Viikottaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:11a Ja seuraavilta työtunneilta 100 X:11a korotettu palkka.

Transkriptio

1 -1 Vkottasesta yltyöstä maksetaan kahdeksalta ensmmäseltä työtunnlta 50 %:11a Ja seuraavlta työtunnelta 100 X:11a korotettu palkka. Sen jälkeen kun vllkkoylltyökorotus on maksettu 8 tunnlta (50 %) korvataan työvkon muut yltyökorotukseen okeuttavat tunnt ana 100 X:n yltyökorotuksella rppumatta sltä, onko kysyqyksessä vkottanen va vuorokautnen yltyö. Yltyöstä suortettava palkka vodaan työntekjän suostumuksella vahtoehtosest antaa turpeen nostokauden ulkopuolella ta tuotantokatkojen yhteydessä palkallsena vapaa-akana. Tällanen vapaa-aka rnnastetaan vuoslomaa ansattaessa vuoslomalan 3 :ssä manttuhn työssäolopälvlen verosn pävn. t m Yltyötä teetettäessä annetaan työntekjälle het säännöllsen työajan päätyttyä 12 mnuutn vrklstystauko, joka luetaan työakaan, sekä sopvn, non 4 tunnn välajon tlasuus ruokaluun ja 12 mnuutn vrklstystauko kutakn 4 työtunta koht. Jos työntekjällä el ole okeutta postua työpalkalta, ruokallualka luetaan työakaan. Häröttömän tuotantotomnnan turvaamseks pyrtään yhtesvastuullsest shen, että työvuorolleen saapumatta jäävän henklön työpalkka el jää täyttämättä. 6 Lepoajat 1 Sunnuntan ajaks ta elle se ole mahdollsta, muuna vkon akana, on työntekjälle annettava työakalan mukanen vkkolepo. f t: Työntekjälle pyrtään antamaan vkon akana, sunnuntan lsäks tonen vapaapävä, jonka tulee mahdollsuuksen mukaan olla lauanta ta maananta. Pävätyössä pdetään 1 tunnn ptunen ruokallualka työajan puolvälssä sekä lsäks yks 12 mnuutn ptunen vrklstystauko aamu ja ltapävällä. Pakallsest sopen vodaan ruokaluakaa kutenkn lyhentää puoleks tunnks, sten että työntekjä saa sen akana esteettömäst postua työpakalta. Kaks vuorotyössä pdetään työvuoron akana puolen tunnn ptunen ruokaluaka ta pakallsest sovttaessa annetaan tlasuus ruokaluun työakana sekä pdetään lsäks kaks 12 mnuutn ptusta vrkstystaukoa. Kolmvuorotyössä ja 4 :n 11. kohdassa tarkotetussa yötyössä annetaan työntekjälle tlasuus ruokaluun työakana sekä lsäks kaks 12 mnuutn ptusta vrkstystaukoa työvuoron akana.

2 kesktuntanson perusteella määräytyvää hälytysrahaa arksn kello välsenä akana kahden tunnn palkka ja kolmen tunnn palkka arksn kello välsenä akana samon kun arkpyhltä ja sunnunta1ta. 11 Muut työakaa koskevat määräykset 1 Työntekjän on työajan alkaessa oltava valmna työskentelyyn työsopmuksessa sovtulla työmaalla työnantajan osottamassa palkassa. 12 Arkpyhäkorvaus 1 Arkpyhältä maksetaan, mllon työt tällaseks päväks keskeytetään ja se muuten ols ollut työntekjän työpävä, arkpyhäkorvauksena kahdeksan tunnn palkka, joka määräytyy työntekjän kesktuntanson perusteella. Tässä sopmuksessa tarkotettuja arkpyhä ovat uudenvuoden pävä, loppanen, ptkäperjanta, tonen pääsäspävä, vapunpävä, juhannusaatto, juhannuspävä, jouluaatto sekä ensmmänen että tonen joulupävä. Arkpyhäkorvaus maksetaan kutenkn van työntekjälle, jonka työsuhde on yhtäjaksosest kestänyt vähntään yhden kuukauden ennen ko. arkpyhää ja edellyttäen a) että työntekjä on ollut työtuntjärjestelmän mukasest työssä, vuoslomalla, palkallsella saras ta ätyslomalla, 4 a :n 2. kohdassa ta 5 :n 5. kohdassa tarkotetulla palkallsella vapaalla vmesenä arkpyhää edeltäneenä ja myös stä lähnnä seuraavana työpävänä ta b) että työntekjä on ollut työtuntjärjestelmän mukasest työssä van joko arkpyhää edeltäneenä ta stä seuranneena työpävänä, jos possaolo tosena nästä pävstä on tapahtunut työnantajan luvalla tah johtunut työntekjän vuoslomasta, ätyslomasta, saraudesta, reservn harjotuksesta, 4 a :n 2. kohdassa ta 5 :n 5. kohdassa tarkotetusta palkallsesta vapaasta ta muusta nhn verrattavasta syystä. l Arkpyhäkorvausta e makseta kuukauspalkalla olevalle työntekjälle ekä työntekjälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta sltä pävältä. Arkpyhänä työssä olevalle työntekjälle maksetaan arkpyhäkorvauksen sjasta 200 %:lla korotettu palkka.

