YRITYSVASTUURAPORTTI 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVASTUURAPORTTI 2012"

Transkriptio

1 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012

2 YRITYSVASTUURAPORTTI

3 LOGON VÄRI: 186 PMS Diacor lyhyesti Diacor terveyspalvelut Oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama kotimainen yritys, joka edistää ihmisten terveyttä ja tuottaa sairaanhoidon palveluita. Diacorilla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa sekä Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva sairaala. Työterveysasiakkaille tarjoamme valtakunnallisesti palvelujamme kattavan kumppaniverkostomme kautta. Uudistamme sekä yksityis- että työterveysasiakkaittemme palvelutarjontaa määrätietoisesti, sillä haluamme olla terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä. Diacorin osingoilla omistajamme auttaa yhteiskuntamme kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä. Ihmistä arvostava Diacor tekee hyvää. Julkaisemme yritysvastuuraportin kerran vuodessa. Diacorin yritysvastuuraportointi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Raportin vastuuhenkilö on viestintäjohtaja Esko Heikkinen. Y-tunnus:

4 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Sisällysluettelo Diacor lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 5 Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 6 Viron presidentinkanslian tiedote Ruoholahden sairaalassa kymmenestuhannes leikkaustoimenpide 8 Terveyden edistäminen 9 Markku Kalliolle taas tunnustusta 9 Terveyspalveluja uudistava Diacor 11 Työterveyden tietojohtamista 12 Ihmistä arvostava Diacor 14 Luottamusmies on näköalapaikalla 18 Todellinen Diakkarin mies 19 Koululaisten kesäharjoittelua 20 Hyvää tekevä Diacor 21 Mikä on yhteiskunnallinen yritys? 21 Kiitos, kun kävit Diacorissa 22 Diacorin omistaa hyvää tekevä säätiö 23 Olennaiset tekijät Diacorin toiminnassa 24 Yritysvastuutavoitteiden toteutuminen 28 Tapiolassa tehtiin pipoja vauvoille 29 yritysvastuutavoitteet vuodelle Diacor terveyspalvelut Oy:n organisaatio 32 Henkilöstötiedot 33 Tuloslaskelma 33 Tase 34 Rahavirtalaskelma 35 Vertailu GRI-suositukseen 36 4 RAPORTIN ULKOASU: Jesse Pasanen KANNEN KUVA: Janne Mikkilä

5 Toimitusjohtajan katsaus yhteiskunnallinen yrittäminen ja vastuullisuus liiketoiminnassa ovat vahvistuvia trendejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä näkyy sekä julkisessa keskustelussa että tänä päivänä myös asiakkaiden valinnoissa. Olen iloinen siitä, että yhä useampi asiakas päätyy valitsemaan Diacorin. Vahva asiantuntemuksemme sekä palveluidemme korkea laatu yhdistettynä vastuulliseen kotimaiseen omistajuuteen on osoittautunut yhdistelmäksi, jota asiakkaat arvostavat. Diacorin liikevaihto kasvoi vuonna 2012 lähes kymmenen prosenttia eli 6,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi liikevaihtoa hiukan maltillisemmin päätyen 6,2 miljoonaan euroon (5,5 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikevoittoprosentiksi muodostui 8,4, jota voidaan pitää alalla varsin hyvänä. Merkittävin osa kasvusta selittyy työterveyspalveluiden voimakkaalla roolilla. Vuoden lopussa Diacor vastasi noin työntekijän työterveydestä työnantajalla, mikä merkitsi noin neljännestä koko pääkaupunkiseudun kaikista työpaikoista. Ruoholahdessa toimivassa sairaalassa leikattiin viime vuoden tammikuussa potilas. Tämä virstanpylväs saavutettiin kolmessa vuodessa. Työterveyden osuus liiketoiminnastamme on edelleen huomattava eli noin 50 prosenttia. Olemme strategiamme mukaisesti panostaneet jo pitkään asiakkaidemme terveyden edistämiseen. Tämä työ alkaa tuottaa tulosta. Vuonna 2012 ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden laskutuksesta nousi hienosti 40 prosenttiin. Työterveydessä tehtiin työtä valtakunnallisen palvelutarjontamme kehittämiseksi. Yksi askel tässä työssä oli Ouluun perustettu Caritas-lääkäriasema, jossa Diacor on mukana vähemmistöomistajana. Vahvan asiakaskysynnän ja lääkäreiden parantuneen saatavuuden vuoksi joihinkin yksiköihin tarvitaan lisää vastaanottokapasiteettia. Vuoden 2012 aikana tehtiin päätös lisätilojen hankkimisesta Diacor Keskustalle sekä valmisteltiin jo aiemmin päätetyn, syksyllä 2013 avautuvan Kannelmäen lääkäriaseman käynnistymistä. Diacor Itäkeskuksen saneeraustyöt saatiin neljännen kerroksen osalta valmiiksi, mutta työt jatkuvat vielä vuoden 2013 aikana viidennessä kerroksessa. Jo nyt tiedämme, että lopputulos tulee olemaan hieno. Olemme strategiamme mukaisesti panostaneet jo pitkään asiakkaidemme terveyden edistämiseen. - Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Alkuvuodesta Ruoholahdessa avattiin uusi silmäyksikkö, joka kuuluu pääkaupunkiseudun suurimpiin tämän erikoisalueen palvelukeskittymiin. Kaihileikkaukset siirtyivät sairaalasta lääkäriasemalle, jossa aloitettiin myös kokonaan uusi toiminto eli näönparannuskirurgia. Ruoholahden tiloihin saatiin samaan aikaan myös toinen magneettikuvauslaite, mikä parantaa tämän tutkimuksen saatavuutta merkittävästi. Menestys Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailussa jatkui edelleen määrätietoisten ja systemaattisten toimenpiteiden seurauksena. Ammatinharjoittajien kokema tyytyväi- syys yrityksen työilmapiiriin ja johtamiseen on samalla tasolla kuin henkilökunnankin. Mediuutisten tilaamassa tutkimuksessa lääkärit arvioivat Diacorin yksityissektorin houkuttelevimmaksi työpaikaksi. Pitkän tähtäimen unelmamme on rakentaa Diacorista terveyspalvelualan suunnannäyttäjä Suomessa. Meneillään olevan visiokauden puoliväliin suunniteltu strategian päivitys toteutettiin vuonna 2012 yhteistyössä kaikkien diacorilaisten kanssa. Strategiamme mukaisesti jatkamme panostuksia sähköisten palvelujen kehittämisessä. Konkreettisia esimerkkejä tästä työstä ovat työterveyden palveluportaali sekä Suomen ensimmäinen yksityinen elääkäriasema. Yksityisasiakkaiden palvelutarjonnan kehittäminen on yksi uudistetun strategiamme painopistealueista. Yksi tätä tukeva toimenpide oli Ikäkeskuksen toiminnan siirtyminen Diacoriin sisaryhtiöstämme Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivasta. Ikäihmisten terveyspalveluja tarjotaan Diacorin lääkäriasemilla laajemminkin, kun toiminnot aiemmin olivat keskittyneet paljolti Alppikadun korttelin alueelle. Yksityisten terveyspalvelujen osuus koko suomalaisesta terveydenhuollosta on viime vuosina noussut ja sen merkitys on suuri. Yksityisen sektorin osuus kokonaismarkkinasta on noin 20 prosenttia. Uskon, että tämä luku tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia omasta terveydestään ja haluavat itse valita palveluntuottajansa. Syksyllä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan peräti 93 % suomalaisista pitää tärkeänä valinnanvapautta terveyspalveluissa. Toivon, että julkisen terveydenhuollon markkinat avautuvat myös Suomessa. Tällöin raha seuraa potilasta, laatumittareista raportoidaan avoimesti ja tulevaisuudessa yhä useampi kansalainen pääsee valitsemaan Diacorin. palveluntuottajakseen. KUVA: MARJO KOIVUMÄKI 5

