöstä (817/2015) ja ammattkorkeakouluopettajen kelposuudesta ammattkorkeakouluasetuksessa (1129/2014). Koulutuksen järjestäjä päättää vrkojen nmkkestä. Kelposuus taas määrtellään okeutena antaa määrätyn ssältöstä opetusta, ohjausta ta toma rehtorna. Opettajan tulee ss olla kelponen tehtäväänsä ta shen aneeseen/ opntohn mtä opettaa. Kelposuuden saa, kun suorttaa kakken opettamensa aneden vaadtut opnnot, opntokokonasuudet ta tutknnon. Ammattkorkeakoulun opettajalta edellytetään soveltuvan ylemmän korkeakoulututknnon ta soveltuvan jatkotutknnon suorttamsta. Yleset nmtysperusteet Suomen perustuslan mukaan yleset nmtysperusteet julksn vrkohn ovat tato, kyky ja koeteltu kansalaskunto. Tato tarkottaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankttuja tetoja ja tatoja, kyky vttaa henklön tuloksellsen työskentelyn edellyttämn henklökohtasn omnasuuksn. Koeteltu kansalaskunto tarkottaa ylesessä kansalastomnnassa saatuja vran hodon kannalta merktyksellsä ansota ja nuhteetonta käytöstä. Nätä ylesä nmtysperusteta ptää tarkastella suhteessa vran ertysn kelposuusvaatmuksn. Nmtysperustella on merktystä, kun verrataan useampa vranhakjota keskenään. Kunnallsesta vrkavaalsta vo valttaa esmerkks sllä perusteella, että perustuslan ylesä nmtysperusteta e ole noudatettu. E-kelposen henklön palkkaamnen Henklöä, jolla e ole vaadttua kelposuutta, e saa palkata yl kuuden kuukauden mttaseen palvelussuhteeseen lman, että ensn on selvtetty, onko kelposuusvaatmukset täyttävä hakjota saatavlla. Selvttämsen tulee tapahtua esmerkks julstamalla tehtävä haettavaks. Jos aktvsesta etsmsestä huolmatta kelposuusvaatmukset täyttävää henklöä e ole tarjolla, ekelponen henklö vodaan palkata enntään vuoden määräajaks. Asetuksen mukaan nältäkn henklöltä edellytetään rttävää koulutusta ja tehtävän edellyttämää tatoa. Sks välakasetkn opettajan tehtävät on pyrttävä hotamaan laadukkaast kelposten opettajen vomn. Asetuksen mukaan epäpätevää e saa palkata useampaa kertaa kuudeks kuukaudeks lman, että selvtetään, onko kelposa saatavlla, el tämä mahdollsuus on kertaluontonen. Jos kyseessä on vähänen tuntmäärä, on selvtettävä, votasnko tunnt antaa esmerkks tosen sellasen opettajan hodettavaks, joka on saman koulutuksen järjestäjän palveluksessa ja täyttää kelposuusvaatmukset. Uuden opettajan opas 5

6 Varhaskasvatuksen henklöstöä koskevssa sosaalhuollon ammatllsen henklöstön kelposuussäädöksssä e tätä kuuden kuukauden akarajaa ole. Jos tehtävään e saada henklöä, jolla on säädetty kelposuus, tehtävään vodaan ottaa varhaskasvatusta koskeven kelposuusvaatmusten mukaan enntään vuodeks henklö, jolla suortettujen opntojen perusteella on rttävät edellytykset sen hotamseen. Epäpätevä vodaan ottaa palvelussuhteeseen van ertysestä syystä sllon, kun kelposuusvaatmukset täyttävä henklö on saatavlla. Tällanen pokkeustapaus on esmerkks se, että anoa kelponen hakja e omnasuuksensa puolesta todstettavast ole sovelas kyseseen opettajan tehtävään. 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen JOS ULKOMAILLA tutkntonsa suorttanut haluaa kelposuuden opettajan vrkaan ta tehtävään Suomessa, hänen on saatava Opetushalltukselta päätös tutknnon tunnustamsesta. Opetushalltuksen päätökset perustuvat lakn ammattpätevyyden tunnustamsesta (1093/2007) sekä lakn ulkomalla suortettujen korkeakouluopntojen tuottamasta vrkakelposuudesta (531/1986). Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen edellyttää, että hakjalla on maassa, jossa tutknto on suortettu, täys kelposuus toma sellasessa opetustehtävässä, johon Suomessa on lassa ta asetuksessa määrätyt tetyt kelposuusvaatmukset. Tunnustamspäätöksen yhteydessä hakjalta vodaan edellyttää lsävaatmuksena opntojen, sopeuttamsajan ta kelposuuskokeen suorttamsta. OAJ:n www-svut: > jäsensvut Lat ja asetukset: Valton säädöstetopankk: Opetushalltus: > Kasvatus, koulutus ja tutknnot > Tutkntojen tunnustamnen 6 Uuden opettajan opas

7 1.3 Kunka hakemus tehdään? SUURI OSA työnantajsta käyttää nternetssä oleva sähkösä hakulomakketa. Jos hakemukset halutaan työantajan omalla sähkösellä hakulomakkeella, on tästä mannta hakulmotuksessa. Hakemus opettajan työhön ptää tehdä krjallsest. Sen muotolussa on syytä ottaa huomoon asota, jotka vovat edesauttaa valtuks tulemsta. Sähkösessä hakemuksessa on yleensä hyvn vähän tlaa tuoda omaa osaamsta ja persoonaa eslle, joten tämä on hyvä tehdä esmerkks olemalla yhteydessä johtajaan ta rehtorn hakemuksen tekemsen yhteydessä. Lsäks suora yhteydenotto lsätetojen antajaan osottaa knnostusta avonta työpakkaa kohtaan. Lue työpakkalmotus huolellsest ja ets stä mahdollsa työssä tarvttava ertysomnasuuksa. Ykslö hakemuksessa selkeäst, mtä vrkaa ta tehtävää haet. Osota hakemukses slle vranomaselle ta taholle, joka työpakkalmotuksessa mantaan. Anna vastaanottajalle selkeä kuva osaamsestas. Lue hakemukses huolellsest läp ja tarksta samalla okenkrjotus. Tekst kannattaa myös luetuttaa sellasella ulkopuolsella henklöllä, jonka melpteeseen vot luottaa. Tomta hakemus perlle määräakaan mennessä työnantajan pyytämällä tavalla joko posttse, sähköpostlla ta henklökohtasest. Hakemuksessa on oltava seuraavat perustedot: hakjan nm ja yhteystedot hakemuksen vastaanottaja työpakka- lmotuksessa annetun tedon päväys vttaus lähteeseen, josta hakja on saanut tedon avomesta työpakasta ajan tasalla olevat henklö-, koulutus- ja työkokemustedot, jota ansoluettelossa tarkennetaan luottamustehtävät sekä muut mahdollset lsäansot ta haettavaan tehtävään lttyvät harrastukset hakjan allekrjotus ja nmenselvennys lteluettelo Tosnaan hakulmotuksessa pyydetään myös palkkatovomusta. Stä tehdessä kannattaa mustaa, että nykynen palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaatvuuteen ja henklökohtaseen osaamseen. Mantse palkkatovees perusteeks tulevan tehtävän vaatvuustekjötä sekä oman koulutukses ja kokemukses kautta hankkmas ertysosaamsalueta. Hyvä hakemus on persoonallnen, selkeä, meluten yhden svun mttanen ja muotoltu haettavan tehtävän mukasest. Hakemuksessa vot tuoda eslle persoonallsa prtetä ja ertysosaamsaluetas, jolla pystyst kehttämään hakemas työpakan tomntaa. Työnantajan on ana varattava hakjalle tlasuus hakemuksensa täydentämseen kohtuullseks katsotussa määräajassa. Työnantajan on ana varattava hakjalle tlasuus hakemuksensa täydentämseen kohtuullseks katsotussa määräajassa. Uuden opettajan opas 7

8 1.4 Ansoluettelo el currculum vtae (CV) ANSIOLUETTELO ELI currculum vtae on ykslöllnen tvstelmä hakjan työ- ja elämänkokemuksesta. Sen tehtävänä on selvttää mahdollsmman nopeast hakjan er osaamsalueet. Ansoluettelon vo laata perntestä malla noudattaen ta hakjaa markknovana, haettavaan työpakkaan räätälötynä versona. Helppolukusuuden kannalta on tärkeää, että tarvttavat tedot estetään kääntesessä akajärjestyksessä sten, että vmesn työkokemus, koulutus ta muu anso on luettelossa ensmmäsenä. Jos CV:ssä on ptkä taukoja (esmerkks possa työelämästä), on hyvä manta mstä ne johtuvat. Jossan tlantessa CV on mahdollsta myös lähettää sähkösest erkseen, ta sähkösessä hakemuslomakkeessa saattaa olla tlaa lsätedolle, johon vo lsätä tetoja omasta osaamsestaan ta valkoden osa CV:stä. Sähkösssä hakumenettelyssä työkokemus ptää yleensä täydentää lomakemuotosena, ekä kaken osaamsen krjaamseen ole mahdollsuutta. CV kannattaakn ptää mukana haastattelussa ja täydentää mahdollsuuksen mukaan sähkösten lomakkeden lsätetoa-kohtn omaa osaamsta. Ansoluettelossa on mahdollsta tuoda eslle : hakjan nm ja yhteystedot * henklötedot, jossa hakjan nm, syntymäaka ja -pakka * koulutus * työkokemus * täydennyskoulutus * varusmespalvelus, svlpalvelus ja sotlasarvo svlsääty ja lasten lukumäärä, jos hakja haluaa kertoa tedot keltato teto- ja vestntäteknset tadot luottamustomet ja -tehtävät opntomatkat julkasut harrastukset mahdollset suostteljat, esmerkks edellset esmehet (Tähdellä merktyt tedot ovat perustetoja, jotka on oltava ansoluettelossa.) Ansoluettelossa esntyvstä tutknto- ja opntotedosta on hyvä lttää mukaan kahden henklön okeaks todstamat todstusjäljennökset, pyydetään ntä työpakkalmotuksessa ta e. Ansoluettelo on hakemuksen tapaan hyvä sekä lukea tse että luetuttaa jollakulla muulla. Lsäks kahden henklön on verrattava ansoluetteloa asakrjohn (työ- yms. todstuksn) ja todstettava ansoluettelo okeaks. OAJ:n urapalvelusvustolta (julkastaan keväällä 2017 jäsensvulla) löydät kenoja työnhakuun ja urasuunntteluun. Svulla on opettajlle räätälödyt vdeot työhakemuksen ja CV:n tekemsestä sekä työhaastattelusta. Svulla kerrotaan myös esmerkks somen avusta työnhaussa ja ulkomaan työnhausta. > jäsensvut 8 Uuden opettajan opas