3 11 tarpeellset tedot palkkaryhnlttelystä, henklökohtaseen lsäsn okeutetusta työntekjöstä ja lsen suuruudesta. Jos akasemmn turvetuotannossa ollut työntekjä tulee uudestaan saman työnantajan palvelukseen, maksetaan hänelle henklökohtanen lsä vähntään entsen suurusena. Kun työntekjän työsuhde on kestänyt vuoden, maksetaan hänelle kokemuslsää seuraavast: h a 3 vuoden palvelusajalta 6 " " g «12 " 80 p 144 p 203 p 253 p Kokemuslsään okeuttavana palvelusakana pdetään alkaa, jonka työntekjä on 18 vuotta täytettyään ollut työsuhteessa tähän työehtosopmukseen sdottuun työnantajaan ta muuhun työnantajaan, jonka palveluksessa hän on käyttänyt turvetuotannossa käytössä oleva koneta ta muuton tehnyt vastaava tötä. A Pöytäkrjamerkntä: Tämä määräys el alenna työsuhteessa olevlle työntekjölle paka11 Sten pakkapöytäkrjojen perusteel 1 a maksettuja kokemuslsä. 17 Pakkaperusteet 1 Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana akapalkkana ta kokonaan ta osaks työsuortuksen perusteella laskettavana suortuspakkana. Työntekjän aka- ja suortuspakat määräytyvät tähän sopmukseen lttyven palkkasopmusten ja tässä sopmuksessa oleven määräysten mukasest. Työpalkkoja määrättäessä noudatetaan kullonkn vomassa olevaa valtoneuvoston vahvstamaa pakkakuntakal1eusuoktusta. Mllon työntekjä on estynyt suorttamasta varsnasta työtään ta mllon tarve vaat, hän on velvollnen suorttamaan muutakn työtä. Mkäl työ on alemmn palkattua, el työntekjän palkkaa alenneta ennen kun srrosta on kulunut yks kuukaus, jos hänen työsuhteensa on kestänyt alle vs vuotta, ja kaks kuukautta jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähntään vs vuotta. Mkäl työ on korkeammn palkattua ja työntekjällä on shen vaadttava ammatttato, hänelle maksetaan uutta työtä vastaava korkeamp palkka sltä ajalta, jona hän tätä työtä suorttaa.