6 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Gastrokirurgi Ilari Airo. Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä vuoden 2012 helmikuussa Diacor palkittiin Great Place to Work -organisaation juhlagaalassa toisella palkinnolla suurten työnantajien (yli 500 työntekijää) sarjassa. Haluamme olla Suomen paras työpaikka, mutta jo tämä tulos oli hieno. Vuoden 2012 strategiamme uudistamisprosessissa sijoitimme oman henkilöstömme hyvinvoinnin edelleen ydinasioidemme kärkeen. Tästä puhuttaessa on oleellista huomata, että puhumme kaikista diacorilaisista, jolloin lääkärit ja muut ammatinharjoittajamme kuuluvat oleellisena osana työyhteisöömme. Myös ammatinharjoittajat vastasivat gptw-kyselyyn, vaikka näitä vastauksia ei itse kilpailussa otettu huomioon. Ammatinharjoittajien tulokset eivät eronneet oleellisesti henkilökunnan vastauksista. Tutkimuslaitos Kuulas Milward Brown tuotti keväällä Mediuutisten toimeksiannosta lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimuksen. Vastaajien mielestä Diacorissa on parempi työilmapiiri ja laadukkaammat palvelut kuin muissa mukana olleissa yrityksissä. Diacor nousi lääkäreiden listan kärkeen kysyttäessä menestyviä ja arvostettuja työnantajia. Diacoria arvostettiin sekä työskentelyolosuhteista että ilmapiiristä ja joustavuudesta ja myös Diacorin kokonaisindeksi on tutkittujen yritysten paras. Vastaajien mielestä Diacorille on erityisen tunnusomaista, että sen toiminta ja palvelut ovat korkealaatuisia, ja että se kehittää palveluitaan jatkuvasti. Edellä mainittu strategiaprosessi oli sinänsä menestys. Jokaisella diacorilaisella oli verkkokeskustelussa mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Vastaajia oli yhteensä peräti 643. Strategiaprosessin tueksi koottiin myös varjojohtoryhmä. Osallistaminen on keskeinen osa nykyaikaista liiketoiminnan suunnitteluprosessia. Henkilöstön tietotaidon järjestelmällisen hyödyntämisen varmistamiseksi otimme käyttöön nykyaikaisen virtuaalisen ideointitilan, jonka ristimme Moottoriksi. Arvoistamme ponnistaen haluamme olla vastuullisen yritystoiminnan esimerkkiyritys, joka panostaa uudistumiseen ja erinomaiseen asiakaspalveluun. Puhumme 6

7 roolistamme alan suomalaisena suunnannäyttäjänä. Sen pääviestejä ovat ihmisen arvostaminen, terveyspalveluiden uudistaminen ja hyvän tekeminen. Näiden viestien antamiin haasteisiin pyrimme vastaamaan tässä raportissa. Diacor on ainoa suomalainen terveyspalvelutoimija, joka raportoi yritysvastuustaan. Ensimmäinen raporttimme julkaistiin vuonna Työyhteisömme vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan monin eri tavoin. Pelkästään työterveysasiakkaidemme kautta vaikutamme noin :n eli joka neljännen työssä käyvän pääkaupunkiseutulaisen hyvinvointiin. Heidän kohdallaan Palvelumme työpaikoille -konsepti on ottanut käytännössä roolin myös perusterveydenhuollon tehtävien hoitajana. Haluamme korostaa, että työterveyden rahoitusjärjestelmä perustuu ensisijaisesti työnantajien ja pienemmältä osin työntekijöiden itsensä maksamiin kustannuksiin. Siksi puhuminen sen Kela-korvauksen poistosta ei ole relevanttia. Diacorin 13 lääkäriasemalla tehtiin vuonna 2012 noin asiakaskäyntiä. Vuoden aikana lanseeraamamme AskPole-kyselymittarin mukaan yli 95 prosenttia heistä koki, että käynti Diacor on ainoa suomalainen terveyspalvelutoimija, joka raportoi yritysvastuustaan. Diacorissa vastasi heidän odotuksiansa. Esimerkkinä suunnannäyttäjyydestä voidaan mainita myös kesällä avattu Suomen ensimmäinen yksityinen elääkäriasema ja sen yhteydessä käyttöön otettu mobiilivarmenne, jossa henkilön tunnistautuminen varmistetaan modernilla käsipuhelinteknologialla. Diacorin sairaala palvelee ensisijaisesti yksityisasiakkaita. Heidän leikkaushoitojensa lopullisia maksajia ovat useimmiten vakuutusyhtiöt, jotka palvelusopimustensa kautta ovat sairaalan suurimpia asiakkaita. Sairaalamme on tähystyskirurgian edelläkävijöitä Suomessa. Kertomusvuoden aikana Ilari Airo aloitti sairaalassa uuden tekniikan mukaiset hal- (Hemorrhoidal Artery Ligation) ja barperäpukamahoidot (Recto Anal Repair). Kummassakaan menetelmässä tuntevalle alueelle ei tule haavoja lainkaan, joten toipuminen on perinteisiin leikkauksiin verrattuna kivutonta ja nopeaa. Sairaalassa ollaan vain noin neljä tuntia. Varsinkin olkakirurgiassa toimintamme on myös kansainvälisesti tunnustettua. Mainio esimerkki tästä on helmikuulta 2012, kun Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli sairaalan ylilääkärin Harri Heliön olkapotilaana. Diacor ei vierailusta viestinyt, mutta Virossa presidentin kanslian tiedote asiasta herätti kansallista huomiota ja keskustelua. VIRON PRESIDENTIN KANSLIAN TIEDOTE : President Ilvesel opereeriti õlaliigest President Toomas Hendrik Ilves sõitis Helsingi Diacor'i Haiglas. Riigipeal avastati täna ennelõunal Helsingisse, kus õlavigastuste artroskoopilise ravi spetsialist, dok- fikseeriti. ka vasaku õlaliigese kõõluse rebend, mis tor Harri Heliö opereeris tema vigastada Artroskoopiline ravimeetod on kirurgiline metoodika, kus operatsiooni käigus lii- saanud vasakut õlaliigest. Treeningu käigus õlaliigest vigastanud gest ei avata ja taastumisperiood võrreldes president Ilvesel avastasid arstid möödunud lahtiste meetoditega on oluliselt lühem. aasta lõpus tehtud uuringu käigus kompleksse vasaku õlaliigese vigastuse. Ravi osas homme. President Ilves saabub Eestisse tagasi korraldatud konsiilium otsustas, et kuna Kui igapäevane töövõime taastub tavaliselt päevakirurgilise lõikuse järel paari seda tüüpi kompleksseid vigastusi Eestis artroskoopilisel ravimeetodil ei ravita, on otstarbekas operatsioon läbi viia Soomes. rimist mõned nädalad, ent see ei takista päevaga, siis kõõluse rebend vajab fiksee- Põhjamaade üks tuntumaid spetsialiste riigipeal ametiülesannete täitmist. õlavigastuste artroskoopilise ravi alal, doktor Harri Heliö opereeris president Ilvest aastal tasus 144 kindlustatu Operatsiooni rahastab Haigekassa, kes plaanili- Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö. se välisravi eest ja aastal 166 kindlustatu plaanilise välisravi eest. Vabariigi Presidendi Kantselei avalike suhete osakond tel KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni 7