9 1.5 Muut asakrjat TYÖPAIKKAILMOITUKSESSA HAKIJALTA saatetaan pyytää hakemuksen lsäks ta stä täydentämään myös muta todstuksa. Nmkrjasta on säädetty nmkrjalassa. Lak e velvota kunta ja kuntayhtymä ptämään nmkrjaa, joten ne saavat päättää harkntansa mukaan nmkrjan ptämsestä. Nmkrjanote ssältää mm. henklön perustedot, koulutustaustaa, palvelussuhteta ja vrantomtuksen keskeytyksä kuvaavat tedot sekä tedot suortetusta asevelvollsuudesta. Palvelussuhdetodstuksessa ertellään työntekjän sen hetkseen työsuhteeseen lttyvä asota. Todstuksen työntekjä saa erkseen pyytämällä työnantajaltaan. Työpakkalmotuksessa on yleensä mannta stä, mtä asakrjaa hakjan tovotaan käyttävän. Lääkärntodstus tomtetaan työnantajalle vasta mahdollsen valnnan jälkeen. Myös rkostaustaote ptää esttää työnantajan nähtäväks vasta mahdollsen valnnan jälkeen. 1.6 Haastattelu TYÖPAIKAN AVOIMEKSI julstanut taho kutsuu hakjota haastatteluun ta haastattelee hetä puhelmtse. Rppuen kunnan ta kuntayhtymän ohje- ta johtosäännöstä, haastattelja on joko yksttänen vranhaltja (koulutomenjohtaja, rehtor tms.) ta monjäsennen tomryhmä, jossa on tavallsest mukana haettavan työpakan rehtor ta johtaja sekä opplatoksen/päväkodn edustaja. Kun valmstaudut haastatteluun, met, mnkä asoden eslle tuomnen vos auttaa valntaas. Usen hakjalle tarjotaan mahdollsuutta esttää haastatteljolle kysymyksä, joten ntä kannattaa mettä etukäteen. Sen lsäks, että työnantaja hakee helle sopvaa työntekjää, myös työntekjä hakee tselleen sopvaa työpakkaa sellasta, jonka arvosta, tomnta-ajatuksesta ja tomntatavosta hän on knnostunut ja john hän on valms stoutumaan. Itselle tärkestä asosta kannattaa kysyä, jotta okea hmnen valkotuu okeaan työpakkaan. Haastattelutlanteessa on ana hyödyllsempää olla oma persoonallnen tsensä kun teeskennellä. Haastatteljoden tavotteena on selvttää hakjan persoonan lsäks ertystatoja, motvaatota työtä kohtaan, taustoja aemmsta työsuhtesta sekä pätevyyttä avomena olevaan työpakkaan. On mahdollsta, että haastattelussa kysytään myös ykstyselämään lttyvä kysymyksä. Nhn vastaamnen on jokasen hakjan oma asa. Keskesstä tedosta ja tadosta vot esttää haastattelutlanteessa oma työ- ta koulutustodstuksas. Haastatteljoden vakuuttamseks on hyvä panostaa ensvakutelmaan. Asallset tervehdykset, katsekontakt, kuuluvalla äänellä selkeäst puhumnen, rauhallnen ja luonteva käyttäytymnen sekä omen melpteden perusteltu ja selkeä esntuont ovat merkttävä valtuks tulemsta edstävä sekkoja. Kannattaa ss olla persoonallnen mutta asallnen. 1.7 Vrkavaal VIRKAAN VOIDAAN valta vaknasest ss anoastaan säädetyt kelposuusvaatmukset täyttävä henklö. Lsäks julkseen vrkaan tulee ana valta hakjosta ansotunen ottaen huomoon hakjan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hanktut tedot ja tadot, tuloksellsen työskentelyn edellyttämät henklökohtaset omnasuudet, ylesessä kansalastomnnassa saadut vran hodon kannalta merktyksellset asat sekä nuhteeton käytös. Tasa-arvolan mukaan on kellettyä syrjäyttää vrkavaalssa edellä mantulla perustella ansotuneemp hakja ja valta tosta sukupuolta oleva vähemmän ansotunut henklö, elle vranomanen vo osottaa, että valnnalle on tehtävän laadusta johtuva panava ja hyväksyttävä syy ta että valnta e ole perustunut sukupuoleen vaan johonkn hyväksyttävään syyhyn. Sukupuoleen perustuvaa syrjntää on yhtä lalla perheen huol- Uuden opettajan opas 9

10 tovelvollsuuksn ta perhevapaden käyttöön lttyvä syrjntä. Vranomasen on osotettava, ette tasa-arvolaka ole rkottu. Vrkavalntaan vakuttaa myös yhdenvertasuuden vaatmus (syrjnnän kelto), el hakjaa e saa asettaa epäedullseen asemaan mm. terveydentlan, syntyperän, sukupuolsen suuntautumsen, än, perhesuhteden, uskonnon ta melpteden vuoks. Haastattelun jälkeen vrkaan estetään nmtysjärjestyksessä ne hakjat, jotka ovat kelposa. Valnnan tekevä vranomanen valtsee yhden estetystä hakjosta vrkaan, ja lsäks on mahdollsta valta yks ta useamp henklö varasjolle sltä varalta, että vrkaan valttu e otakaan vrkaa vastaan. Työsopmussuhtesn tehtävn valttaessa e työnantajan tarvtse noudattaa samoja muotomääräyksä kun vrkavaalessa. Valnnat evät kutenkaan saa olla kelposuusasetuksen, tasaarvolan ta yhdenvertasuuslan vastasa. 1.8 Rkostaustaote KUNNAN TAI kuntayhtymen vrkavaalt ovat ehdollsa, kunnes valttu on esttänyt valtsevalle vranomaselle nähtäväks lasten kanssa työskenteleven rkostaustan selvttämseks annetun lan mukasen rkostaustaotteen. Myös valton ja ykstysen opetuksen järjestäjän palveluksessa alottavlla on velvollsuus esttää rkostaustaote työnantajan nähtäväks. Ote estetään kolme kuukautta ta sen yl menevn työ- ta vrkasuhtesn, e stä lyhyempn, elle hakja tee samalle työnantajalle samaan työpakkaan yl kolme kuukautta kestävää työ- ta vrkasuhdetta ja sllonkn vasta kolmen kuukauden tultua täyteen. Työntekjä tlaa rkostaustaotteen tse okeusreksterkeskuksesta. Otteen vo tlata anoastaan krjallsena posttse, fakslla ta sähköpostlla. Työnantajalla e ole okeutta tlata reksterotetta. Huomotavaa on myös, että reksterotetta ta kopota stä e tule jättää työnantajalle, vaan rttää, kun se estetään työnantajan nähtäväks. Rkostaustaote e saa olla kuutta kuukautta vanhemp, kun se estetään työnantajalle. 1.9 Terveydentlaa koskeva selvtys TYÖNANTAJA VOI vrkasuhteeseen ottamsen yhteydessä pyytää valttua henklöä tomttamaan selvtyksen terveydentlastaan. Selvtykseks rttää hyväksyttävä lääkärntodstus terveydentlasta. Lääkärntodstus tomtetaan vranomasen pyynnöstä, ja se vodaan pyytää myös määräakaseen työsuhteeseen otettaessa. Jos et valnnan vahvstamsen jälkeen haluakaan ottaa vastaan vrkasuhtesta työtä, vot rtsanoutua vrkaehtosopmuksessa sovttua rtsanomsakaa noudattaen. Työsuhteessa mahdollsuutes peruuttaa työn vastaanottamnen työsopmuksen tekemsen jälkeen rppuu stä, onko kysymyksessä tostaseks vomassa oleva va määräakanen työ. Jos työsopmus on tehty tostaseks, vot rtsanoutua. Jos olet tehnyt työsopmuksen määräajaks, et vo peruuttaa stä lman työnantajan suostumusta, elle työsopmuksessa ole erkseen sovttu rtsanomsmahdollsuudesta. Lak nasten ja mesten välsestä tasa-arvosta, yhdenvertasuuslak: Rkostaustaote: Okeusreksterkeskus, 10 Uuden opettajan opas