4 40 Työnantajan korvausvelvollsuus erässä pckkeuksellsssä tlantessa jossa hänellä "e ole muun syyn kun lomautuksen vuoks lomautusakaan kohdstuvaa palkanmaksuvelvollsuutta". Työsuhdeturvatomkunnan metnnössä (1977:60) vastaavaa lan säännöstä seltetään seuraavast: "Kysyqyksessä ols tällön tlanne, jossa taloudellsesta ta tuotannollsesta syystä Johtuva työn tlapänen vähentymnen johtuu esmerkks työnantajasta rppumattomasta muusta kun 27 :n 2 momentssa tarkotetusta syystä. lmotusvelvollsuutta työnantajalla e ols qyöskään sllon, kun työntekjä esmerkks ptkäakasen sarauden ta varusmespalveluksen vuoks tuls olemaan muullonkn kun lomautusajan pos työstä. Mkäl työntekjän este taas on sellanen, että hän lomautusakana saattas tulla työhön, lmotetaan hänelle lomautuksesta samalla tavon kun esteettömllekn työntekjölle." Sopmuksen mukaan lomautus vo tapahtua joko tostaseks ta määräajaks työsuhteen sälyessä muuton vomassa. Lomautuksen tapahduttua tostaseks sen kestolle e ole asetettu enmmäsalkaa. Työntekjällä on lomautusakana okeus purkaa työsopmus rtsanomsajasta rppumatta. Hllon lomauttamnen on tullut vomaan työntekjän saamatta hyväkseen työsopmuksen lakkaamsta koskevaa rtsanomsakaa ja työnantaja ennen lomauttamsen päättymstä rtsanoo työsopmuksen, on työntekjällä TSL 42 :n 2 momentn nojalla okeus saada korvaus rtsanomsajan palkan ta sen osan menettämsestä nän aheutuvasta vahngosta. ^^Sama okeus on työntekjällä, joka TSL 42 :n 1 momentn nojalla rtsanoo työsopmuksensa yl 225 pävää kestäneen yhdenjaksosen ja tostaseks tapahtuneen lomautuksen jälkeen. Erorahan saamsen edellytysten katsotaan nässä tapauksssa alkavan snä pävänä, jona työsuhde päättyy. ^^Työnantajan vastuu edellä mantussa tapauksssa määräytyy seuraavast: Korvausvelvollsuutta vähentävät lomautusllmotusajan palkka ja muualla mahdollsest ansattu palkka. Multa osn rtsanomsajan ta sen osan menettämsestä aheutuneesta vahngosta vastaa työnantaja. Tahallaan ansatsematta jätetyn palkan vähentämnen tulee kyseeseen van pokkeuksellsest, esmerkks sllon, kun työnantaja ols tse järjestänyt työntekjälle rtsanomsajaks työtä. tr STK-SAK pöytäkrja H

5 U/12 '»3 lllt 6 SS* S74SM HETSAHALLTUS 1 MBT8XHALLZTU8 Korjuutolnl zm BXOBlkJO&VBM fekxxbrjuocjyjsm KäVTÖM RORVUMZ-.V v ; ) A 1. Korvous oovtwn keudelle O Kaudell« mkmtaan arvlokorvaus, jonka suuruus on vanhassa palkkkusjurjaatelmttssä 1.0 moottorlsahaosuuden slsältttvllsljk ^skköpalkasta ja uudessa järjastalnassa 1.3 % tybkohtalsen palkan perusteella mäaaraytyvllst«työpalkaata. Alkapalkkalsssa ja sellasssa suortuspalkkassa jtölssft» jossa moottorsahan kttytto on satunnasta o^ lsmkonraus 0.90 nk sahan käyttötunta koht. Bohajoavan Öljyn kttytostu maksettava korvaus tltettn t^csntekjälle ns. muuna sana. 3. Boöljyhn srtymsen valltukset teräketjuoljyn kulutukseen ja sahakustannuksl^ vakuttavn nahdollsln muhn tekjöhn selvltetkan mennessä. Samalla selvtetään boöljyjen hntataso kesäkuussa 1994, Tutkmukselle asetetaan sppjapuolten yhtenen taustaryhmä, jonka tehtävänä on( sopa tutkmuksen ssällöstä ja suortustavasta. Madollsna selvtyksen suorttajna tulevat kysynyksesb lähnnä Metsäteho ja Metsähalltuksen kehttäasykslckö. ' J * -. 'A v< F:.. -.L 4. Tutkmuksesta saatujen tetod^n perusteella tehdään laskelma boöljyjen käytosta nsbmttavan korvauksen suuruudesta. Jaksolle 01.07«-31! sovttavassa korvaukssssa, otetaan lsäks hluomloon alkuvuoden arvokorvauksen perusteella alheuttnut "ennakko" ta "velko". V

6 f ' Työväen r. Arksto ' ( ' Puu- ja Ertysalojen Ltto CB11 HALLTUKSEN PÖYTÄKRJAT 1993 t ( ( 1«^ tl <r».11 l. Rulla 1152 > J 1 1 f f Kuvannut Monkko Oy Espoo 2007

7