8 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Ruoholahden sairaalassa kymmenestuhannes leikkaustoimenpide Ruoholahdessa vuodesta 2009 toimineessa Diacorin sairaalassa ohitettiin tammikuussa merkittävä rajapyykki, kun sairaalan ylilääkäri Harri Heliö ja ortopedi Peter Pippingsköld riensivät onnittelemaan helsinkiläistä Anders Westerholmia. Toimenpiteestä heräämöön saapuessaan Westerholm oli uuden sairaalan tasan leikkauspotilas. Ennen muuttoaan Ruoholahteen sairaala toimi ensin Diakonissalaitoksen sairaalan nimellä Unioninkadulla ja sitten toistasataa vuotta Alppikadulla Helsingin Kalliossa. Diakonissa Maritta Laiho kirjasi ylös Westerholmin ajatuksia ja tunnelmia: Tiistaina klo julkistettiin Ruoholahdessa sairaalamme kymmenestuhannes leikkauspotilas. Anders Westerholm oli noin tuntia aikaisemmin saapunut heräämöstä osastolle toipumaan, lähteäkseen vielä samana päivänä vielä kotiin. Puoliltapäivin hän oli saapunut sairaalaan ja päässyt lähes saman tien leikkauspöydälle. Minua kiinnostaa tavata vain Suomen parhaimpia ihmisiä. Tulin ortopedi Pippingsköldin puheille jo Alppikadulle. Silloinhan sairaalanne oli vielä siellä ja elettiin vuotta Kävin vaivani vuoksi kyllä välillä kilpailijallannekin, mutta en tullut vakuuttuneeksi diagnoosin oikeellisuudesta. Palattuani uusiutuneen vaivani vuoksi jälleen johtavan ekspertin Peter Pippingsköldin potilaaksi koin helpotusta kävellä sisään asiantuntijan luo. Asiantuntijan, joka ymmärtää vaivan ja on aina tavoitettavissa potilaalle. Peter oli tapaamassa potilasta ennen tämän kotiinlähtöä. Hän antoi Westerholmille ohjeita ja vastaili potilaalle tärkeisiin kysymyksiin. Paikalle saapui myös ylilääkäri Harri Heliö ja ojensi lahjan Diacorilta. Tavatessaan molemmat lääkärit potilas kysyi vuosittaisia leikkausmääriä. Sairaala aloitti Ruoholahdessa vuonna Nyt tämä potilas on :s, joten vuosittain leikkauspotilaita on keskimäärin ollut hiukan alle Toinen asia, josta hän oli kiinnostunut, liittyi kesälomiin. Potilas piti erittäin hyvänä asiana kuulemaansa: olemme kaikki lomalla yhtaikaa, joten sairaala on loman aikana suljettu. Näihin kahteen asiaan potilas totesi: Teillä on mahtava menestys! Westerholm kertoi vielä, että kokemus leikkaushoitoon tulosta on tässä vaiheessa positiivisempi kuin edellisellä kerralla Alppikadulla. Uudet puitteet ovat mieletön edistysaskel. Hoito on kallista, mutta tunnen saavani katetta valinnalleni. Nykyaikainen toimintaympäristö vähentää leikkauspelkoa ja epävarmuutta ongelmatilanteessa. On helppo antautua ja luovuttaa tilanne toisten vastuulle. Koin astuvani avaruusalukseen, kun saavuin leikkaussaliin. Sali oli upea. Potilas oli nälissään ja sai haluamaansa syötävää, saattajalle tarjoiltiin myös. Seuravana päivänä hänelle soitettiin sairaalasta ja kysyttiin, kuinka vointi on edistynyt. Toivotamme hyvää toipumista. 8

9 Terveyden edistäminen alkuvuodesta 2012 sairaalassa leikattiin uusien tilojen potilas. Lukuun päästiin varsin tarkalleen kolmessa vuodessa, joten vuonna 2009 perinteisestä Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelista Ruoholahteen siirtynyt sairaala on vakiinnuttanut paikkansa nopeasti. Vuonna 2012 sairaalassa tehtiin leikkauksia yhteensä yli 3 000, mikä merkitsi 9,2 prosentin kasvua. Kun Ruoholahden lääkäriaseman uuteen silmäyksikköön siirtyneet kaihitoimenpiteet lasketaan mukaan, leikkaustoiminnan kasvu 9,8 prosenttia. Vuoden 2012 aikana Suomessa puhuttiin paljon terveydenhuollon Ruotsin mallista, jossa julkisen sektorin palvelutarjonta on tietyin laatuehdoin ja hinnoin avattu myös kriteerit täyttäville yksityisille palveluntuottajille. Diacorissa tätä keskustelua seurattiin suurella mielenkiinnolla. Huomiomme oli myös terveysturismissa ja etenkin Venäjän lähialueiden potentiaalisissa asiakkaissa. Missionsa ensimmäisessä osassa Diacor haluaa edistää ihmisten terveyttä. missionsa ensimmäisessä osassa Diacor haluaa edistää ihmisten terveyttä. Vuoden 2012 aikana ennaltaehkäisevän työn osuuden kasvu koko työterveyden asiakaskuntamme kaikista työterveyspalveluista jatkui reippaana. Luku nousi seitsemän prosenttiyksikköä eli lähes tarkalleen 40 prosenttiin, jota pidetään suosituksena hyvässä työterveyshuoltokäytännössä. Kehitys on oiva esimerkki Palvelumme työpaikoille -konseptin toimivuudesta. Konseptia voi jatkossa soveltaa uusille asiakasryhmille, sillä marraskuussa Diacor valittiin Hanselin työterveyspalvelujen puitesopimustoimittajaksi seuraavalle kuusivuotiskaudelle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueilla neljän muun toimijan kanssa. Kyseessä olevan kuusivuotiskauden aikana valtion virastot ja laitokset, jotka liittyvät Hanselin puitesopimusjärjestelmään voivat pyytää tarjouksia työterveyshuollon palveluista vain näiltä viideltä valitulta toimittajalta. Pääkaupunkiseudulla on Hanselin puitejärjestelyn piirissä noin työterveyspalvelujen käyttäjää. Työterveydessä suurempi osa liikevaihdosta tulee edelleen sairaudenhoidosta, mutta ennaltaehkäisevän terveydenedistämistyön merkitys on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vastaavaa kehitystä tapahtui myös yksityisasiakkaiden palvelussa, kun edellisenä vuonna lanseeratun terveystarkastuslahjakortin myynti lähti reippaaseen kasvuun. Markkinointia avitti erityisesti hok-elannon etupartneruussopimus sekä loppuvuodesta lanseerattu Diacorin kantaasiakkuuden ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa se kohdistuu lähinnä eläkkeelle siirtyviin ihmisiin, joiden työterveyspalvelut ovat olleet Diacorissa. Terveystarkastuksia pyritään jatkamaan ns. terveystapaamisilla. Terveystarkastuksista puhuttiin paljon myös urheilulääketieteessä. Jatkossa ne kuuluvat itsestään selvyyksinä kaikkiin urheiluseurojen kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin. Vuoden 2012 aikana seurayhteistyö alkoi mm. Suomen suurimman salibandyseuran Espoon Oilersin kanssa. urheilulääketieteessä tehdään terveydenedistämistyötä muutenkin. Diacor urheilulääketieteen toimintakenttä on laajentunut merkittävästi puhtaasta urheilutraumatologiasta ja esimerkiksi tammikuussa Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäriksi nimetty Kirsi Korpi erikoistuu kardiologiaan. Jatkossa urheilulääketieteeseen tuodaan urheiluvammojen Isänpäivämainontaa marraskuussa hoidon ohelle myös liikuntalääketieteellistä asiantuntemusta, jota voidaan tehokkaasti hyödyntää myös työterveyspalveluissa. Herttoniemen testausaseman palvelut tukevat tätä toimintaa mainiosti. Urheilulääketiede seminaari pysyi edelleen maan suurimpana urheilulääketieteellisenä koulutustilaisuutena. Tapahtuma järjestettiin edelleen yhteistyössä Urheilulääketieteen säätiön Helsingin Urheilulääkäriaseman kanssa ja se keräsi runsaat 200 osanottajaa. Markku Kalliolle taas tunnustusta Vuonna 2011 Duodecim palkitsi Diacor Isossa Omenassa lastenlääkärivastaanottoa pitävän dosentti Markku Kallion Terveysporttiverkkopalvelun kehittämisestä. Vuonna 2012 palkitseminen sai jatkoa, kun Kallio sai joulukuun Kirurgipäivillä Helsingin Messukeskuksessa kunniakirjan pitkäjänteisestä kliinisestä infektiotutkimustyöstä. 9