11 1.10 Vran/tomen ta tuntopettajuuden vastaanottamnen JOS OLET tullut valtuks hakemaas vrkaan ta tuntopettajuuteen, snulta pyydetään yleensä velä suostumus ottaa vrkasuhde vastaan. Työsuhteessa taas työsopmus solmtaan joko suullsest ta krjallsest. Suullnen sopmus stoo osapuola samalla tavalla kun krjallnen sopmus, joten jos esmerkks odotat musta pakosta velä vastausta, suostumusta e kannata suullsestkaan antaa Mtä von tehdä, jos olen tyytymätön toteutuneeseen valntaan? KENELLÄKÄÄN EI ole lähtökohtasest subjektvsta okeutta julkseen vrkaan. Lansäädäntö antaa koulutuksen järjestäjlle runsaast päätösvaltaa ja harknnanvapautta vran täytössä. Valntapäätöksestä kannattaa valttaa van, jos shen on vahvat perusteet. Tällasa ovat lähnnä epälyt valnnassa tapahtuneesta perustuslan ylesten vrkanmtysperusteden kannalta ansotuneemman hakjan syrjäyttämsestä, lassa edellytetyn kelposuusvaatmuksen lamnlyönnstä ta tasa-arvolan/yhdenvertasuuslan vastasesta syrjnnästä. Tässä muutoksenhaku estellään hyvn ylesellä tasolla. Tarkempaa tetoa muutoksenhakuprosesssta saat OAJ:n wwwsvulta, Kasvatuksen ja koulutuksen vuoskrjasta ta oman pakkakuntas luottamusmeheltä. Opettajen palvelussuhteta koskeven kunnan ja kuntayhtymän tomelnten päätösten muutoksenhaku on pääsääntösest kaksvahenen: varsnasta valtusmenettelyä edeltää pakollnen okasuvaatmus. Okasuvaatmus on tehtävä 14 pävän kuluessa valntapäätöksen tedokssaannsta. Alkuperäsen päätöksen mukana ptää olla okasuvaatmusohje, jonka mukasest tomtaan. Okasuvaatmuksen johdosta tehdystä päätöksestä vo tehdä kunnallsvaltuksen hallnto-okeuteen 30 pävän kuluessa päätöksen tedokssaannsta. Valton vrkanmtyksstä ja ykstysen koulutuksen järjestäjän opettajavalnnosta e ole muutoksenhakumahdollsuutta. Kutenkn, mkäl nähn valntohn ssältyy mahdollsest nasten ja mesten välsestä tasa-arvosta annetun lan ta yhdenvertasuuslan vastasta syrjntää, vodaan rkkomusten johdosta hakea hyvtystä käräjäokeuden kautta. Muutoksenhaku: OAJ:n www-svut, > jäsensvut Kasvatuksen ja koulutuksen vuoskrja: Uuden opettajan opas 11

12 2 Työ-/vrkasuhteen solmmnen ja ehdot 2.1 Vranhotomääräys, nmttämskrja ta työsopmus OPETUS- JA varhaskasvatusalalla työssä olevat henklöt ovat joko vrkasuhtesa ta työsuhtesa. Valton ja kunten palveluksessa olevat julksta valtaa käyttävät henklöt ovat vrkasuhtesa. Esmerkks kunnan peruskoulun opettaja käyttää julksta valtaa antaessaan arvosanoja opplalle. Ykstysssä opplatoksssa ja päväkodessa työskentelevät henklöt ovat ana työsuhtesa. Työsuhtesten osalta solmtaan työsopmus, jonka SOOLn ja OAJ:n jäsenet vovat ana ennen allekrjottamsta tarkstuttaa luottamusmehellä. Vrkamääräykset noudattelevat vrkaehtosopmuksa, mutta jos nhn ssältyy pakallsta sopmsta (ks. kohta vrka- ja työehtosopmukset), vrkasuhteen ehdot kannattaa ana tarkstuttaa luottamusmehellä ennen sopmuksen allekrjottamsta. Vrkasuhde Vrkasuhtenen vranhaltja ta vrkames otetaan työnantajan päätöksellä vrkasuhteeseen tostaseks ta perustellusta syystä määräajaks. Kun ten ja kuntayhtymen vranhaltjolle on annettava vpymättä ja mkäl mahdollsta ennen vrantomtuksen alkamsta pöytäkrjanote ta muu krjallnen vranhotomääräys, josta lmenevät anakn vrkanmke, vrkasuhteen kestoaka, määräakasuuden peruste, mahdollnen koeaka, vrantomtuksen alkamsajankohta, pää asallset tehtävät ta nden määräytymsperuste ja palkkauksen perusteet. Valton vrkamehlle annetaan vastaavan ssältönen nmttämskrja. Lnkt vrka- ja työehtosopmuksn: > jäsensvut 12 Uuden opettajan opas

13 Työsuhde Työsuhtesen työntekjän ta tomhenklön kanssa tehdään työsopmus, jonka allekrjottavat työnantaja ja työntekjä. Vakka työsopmus vodaan tehdä suullsest, krjallsest ta sähkösest, on varmnta ana vaata krjallnen työsopmus. Työsopmus on vomassa tostaseks, jolle stä ole perustellusta syystä tehty määräakaseks. Työsopmukseen ta erllseen selvtykseen krjataan työnteon keskeset ehdot mm. työnteon alkamsajankohta, määräakasen sopmuksen kesto, määräakasuuden peruste, mahdollnen koeaka, pääasallset työtehtävät, työhön sovellettava työehtosopmus, palkkauksen määräytymsperusteet, palkanmaksukaus, säännöllnen työaka sekä rtsanomsaka ta sen määräytymsperuste. Koeaka Sekä työ- että vrkasuhteen alussa vo olla koeaka, joka antaa molemmlle osapuollle mahdollsuuden harkta, halutaanko palvelussuhdetta jatkaa. Koeaka vo olla enntään kuus kuukautta. Koeakana työ- ta vrkasuhde vodaan purkaa lman rtsanomsakaa, vakka kumpkaan osapuol e ols syyllstynyt vrhesn ta lamnlyöntehn. Työnantaja e kutenkaan saa purkaa työ- ta vrkasuhdetta koeajallakaan syrjvllä ta muuton epäasallslla perustella. 2.2 Vrka- ja työehtosopmukset VIRKA- JA työehtosopmuksssa sovtaan palkkausjärjestelmästä ja vähmmäspalkasta sekä mm. työajasta, vuoslomasta, sarausloman ja ätysvapaan palkkauksesta, kustannusten korvaukssta ja rtsanomsajosta. Vrka- ja työehtosopmukset ovat kakka osapuola stova. Kunnan ja valton vrkaehtosopmuksa on noudatettava vrkaehtosopmuslaken stovuuden perusteella kunten, kuntayhtymen ja valton vrkasuhtessa. Työehtosopmusten normaalstovuus on säädetty työehtosopmuslassa ja ylesstovuus työsopmuslassa. Normaalstova työehtosopmuksa noudatetaan ao. työnantajajärjestöön lttyneden työnantajen työpakolla. Ylesstova työehtosopmuksa on noudatettava myös järjestäytymättömen ykstysten työnantajen työpakolla. Valtakunnallsssa sopmuksssa sovtut palvelussuhteen ehdot ovat vähmmäsehtoja, jota on noudatettava. Ntä vodaan täydentää pakallslla työnantajakohtaslla sopmukslla, jossa sovtaan esmerkks työn vaatvuuden arvonnsta, tulospalkkauksesta, valtakunnallsssa sopmuksssa sovttujen järjestelyvarojen jakamsesta ja valtakunnallsen sopmuksen määräyksestä pokkeamsesta. Pakallsyhdstys asettaa neuvottelutavotteet ja hyväksyy neuvottelutuloksen. Pakallsen sopmuksen neuvottelee käytännössä pääluottamus- ta luottamusmes työnantajan edustajan kanssa. Vrka- ja työehtosopmuksssa on määrätty, mstä asosta e voda sopa pakallsest. Sellasa ovat esmerkks vähmmäsperuspalkkaa penemp palkka, säännöllsen työajan keskmääränen ptuus, opetusvelvollsuuden huojentamnen, saraus- ja ätyslomaetuudet ja vuosloman ptuus. Pakallnen sopmnen e koske valtotyönantajaa. Uuden opettajan opas 13

14 2.3 OAJ:n jäsenstö sopmusalottan OAJ:n ylessvstävät opettajat OAJ-YSI 62% OAJ:n Ammatllset Opettajat OAO 21% Lastentarhanopettajaltto LTOL 15% Ylopstojen opetusalan ltto YLL 2% OAJ on mukana sopmassa seuraava ope tus- ja varhaskasvatushenklöstöä koskeva vrka- ja työehtosopmuksa: Kunta/kuntayhtymä Kunnallnen opetushenklöstön vrka- ja työehtosopmus OVTES Kunnallnen ylenen vrka- ja työehtosopmus KVTES Valto Valton ylenen vrka- ja työehtosopmus ja opplatoskohtaset tarkentavat vrkaehtosopmukset Ykstynen opplatos Ykstystä opetusalaa koskeva työehtosopmus ja sen opplatoskohtaset määräykset (Svstystyönantajat, ylesstova) Ammatllsten akuskoulutuskeskusten työehtosopmus (Svstystyönantajat, ylesstova) Avantyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopmus (AVAINTES) ja opetusalan työehtosopmus (AVAINOTES) Ykstynen päväkot Ykstysen sosaalpalvelualan työehtosopmus (SOSTES, ylesstova) Avantyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopmus (AVAINTES) 14 Uuden opettajan opas

15 2.4 Palkkausjärjestelmä OPETTAJAN TYÖN palkkaus perustuu kuvassa näkyvn tekjöhn. Kakssa opetus- ja varhaskasvatusalan sopmuksssa palkkauksen perusteena on tehtävän vaatvuus. Tehtävän vaatvuus palkkauksen perusteena tarkottaa stä, että uusen opettajen ja varhaskasvattajen e enää tarvtse automaattsest tyytyä vähmmäsperuspalkkaan, vaan hedän täytyy pyytää tehtävän vaatvuutta vastaavaa palkkaa sekä henklökohtasta lsää alottaessaan uudessa työpakassa. Palkan muodostumsessa ja työakajärjestelmssä on suura opplatosmuodosta ja opplatoksen ylläptäjästä rppuva eroavasuuksa. Palkanmuodostukseen ja maksutapaan vakuttaa myös se, onko henklö tostaseks otettu vranhaltja, päätomnen ta svutomnen tuntopettaja ta lyhytakanen vransjanen. Opettajan palkan rakenne (OVTES) Tulospalkko, työykskön tulos Muut lsät, palkkot ja korvaukset Yltuntpalkko Ammatnhallnta ja työssä suorutumnen Työkokemus Henklökohtanen lsä Vuossdonnanen lsä Sopmuksen mukanen peruspalkka Vaatvuus Tehtäväkohtanen palkka Uuden opettajan opas 15