10 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäri Kirsi Korpi. mestarivalmentaja Leo Pusan vetämässä Keihäs kohti Lontoota -hankkeessa pyrittiin estämään nuorten keihäänheittäjien olkavammoja ennalta. Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö toimi hankkeen asiantuntijalääkärinä. Loppusyksystä fysioterapeutti Marita Lång julkaisi aiheesta opinnäytetyönsä, jossa ensimmäistä kertaa pyrittiin määrittelemään keihäänheittosuorituksen kannalta turvallisia olkanivelen liikelaajuuksia. Urheilulääketieteessä järjestettiin myös kaksi Diacorin asiantuntijoiden yleisöluentoa Suomen Urheilumuseon tiloissa, aiheena urheilijoiden sydänvaivat ja äkkikuolemat (Kirsi Korpi ja Hannu Parikka) sekä olkanivelen ongelmat urheilussa (Harri Heliö ja Mikael Allenius). Kaikille ihmisille suunnattuja yleisöluentoja järjestettiin myös Kansallismuseossa, aiheina näönparannuskirurgia ja kaihet (Timo Hellstedt ja Tapio Ihanamäki), rokotukset (Petteri Carlson ja Minna Mäkelä) sekä liikunnallisesti ja ravitsemuksellisesti terveelliset elämäntavat (Kirsi Korpi ja Hanna Partanen). Edelleen huomattava joukko diacorilaisia osallistui Terveysmessuihin lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Diacor oli näytteilleasettaja ja osastolla vierailleet saattoivat mittauttaa silmänpainetta, kehonkoostumusta, keuhkojen ikää tai kuunnella asiantuntijoiden esityksiä. Henkilöstöhallinnon ammattilaisten henry-foorumissa marraskuussa Diacor oli mukana yhteistyökumppanina. Asiantuntijapuheenvuoroissamme kuntoutuspäällikkö Olli Kaidesoja puhui aiheesta Uhkana työkyvyttömyys loppuuko työterveydessä työvälineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? ja työterveyspsykologi Anne Hyvén aiheesta Onnellisuus työelämässä. Kaidesojan esitys kuului tilaisuuden suosituimpiin. Olimme mukana kauppakeskusten erilaisissa markkinointitapahtumissa. Silmäyksikkö esitteli näönparannuskirurgiaa yleisurheilun Kalevan Kisoissa Lahdessa. Osallistuimme myös Yritysmaraton-tapahtumaan silmäyksikön, fysioterapeuttien ja työterveyshoitajien voimin. Esille nostettiin mm. näönparannuskirurgiaa sekä kinesioteippausta. 10

11 Palvelumme työpaikoille Terveyspalveluja uudistava Diacor vuonna 2011 lanseerattu työterveyden Palvelumme työpaikoille -konsepti vaikutti ensimmäisenä ehjänä toimintavuotenaan toiminnan kehittymiseen merkittävästi. Vuoden 2012 toimintatilastoissa ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli keskimäärin 39,7 prosenttia, mikä on hyvin tarkasti Kelan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön antaman suosituksen mukainen. Myös asiakkaat ovat kiittäneet uutta konseptia, joka kuvaa alan koko palvelukirjon ymmärrettävällä tavalla. Työterveyskuntoutuksen tuotemerkki (Työterveyskuntoutus ) rekisteröitiin syksyllä Sen alle kehitettiin yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden kestävä, yksilöllinen, ratkaisukeskeinen valmentava kuntoutusprosessi. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on selvästi heikentynyt useammasta eri syystä. Palvelua pilotoitiin kuuden työnantajan ja heidän 15 työntekijänsä kanssa. Pilotoinnin lopullisia tuloksia päästään analysoimaan vuoden 2013 aikana. Työhyvinvointipalveluissa kehitimme Terve yritys -palvelumallin. Malli auttaa asiakasyritystämme vahvistamaan omaa työhyvinvoinnin ja työterveyden johtamistaan. Palvelumalli sisältää kattavan työhyvinvoinnin ja työterveyden tilannekartoituksen, esimiesten valmennuksen työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työterveyden johtamisen käsitteistöihin ja käytännön menettelytapoihin sekä tuen työhyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Terve yritys auttaa yritystä optimoimaan investoinnit työhyvinvointiin ja työterveyteen, parantaa työterveyspalvelujen oikea-aikaisuutta ja kohdentumista oikein sekä auttaa säästämään kustannuksia. Uutta toimintaa oli myös yhteistyöavaus Gymstick liikuntapalveluiden ja kansainvälisen liikuntaan motivoivan verkkopalvelun Heiaheian kanssa. Nämä sopimukset mahdollistavat helpon koordinoinnin ja sujuvan palveluketjun työpaikkaliikunnassa ja liikuntaan aktivoivissa ohjelmissa. työterveyden auditointityö Nordic Health Group Oy:n kanssa jatkui edelleen ja myös Diacor Flamingo liitettiin sertifikaattiin. Auditoinnissa Diacorin vahvuuksiksi nimettiin mm. perehdytys ja huolellinen asiakaspalauteprosessi, hyvä työilmapiiri sekä edelleen vahvistunut toiminnan moniammatilisuus. Kehittämiskohteita ovat mm. sisäisten palautteiden käsittely sekä potilasasiamiestoiminnan tehokkaampi hyödyntäminen. Teknisistä uudistuksista merkittävin oli Suomen ensimmäisen yksityisen sähköisen lääkäriaseman avaaminen kesällä. elääkäriasemalla asioidaan virtuaalisesti ilman fyysistä käyntiä missään toimipisteessä. Asiointi on turvallista, sillä se tapahtuu vahvalla tunnistautumisella pankkien myöntämillä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. elääkäriasemalla toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Sähköisen asioinnin palvelukanavalla voi esimerkiksi lähettää ja vastaanottaa viestejä, tarkastella laboratoriotuloksiaan, kirjata henkilökohtaisia terveystietojaan, täyttää päiväkirjoja, seurata mittaustuloksiaan ja asettaa muistutuksia rokotuksista, lääkärikäynneistä tai lääkkeenotoista. Ensimmäisessä vaiheessa elääkäriaseman palvelut on suunnattu Diacorin työterveysasiakkaille. 11

12 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Työterveyden tietojohtamista Määritelmän mukaan tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Jukka Suovasen mukaan pääasia on auttaa henkilöasiakkaita ylläpitämään hyvää terveyttään ja työkykyään. KUVA: ALEKSI POUTANEN/ Kauppalehti Odum Oy on vuodesta 1988 kehittänyt työterveydelle sähköisiä välineitä terveysriskien arviointiin. Aluksi tavoitteena oli helpottaa työterveyden ammattilaisten työtaakkaa tiedon keräämiseen, arviointiin ja raportointiin. Kuluvalla vuosikymmenellä painopiste on siirtynyt yritysasiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista tietojen jalostamiseen sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää yritysjohdon tietojohtamisessa henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Diacor on ollut yksi edelläkävijöistä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Yhtenä tuoreena esimerkkinä tästä on elääkäriasema. Edelläkävijyys näkyy myös Odumin ja Diacorin yhteistyössä, joka alkoi jo vuonna Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, moniammatillinen yhteistyö sekä työterveyshuollon prosessien ymmärtäminen. Olemme kehittäneet yhdessä ratkaisuja, jotka samanaikaisesti helpottavat työterveyshuollon henkilöstön työtä ja tehostavat palveluiden vaikuttavuutta. Pääasia on kuitenkin auttaa henkilöasiakkaita ylläpitämään hyvää terveyttään ja työkykyään. Se tapahtuu jalostamalla yksilön antamaa terveystie- toa hänelle helpommin ymmärrettävään muotoon. Yritysten tarpeisiin on kehitetty helppokäyttöisiä raportteja, joita voi jo nyt hyödyntää osana tietojohtamista. Tulevaisuudessa suurimmat haasteet tulevat olemaan erilaisten tietojen yhdistämisessä ja jalostamisessa siten, että niitä voidaan hyödyntää osana työntekijöiden hyvinvoinnin tietojohtamista. Tätä työtä teemme yhdessä. Jukka Suovanen toimitusjohtaja Odum Oy 12