16 3 Päätomsen ja svutomsen tuntopettajan palvelussuhteen ehtojen eroja 3.1 Kunnan ylessvstävä koulu, ammatllnen opplatos ja muskkopplatos Päätomnen tuntopettaja vähntään keskmäärn 16 vkkotunta - akuslukossa 14 vkkotunta palkkaus ja työaka pääsääntösest kuten vastaavalla vranhaltjalla - kuukauspalkka - henklökohtasen lsän vuossdonnanen osa - yltuntpalkko - lomaraha lomapäväkorvaus palvelussuhteen päättyessä ätysvapaan ja sarausloman palkka kuten vranhaltjolla tlapäsen hotovapaan palkallsuus rppuu palvelussuhteen kestosta Svutomnen tuntopettaja vähemmän kun keskmäärn 16 vkkotunta - akuslukossa keskmäärn < 14 vkkotunta tuntpalkko kultakn pdetyltä tunnlta - e henklökohtasen lsän vuossdonnasa osa - e lomarahaa - e lomapäväkorvausta - tuntpalkkossa kesäajan osuus sarausloma-ajan palkka enntään sarastumspävää seuranneen yhdeksännen arkpävän loppuun, jos palvelussuhde on jatkunut vähntään 60 kalenterpävää palkaton ätysvapaa ja tlapänen hotovapaa henklökohtasen lsän vuossdonnaseen osaan okeuttava palvelusaka e kartu 16 Uuden opettajan opas

17 Palkkapävä ja palkkalaskelma Palkan maksupävät on sovttu kunnallsssa vrka- ja työehtosopmuksssa. Esmerkks määräakasten palkanmaksupävä on kuukauden vmenen arkpävä (e kutenkaan lauanta) ja tostaseks otettujen (el vaknasten) varsnaset kuukauspalkat maksetaan vmestään kuukauden 16. pävänä. Täsmällnen maksupävä sovtaan pakallsest. Ykstysssä koulussa, opplatoksssa ja päväkodessa palkanmaksukaus sovtaan työsopmuksessa. Tavallsest se on kalenterkuukaus. Palkka maksetaan palkanmaksukauden vmesenä pävänä, jolle tosn sovta. Valton vrkasuhteselle henklöstölle maksetaan palkka kuukauden 15. pävänä ta stä edeltävänä arkpävänä ja työsopmussuhteslle kuukauden vmesenä arkpävänä. Jokasen palkanmaksun yhteydessä annetaan palkkalaskelma, jossa on ertelty palkkaan ja työsuhteeseen kuuluvat tekjät. Se kelpaa yleensä palkkatodstukseks esmerkks erlasa etuuksa haettaessa. Palkkalaskelmat kannattaa sälyttää, jos maksetun palkan tarkstamnen jälkkäteen tulee ajankohtaseks. Palkkaongelma Jos snulla on ongelma palkkaukses suhteen ta haluat tarkstaa, että snulle maksetaan varmast okean suurusta palkkaa, kysy neuvoa enssjasest luottamusmeheltäs. Luottamusmehen ja oman yhdstykses tedot tulee olla näkyvllä jokasessa päväkodssa/opplatoksessa. Löydät tedot myös krjautumalla OAJ:n jäsensvulle. Palkkataulukkoja ja tetoa palkkauksen määräytymsestä: > jäsensvut Valmstumnen kannattaa. Vasta tutknnon suorttanut henklö on kelponen opettajaks. Valmstumnen vakuttaa palkkaan melkosest kannattaa ss tehdä gradu valmks ja valmstua! Myös kanddaatn tutknnon suorttamnen nostaa palkkaa. Uuden opettajan opas 17

18 4 Okeudet, vastuut ja velvollsuudet USEAT ERI normt, okeuskäytäntö ja kanteluden seurauksena tehdyt päätökset määrttävät opetus- ja kasvatushenklöstön sekä esmesten okeudet, velvollsuudet ja vastuut. Jokasen rehtorn, johtajan ja opettajan on asemansa perusteella tunnettava vomassa oleva sovellettava lansäädäntö ja muut tomntaa säätelevät normt kuten opetussuunntelma. 4.1 Kuka vastaa? KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ vastaa koulutuksen vomavarosta ja laadusta, työtlojen ja ympärstön turvallsuudesta, koneden ja työvälneden turvallsuudesta ja kunnossapdosta el ylpäätään turvallsesta opskeluympärstöstä. Johtaja vastaa johtamansa ykskön tomnnan järjestelystä sekä tlojen ja välnestön asanmukasesta kunnosta. Opettaja taas vastaa opetuksen käytännön järjestelystä sekä hänelle määrätystä tehtävstä. 4.2 Kakk muuttuu, vastuu sälyy OAJ:n jäsenllä on vastuu ja okeusturvavakuutus. VAIKKA NORMIT, tlanteet ja koulun käytänteet muuttuvat, opplatoksen/päväkodn johdon ja opettajan vastuu sälyy. Opettajan työtä ohjaavat laken ja asetusten lsäks opetussuunntelma, opplatoksen/päväkodn vuossuunntelma, työjärjestys, esmesten ohjeet ja määräykset sekä opettajan omat ratkasut opetuksen järjestämsessä. Olennasta on erottaa, mllon on kysymys opplatoksen/päväkodn tomnnasta ja mllon nden ulkopuolsesta tomnnasta, sllä lapset ovat opplatoksen/päväkodn vastuulla koko koulu-/ pävähotopävän ajan sllon, kun on kysymys opplatoksen/päväkodn tomnnasta. On mustettava, että opettaja vo jakaa rajotetust tehtävään, mutta e vastuutaan. Vakka opetustlanteessa ols mukana avustavaa henklökuntaa, opettajan kokonasvastuu sälyy, vakka esmerkks valvontatehtävä ols jaettu mullekn. Opettaja e vo luottaa opplaan harkntakykyyn. On ss tarkkaan metttävä, mten opettaja opastaa, ohjaa ja valvoo mnkäkn käsä lapsa. 18 Uuden opettajan opas

19 Opplatoksen tomntaa on esmerkks: vuossuunntelman ja työjärjestyksen mukanen opetus srtymset opetuspakolle vältunnt ja muut tauot opetuksessa kouluretket ja muu koulun ulkopuolnen tomnta (jos merktty vuossuunntelmaan/ työjärjestykseen) jälk-stunnot ja laskanläksyt kyydtystä odottavan opplaan ohjattu tomnta koulun kerhotomnta Opplatoksen tomntaa e ole: koulu- ja kotmatkat hammashotolakäynnt ltadskot vkonloppu- ta loma-ajan vetto yhdessä abrstelyt rahankeruu lerkouluun ta kouluretkeen aamu- ja ltapävätomnta, jolle se ole vuossuunntelmassa 4.3 Havatse puutteet TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN takaamseks kakken opplatoksessa/päväkodssa tomven on oltava valppana puutteellsuuksen havatsemseks. Havatusta puuttesta on tehtävä krjallnen lmotus ja tarvttaessa vaarallnen tomnta on keskeytettävä. Opplatoksssa/päväkodessa on syytä käydä yhtesest keskustelua ja tedottaa stä, mten vastuut er tahojen välllä jakautuvat. 4.4 Omaks turvaks NOUDATA OMAN turvas vuoks seuraava ohjeta: Tedota tehokkaast kotehn opplatoksessa/ päväkodssa tapahtuvsta asosta. Perehdy opplatoksen/päväkodn turvallsuus ohjesn ja noudata ntä. Arvo huolellsest opplaan tadot ja valmudet. Jousta opetussuunntelman toteuttamsessa, jos se turvallsuuden nmssä on välttämä töntä. Selvtä ja varmsta vastuukysymykset ja vakuutukset. Mkäl huomaat vallsa ta puutteellsa välnetä ta tloja, lmota nstä johdolle ja estä nden käyttämnen. Pdä krjaa opplatoksessa/päväkodssa tapahtuvsta epätavallssta tlantesta, kuten esmerkks havatusta kusaamstlantesta, tappelusta ja ojentamskenojen käytöstä. Ota läheltä pt -tlantesta opks. 4.5 Jos vahnko tapahtuu JOS VAHINKO tapahtuu, syyllsä etstään usemmten ensn opettajsta ja johtajsta. Vanhemmat evät yleensä ole enssjassa vaatmassa opettajalle tuomota, mutta vahngonkorvausten saamseks he saattavat vedä asan tuomostunten kästtelyyn. Syyllsyyskysymykset ratkastaan loppujen lopuks tuomostumessa ja syyllsyyden ta syyttömyyden toteamsessa ratkasee ptkält näyttö. Vakavssa vahnkotapauksssa opettajalle kotuvat seuraamukset vovat olla palvelussuhteen päättämnen, varotus, vahngonkorvaus ja rkosokeudellset seuraamukset. Vahngonkorvausvastuu kanavotuu yleensä koulutuksen järjestäjälle, el työnantaja maksaa enssjasest vahngonkorvaukset. OAJ:n jäsenllä on automaattsest vomassa oleva okeusturvavakuutus, joka korvaa opetus- ja kasvatusalalla työskentelyyn lttyvssä okeudenkäynttapauksssa oma ja vastapuolen okeudenkäyntkuluja sten kun tarkemmn vakuutusehdossa on sovttu. Uuden opettajan opas 19