13 virtuaalisen lääkäriaseman käyttöönottoon liittyy myös toinen tekninen innovaatio eli mobiilivarmenne. Se on moderni tapa todistaa henkilöllisyytensä erilaisissa verkkopalveluissa, eli se on henkilöllisyystodistus kännykässä. elääkäriasemalla se on toinen tunnustautumisvaihto pankkien tupas-tunnustautumisen ohella. elääkäriaseman toiminta kasvoi koko loppuvuoden ajan noin tuhannen uuden käyttäjän kuukausivauhdilla. Kolmas tekninen uudishanke oli syksyllä avattu työterveyden palveluportaali, joka paransi erityisesti tietoturvallista viestintää. Asiakkaille mahdollistui helppo väylä mm. laskuihin liittyviin kysymyksiin sekä erilaisten yhteystieto-, henkilömäärä- tai sopimusmuutosten ilmoittamiseen. Myös erilaiset lähete- ja maksusitoumusasiat voidaan hoitaa palveluportaalin kautta. Palveluportaali sisältää kunkin asiakasorganisaatiomme työpaikkaselvitysraportit ja työterveyspalveluiden toimintasuunnitelmat. Lisäksi sen kautta voi päivittää työntekijöiden työsuhdetietoja. sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisy kiinnostavat sekä työterveysasiakkaita että työeläkeyhtiöitä. Käytännössä tämä edellyttää kattavaa ja reaaliaikaista sairauspoissaolojen seurantaa. Tässä työssä Diacor Sirius näytti vuoden aikana voimansa. Se on työkyvynhallinnan ratkaisu, joka kerää sairauspoissaolotiedot riippumatta siitä, missä sairauspoissaoloon johtava todistus on kirjoitettu. Asiakkaan nimetty vastuulääkäri seuraa sovitut hälytysrajat ylittäviä elääkäriaseman toiminta kasvoi koko loppuvuoden ajan noin tuhannen uuden käyttäjän kuukausivauhdilla. sairauspoissaoloja reaaliaikaisesti ja koordinoi työkyvyn palauttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä yhdessä yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa. Paperinkulutusta vähennettiin maaliskuussa, kun työterveyden asiakkaiden röntgenlähetteiden rutiinitulostus vastaanotolla lopetettiin. Lähete tulostetaan toki edelleen, kun siihen on tarve, esimerkiksi yksityinen tai työnantajan ottama sairauskuluvakuus. Kokonaan uutta asiakaspalvelua oli kanta-asiakkaiden vastaavan hoitajan tehtävä. Työterveyden asiakkaat ovat tottuneet käyttämään Diacoria, josta löytyvät tutut lääkärit ja lääkäriasemat. Heidän eläköidyttyään kanta-asiakkaiden vastaava hoitaja järjestää palvelut tutussa ympäristössä. Syksyllä siihen asti sisaryhtiö Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivassa toiminut Ikäkeskus siirtyi Diacoriin ja sen toiminta liitettiin osaksi yksityisasiakkaiden palvelukehitystä. Ikäkeskus on kattava vanhustenhoitopalvelu, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki heidän tarvitsemansa terveys- ja hoitopalvelut. Nämä sopivat mainiosti Diacorin terveyspalveluosaamiseen. Terveyspalvelujen kehittämisen ja uudistamisen näkökulmasta Diacorissa seurattiin tarkasti myös julkisen terveydenhuollon uudistamishankkeita sekä kuntauudistuskeskustelua. Julkisen terveydenhuollon avautuminen kilpailulle esimerkiksi niin kutsutun Ruotsin mallin mukaisesti on yksityiselle terveyspalveluyritykselle suuri mahdollisuus. Johtava työterveyspsykologi Antti Aro ja vastaava työterveyslääkäri Sami Riekki eivät päässeet Torstai on toivoa täynnä -kahvitilaisuuteen, joten heitä edustivat pahviset versiot. Oikealla työfysioterapian kehittämispäällikkö Helka Moilanen. KUVA: Anja Hallberg 13

14 YRITYSVASTUURAPORTTI Ihmistä arvostava Diacor vuonna 2012 Diacorin henkilöstön kehittämistyön punaisena lankana oli kaikkien diacorilaisten osallistaminen ja työhyvinvointi. Kaikille diacorilaisille haluttiin korostaa sitä, että myös ammatinharjoittajana toimivat diacorilaiset ovat kiinteä osa yrityksen toimintaa. Osana osallistamista päivitettiin Diacorin johtamisjärjestelmä, joka nojaa vastuiden selkeään määrittelyyn ja haluun tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Merkittävin osoitus onnistuneesta osallistamisesta oli verkossa käyty strategian uudistamiskeskustelu, johon osallistui aktiivisesti peräti 643 diacorilaista. Nämä antoivat Diacorille yhteensä yli toimintaideaa. Uuden strategian synnyttämistä tehostettiin varjojohtoryhmällä, jonka jäsenyydestä järjestettiin avoin haku kaikille halukkaille. Lisäksi strategiatyötä tuettiin neljässä työpajassa, joissa Diacorin tulevaisuuden menestystekijöitä arvioitiin menestysharhamurskaimella. Verkkokeskustelulla haettiin keinoja visiomme saavuttamiseksi vuonna Osallistujien mielestä Diacor saavuttaa visionsa osaavan henkilöstön ja ammatinharjoittajien erinomaisella asiakaspalvelulla, jossa asiakas saa kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä pisteestä. Uudistumisen kannalta merkittävässä asemassa ovat työntekijöiden tasavertainen kohtelu, vahva ja osallistava johtaminen sekä kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä. Asiakaspalvelun parantamiseksi keino numero yksi on ystävällinen käytös ja hymy. Diacor sai gptwkisassa kiitosta mm. kehityskeskustelun rinnalle tuoduista ryhmäkeskusteluista. diacorilaista työilmapiiriä kartoitettiin kolmannen kerran osallistumalla Suomen parhaat työpaikat (Great Place to Work) -tutkimukseen. Diacorilaisten kokemukset työpaikastaan ovat edelleen erittäin myönteisiä, sillä vuoden 2012 tuloksien perusteella saavutimme kisassa jo toisen kerran peräkkäin toisen sijan suurten työnantajien sarjassa. On merkille pantavaa, että ammatinharjoittajien tulokset ovat käytännössä yhtä hyvät kuin työsuhteistenkin. Ammatinharjoittajien tuloksia ei kuitenkaan laskettu mukaan varsinaiseen kilpailuun. Diacor sai kisassa kiitosta mm. kehityskeskustelun rinnalle tuoduista ryhmäkeskusteluista. Ne ovat yksi osa tulosten perusteella yksiköittäin rakennetuista gptw-toimintasuunnitelmista. Toisena toimenpiteenä mainittakoon johtoryhmän säännölliset kokoukset kentällä eri lääkäriasemilla. Suomen Great Place to Work Instituutin toimitusjohtaja Panu Luukka kehui erityisesti Diacorin esimiestyötä ja arvioi, että näin suuressa organisaatiossa jo pelkästään hämmästyttävän korkea 90 prosentin vastausaste kertoo, että diacorilaiset luottavat työnantajaansa. Vuoden aikana saatiin toinenkin diacorilaisia ilahduttanut tutkimustulos, sillä tutkimuslaitos Kuulas Milward Brown vertaili keväällä Mediuutisten toimeksiannosta terveydenhuoltoalan työpaikkoja lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimuksessa. Diacor nousi lääkäreiden listan kärkeen kysyttäessä menestyviä ja arvostettuja yksityisiä työnantajia ja oli kärjessä sekä työskentely- 14

15 KUVAT: Minna Bosch Diacor Flamingossa vietettiin Tunne toisen työ -teemaviikkoa. Kuvissa vasemmalta sairaanhoitaja Salla Murtomäki ja toimenpiteen esimies Sari Lehtonen, bioanalyytikko Sari Köck sekä Sari Lehtonen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Pertti Toikkanen. olosuhteiden että ilmapiirin ja joustavuuden suhteen. Myös Diacorin kokonaisindeksi oli tutkittujen yritysten paras. kaikkien diacorilaisten ideoiden keräämiseen ja osallistamiseen tähtää myös Moottoriksi nimetty hanke, joka vuoden aikana jalostui virtuaaliseksi ideointityötilaksi. Vanhassa terminologiassa puhuttiin yrityksen aloitetoiminnasta, joka nyt uudistettiin. Sähköisissä ideatyötiloissa kaikkiin ideoihin tartutaan ja vastataan, mistä huolehtivat eri ideatyötilojen vetäjät eli niin sanotut konemestarit. Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat olivat vahvasti esillä koko toimintavuoden ajan, kun Hyvä fiilis -nimellä tunnettu työhyvinvointihankkeemme eli ja kehittyi. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä toteutettiin yhdessä Diacorin työterveyspalveluiden kanssa Diacor Terveystutkimus. Siihen osallistui yli 440 diacorilaista. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina oli, että diacorilaisten tulokset olivat Suomen keskiarvon yläpuolella mm. mielialan, työkyvyn ja motivaation alueilla. Myös painoindeksimme (bmi) oli alle Suomen keskiarvon. Diacorissa ennenaikaiset eläköitymiset eivät ole merkittävä riski. henkilöstön hyvinvointi todentui vahvasti tämän tutkimustuloksen kautta. Toisaalta ne diacorilaiset, joille Terveystutkimus osoitti huolenaiheita, saivat mahdollisuuden työkykyä ja työhyvinvointia lisäävien toimenpiteiden käynnistämiseen. Diacor Terveystutkimuksen vertailuryhmässä on benchmark-tietona lähes työikäisen suomalaisen vastaavat tutkimustulokset. Hyvä fiilis -hankkeen myötä päätettiin käynnistää myös diacorilainen kerhotoimintaa. Kiinnostusta herättivät erityisesti liikunta- ja kulttuurikerhot. Kulttuurikerho Kulttis sai nopeasti paljon jäseniä ja aloitti aktiivisen toiminnan. yhteishengen vaalinnassa yrityksen yhteinen pikkujoulu ja siellä tapahtuva pitkäaikaisten diacorilaisten palkitseminen saa vuosi vuodelta yhä enemmän merkitystä. Vuoden 2012 pikkujouluissa esiintyi myös diacorilaisten muusikoiden oma yhtye Rock n Rollator, joka saavutti huikean suosion. Työhyvinvointiin tähtääviä toimia olivat myös liikuntaillat, osallistuminen valtakunnalliseen Askelkampanjaan, Naisten Kympin osanoton tukeminen sekä erilaiset yksikkökohtaiset hyvinvointia vahvistavat tapahtumat. Erityisen tärkeäksi muodostui Tunne toisen työ -teemalla toteutetut yksiköiden kampanjat. Tämän avulla toisen työhön tutustuttiin entistä paremmin, me-henki vahvistui ja arvostus toisen työtä kohtaan lisääntyi entisestään. Diacorin työkyvyttömyyden maksuluokka pysyi edelleen pienimmällä mahdollisella tasolla 1, kun koko Suomen keskiarvo on 4. Diacorissa ennenaikaiset eläköitymiset eivät ole merkittävä riski. Tämä on saavutettu saumattomalla yhteistyöllä jokaisen diacorilaisen, esimiesten, työsuojelun sekä työterveys- ja henkilöstöpalveluiden kesken. 15