20 5 Työnantajan ja työntekjän välnen yhtestomnta ja työsuojelu 5.1 Yhtestomntalat ja -sopmukset YHTEISTOIMINTASÄÄDÖKSET VELVOITTAVAT työnantajaa kästtelemään henklöstöön vakuttava asota yhtestomnnassa. Kästtely on toteutettava rttävän ajossa, ennen päätöksentekoa, ja työnantajan on pyrttävä kästtelyssä yhtestomnnan hengessä yksmelsyyteen työntekjöden kanssa. Esmerkks organsaaton tarpeet resurssen supstamseks ta uudelleen suuntaamseks tulee kästellä ajossa, jollon henklöstö pääsee adost vakuttamaan asaan. Henklöstöllä ptää yhtestomnnan avulla olla vakutusmahdollsuus työtään koskevaan päätöksentekoon. Yhtestomnnan tavotteena onkn lsätä henklöstön vakutusmahdollsuuksa työhön lttyvässä päätöksenteossa, edstää tomnnan tuloksellsuutta ja parantaa työelämän laatua. Opetus- ja kasvatusalan organsaatossa yhtestomnta toteutuu usemmten edustuksellsssa yt-tomkunnssa, jossa henklöstön edustajna tomvat luottamusmehet ja tomkunnan jäsenet. Yksttästä henklöä koskeva asa kästellään enssjasest työntekjän ja hänen esmehensä välllä. Henklöstöä ylesest koskevat, laajemmat ja peraatteellset asat kästellään edustuksellsest yhtestomntaelmessä ta pyydettäessä yhtestomntaneuvottelussa. Henklöstön edustajana tom tällön pääluottamus- ta luottamusmes ta pakallsyhdstyksen nmeämä henklö. Yhtestomnnassa neuvoteltavn asohn kuuluvat mm. henklöstön asemaan olennasest vakuttavat tomnnan muutokset, organsaaton tomnta- ja taloussuunntelmat, olennaset muutokset työtehtävssä sekä töden ja työtlojen järjestelyssä, henklöstöhallnnon peraatteet, henklöstön kehttämnen ja ulkopuolsen työvoman käytön peraatteet. Työnantajan ja työntekjöden välnen yhtestomnta perustuu yhtestomntalansäädäntöön, jota on täydennetty valtakunnallslla ja pakallslla sopmukslla. 20 Uuden opettajan opas

21 Lansäädäntö löytyy osotteesta lak yhtestomnnasta yrtyksssä (2007/334) lak työnantajan ja henklöstön välsestä yhtestomnnasta kunnssa (2007/449) lak yhtestomnnasta valton vrastossa ja latoksssa (1233/2013) 5.2 Yhtestomnta työsuojeluasossa VASTUU TYÖN terveellsyydestä ja turvallsuudesta on työturvallsuuslan (2002/738) perusteella työnantajalla. Jokanen työntekjä on myös tse vastuussa työnsä turvallsuudesta ja terveellsyydestä omen tehtävensä puttessa ja on velvollnen lmottamaan havatsemstaan puuttesta ja epäkohdsta esmehelleen. Yhtestomntaa säätelee lak työsuojelun valvonnasta ja työpakan työsuojeluyhtestomnnasta (2006/44) sekä työsuojelun yhtestomntasopmukset. Työsuojelun yhtestomnnassa kästellään mm. työntekjän terveyteen ja turvallsuuteen välttömäst vakuttavat asat ja ntä koskevat muutokset, peraatteet ja tapa, joden mukaan työpakan vaarat ja hatat (ml. kuormtustekjät) selvtetään. Tässä ja työterveyshuollon tekemässä työpakkaselvtyksessä määrtellään työkykyä ylläptävät ja työssä jaksamsta tukevat organsaaton kehttämstavotteet ja -ohjelmat, töden järjestelyyn ja mtotukseen lttyvät asat, työntekjölle annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdytyksen tarve ja järjestelyt sekä terveellsyyteen ja turvallsuuteen lttyvät seuranta- ja tlastotedot. Työn terveellsyyttä ja turvallsuutta koskevat asat kästellään työsuojelutomkunnassa, joka ptää olla kakssa opetus- ja kasvatusalan organsaatossa, jossa on yl 20 työntekjää. Työsuojeluvaltuutettu tom henklöstön ja työsuojelupäällkkö työnantajan edustajana työsuojelun yhtestomnnassa. Työsuojeluvaltuutetulla on okeus osallstua pyydettäessä ykslön asan kästtelyyn. 5.3 Yhtestomntavelvote muussa lansäädännössä TYÖTERVEYSHUOLTOLAIN (2001/1383) mukaan työterveyshuollon toteuttamsta koskevat päätökset ja muutokset valmstellaan yhtestomnnassa työntekjöden, usemmten työsuojelutomkunnan kanssa. Työntekjöllä on okeus tehdä ehdotuksa työterveyshuollon tomnnan kehttämseks. Lak ykstysyyden suojasta työelämässä (2004/759) edellyttää neuvotteluja mm. henklötetojen kästtelystä, työntekjöhn kohdstuvan teknsen valvonnan menettelytavosta sekä sähköpostn ja tetoverkon käytöstä. Tasa-arvolan (1986/609) mukanen työnantajan laatma tasa-arvosuunntelma vodaan ssällyttää henklöstö- ja koulutussuunntelmaan ta työsuojelun tomntaohjelmaan, jota kautta se tulee myös yhtestomntaelmen kästtelyyn. Aluehallntovrasto: > työsuojelu Työturvallsuuskeskus: Työterveyslatos: Valton säädöstetopankk: Uuden opettajan opas 21

22 6 Perhevapaat 6.1 Ätys-, syys-, vanhempan- ja hotovapaan hakemnen ÄITIYS-, ISYYS- ja vanhempanvapaata on okeus saada samaan akaan kun sällä ta ädllä on okeus ätys-, syys- ja vanhempanrahaan. Hotovapaata on okeus saada shen saakka, kun laps täyttää kolme vuotta. Vanhemmlla on okeus tse valta näden perhevapaden alkams- ja päättymsajankohdat, jos he noudattavat nden hakemsta, ptuutta ja jaksottamsta koskeva säädöksä ja määräyksä. Ätys-, syys-, vanhempan- ja hotovapaata on haettava vmestään kaks kuukautta ennen vapaan aottua alkamsta. Enntään 12 arkpävän ptunen vapaa on haettava kuukautta ennen vapaan alkamsta. Vrkasuhtesten on haettava vrkavapaata krjallsest ja työsuhtesten on lmotettava todsteellsest työvapaasta työnantajalle. Ottovanhempen vanhempanvapaa ja syysvapaa on haettava/lmotettava, jos mahdollsta, kaks kuukautta ennen vapaan alkamsta. Myönnetyn perhevapaan saa muuttaa van perustellusta syystä. Hotovapaan vo päättää esmerkks uuden ätysvapaan vuoks. Opettajan, jolla e ole okeutta vuoslomaan, e tarvtse hakea vapaata kesäkeskeytysajaks, joka on ennen vanhempanvapaata, sen jälkeen ta vanhempanvapaajaksojen välssä. Palkallsen ätysvapaan ajalta ätysraha maksetaan työnantajalle. Ätys- ja vanhempanraha maksetaan työnantajalle sllon, kun työnantaja maksaa palkkaa ädlle ta sälle, joka e ole hakenut vapaata opplatoksen kesäkeskeytyksen ajaks. Ätys- ja vanhempanraha maksetaan kutenkn ädlle ta sälle vuosloman ta alkavan ns. laskennallsen vuosloman (opettajat, jolla e ole okeutta vuoslomaan) ja ammattkorkeakoulun kesävapaajakson 30 ensmmäsen arkpävän ajalta. Nlle, jolla on okeus vuoslomaan, vuosloma vodaan antaa vanhempanvapaan ta hotovapaan akana. 22 Uuden opettajan opas

23 6.2 Ätysvapaa ätysrahakaudella ÄITIYSRAHAKAUDEN PITUUS on 105 arkpävää. Se alkaa ädn valnnan mukaan akasntaan 50 ja vmestään 30 arkpävää ennen laskettua synnytysakaa. Usemmlla ädellä on vrka- ta työehtosopmuksen perusteella okeus 72 arkpävän ptuseen palkallseen ätysvapaaseen vapaan alusta luken. Kunnallsten vrka- ja työehtosopmusten mukaan palkallsen ätysvapaan edellytyksenä on, että ät on ollut ao. kunnan ta kuntayhtymän palvelussuhteessa välttömäst ennen ätysvapaan alkamsta vähntään kaks kuukautta. Mussa vrka- ja työehtosopmuksssa karenssn ptuus vahtelee nollasta kuuteen kuukauteen. Ätysrahakaudella on mahdollsta olla työssä työnantajan suostumuksella, jos työ e vaaranna ädn ekä skön ta syntyneen lapsen turvallsuutta. Työtä e kutenkaan saa tehdä kahden vkon akana ennen laskettua synnytysakaa ekä kahden vkon akana synnytyksen jälkeen. Kunnan ta kuntayhtymän palveluksessa olevan opetushenklöstöön kuuluvan ädn on kutenkn oltava ätysvapaalla vähntään 72 arkpävää. 6.3 Vanhempanvapaa vanhempanrahakaudella VANHEMPAINRAHAKAUDEN PITUUS on 158 arkpävää. Se alkaa het ätysrahakauden jälkeen. Isällä ja ädllä on okeus ptää palkatonta vanhempanvapaata enntään kahdessa vähntään 12 arkpävän ptusessa jaksossa tse valtsemanaan akana vanhempanrahakaudella. Molemmat vanhemmat evät vo olla yhtä akaa vanhempanvapaalla. Opettajan, jolla e ole okeutta vuoslomaan, e tarvtse hakea vapaata kesäkeskeytysajaks, joka on ennen vanhempanvapaata, sen jälkeen ta vanhempanvapaajaksojen välssä. 6.4 Isyysvapaa ätys- ta vanhempanrahakaudella ISYYSVAPAAPÄIVIÄ ON enntään 54 ja ne on pdettävä ennen kun laps täyttää kaks vuotta. Isyysvapaata vodaan ptää ätys- ja vanhempanrahakauden akana yhteensä enntään 18 arkpävää, mutta kakk pävät vo ptää myös ko. kausen jälkeen. Ätys- ja vanhempanvapaakaudella syysvapaa vodaan jakaa enntään neljään jaksoon. Ätys- ja vanhempanrahakauden ulkopuolella syysvapaata vodaan ptää enntään kahdessa jaksossa. Enntään 12 arkpävää ptkä syysvapaa on haettava yks kuukaus ennen syysvapaan alkamsta, muuten hakuaka on kaks kuukautta. Työnantajalle on estettävä lääkärn ta terveydenhotajan antama todstus lapsen syntymästä. Synnytyksen yhteydessä pdettävän syysvapaan osalta tämä todstus vodaan esttää vpymättä synnytyksen jälkeen. Isyysvapaan 6 ensmmästä arkpävää (ma la) ovat palkallsa, mkäl ennen syysvapaan alkua täyttyy ko. työ- ta vrkaehtosopmuksessa määrtelty palvelussuhteen vähmmäsaka. Jos sunnunta ssältyy kyseseen syysvapaajaksoon, se on palkaton. Kuuden pävän jaksoa e vo katkasta sunnuntan osalta, mutta pdemp katkasu on mahdollnen. Isyysvapaa on lapskohtanen el uuden lapsen syntymnen e enää katkase okeutta syysvapaaseen akasemman lapsen perusteella. Isän syysvapaapävät evät myöskään vähennä vanhempanvapaapävä. Kansaneläkelatos: > lapsperheelle > jäsensvut Uuden opettajan opas 23

24 6.5 Hotovapaa LAPSEN ÄIDILLÄ, sällä ja huoltajalla on okeus saada palkatonta hotovapaata enntään shen saakka, kun laps täyttää kolme vuotta. Hotovapaa vodaan ptää enntään kahdessa vähntään kuukauden ptusessa jaksossa, elle työnantajan kanssa sovta kahta useammasta ta kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hotovapaalla vo olla van tonen vanhemmsta ta huoltajsta kerrallaan. Tonen vanhemmsta ta huoltajsta vo kutenkn ptää yhden hotovapaajakson samanakasest tosen vanhemman ätys- ta vanhempanvapaan akana. Opettajan, jolla e ole okeutta vuoslomaan, e tarvtse hakea vapaata hotovapaajaksojen edellä, jäljessä ta välssä olevaks koulun kesäkeskeytysajaks. 6.6 Osttanen hotovapaa VÄHINTÄÄN KUUSI kuukautta vmesten 12 kuukauden akana saman työnantajan palveluksessa olleella lapsen ädllä, sällä ja huoltajalla on okeus saada osttasta hotovapaata shen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen tonen lukuvuos päättyy ta pdennetyn oppvelvollsuuden prssä olevan lapsen kolmas lukuvuos päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat ta huoltajat vovat olla osttasella hotovapaalla saman kalenterjakson akana, mutta evät yhtäakasest vaan esmerkks vuoropävn ta vuorokauden er akona. Vapaan ptämsestä ja ptuudesta sovtaan työnantajan kanssa. Jos ykstyskohtassta järjestelystä, mm. vapaan ptuudesta, e voda sopa, työnantajan on annettava yks hakemuksen mukanen jakso kalentervuodessa. Jos työajan lyhentämsestä e päästä sopmukseen, työaka lyhennetään kuudeks tunnks pävässä. Jos työaka on järjestetty keskmääräseks, se lyhennetään 30 tunnks vkossa. Jos opetusvelvollsuustyöajassa oleven opettajen opptunten määrästä e päästä sopmukseen, työnantaja vo OVTES:n mukaan määrätä opettajalle keskmäärn 18 opetustunta vkossa. 6.7 Tlapänen hotovapaa ALLE 10-VUOTIAAN ta vammasen lapsen sarastuessa äkllsest on lapsen vanhemmalla ta huoltajalla okeus saada tlapästä hotovapaata lapsen hodon järjestämseks ta hotamseks enntään neljä työpävää kerrallaan. Okeus vapaaseen on laps- ja sarauskohtanen. Tosen lapsen sarastuessa ta lapsen sarastuessa toseen sarauteen, on uus tlapäsen hotovapaan jakso käytettävssä. Molemmat vanhemmat, myös ns. etävanhemp, vovat käyttää tlapästä hotovapaata yhteensä enntään neljä työpävää lapsen saman saraustapauksen yhteydessä, kunhan se tapahtuu er työpävnä. Tlapäsen hotovapaan ajalta maksettava palkka rppuu sovellettavasta vrka- ja työehtosopmuksesta ja palvelussuhteen laadusta. Jossakn sopmuksssa on myös karenssakoja. Palkkaa vo saada esmerkks enntään kolmelta peräkkäseltä kalenterpävältä ta kolmelta työpävältä lapsen sarastumsesta lähten. 6.8 Tlapänen possaolo pakottavsta perhesystä VIRANHALTIJALLA/TYÖNTEKIJÄLLÄ ON okeus tlapäseen possaoloon työstä, jos hänen vältön läsnäolonsa on välttämätöntä perhettä kohdanneen, saraudesta ta onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoks. Perheellä tarkotetaan samassa taloudessa perheenomasssa olossa asuven henklöden lsäks esmerkks hedän takautuvassa ja etenevässä polvessa oleva lähsukulasaan. Tlapänen possaolo on yleensä palkatonta. 6.9 Possaolo perheenjäsenen ta muun lähesen hotamseks TÄMÄ PERHEVAPAA on sellasa tlanteta varten, jossa vranhaltjan ta työntekjän perheenjäsen tarvtsee apua jokapävässsä tomnnossa. Työstä possaolo perustuu työntekjän ja työnantajan välseen krjallseen sopmukseen. 24 Uuden opettajan opas

25 7 Opnto- ja vuorotteluvapaa 7.1. Työssä käyvän opntovapaa ja akuskoulutustuk TYÖSSÄ KÄYVILLÄ akuslla on opntovapaalan tarjoama mahdollsuus opntovapaaseen. Sen enmmäsptuus on kaks vuotta vden vuoden akana. Vapaan vo käyttää yhdessä ta useammassa jaksossa. Kahden vuoden vapaalle ovat okeutettuja työntekjät ta vrkamehet, kun päätomnen palvelussuhde on kestänyt yhdessä ta useammassa jaksossa yhteensä vähntään vuoden. Okeus vden pävän vapaaseen tulee jo kolmen kuukauden palvelussuhteella. Opettajalla päätomseks katsotaan opetustunten määrä, joka on puolet tehtävän opetusvelvollsuudesta. Työnantajalla on kutenkn opntovapaan srto-okeus tetyn rajotuksn, jos opntovapaa tuottaa tuntuvaa hattaa työpakan tomnnalle. Akuskoulutustuen myöntämnen perustuu lakn akuskoulutustuesta (1276/00). Akuskoulutustukeen lttyy myös opntolanan valtontakaus. Tuk edellyttää ansotyöstä possaoloa joko opntovapaalla ta muulla vrkavapaalla. Tuen kestoajan, kuten myös tuen määrän, vo laskea Koulutusrahaston laskurella. Akuskoulutustuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. Opntolanan valtontakauksen myöntää Kansaneläkelatos. Koulutusrahasto: Kansaneläkelatos: Uuden opettajan opas 25

26 7.2 Ammatttutkntostpend AMMATTITUTKINTOSTIPENDI MYÖNNETÄÄN kertasuortuksena henklölle, joka on suorttanut näyttötutkntona ammatllsessa akuskoulutuslassa tarkotetun ammatllsen perustutknnon, ammatttutknnon ta erkosammatttutknnon (L 631/98). Henklön tulee tutknnon suorttaessaan olla ollut työsuhteessa suomalaseen työnantajaan yhteensä 5 vuotta. Jos näyttötutknto on suortettu jälkeen, myös tosessa EU/ ETA-maassa ta Svetsssä tehty eläkevakuutettu työ huomodaan. Etuus on veroton. Stä on haettava vuoden ssällä tutknnon suorttamsesta. Esmerkknä opettajen suosmasta tutknnosta on johtamsen erkosammatttutknto. 7.3 Vuorotteluvapaa ja -korvaus HENKILÖLLE, JOKA on tehnyt työnantajansa kanssa sopmuksen vuorotteluvapaasta, vodaan maksaa vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaalle vo lähteä kokoakatyöstä ta työstä, jossa työaka on yl 75 % alalla sovelletusta kokoakatyöstä, opettajalla vkottasesta opetusvelvollsuudesta. Vapaaseen vaadtaan vähntään 20 vuoden työskentely. Mukaan luetaan myös ennen 23 kävuotta tehty eläkevakuutettu työ ja tetyn edellytyksn perhevapaden pävärahakaudet (ätys-, ertysätys-, syys-, vanhempan- ta ertyshotoraha), hotovapaa sekä varusmes- ta svlpalvelu, vakka eläkettä e olskaan ansattu. Tämän jälkeen vähntään 13 kuukautta saman työnantajan palveluksessa kokoakatyössä ollut työntekjä ja hänen työnantajansa vovat keskenään sopa, että työntekjä jää päväks vuorotteluvapaalle ja työnantaja stoutuu palkkaamaan samaks ajaks työ- ja elnkenotomstossa työttömänä olevan työnhakjan. Vuorotteluvapaan ajalta työntekjälle maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 % stä työttömyyspävärahasta, johon työntekjällä ols okeus työttömänä ollessaan. Lapskorotuksa e kutenkaan oteta huomoon. Arvota korvauksen suuruudesta er ansotasolla löytyy Opettajen Työttömyyskassan oppaasta. OAJ-kalentern ltteenä on Opettajen Työttömyyskassan opas Opettajen Työttömyyskassa: Työ- ja elnkenopalvelut: Valton säädöstetopankk: Koulutusrahasto: 26 Uuden opettajan opas

27 8 Työttömyysturva OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:n jäsenet on vakuutettu työttömyyden varalta Opettajen Työttömyyskassassa. Tetoa ja ohjeta ansopävärahasta, sen myöntämsen ehdosta ja hakemsesta ja työttömäks työnhakjaks lmottautumsen merktyksestä löydät Opettajen Työttömyyskassan verkkosvulta. Samolta verkkosvulta löydät tetoa vuorottelukorvauksesta. Opettajen Työttömyyskassalla on oma sähkönen jäsenpalvelu ansopävärahan ja vuorottelukorvauksen hakemsta varten. Tämä palvelu, Openett, on erllnen OAJ:n sähkösstä palvelusta. Ohje Openetn käyttöön löytyy kassan verkkosvulta. 8.1 Työttömyyskassan vahtamnen SIIRTYMINEN TOISESTA kassasta Opettajen Työttömyyskassan jäseneks on mahdollsta, kun jäsenyysehdot täyttyvät. Kakk saavutetut edut sälyvät, kun eroamnen vanhasta kassasta ja lttymnen uuteen kassaan tapahtuu kuukauden ssällä. Kahdessa kassassa e vo olla yhtä akaa jäsenenä. 8.2 Kassan jäseneks jo opntojen akana SUOMEN OPETTAJAKSI Opskeleven Ltto SOOL ry:n jäsenet evät automaattsest kuulu työttömyyskassaan. SOOLlaset vovat kutenkn lttyä Opettajen Työttömyyskassaan, kun jäsenyysehdot täyttyvät. Opntojen akasesta työttömyyskassan jäsenyydestä vo olla opntojen jälkeen arvaamatonta hyötyä. Opettajen Työttömyyskassa: facebook.com/opettajentk Uuden opettajan opas 27

28 8.3 Opskelu ja työttömyysturva VAIKKA TYÖTTÖMYYSKASSAN maksama ansopäväraha on pääsääntösest tarkotettu turvaamaan tomeentuloa akana, jollon henklö hakee palkkatyötä, erässä tlantessa ansopävärahaa on mahdollsta maksaa myös opskelun perusteella ta vähntäänkn opskelusta huolmatta. Opskeluokeudesta ja sen vakutuksesta omassa tlanteessa tulee olla yhteydessä omaan työ- ja elnkenotomstoon, joka antaa opskelun vakutuksesta työttömyyskassaa stovan lausunnon. Opntojen akasesta työttömyyskassan jäsenyydestä vo olla opntojen jälkeen arvaamatonta hyötyä. Työttömyyskassojen Yhtesjärjestö: Opettajen Työttömyyskassa: 28 Uuden opettajan opas

29 9 OAJ opettajen edunvalvojana 9.1 OAJ järjestönä OPETTAJAN ETUA työmarkknolla ajaa Opetusalan Ammattjärjestö OAJ, jonka jäsennä on non 95 % koulutus-, kasvatus- ja tutkmusalan ammattlassta. OAJ on anoa ammattjärjestö, joka neuvottelee opettajen palkkauksesta, työajasta sekä musta tärkestä palvelussuhteen ehdosta työnantajapuolen kanssa. Neuvottelujen ohella OAJ:n tärkempä tehtävä on sovttujen ehtojen noudattamsen valtakunnallnen valvomnen. Tärkemmät palvelussuhteen ehdot määrtellään työ- ja vrkaehtosopmuksssa. OAJ tekee myös vahvaa koulutuspolttsta ja yhteskunnallsta vakuttamstyötä. OAJ vakuttaa opetus- ja kasvatusalaa koskevaan lansäädäntöön, ottaa julksest kantaa koulutukseen ja kasvatukseen lttyvn kysymyksn sekä vakuttaa aktvsest suomalasen koulutuksen ja kasvatuksen kehttämseen. OAJ:ssä ovat edustettuna kakk opetus- ja kasvatusalat varhaskasvattajsta akuskoulutukseen. OAJ on jäsenen järjestönä korkeast koulutettujen palkansaajen ja ammatnharjottajen keskusjärjestö Akavan suurn jäsenjärjestö. Opetusalan Ammattjärjestö OAJ: Akava: Uuden opettajan opas 29

30 lastentarhanopettajat OAJ:n jäsenyyspolku Jäsenet ja yhdstykset LTOL perus koulun ja lukon opettajat ammatllset opettajat ylopstojen opetusalan henklöstö opettaja yhdstykset pakallsyhdstykset alueyhdstykset FSL Valta kunnallset yhdstykset YSI OAO YLL Opetusalan Ammattjärjestö OAJ Opsa opetus ja svstystomen asantuntjat opettajaks opskelevat jäsenyhdstykset SOOL senoropettajat senoryhdstykset OSJ 9.2 OAJ:n tomnta OAJ TOIMII nn pakallsest, alueellsest kun valtakunnallsestkn. Melken jokasessa korkeakoulussa/opplatoksessa/päväkodssa on OAJ:n yhteysopettaja, joka opastaa jäseneks lttymsessä ja pakallsyhdstyksen asossa. Lähes kakk OAJ:n jäsenyhdstykset kuuluvat johonkn 17 alueyhdstyksestä. Lsäks OAJ:n ulkojäsenyhdstyksnä on lukusa opettajen tsenäsä pedagogsa yhdstyksä ja lttoja. Alueyhdstykset ovat kakken opettajaryhmen yhtesä yhdstyksä, jotka hotavat opetusalan edunvalvonta-, koulutus- ja järjestötehtävä aluetasolla. Alueyhdstysverkosto kattaa koko maan. Alueyhdstyksssä oman alueen asohn vo vakuttaa laajemmn kun jäsenyhdstyksessä. Jokasessa alueyhdstyksessä tom työparna alueasames ja alueyhdstyksen puheenjohtaja. OAJ:llä on myös useta aluetomstoja palvelemassa jäsenstöä, luottamusmehä ja jäsenyhdstyksä. OAJ:n kouluttamat luottamusmehet ja pakallsyhdstyksen tomhenklöt sekä alueyhdstysten tomjat ovat pakallsa edunvalvonnan ammattlasa, joden tärken tehtävä on valvoa opettajen palvelussuhteen ehtojen toteutumsta pakallstasolla. Lsäks pakallsyhdstysten tomhenklöden tärkeä tehtävä on ptää yhteyttä sdosryhmn kuten päättäjn ja vrkamehn sekä vakuttaa pakallsella tasolla opetus- ja kasvatusalaa koskevaan päätöksentekoon. Pakallsyhdstykset järjestävät lsäks jäsenstölleen koulutusja vrkstystomntaa. OAJ:N JÄSENET kuuluvat valtakunnallsen järjestön ohella johonkn OAJ:ssä tomvsta valtakunnallssta jäsenprestä. OAJ:n ylessvstävät opettajat OAJ-YSI OAJ:n Ammatllset Opettajat OAO Lastentarhanopettajaltto LTOL Ylopstojen opetusalan ltto YLL Alennettu jäsenmaksu 30 Uuden opettajan opas

31 Lsäks ruotsnkelsllä ylessvstävän opetuksen opettajlla on oma prnsä Fnlands Svenska Lärarförbund FSL. Myös kunten ja kuntayhtymen opetus- ja svstystomen asantuntjolla on oma yhdstyksensä Opsa. Ylntä päätösvaltaa OAJ:ssä käyttää jäsenvaalella joka neljäs vuos valttava 150 jäsenen valtuusto, joka valtsee sekä järjestön puheenjohtajan että halltuksen. Seuraavat valtuustovaalt pdetään keväällä Valtakunnallsta tomntaa koordnodaan Helsngn Paslassa sjatsevassa keskustomstossa. 9.3 OAJ:n jäsenyys OAJ:N JÄRJESTÄYTYMISPERIAATE on ammattkuntapohjanen el järjestöön vovat lttyä kakk opetusalalla työskentelevät. Opetusalan ammatella tarkotetaan koulutus-, kasvatus- ja tutkmusalojen opettaja-, rehtor-, johtaja-, asantuntja- ja hallntotehtävä. OAJ:n jäseneks vovat ss lttyä kakk edellä mantussa ammatessa työskentelevät tutknnosta, koulutuksesta ta ammattnmkkeestä rppumatta. Jäseneks vo lttyä, jos on hakuhetkellä vomassa olevassa opetusalan työsuhteessa. opettajakelposuutta valla olevalla on pääsääntösest lukukauden kestävä työsuhde. Varhaskasvatuksen alueella jäsenkelposa ovat myös lastentarhanopettajan tehtävssä ja pävähodon esmestehtävssä tomvat sosaalkasvattaja- ja sosonomkoulutuksen (AMK) suorttaneet. Täyden opettajakelposuuden puuttumnen e ole jäsenyyden este. Myös ulkomaan kansalaset vodaan hyväksyä jäsenks. Jäsenyys koulun/opplatoksen mukaan Jäsenyys järjestössä määräytyy sen koulutusalan ja opplatoksen mukaan, jossa on vrka ta tom ta keskmäärn enten opetustunteja. Jos työpakka ta opetustunten pääpano srtyy pysyväst toseen opplatokseen, on myös yhdstystä vahdettava tämän mukasest. Jäseneks ltytään pakallsyhdstyksen ta jonkn sen jäsenyhdstyksen kautta. Lähes jokasessa koulussa, opplatoksessa ja päväkodssa on OAJ:n yhteysopettaja ta yhteyshenklö, joka neuvoo lttymsasassa. Jäsenmaksun suuruus Jäsenmaksun määrä koostuu järjestön (OAJ), valtakunnallsten yhdstysten, alueyhdstysten sekä pakallsyhdstysten ja nden jäsenyhdstysten jäsenmaksusta sekä työttömyyskassan jäsenmaksusta. Kokonasjäsenmaksu vahtelee yhdstyksttän, sllä yhdstykset päättävät vuosttan omasta jäsenmaksustaan. Kokonasjäsenmaksun suuruus on keskmäärn non 1,2 % ennakonpdätyksen alassta kokonasansosta. Jäsenmaksu on vähennyskelponen verotuksessa. Työnantaja per jäsenmaksun palkasta kuukausttan. Pokkeavat jäsenmaksut Jos olet vrkavapaalla ta työlomalla opettajan vrastas ta tomestas ja teet tlapäsest muuta kun opettajan työtä, snun ptää tänä akana suorttaa jäsenmaksut muun työn palkkauksen perusteella, kutenkn enntään sen mukaan, mtä olst velvollnen suorttamaan opettajavrkas ta -tomes mukasesta palkasta. Jäsenmaksu lasketaan ennakonpdätyksen alassta kokonasansosta. Nhn luetaan mm. peruspalkka sekä kakk palvelussuhteen perusteella maksettavat palkanlsät kuten kokemus- ja määrävuoslsät, kallnpakanlsät, syrjäseutulsä, työakakorvaukset, lomaraha, vuoslomakorvaus ja mahdollset luontasetujen verotusarvot. Uuden opettajan opas 31

32 Alennettu jäsenmaksu vrkavapaalla/työlomalla valla ansotuloja työttömänä vuorotteluvapaalla palkattomalla opskelu- ta hotovapaalla Kelan ta eläkelatoksen maksamalla pävärahalla 9.4 Opettajaks opskelevat OPETTAJAKSI OPISKELEVAT vovat opskeluakanaan lttyä Suomen Opettajaks Opskeleven Ltto SOOL ry:n jäseneks. SOOLn jäseneks lttymnen on mahdollsta, kun opskelja kuuluu johonkn SOOLn jäsenyhdstyksstä. Jäsenyhdstyksstä suurn osa on opettajaks opskeleven anejärjestöjä. Mkäl opskeljalla e ole mahdollsuutta lttyä mnkään jäsenyhdstyksen jäseneks, vo hän lttyä SOOLn henklöjäsenenä. SOOLn jäsenet saavat työttömyysturvaa lukuun ottamatta samat jäsenedut kun OAJ:n varsnaset jäsenet. Opettajen työttömyyskassaan lttymnen on kutenkn jo opskeluakana SOOLn jäsenlle mahdollsta, mkäl nämä tekevät opetusalan tötä. Työttömyyskassan jäsenyyttä tulee tällön hakea SOOLn kautta erkseen. Tarkempa tetoja SOOLsta järjestönä, jäseneks lttymsestä ja opskeluakasesta työttömyyskassajäsenyydestä saa SOOLn www-svulta ta SOOLn tomstolta. Opskeluakana vähntään lukukauden mttasen opetusalan sjasuuden saaneet opskeljat vovat lttyä suoraan OAJ:n jäseneks. OAJ:n jäsenyyden alkaessa SOOLn jäsenyys lakkaa automaattsest. Jäsenedut sälyvät tällön keskeytyksettä, samon mahdollnen työttömyyskassan jäsenyys, mkäl jäsen on maksanut työttömyyskassamaksunsa asanmukasest. 9.5 OAJ:n jäsenpalvelut ja jäsenedut OAJ:N JÄSENET saavat mttavat jäsenedut, john kuuluu edunvalvonnan ja työttömyyskassan jäsenyyden ohella henklökohtasa vakuutuksa, pankkpalveluja, loma- ja vrkstyspalveluja ja jäsenalennuksa. Jäsenleht Opettaja taustottaa ajankohtasa järjestö-, työmarkkna- ja ammattasota. Leht välttää tetoa myös jäsenedusta sekä koulutukssta ja avonna olevsta työpakosta. OAJ tarjoaa jäsenstölleen monenlasta koulutusta. Nuorlle opettajlle suunnattu suosttu NOPE-koulutus lsää nuorten opettajen edunvalvonta- ja järjestötetoutta sekä vahvstaa ammatt-dentteettä. NOPE-koulutuksssa pohdtaan mm., mllasta on olla nuor opettaja työyhtesössä, tarkastellaan opettajan työhön lttyvä laajoja vastuukysymyksä jurdkan ja etkan näkökulmsta, perehdytään palkkauskysymyksn ja tutustutaan OAJ:n edunvalvonta- ja järjestötomntaan sekä yksttäsen jäsenen osallstumsja vakuttamsmahdollsuuksn. Alueellset NOPE-koulutukset on suunnattu yhtesest kaklle opettajaryhmlle, ja koulutuksn vovat osallstua opettajat, jotka ovat joko alle 35-vuotata ta korkentaan vs vuotta alalla olleta. Kouluttajna tomvat OAJ:n kouluttamat nuoret opettajat sekä palkka-asossa luottamusmehet. NOPE-koulutuksesta lmotetaan Opettaja-lehdessä ja OAJ:n nettsvulla. OAJ:n www-svut: > jäsensvut Suomen Opettajaks Opskeleven Ltto SOOL: Katso kakk jäsenedut: > jäsenyys > jäsenedut 32 Uuden opettajan opas

33 Lsää etuja: oaj.f Jäsenyys Jäsenedut Oman yhdstyksen palvelut Tomston asantuntjapalvelut Työttömyysturva Luottamusmes palvelut Holday Club lomavkot Klroyn ITIC kortt Lue lsää: oaj.f Jäsensvulle Edunvalvonta OAJ:n jäsenedut Vrkstysja lomapalvelut Opettajaleht retkoppaneen Muut OAJ:n edut Lue lsää: turva.f /oaj Hotell ja kylpyläetuja OAJ:n uutskrje Alennus Superparksta Lsää etuja: oaj.f Jäsenyys Jäsenedut Akavan jäsenedut Lttoturva Vakuutusedut Jäsenen vakuutuspakett Amma tllnen vastuu ja okeustur vavakuutus Vapaa ajan tapaturmavakuutus Elxan jäsenyysalennus Danske Bankn etupakett Vapaa ajan matkustajavakuutus Vapaa ajan matkatavaraja matkavastuuvakuutus Uuden opettajan opas 33

34 Lsää tetoa OAJ:stä, OAJ:n työstä, tuoresta uutssta ja kannanotosta: Facebook /oajry Lnkedn lnked.n/oajry YouTube /oajvdeot OAJ vest nn nettsvulla, Opettaja-lehdessä, Facebookssa, Twtterssä kun Instagramssakn. Osotteessa on kattavast uutsa ja tetoa järjestöstä, jäsenyydestä sekä koulutuksen ajankohtasasosta. Urapalvelusvustolta löydät lsää tärkeää työelämätetoa. Jäsensvulta löydät mm. vomassa olevat opetus- ja kasvatusalan sopmukset, OAJ:n koulutukset ja runsaast edunvalvonta-asaa. Omlla henklökohtaslla svulla vot mm. tarkstaa ja muuttaa OAJ:n jäsenreksterssä oleva yhteys- ja työsuhdetetojas. 34 Uuden opettajan opas

35 Apua ongelmatlantessa Jos snulle tulee ongelma työssäs, ota ensn yhteyttä a) lähmpään esmeheen b) yhdstysasossa OAJ:n yhteysopettajaan JOS ASIA EI SELVIÄ Luottamusmes työaka ja palkkaus palvelussuhteen ehdot vrkavapaat henklöstöhallnto ja johtamnen olennaset muutokset työssä määräakasuudet varotukset rtsanomset ja lomautukset Työsuojeluvaltuutettu työturvallsuuden ja -terveyden pelsäännöt työterveyshuollon tomvuus työn kuormttavuus työhyvnvontn lttyvät kysymykset terveyteen ja turvallsuuteen vakuttavat työn ta työolojen muutokset OAJ:n pakallsyhdstys (ta muu jäsenyhdstys) kasvatuksen ja koulutuksen resursst pakallset koulutusasat alotteet OAJ:n tomnnan kehttämseks yhdstystomnta jäsenasat järjestäjäverkkoa koskevat asat koulujen lakkautukset Yhteysopettaja Luottamusmes Pääluottamusmes Nm Puh. Nm Puh. @ Opetus- ta kasvatushenklöstön työsuojeluvaltuutettu OAJ:n pakallsyhdstyksen ta pakallsen oman yhdstyksen puheenjohtaja Oman yhdstykses kotsvujen osote: Nm Puh. @ Ota yhteyttä Opetusalan Ammattjärjestö OAJ Tomsto on avonna ma pe klo PL 20, Helsnk Puheln: (vahde) Jäsenrekster ma to klo 9 14 Medlemsregster mo to klo 9 14 Kesäakana puhelnpalvelu t to klo 9 14 Edunvalvontaosaston puhelnpalvelu: Palvelussuhteen ehdot arksn klo 9 11 (ma 10 11) ja (pe 14 15). Vastuu- ja okeusturvavakuutuksen käyttö ja okeudellnen neuvonta arksn klo ja Koulutuspoltkan ertysasantuntjat tomston aukoloakona (vahde) ta suorat numerot OAJ:n nettsvulta. Kesäakana puhelnpalvelua on van aamupävsn. Sähköpost oaj@oaj.f jasenrekster@oaj.f opettaja@oaj.f OAJ:n aluetomstot neuvovat jäsenyys- ja jäsenmaksuasossa opastavat jäsenedussa auttavat edunvalvonta-asossa okean henklön puhelle tedottavat alueen koulutukssta ja tapahtumsta. Aluetomstojen sjantpakkakunnat ja yhteystedot löydät OAJ:n nettsvulta. Opettajen työttömyyskassan yhteystedot ja palveluajat löydät verkkosvulta

36 3/2017 Uuden opettajan opas on kattava tetopakett työn hakemsesta, opettajan vastusta ja velvollsuukssta, työelämän pelsäännöstä ja OAJ:n jäsenyydestä. Julkasjat: Opetusalan Ammattjärjestö OAJ Suomen Opettajaks Opskeleven Ltto SOOL ry