16 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 vuoden aikana arvioimme työterveyshenkilöstön palkitsemisen kokonaisuutta ja pyrimme yhä kannustavampaan ja parempaan palkitsemismalliin. Uudessa mallissa olivat nyt ensi kertaa mukana myös työsuhteiset työterveyslääkärit. Uusina elementteinä otettiin mm. työterveyshoitajien tiimipalkitseminen. Aineellisen ja aineettoman palkitsemisen kokonaisuutta haluttiin edelleen kehittää yhä kannustavammaksi ja paremmaksi. Kertapalkkioiden sisällöt olivat aktiivisesti vuoden aikana käytössä ja onnistuneista teoista palkittiin laajasti eri ammattiryhmien edustajia. Kokonaisuuden punaisena lankana ovat kannustavuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. osallistuimme myös Aalto-yliopiston mielenkiintoiseen Palkkatietämys-tutkimukseen, jonka avulla arvioimme palkkaja palkitsemisen kokonaisuuttamme sekä henkilöstön tietoisuutta ja tyytyväisyyttä näillä tutkituilla alueilla. Tutkimustuloksen mukaan henkilöstön tietoisuus ja tyytyväisyys erityisesti palkitsemisen kokonaisuuteen oli keskiarvoa parempi, toisaalta palkkarakenteesta ei koettu saadun riittävästi läpinäkyvää tietoa. Myös tyytyväisyys vallitsevaan palkkarakenteeseen jäi alle keskitason. Kyselyyn vastasi noin 170 diacorilaista. Tärkeimpinä toimenpiteinä ryhdyttiin miettimään, miten palkkarakenteen sisältöjä tehdään yhä läpinäkyvämmäksi. Ennen kaikkea mietittiin, millaisin keinoin palkkarakennetta voidaan kehittää yhä kannustavammaksi huomioiden työn tulos ja Diacorin arvojen mukainen työskentely. Vuoden 2012 aikana arvioimme muutoinkin aktiivisesti diacorilaista palkkarakennetta huomioiden eri ammattiryhmien näkökulman. Erillisiä palkkatyöryhmiä työskenteli vuoden aikana henkilöstöjohtajan ja luottamusmiehen luotsaamana. Tärkeä asia oli myös paikallisen erän neuvottelu, jota luonnehdinta yhteistyössä tulokseen, kompromissien kautta kuvaa osuvasti. Nämä neuvottelut päättyivät liittojen antaman aikataulun mukaisesti vuoden 16

17 2012 helmikuun lopussa ja ne käytiin luottamusmies Minna Grönroosin, luottamusvaltuutettu Tarja Kantokosken ja henkilöstöjohtaja Sara Purhosen välillä. Sekä työntekijä- että työnantajapuolen erilaisia vaihtoehtoisia paikallisen erän jakamista koskevia esityksiä arvioitiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Aluejohtajat osallistuivat aktiivisesti esitysten arviointiin ja työnantajan näkemyksen muodostamiseen. Lopullista yhteistyössä neuvoteltua esitystä paikallisen erän jakamisesta käsiteltiin myös Diacorin johtoryhmässä. Ratkaisussa paikallista erää kohdennettiin muun muassa tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin vastaanottohoitajille laajaalaisessa ja monipuolisessa Ruoholahden vastaanotoissa, työterveyshoitajille sekä monipiste-esimiehille ja kiertävälle henkilöstölle. Erityisen merkittävänä oli palkanosa yli 25 työvuotta Diacorissa työskennelleelle henkilöstölle. Paikallisen sopimisen kulttuurin rakentamisessa on otettu merkittäviä askeleita, jossa erilaisten näkemysten ja perusteluiden kautta haetaan yhdessä kaikkien osapuolten hyväksymää ratkaisua. määrittelimme diacorilaisuuden ytimen eli aiemmin Homo Diacorensina tunnetun kuvauksen kevään 2012 aikana uudelleen. Kyseessä on diacorilaisen ihmistyypin määrittely. Tämän avulla huolehdimme diacorilaisen yrityskulttuurin vahvistamisesta ja vaalimisesta. Käytämme diacorilaisuuden määritelmää esimerkiksi rekrytointiprosessissa. Diacorilainen-sisällön avulla olemme halunneet kuvata sitä, millaisia ihmisiä Diacor etsii joukkoonsa, millaista on olla diacorilainen, ja mitä jokaiselta diacorilaiselta odotetaan. Vanhaa, mutta tärkeää sisältöä muokattiin vastaamaan tätä hetkeä ja nykyistä tilannettamme. Käytännössä mukana oli yli 100 diacorilaista. Pienet työpajat toteutettiin osastokokouksien yhteydessä. Pohdimme muun muassa milloin olen ylpeä diacorilaisuudestani, miten silloin toimin ja miten huomioin asiakkaat ja työkaverit. Työpajatyöskentelyssä oli mukana Tikkurilan vastaanotto, Herttoniemen esimiehet, Tapiolan sairaanhoitajat ja Pitäjänmäessä eri ammattiryhmien edustajat. Saimme tämän työskentelyn avulla kokonaisvaltaista ja monipuolista näkemystä tämän päivän diacorilaisuudesta. Kehittämispäälliköt työskentelivät työpajassaan huomioiden erityisesti työmarkkinat ja rekrytoinnin tarpeet. Saimme valmiiksi diacorilaisuuden ilmentymän, joka on vahvasti läsnä arjessamme. Diacorin YT-neuvottelukunta sai syksyllä 2012 aikana uuden nimen. Halusimme erottautua omaleimaisella, diacorilaiseen yrityskulttuuriin sopivalla nimellä, joka parhaiten kuvastaisi yhdessä tekemistä Diacorissa käy paljon opiskelijoita työharjoittelujaksoillaan: opetamme heitä ja opimme heiltä. Diacorin parhaaksi. Nimiehdotuksia tuli lähes 20 ja uudeksi nimeksi valittiin työterveyshoitaja Marja Lystilän ehdottama Yhteistyöfoorumi. Hänet palkittiin voittaneesta nimiehdotuksestaan. Aktiivinen Yhteistyöfoorumi halusi itselleen nimen, joka kuvastaa aitoa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijäedustajien välillä. Kysymys on foorumista, jolla on yhteinen suunta ja unelma rakentaa Diacorista terveyspalvelualan suomalainen suunnannäyttäjä. Lääkäriasemien vastaavien lääkäreiden kokoukset jatkuivat säännöllisinä ja toiminnoista urheilulääketieteeseen ja kliinisen fysiologiaan saatiin uudet vastuulääkärit. Lääkäreiden kerran kuukaudessa järjestettävät update-koulutustilaisuudet jatkuivat pääosin talon omien asiantuntijoiden voimin. Koulutus on esillä toimintavuoden aikana monin muinkin tavoin. Sairaanhoitajien koulutuspäivään saatiin puhujaksi Florence Nightingale -mitalilla palkittu kriisihoitotyön asiantuntija Päivi Muma. Punaisen Ristin myöntämä Florence Nightingale -mitali on korkein kansainvälinen huomionosoitus hoitotyössä. Päivi Muma on 21. suomalainen mitalin saaja. Vuoden aikana tehtiin kolme opinnäytetyötä, joiden tuloksia Diacor voi suoraan hyödyntää liiketoiminnassaan. Yhteyspäällikkö Marja Kuusiston ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tekemä työ oli Työterveyshuollon asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvonnin johtaminen ja mittarit: toiveet työterveysyhteistyölle ja siinä selvitettiin Diacorin asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvointijohtamisen tilaa, yritysten käytössä olevia mittareita sekä toiveita työterveysyhteistyölle tähän liittyen. Myös työfysioterapian kehittämispäällikkö Helka Moilanen teki opinnäytetyönsä Metropolialle. Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan -työssä rakennettiin liikuntaneuvonnan palvelupolku työterveyteen. Mallia pilotoitiin Teliasonera Finland Oyj:ssä. Sovellusasiantuntija Anna Vahteristo teki pro gradu -opinnäytteensä Itä-Suomen yliopistoon nimellä Koherenssi tunne ja terveys kysely nuorille tieto- ja viestintäalan työntekijöille. Työssä kartoitettiin IT-alan nuorten työntekijöiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia. Diacorissa käy paljon opiskelijoita eri ammattiryhmissä työharjoittelujaksoillaan: opetamme heitä, opimme heiltä ja saamme hyvää palautetta heiltä. Oman henkilöstön koulutuksista on mainittava yrityksen jo neljäs johtamisen erikoisammattitutkinto- eli JET-ryhmä. Tutkinnon suorittivat Marjo Eriksson-Puukko, Leena Haiko, Marjo Henriksson, Tua Henriksson, Lea Hämäläinen, Tuula Jokinen, Satu Koistinen, Niina Korhonen, Maritta Laiho, Minna Moilanen, Anne Nevalainen, Katja Palkoranta, Maria Palo, 17

18 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Luottamusmies on näköalapaikalla KUVA: MINNA GRÖNROOS Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö (TSN) edustaa Ertoon, Superiin ja Tehyyn kuuluvia työntekijöitä. Diacorissa TSN:n luottamusmies on toiminut viisi vuotta röntgenhoitaja Minna Grönroos. Röntgenhoitajana Minna on toiminut jo 22 vuotta. Röntgenhoitaja ja luottamusmies Minna Grönroos. Minna tekee luottamusmiehen töitä röntgenhoitajan tehtävän ohella. En mielelläni olisikaan kokoaikainen luottamusmies. Tämä sekä että -kombinaatio sopii minulle mainiosti, sillä on mukavaa tehdä myös röntgentyötä, johon peruskoulutuskin on antanut valmiudet. Nykymallin onnistumisessa hyvällä varaluottamusmiehellä Eila Koskela-Petersillä on tärkeä rooli niin sparrarina kuin muutoinkin. Mutta on tärkeää muistaa, mikä hattu kulloinkin on päässä. Olenkin joskus selvyyden vuoksi todennut ihan erikseen, milloin puhun röntgenhoitajan ja milloin luottamismiehen suulla, Minna selvittää. Luottamusmiehen tehtävät hän aloitti aikanaan pystymetsästä työtovereiden kannustamana, eikä luonnollisestikaan osannut odottaa, mitä kaikkea rooli pitäisi sisällään. Minna korostaa, että hän ei ole aina bunkkereissa kinaamassa työehtosopimuksen tulkinnasta, vaan on ollut mukana monen moisessa henkilöstön kehittämisessä. Vanhan sanonnan mukaan asiat riitelevät, ihmiset eivät. Minna allekirjoittaa tämän ja arvioi, että hänellä on erinomaiset neuvotteluvälit henkilöstöjohtaja Sara Purhosen kanssa. Sara on oiva ihminen tuolle paikalle. Ja kyllä meillä liitoissakin tiedetään, että Diacorissa monet asiat ovat kovin hyvin. Parantamisen varaa on silti aina, mutta asioita voi ottaa esille, kun neuvotteluvälit ovat kunnossa. Minna muistaa kiittää myös suoraa ja säännöllistä kontaktia toimitusjohtajaan. Siinä kulkevat kiitokset ja moitteet ilman välikäsiä ja suodattimia. Koen, että olen pystynyt konkreettisesti vaikuttamaan asioihin. Minnan mielestä luottamusmiehen tehtävä on sekä velvollisuus että mahdollisuus ja aivan ehdottomasti näköalapaikka, jossa on myös paljon vaikutusmahdollisuuksia. Silti ei kaikki aina mene niin kuin haluaisi ja ehkäpä ammattiliitotkin antavat joskus työntekijöille turhan ruusuisen kuvan luottamusmiehen roolista. Toisaalta työntekijät ovat usein tyytyväisiä jo siihen, että joku kuuntelee heitä. Ja joskus ei oikein voikaan muuta kuin vain kuunnella ja olla vaiti. Asioiden eteenpäin vienti lähtee aina työntekijän suostumuksesta. Röntgenhoitajana Minna pitää Diacoria hyvänä työnantajana ja työpaikkana, jossa on hyvä fiilis ja meininki tehdä töitä. Meillä on hyvät puitteet ja ainakin minulla on mainio esimies, joka luottaa työntekijöihinsä. Töitä tehdään, kun niitä on. Myös hyvä työilmapiiri työkavereiden kesken saa arvostukseni. Minna luettelee vielä pitkän listan Diacorin hyviä puolia. Meillä on toimivat työkalut, uudet laitteet ja yhteistyö radiologien kanssa toimii. Se onkin tärkeää, sillä tämä on vahvasti tiimityötä. Lisäksi meillä ei ole yövuoroja, mikä helpottaa työn tekemistä merkittävästi. Vielä Diacorilla on esimerkiksi erinomainen oma työterveyspalvelu ja vielä kaikkien työntekijöiden sairauskuluvakuutus sen tukena. Miinuspuolista puhuttaessa Minna toteaa, että palkoissa erot julkiseen sektoriin ovat tasoittuneet, vaikka takavuosina yksityissektorilla maksettiin enemmän. Mutta kyllä menestys Suomen Parhaat Työpaikat -kisassa kertoo, että diacorilaisten on pakko olla oikeasti aika tyytyväisiä. Purnaustakin kuulee, mutta silti meillä asiat ovat pääosin hyvin. Eihän täysin moitteetonta työpaikkaa ole olemassakaan. Minusta on rohkeaa, että Diacor on tässä mittelössä mukana. Ja tuloksetkaan eivät varmasti ole tuulesta temmattuja. 18

19 Susanne Pursiainen, Anne-Mari Pylkkänen, Anna-Maria Räty-Laitinen, Raili Sairanen, Katri Säämänen, Susanna Vainiotalo, Leena Valkonen ja Maarit Vihervuori-Sarén. Työterveyshuollon erikoistumisopintonsa saivat puolestaan päätökseen työterveyshoitajat Jonna Hautamäki, Marja Hult, Laura Hämäläinen, Marja Kaasalainen, Miia Karhu, Katriina Kreivi, Lena Långbacka, Piia Mäkelä, Sonja Olin, Nina Purho, Annukka Päärni ja Marjo-Riikka Tuovinen. Molemmissa ryhmissä vaativat opinnot yhdistettiin vaativaan työhön erinomaisin tuloksin. Asiakastyytyväisyyden mittaamisen systematiikkaan panostettiin vuoden aikana merkittävästi. Tällä hetkellä asiakaspalvelun sujumista tutkitaan paitsi yleisellä palautelomakkeella, myös AskPolella eli välittömällä tunnelmamittarilla lääkäriasemilla käynnin jälkeen. Loppuvuotena kysymykseen ansaitsimmeko luottamuksesi tänään vastasi kyllä yli 95 prosenttia asiakkaistamme. Varsinaisina asiakastyytyväisyystutkimuksissa kävi vuoden aikana ilmi, että monet työterveyden tukipalvelut tunnetaan edelleen kohtalaisen heikosti. Näitä ovat mm. työfysioterapeuttien sekä työpsykologien palvelut sekä Diacorin tarjoama tuki esimiestyölle. Pääosin palaute on kuitenkin erittäin positiivista. Selvitämme erikseen myös tulleiden uusien työterveysasiakkaiden sekä lähteneiden asiakkaiden tyytyväisyyden. Todellinen Diakkarin mies Nuorisopsykiatrian ja kliinisen kemian erikoislääkäri Risto Heikkinen mieltää itsensä mielellään diakkarilaiseksi. Jo neljännesvuosisadan organisaatiossa vaikuttaneen Riston tarina ei ole ihan tavallinen. Sen pohjana on kuitenkin selvä missio: Lääkärin koulutuksen saaneen ihmisen on tehtävä potilastyötä. Erikoislääkäri Risto Heikkinen. KUVA: RISTO HEIKKINEN Risto tuli taloon jo 1980-luvun lopulla, yleislääkäriksi silloiseen Lääkärikeskus Metroon eli nykyiseen Diacor Itäkeskukseen. Vuonna 1991 hän siirtyi kliinisen kemian erikoislääkäri kun oli silloisen Diakonissalaitoksen laboratorion ylilääkäriksi. Tästä tie vei monien vaiheiden jälkeen Medix Laboratorioiden lääketieteelliseksi johtajaksi, missä tehtävässä hän viihtyi aina vuoteen 2003 saakka. Sitten kutsui psykiatria. Ajattelin, että yhden uran tässä voisi vielä tehdä. Lastenlääkäriksi ei siinä iässä oikein mielestäni enää voinut lähteä, joten päädyin nuorisopsykiatriaan. Ajattelin, että siinä työssä elämänkokemuksesta saattaisi olla hyötyä, enkä kovin väärässä ollutkaan, Risto kertoo. Kuin vaivihkaa käy ilmi, että koko ajan eli vuodesta 1991 lähtien hän on toiminut otona myös Diacorin laboratoriotoiminnan vastuulääkärinä ja pitänyt yleislääkärin ja sittemmin myös nuorisopsykiatrin vastaanottoa, edelleen Itäkeskuksessa. Siinä sivussa on tullut suoritettua liikkeenjohdon MBA-tutkinto ja harrastettua mm. laskuvarjohyppyä Risto näkee mielenkiintoisella tavalla kaiken liittyvän kaikkeen. Kun olin 90-luvulla Diakonissalaitoksen mäellä, tutustuin luonnollisesti myös omistajasäätiön henkilöstöön. Näistä kontakteista on ollut kovasti hyötyä, kun juuri nyt tosin sapattivapaalaisena - HUS:n nuorisopsykiatrian ylilääkärinä olen päässyt tekemisiin monien Diakonissalaitoksen nuorisohank- keiden kuten Vamoksen kanssa. Niiden juuret ovat usein 1990-luvun diakoniaprojekteissa eli hankkeissa, jotka tiesin jo vanhastaan. Diacorissa Ristoa viehättää erityisesti se, että kyseessä on todellakin lääkäriasemaketju eikä vain yksittäisten yksiköiden yhteenliittymä. Arvostan myös kovasti Diacorin ja Diakonissalaitoksen peräänkuuluttamaa yritysvastuuta, jonka arvostus on yhteiskunnassa nousussa yleisemminkin. Media onneksi valvoo asioita tällä hetkellä aika tehokkaasti. Yritysvastuu menee mielestäni koko lailla yksiin lääkärin etiikan kanssa. Minun on voitava kokea, että toimin ympäristössä, joka tuntuu ajattelevan samalla tavalla. Ainakin minulle omistajalla on todella merkitystä. 19

20 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Keväällä Diacor sai Nolla tapaturmaa -foorumin virallisen tasoluokituksen kakkostasolla eli kohti maailman kärkeä -vaiheessa. muista henkilöstöön liittyvistä toimenpiteistä voidaan mainita Eazybreak-lounasseteli, joka tarjoaa ympäristöystävällistä ja ekologista palvelua lounasruokailun logistiikkaan. Palvelun käyttöönotto hyväksyttiin Diacorin YT-neuvottelukunnassa. Järjestelmän avulla jokainen diacorilainen voi tilata lounaskuponkinsa sähköisesti joko matkapuhelimeensa tai nettilinkin avulla. Myös työsuojeluasioissa edettiin. Keväällä Diacor sai Nolla tapaturmaa -foorumin virallisen tasoluokituksen kakkostasolla eli kohti maailman kärkeä -vaiheessa. Käytännössä se tarkoittaa mm. työtapaturmien ja niiden aiheuttamien sairauslomapäivien olennaista pudotusta aikaisempien vuosien tasosta. Diacor on foorumin ainoa yksityisen terveyspalvelualan edustaja. Työsuojelun eteen tehdään työtä jatkuvasti. Esimerkiksi liukkailla työmatkakeleillä muistutetaan liukuesteistä, jotka yritys jakaa jokaiselle työntekijälleen. Vuosi 2012 oli myös aktiivisen alkusammutuskoulutuksen vuosi. Koululaisten kesäharjoittelua Diacor on mukana koululaisten ja lukiolaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa, jonka terveyspalvelualan työehtosopimuksen neuvotteluosapuolet ovat sopineet vuosien osalta. Kesällä 2012 tarjosimme 15 kesäharjoittelupaikkaa. Emma-Riikka Kero kertoo ensimmäisestä kesätyöpaikastaan. Oli lukuvuoden viimeinen koeviikko, ja erään kokeen jälkeen huomasin saaneeni puhelun. Ihmettelin suuresti, mistä oli kyse. Päätin kuitenkin soittaa takaisin. Puheluun vastasi Sanna Vienonen. Olin jo lähes luovuttanut kesätöiden suhteen, sillä kymmenien hakemusten jälkeen en ollut saanut yhtäkään myöntävää vastausta. Tämän puhelun jälkeen olin kuitenkin saanut kesätyön, josta olin hyvin onnellinen. En osannut odottaa ensimmäiseltä kesätyöltäni paljoa. Totta kai olin iloinen, että saan työkokemusta ja tietenkin myös vähän rahaa kesän viettoon. Kuitenkin tämä kaksi viikkoa antoi minulle vielä paljon enemmän. Tutustuin todella mukaviin ja ihaniin ihmisiin, opin paljon uutta. Kahden viikon aikana ehdin tehdä kaikenlaista. Suurimmaksi osaksi vietin aikaani silmäarkistoissa, joissa kuitenkin oikeasti viihdyin, vaikka muut siitä vähän pelottelivatkin. Pääsin myös tutustumaan mm. välinehuoltoon, laboratorioon sekä röntgeniinkin. Aikaa tuli myös vietettyä fysioterapiassa. Päällimmäisenä muistona on kuitenkin jäänyt varmaankin hauska videointi, jossa pääsin esittämään potilaan roolia jos jonkinmoisen vaivan kanssa. Samalla näin millaista työtä sairaanhoitajat tekevät. Voin vaikka vannoa, ettei kukaan ole kokenut näin ainutlaatuista kesätyökokemusta. Haluan kiittää kaikkia Diacorin työntekijöitä näistä kahdesta unohtumattomasta viikosta. Otitte kaikki minut todella hyvin vastaan sekä autoitte ja ohjasitte jokaisessa asiassa. Toivotan kaikille oikein hyvää jatkoa, ehkä me näemme vielä! Emma-Riikka Kero 20

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkäripäivät 2011 Antti Aho Tero Silvola Sivu 1 Mistä tulemme ja mitä eväitä meillä on matkarepussa? Sivu 2 Mistä tulemme? TAVOITTEET Yksityinen Lääkärin vastaanotto

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis DIACOR TERVEYSPALVELUT OY Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 13 täyden palvelun lääkäriasemaa, työterveysyksikkö ja

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työpahoinvoivasta työpaikasta työhyvinvoivaan työpaikkaan. tri Harri Virolainen

Työpahoinvoivasta työpaikasta työhyvinvoivaan työpaikkaan. tri Harri Virolainen Työpahoinvoivasta työpaikasta työhyvinvoivaan työpaikkaan tri Harri Virolainen Työhyvinvoiva työpaikka Kaikista työpaikoista voi tulla hyvinvoiva työpaikka Ei ole resurssi, raha tms. kysymys Ei myöskään

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot