YRITYSVASTUURAPORTTI 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVASTUURAPORTTI 2012"

Transkriptio

1 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012

2 YRITYSVASTUURAPORTTI

3 LOGON VÄRI: 186 PMS Diacor lyhyesti Diacor terveyspalvelut Oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama kotimainen yritys, joka edistää ihmisten terveyttä ja tuottaa sairaanhoidon palveluita. Diacorilla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa sekä Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva sairaala. Työterveysasiakkaille tarjoamme valtakunnallisesti palvelujamme kattavan kumppaniverkostomme kautta. Uudistamme sekä yksityis- että työterveysasiakkaittemme palvelutarjontaa määrätietoisesti, sillä haluamme olla terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä. Diacorin osingoilla omistajamme auttaa yhteiskuntamme kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä. Ihmistä arvostava Diacor tekee hyvää. Julkaisemme yritysvastuuraportin kerran vuodessa. Diacorin yritysvastuuraportointi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Raportin vastuuhenkilö on viestintäjohtaja Esko Heikkinen. Y-tunnus:

4 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Sisällysluettelo Diacor lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 5 Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 6 Viron presidentinkanslian tiedote Ruoholahden sairaalassa kymmenestuhannes leikkaustoimenpide 8 Terveyden edistäminen 9 Markku Kalliolle taas tunnustusta 9 Terveyspalveluja uudistava Diacor 11 Työterveyden tietojohtamista 12 Ihmistä arvostava Diacor 14 Luottamusmies on näköalapaikalla 18 Todellinen Diakkarin mies 19 Koululaisten kesäharjoittelua 20 Hyvää tekevä Diacor 21 Mikä on yhteiskunnallinen yritys? 21 Kiitos, kun kävit Diacorissa 22 Diacorin omistaa hyvää tekevä säätiö 23 Olennaiset tekijät Diacorin toiminnassa 24 Yritysvastuutavoitteiden toteutuminen 28 Tapiolassa tehtiin pipoja vauvoille 29 yritysvastuutavoitteet vuodelle Diacor terveyspalvelut Oy:n organisaatio 32 Henkilöstötiedot 33 Tuloslaskelma 33 Tase 34 Rahavirtalaskelma 35 Vertailu GRI-suositukseen 36 4 RAPORTIN ULKOASU: Jesse Pasanen KANNEN KUVA: Janne Mikkilä

5 Toimitusjohtajan katsaus yhteiskunnallinen yrittäminen ja vastuullisuus liiketoiminnassa ovat vahvistuvia trendejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä näkyy sekä julkisessa keskustelussa että tänä päivänä myös asiakkaiden valinnoissa. Olen iloinen siitä, että yhä useampi asiakas päätyy valitsemaan Diacorin. Vahva asiantuntemuksemme sekä palveluidemme korkea laatu yhdistettynä vastuulliseen kotimaiseen omistajuuteen on osoittautunut yhdistelmäksi, jota asiakkaat arvostavat. Diacorin liikevaihto kasvoi vuonna 2012 lähes kymmenen prosenttia eli 6,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi liikevaihtoa hiukan maltillisemmin päätyen 6,2 miljoonaan euroon (5,5 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikevoittoprosentiksi muodostui 8,4, jota voidaan pitää alalla varsin hyvänä. Merkittävin osa kasvusta selittyy työterveyspalveluiden voimakkaalla roolilla. Vuoden lopussa Diacor vastasi noin työntekijän työterveydestä työnantajalla, mikä merkitsi noin neljännestä koko pääkaupunkiseudun kaikista työpaikoista. Ruoholahdessa toimivassa sairaalassa leikattiin viime vuoden tammikuussa potilas. Tämä virstanpylväs saavutettiin kolmessa vuodessa. Työterveyden osuus liiketoiminnastamme on edelleen huomattava eli noin 50 prosenttia. Olemme strategiamme mukaisesti panostaneet jo pitkään asiakkaidemme terveyden edistämiseen. Tämä työ alkaa tuottaa tulosta. Vuonna 2012 ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden laskutuksesta nousi hienosti 40 prosenttiin. Työterveydessä tehtiin työtä valtakunnallisen palvelutarjontamme kehittämiseksi. Yksi askel tässä työssä oli Ouluun perustettu Caritas-lääkäriasema, jossa Diacor on mukana vähemmistöomistajana. Vahvan asiakaskysynnän ja lääkäreiden parantuneen saatavuuden vuoksi joihinkin yksiköihin tarvitaan lisää vastaanottokapasiteettia. Vuoden 2012 aikana tehtiin päätös lisätilojen hankkimisesta Diacor Keskustalle sekä valmisteltiin jo aiemmin päätetyn, syksyllä 2013 avautuvan Kannelmäen lääkäriaseman käynnistymistä. Diacor Itäkeskuksen saneeraustyöt saatiin neljännen kerroksen osalta valmiiksi, mutta työt jatkuvat vielä vuoden 2013 aikana viidennessä kerroksessa. Jo nyt tiedämme, että lopputulos tulee olemaan hieno. Olemme strategiamme mukaisesti panostaneet jo pitkään asiakkaidemme terveyden edistämiseen. - Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Alkuvuodesta Ruoholahdessa avattiin uusi silmäyksikkö, joka kuuluu pääkaupunkiseudun suurimpiin tämän erikoisalueen palvelukeskittymiin. Kaihileikkaukset siirtyivät sairaalasta lääkäriasemalle, jossa aloitettiin myös kokonaan uusi toiminto eli näönparannuskirurgia. Ruoholahden tiloihin saatiin samaan aikaan myös toinen magneettikuvauslaite, mikä parantaa tämän tutkimuksen saatavuutta merkittävästi. Menestys Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailussa jatkui edelleen määrätietoisten ja systemaattisten toimenpiteiden seurauksena. Ammatinharjoittajien kokema tyytyväi- syys yrityksen työilmapiiriin ja johtamiseen on samalla tasolla kuin henkilökunnankin. Mediuutisten tilaamassa tutkimuksessa lääkärit arvioivat Diacorin yksityissektorin houkuttelevimmaksi työpaikaksi. Pitkän tähtäimen unelmamme on rakentaa Diacorista terveyspalvelualan suunnannäyttäjä Suomessa. Meneillään olevan visiokauden puoliväliin suunniteltu strategian päivitys toteutettiin vuonna 2012 yhteistyössä kaikkien diacorilaisten kanssa. Strategiamme mukaisesti jatkamme panostuksia sähköisten palvelujen kehittämisessä. Konkreettisia esimerkkejä tästä työstä ovat työterveyden palveluportaali sekä Suomen ensimmäinen yksityinen elääkäriasema. Yksityisasiakkaiden palvelutarjonnan kehittäminen on yksi uudistetun strategiamme painopistealueista. Yksi tätä tukeva toimenpide oli Ikäkeskuksen toiminnan siirtyminen Diacoriin sisaryhtiöstämme Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivasta. Ikäihmisten terveyspalveluja tarjotaan Diacorin lääkäriasemilla laajemminkin, kun toiminnot aiemmin olivat keskittyneet paljolti Alppikadun korttelin alueelle. Yksityisten terveyspalvelujen osuus koko suomalaisesta terveydenhuollosta on viime vuosina noussut ja sen merkitys on suuri. Yksityisen sektorin osuus kokonaismarkkinasta on noin 20 prosenttia. Uskon, että tämä luku tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia omasta terveydestään ja haluavat itse valita palveluntuottajansa. Syksyllä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan peräti 93 % suomalaisista pitää tärkeänä valinnanvapautta terveyspalveluissa. Toivon, että julkisen terveydenhuollon markkinat avautuvat myös Suomessa. Tällöin raha seuraa potilasta, laatumittareista raportoidaan avoimesti ja tulevaisuudessa yhä useampi kansalainen pääsee valitsemaan Diacorin. palveluntuottajakseen. KUVA: MARJO KOIVUMÄKI 5

6 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Gastrokirurgi Ilari Airo. Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä vuoden 2012 helmikuussa Diacor palkittiin Great Place to Work -organisaation juhlagaalassa toisella palkinnolla suurten työnantajien (yli 500 työntekijää) sarjassa. Haluamme olla Suomen paras työpaikka, mutta jo tämä tulos oli hieno. Vuoden 2012 strategiamme uudistamisprosessissa sijoitimme oman henkilöstömme hyvinvoinnin edelleen ydinasioidemme kärkeen. Tästä puhuttaessa on oleellista huomata, että puhumme kaikista diacorilaisista, jolloin lääkärit ja muut ammatinharjoittajamme kuuluvat oleellisena osana työyhteisöömme. Myös ammatinharjoittajat vastasivat gptw-kyselyyn, vaikka näitä vastauksia ei itse kilpailussa otettu huomioon. Ammatinharjoittajien tulokset eivät eronneet oleellisesti henkilökunnan vastauksista. Tutkimuslaitos Kuulas Milward Brown tuotti keväällä Mediuutisten toimeksiannosta lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimuksen. Vastaajien mielestä Diacorissa on parempi työilmapiiri ja laadukkaammat palvelut kuin muissa mukana olleissa yrityksissä. Diacor nousi lääkäreiden listan kärkeen kysyttäessä menestyviä ja arvostettuja työnantajia. Diacoria arvostettiin sekä työskentelyolosuhteista että ilmapiiristä ja joustavuudesta ja myös Diacorin kokonaisindeksi on tutkittujen yritysten paras. Vastaajien mielestä Diacorille on erityisen tunnusomaista, että sen toiminta ja palvelut ovat korkealaatuisia, ja että se kehittää palveluitaan jatkuvasti. Edellä mainittu strategiaprosessi oli sinänsä menestys. Jokaisella diacorilaisella oli verkkokeskustelussa mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Vastaajia oli yhteensä peräti 643. Strategiaprosessin tueksi koottiin myös varjojohtoryhmä. Osallistaminen on keskeinen osa nykyaikaista liiketoiminnan suunnitteluprosessia. Henkilöstön tietotaidon järjestelmällisen hyödyntämisen varmistamiseksi otimme käyttöön nykyaikaisen virtuaalisen ideointitilan, jonka ristimme Moottoriksi. Arvoistamme ponnistaen haluamme olla vastuullisen yritystoiminnan esimerkkiyritys, joka panostaa uudistumiseen ja erinomaiseen asiakaspalveluun. Puhumme 6

7 roolistamme alan suomalaisena suunnannäyttäjänä. Sen pääviestejä ovat ihmisen arvostaminen, terveyspalveluiden uudistaminen ja hyvän tekeminen. Näiden viestien antamiin haasteisiin pyrimme vastaamaan tässä raportissa. Diacor on ainoa suomalainen terveyspalvelutoimija, joka raportoi yritysvastuustaan. Ensimmäinen raporttimme julkaistiin vuonna Työyhteisömme vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan monin eri tavoin. Pelkästään työterveysasiakkaidemme kautta vaikutamme noin :n eli joka neljännen työssä käyvän pääkaupunkiseutulaisen hyvinvointiin. Heidän kohdallaan Palvelumme työpaikoille -konsepti on ottanut käytännössä roolin myös perusterveydenhuollon tehtävien hoitajana. Haluamme korostaa, että työterveyden rahoitusjärjestelmä perustuu ensisijaisesti työnantajien ja pienemmältä osin työntekijöiden itsensä maksamiin kustannuksiin. Siksi puhuminen sen Kela-korvauksen poistosta ei ole relevanttia. Diacorin 13 lääkäriasemalla tehtiin vuonna 2012 noin asiakaskäyntiä. Vuoden aikana lanseeraamamme AskPole-kyselymittarin mukaan yli 95 prosenttia heistä koki, että käynti Diacor on ainoa suomalainen terveyspalvelutoimija, joka raportoi yritysvastuustaan. Diacorissa vastasi heidän odotuksiansa. Esimerkkinä suunnannäyttäjyydestä voidaan mainita myös kesällä avattu Suomen ensimmäinen yksityinen elääkäriasema ja sen yhteydessä käyttöön otettu mobiilivarmenne, jossa henkilön tunnistautuminen varmistetaan modernilla käsipuhelinteknologialla. Diacorin sairaala palvelee ensisijaisesti yksityisasiakkaita. Heidän leikkaushoitojensa lopullisia maksajia ovat useimmiten vakuutusyhtiöt, jotka palvelusopimustensa kautta ovat sairaalan suurimpia asiakkaita. Sairaalamme on tähystyskirurgian edelläkävijöitä Suomessa. Kertomusvuoden aikana Ilari Airo aloitti sairaalassa uuden tekniikan mukaiset hal- (Hemorrhoidal Artery Ligation) ja barperäpukamahoidot (Recto Anal Repair). Kummassakaan menetelmässä tuntevalle alueelle ei tule haavoja lainkaan, joten toipuminen on perinteisiin leikkauksiin verrattuna kivutonta ja nopeaa. Sairaalassa ollaan vain noin neljä tuntia. Varsinkin olkakirurgiassa toimintamme on myös kansainvälisesti tunnustettua. Mainio esimerkki tästä on helmikuulta 2012, kun Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli sairaalan ylilääkärin Harri Heliön olkapotilaana. Diacor ei vierailusta viestinyt, mutta Virossa presidentin kanslian tiedote asiasta herätti kansallista huomiota ja keskustelua. VIRON PRESIDENTIN KANSLIAN TIEDOTE : President Ilvesel opereeriti õlaliigest President Toomas Hendrik Ilves sõitis Helsingi Diacor'i Haiglas. Riigipeal avastati täna ennelõunal Helsingisse, kus õlavigastuste artroskoopilise ravi spetsialist, dok- fikseeriti. ka vasaku õlaliigese kõõluse rebend, mis tor Harri Heliö opereeris tema vigastada Artroskoopiline ravimeetod on kirurgiline metoodika, kus operatsiooni käigus lii- saanud vasakut õlaliigest. Treeningu käigus õlaliigest vigastanud gest ei avata ja taastumisperiood võrreldes president Ilvesel avastasid arstid möödunud lahtiste meetoditega on oluliselt lühem. aasta lõpus tehtud uuringu käigus kompleksse vasaku õlaliigese vigastuse. Ravi osas homme. President Ilves saabub Eestisse tagasi korraldatud konsiilium otsustas, et kuna Kui igapäevane töövõime taastub tavaliselt päevakirurgilise lõikuse järel paari seda tüüpi kompleksseid vigastusi Eestis artroskoopilisel ravimeetodil ei ravita, on otstarbekas operatsioon läbi viia Soomes. rimist mõned nädalad, ent see ei takista päevaga, siis kõõluse rebend vajab fiksee- Põhjamaade üks tuntumaid spetsialiste riigipeal ametiülesannete täitmist. õlavigastuste artroskoopilise ravi alal, doktor Harri Heliö opereeris president Ilvest aastal tasus 144 kindlustatu Operatsiooni rahastab Haigekassa, kes plaanili- Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö. se välisravi eest ja aastal 166 kindlustatu plaanilise välisravi eest. Vabariigi Presidendi Kantselei avalike suhete osakond tel KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni 7

8 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Ruoholahden sairaalassa kymmenestuhannes leikkaustoimenpide Ruoholahdessa vuodesta 2009 toimineessa Diacorin sairaalassa ohitettiin tammikuussa merkittävä rajapyykki, kun sairaalan ylilääkäri Harri Heliö ja ortopedi Peter Pippingsköld riensivät onnittelemaan helsinkiläistä Anders Westerholmia. Toimenpiteestä heräämöön saapuessaan Westerholm oli uuden sairaalan tasan leikkauspotilas. Ennen muuttoaan Ruoholahteen sairaala toimi ensin Diakonissalaitoksen sairaalan nimellä Unioninkadulla ja sitten toistasataa vuotta Alppikadulla Helsingin Kalliossa. Diakonissa Maritta Laiho kirjasi ylös Westerholmin ajatuksia ja tunnelmia: Tiistaina klo julkistettiin Ruoholahdessa sairaalamme kymmenestuhannes leikkauspotilas. Anders Westerholm oli noin tuntia aikaisemmin saapunut heräämöstä osastolle toipumaan, lähteäkseen vielä samana päivänä vielä kotiin. Puoliltapäivin hän oli saapunut sairaalaan ja päässyt lähes saman tien leikkauspöydälle. Minua kiinnostaa tavata vain Suomen parhaimpia ihmisiä. Tulin ortopedi Pippingsköldin puheille jo Alppikadulle. Silloinhan sairaalanne oli vielä siellä ja elettiin vuotta Kävin vaivani vuoksi kyllä välillä kilpailijallannekin, mutta en tullut vakuuttuneeksi diagnoosin oikeellisuudesta. Palattuani uusiutuneen vaivani vuoksi jälleen johtavan ekspertin Peter Pippingsköldin potilaaksi koin helpotusta kävellä sisään asiantuntijan luo. Asiantuntijan, joka ymmärtää vaivan ja on aina tavoitettavissa potilaalle. Peter oli tapaamassa potilasta ennen tämän kotiinlähtöä. Hän antoi Westerholmille ohjeita ja vastaili potilaalle tärkeisiin kysymyksiin. Paikalle saapui myös ylilääkäri Harri Heliö ja ojensi lahjan Diacorilta. Tavatessaan molemmat lääkärit potilas kysyi vuosittaisia leikkausmääriä. Sairaala aloitti Ruoholahdessa vuonna Nyt tämä potilas on :s, joten vuosittain leikkauspotilaita on keskimäärin ollut hiukan alle Toinen asia, josta hän oli kiinnostunut, liittyi kesälomiin. Potilas piti erittäin hyvänä asiana kuulemaansa: olemme kaikki lomalla yhtaikaa, joten sairaala on loman aikana suljettu. Näihin kahteen asiaan potilas totesi: Teillä on mahtava menestys! Westerholm kertoi vielä, että kokemus leikkaushoitoon tulosta on tässä vaiheessa positiivisempi kuin edellisellä kerralla Alppikadulla. Uudet puitteet ovat mieletön edistysaskel. Hoito on kallista, mutta tunnen saavani katetta valinnalleni. Nykyaikainen toimintaympäristö vähentää leikkauspelkoa ja epävarmuutta ongelmatilanteessa. On helppo antautua ja luovuttaa tilanne toisten vastuulle. Koin astuvani avaruusalukseen, kun saavuin leikkaussaliin. Sali oli upea. Potilas oli nälissään ja sai haluamaansa syötävää, saattajalle tarjoiltiin myös. Seuravana päivänä hänelle soitettiin sairaalasta ja kysyttiin, kuinka vointi on edistynyt. Toivotamme hyvää toipumista. 8

9 Terveyden edistäminen alkuvuodesta 2012 sairaalassa leikattiin uusien tilojen potilas. Lukuun päästiin varsin tarkalleen kolmessa vuodessa, joten vuonna 2009 perinteisestä Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelista Ruoholahteen siirtynyt sairaala on vakiinnuttanut paikkansa nopeasti. Vuonna 2012 sairaalassa tehtiin leikkauksia yhteensä yli 3 000, mikä merkitsi 9,2 prosentin kasvua. Kun Ruoholahden lääkäriaseman uuteen silmäyksikköön siirtyneet kaihitoimenpiteet lasketaan mukaan, leikkaustoiminnan kasvu 9,8 prosenttia. Vuoden 2012 aikana Suomessa puhuttiin paljon terveydenhuollon Ruotsin mallista, jossa julkisen sektorin palvelutarjonta on tietyin laatuehdoin ja hinnoin avattu myös kriteerit täyttäville yksityisille palveluntuottajille. Diacorissa tätä keskustelua seurattiin suurella mielenkiinnolla. Huomiomme oli myös terveysturismissa ja etenkin Venäjän lähialueiden potentiaalisissa asiakkaissa. Missionsa ensimmäisessä osassa Diacor haluaa edistää ihmisten terveyttä. missionsa ensimmäisessä osassa Diacor haluaa edistää ihmisten terveyttä. Vuoden 2012 aikana ennaltaehkäisevän työn osuuden kasvu koko työterveyden asiakaskuntamme kaikista työterveyspalveluista jatkui reippaana. Luku nousi seitsemän prosenttiyksikköä eli lähes tarkalleen 40 prosenttiin, jota pidetään suosituksena hyvässä työterveyshuoltokäytännössä. Kehitys on oiva esimerkki Palvelumme työpaikoille -konseptin toimivuudesta. Konseptia voi jatkossa soveltaa uusille asiakasryhmille, sillä marraskuussa Diacor valittiin Hanselin työterveyspalvelujen puitesopimustoimittajaksi seuraavalle kuusivuotiskaudelle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueilla neljän muun toimijan kanssa. Kyseessä olevan kuusivuotiskauden aikana valtion virastot ja laitokset, jotka liittyvät Hanselin puitesopimusjärjestelmään voivat pyytää tarjouksia työterveyshuollon palveluista vain näiltä viideltä valitulta toimittajalta. Pääkaupunkiseudulla on Hanselin puitejärjestelyn piirissä noin työterveyspalvelujen käyttäjää. Työterveydessä suurempi osa liikevaihdosta tulee edelleen sairaudenhoidosta, mutta ennaltaehkäisevän terveydenedistämistyön merkitys on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vastaavaa kehitystä tapahtui myös yksityisasiakkaiden palvelussa, kun edellisenä vuonna lanseeratun terveystarkastuslahjakortin myynti lähti reippaaseen kasvuun. Markkinointia avitti erityisesti hok-elannon etupartneruussopimus sekä loppuvuodesta lanseerattu Diacorin kantaasiakkuuden ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa se kohdistuu lähinnä eläkkeelle siirtyviin ihmisiin, joiden työterveyspalvelut ovat olleet Diacorissa. Terveystarkastuksia pyritään jatkamaan ns. terveystapaamisilla. Terveystarkastuksista puhuttiin paljon myös urheilulääketieteessä. Jatkossa ne kuuluvat itsestään selvyyksinä kaikkiin urheiluseurojen kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin. Vuoden 2012 aikana seurayhteistyö alkoi mm. Suomen suurimman salibandyseuran Espoon Oilersin kanssa. urheilulääketieteessä tehdään terveydenedistämistyötä muutenkin. Diacor urheilulääketieteen toimintakenttä on laajentunut merkittävästi puhtaasta urheilutraumatologiasta ja esimerkiksi tammikuussa Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäriksi nimetty Kirsi Korpi erikoistuu kardiologiaan. Jatkossa urheilulääketieteeseen tuodaan urheiluvammojen Isänpäivämainontaa marraskuussa hoidon ohelle myös liikuntalääketieteellistä asiantuntemusta, jota voidaan tehokkaasti hyödyntää myös työterveyspalveluissa. Herttoniemen testausaseman palvelut tukevat tätä toimintaa mainiosti. Urheilulääketiede seminaari pysyi edelleen maan suurimpana urheilulääketieteellisenä koulutustilaisuutena. Tapahtuma järjestettiin edelleen yhteistyössä Urheilulääketieteen säätiön Helsingin Urheilulääkäriaseman kanssa ja se keräsi runsaat 200 osanottajaa. Markku Kalliolle taas tunnustusta Vuonna 2011 Duodecim palkitsi Diacor Isossa Omenassa lastenlääkärivastaanottoa pitävän dosentti Markku Kallion Terveysporttiverkkopalvelun kehittämisestä. Vuonna 2012 palkitseminen sai jatkoa, kun Kallio sai joulukuun Kirurgipäivillä Helsingin Messukeskuksessa kunniakirjan pitkäjänteisestä kliinisestä infektiotutkimustyöstä. 9

10 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 KUVA: MCI Press Oy/Vesa Tyni Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäri Kirsi Korpi. mestarivalmentaja Leo Pusan vetämässä Keihäs kohti Lontoota -hankkeessa pyrittiin estämään nuorten keihäänheittäjien olkavammoja ennalta. Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö toimi hankkeen asiantuntijalääkärinä. Loppusyksystä fysioterapeutti Marita Lång julkaisi aiheesta opinnäytetyönsä, jossa ensimmäistä kertaa pyrittiin määrittelemään keihäänheittosuorituksen kannalta turvallisia olkanivelen liikelaajuuksia. Urheilulääketieteessä järjestettiin myös kaksi Diacorin asiantuntijoiden yleisöluentoa Suomen Urheilumuseon tiloissa, aiheena urheilijoiden sydänvaivat ja äkkikuolemat (Kirsi Korpi ja Hannu Parikka) sekä olkanivelen ongelmat urheilussa (Harri Heliö ja Mikael Allenius). Kaikille ihmisille suunnattuja yleisöluentoja järjestettiin myös Kansallismuseossa, aiheina näönparannuskirurgia ja kaihet (Timo Hellstedt ja Tapio Ihanamäki), rokotukset (Petteri Carlson ja Minna Mäkelä) sekä liikunnallisesti ja ravitsemuksellisesti terveelliset elämäntavat (Kirsi Korpi ja Hanna Partanen). Edelleen huomattava joukko diacorilaisia osallistui Terveysmessuihin lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Diacor oli näytteilleasettaja ja osastolla vierailleet saattoivat mittauttaa silmänpainetta, kehonkoostumusta, keuhkojen ikää tai kuunnella asiantuntijoiden esityksiä. Henkilöstöhallinnon ammattilaisten henry-foorumissa marraskuussa Diacor oli mukana yhteistyökumppanina. Asiantuntijapuheenvuoroissamme kuntoutuspäällikkö Olli Kaidesoja puhui aiheesta Uhkana työkyvyttömyys loppuuko työterveydessä työvälineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? ja työterveyspsykologi Anne Hyvén aiheesta Onnellisuus työelämässä. Kaidesojan esitys kuului tilaisuuden suosituimpiin. Olimme mukana kauppakeskusten erilaisissa markkinointitapahtumissa. Silmäyksikkö esitteli näönparannuskirurgiaa yleisurheilun Kalevan Kisoissa Lahdessa. Osallistuimme myös Yritysmaraton-tapahtumaan silmäyksikön, fysioterapeuttien ja työterveyshoitajien voimin. Esille nostettiin mm. näönparannuskirurgiaa sekä kinesioteippausta. 10

11 Palvelumme työpaikoille Terveyspalveluja uudistava Diacor vuonna 2011 lanseerattu työterveyden Palvelumme työpaikoille -konsepti vaikutti ensimmäisenä ehjänä toimintavuotenaan toiminnan kehittymiseen merkittävästi. Vuoden 2012 toimintatilastoissa ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli keskimäärin 39,7 prosenttia, mikä on hyvin tarkasti Kelan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön antaman suosituksen mukainen. Myös asiakkaat ovat kiittäneet uutta konseptia, joka kuvaa alan koko palvelukirjon ymmärrettävällä tavalla. Työterveyskuntoutuksen tuotemerkki (Työterveyskuntoutus ) rekisteröitiin syksyllä Sen alle kehitettiin yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden kestävä, yksilöllinen, ratkaisukeskeinen valmentava kuntoutusprosessi. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on selvästi heikentynyt useammasta eri syystä. Palvelua pilotoitiin kuuden työnantajan ja heidän 15 työntekijänsä kanssa. Pilotoinnin lopullisia tuloksia päästään analysoimaan vuoden 2013 aikana. Työhyvinvointipalveluissa kehitimme Terve yritys -palvelumallin. Malli auttaa asiakasyritystämme vahvistamaan omaa työhyvinvoinnin ja työterveyden johtamistaan. Palvelumalli sisältää kattavan työhyvinvoinnin ja työterveyden tilannekartoituksen, esimiesten valmennuksen työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työterveyden johtamisen käsitteistöihin ja käytännön menettelytapoihin sekä tuen työhyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Terve yritys auttaa yritystä optimoimaan investoinnit työhyvinvointiin ja työterveyteen, parantaa työterveyspalvelujen oikea-aikaisuutta ja kohdentumista oikein sekä auttaa säästämään kustannuksia. Uutta toimintaa oli myös yhteistyöavaus Gymstick liikuntapalveluiden ja kansainvälisen liikuntaan motivoivan verkkopalvelun Heiaheian kanssa. Nämä sopimukset mahdollistavat helpon koordinoinnin ja sujuvan palveluketjun työpaikkaliikunnassa ja liikuntaan aktivoivissa ohjelmissa. työterveyden auditointityö Nordic Health Group Oy:n kanssa jatkui edelleen ja myös Diacor Flamingo liitettiin sertifikaattiin. Auditoinnissa Diacorin vahvuuksiksi nimettiin mm. perehdytys ja huolellinen asiakaspalauteprosessi, hyvä työilmapiiri sekä edelleen vahvistunut toiminnan moniammatilisuus. Kehittämiskohteita ovat mm. sisäisten palautteiden käsittely sekä potilasasiamiestoiminnan tehokkaampi hyödyntäminen. Teknisistä uudistuksista merkittävin oli Suomen ensimmäisen yksityisen sähköisen lääkäriaseman avaaminen kesällä. elääkäriasemalla asioidaan virtuaalisesti ilman fyysistä käyntiä missään toimipisteessä. Asiointi on turvallista, sillä se tapahtuu vahvalla tunnistautumisella pankkien myöntämillä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. elääkäriasemalla toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Sähköisen asioinnin palvelukanavalla voi esimerkiksi lähettää ja vastaanottaa viestejä, tarkastella laboratoriotuloksiaan, kirjata henkilökohtaisia terveystietojaan, täyttää päiväkirjoja, seurata mittaustuloksiaan ja asettaa muistutuksia rokotuksista, lääkärikäynneistä tai lääkkeenotoista. Ensimmäisessä vaiheessa elääkäriaseman palvelut on suunnattu Diacorin työterveysasiakkaille. 11

12 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Työterveyden tietojohtamista Määritelmän mukaan tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Jukka Suovasen mukaan pääasia on auttaa henkilöasiakkaita ylläpitämään hyvää terveyttään ja työkykyään. KUVA: ALEKSI POUTANEN/ Kauppalehti Odum Oy on vuodesta 1988 kehittänyt työterveydelle sähköisiä välineitä terveysriskien arviointiin. Aluksi tavoitteena oli helpottaa työterveyden ammattilaisten työtaakkaa tiedon keräämiseen, arviointiin ja raportointiin. Kuluvalla vuosikymmenellä painopiste on siirtynyt yritysasiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista tietojen jalostamiseen sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää yritysjohdon tietojohtamisessa henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Diacor on ollut yksi edelläkävijöistä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Yhtenä tuoreena esimerkkinä tästä on elääkäriasema. Edelläkävijyys näkyy myös Odumin ja Diacorin yhteistyössä, joka alkoi jo vuonna Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, moniammatillinen yhteistyö sekä työterveyshuollon prosessien ymmärtäminen. Olemme kehittäneet yhdessä ratkaisuja, jotka samanaikaisesti helpottavat työterveyshuollon henkilöstön työtä ja tehostavat palveluiden vaikuttavuutta. Pääasia on kuitenkin auttaa henkilöasiakkaita ylläpitämään hyvää terveyttään ja työkykyään. Se tapahtuu jalostamalla yksilön antamaa terveystie- toa hänelle helpommin ymmärrettävään muotoon. Yritysten tarpeisiin on kehitetty helppokäyttöisiä raportteja, joita voi jo nyt hyödyntää osana tietojohtamista. Tulevaisuudessa suurimmat haasteet tulevat olemaan erilaisten tietojen yhdistämisessä ja jalostamisessa siten, että niitä voidaan hyödyntää osana työntekijöiden hyvinvoinnin tietojohtamista. Tätä työtä teemme yhdessä. Jukka Suovanen toimitusjohtaja Odum Oy 12

13 virtuaalisen lääkäriaseman käyttöönottoon liittyy myös toinen tekninen innovaatio eli mobiilivarmenne. Se on moderni tapa todistaa henkilöllisyytensä erilaisissa verkkopalveluissa, eli se on henkilöllisyystodistus kännykässä. elääkäriasemalla se on toinen tunnustautumisvaihto pankkien tupas-tunnustautumisen ohella. elääkäriaseman toiminta kasvoi koko loppuvuoden ajan noin tuhannen uuden käyttäjän kuukausivauhdilla. Kolmas tekninen uudishanke oli syksyllä avattu työterveyden palveluportaali, joka paransi erityisesti tietoturvallista viestintää. Asiakkaille mahdollistui helppo väylä mm. laskuihin liittyviin kysymyksiin sekä erilaisten yhteystieto-, henkilömäärä- tai sopimusmuutosten ilmoittamiseen. Myös erilaiset lähete- ja maksusitoumusasiat voidaan hoitaa palveluportaalin kautta. Palveluportaali sisältää kunkin asiakasorganisaatiomme työpaikkaselvitysraportit ja työterveyspalveluiden toimintasuunnitelmat. Lisäksi sen kautta voi päivittää työntekijöiden työsuhdetietoja. sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisy kiinnostavat sekä työterveysasiakkaita että työeläkeyhtiöitä. Käytännössä tämä edellyttää kattavaa ja reaaliaikaista sairauspoissaolojen seurantaa. Tässä työssä Diacor Sirius näytti vuoden aikana voimansa. Se on työkyvynhallinnan ratkaisu, joka kerää sairauspoissaolotiedot riippumatta siitä, missä sairauspoissaoloon johtava todistus on kirjoitettu. Asiakkaan nimetty vastuulääkäri seuraa sovitut hälytysrajat ylittäviä elääkäriaseman toiminta kasvoi koko loppuvuoden ajan noin tuhannen uuden käyttäjän kuukausivauhdilla. sairauspoissaoloja reaaliaikaisesti ja koordinoi työkyvyn palauttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä yhdessä yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa. Paperinkulutusta vähennettiin maaliskuussa, kun työterveyden asiakkaiden röntgenlähetteiden rutiinitulostus vastaanotolla lopetettiin. Lähete tulostetaan toki edelleen, kun siihen on tarve, esimerkiksi yksityinen tai työnantajan ottama sairauskuluvakuus. Kokonaan uutta asiakaspalvelua oli kanta-asiakkaiden vastaavan hoitajan tehtävä. Työterveyden asiakkaat ovat tottuneet käyttämään Diacoria, josta löytyvät tutut lääkärit ja lääkäriasemat. Heidän eläköidyttyään kanta-asiakkaiden vastaava hoitaja järjestää palvelut tutussa ympäristössä. Syksyllä siihen asti sisaryhtiö Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivassa toiminut Ikäkeskus siirtyi Diacoriin ja sen toiminta liitettiin osaksi yksityisasiakkaiden palvelukehitystä. Ikäkeskus on kattava vanhustenhoitopalvelu, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki heidän tarvitsemansa terveys- ja hoitopalvelut. Nämä sopivat mainiosti Diacorin terveyspalveluosaamiseen. Terveyspalvelujen kehittämisen ja uudistamisen näkökulmasta Diacorissa seurattiin tarkasti myös julkisen terveydenhuollon uudistamishankkeita sekä kuntauudistuskeskustelua. Julkisen terveydenhuollon avautuminen kilpailulle esimerkiksi niin kutsutun Ruotsin mallin mukaisesti on yksityiselle terveyspalveluyritykselle suuri mahdollisuus. Johtava työterveyspsykologi Antti Aro ja vastaava työterveyslääkäri Sami Riekki eivät päässeet Torstai on toivoa täynnä -kahvitilaisuuteen, joten heitä edustivat pahviset versiot. Oikealla työfysioterapian kehittämispäällikkö Helka Moilanen. KUVA: Anja Hallberg 13

14 YRITYSVASTUURAPORTTI Ihmistä arvostava Diacor vuonna 2012 Diacorin henkilöstön kehittämistyön punaisena lankana oli kaikkien diacorilaisten osallistaminen ja työhyvinvointi. Kaikille diacorilaisille haluttiin korostaa sitä, että myös ammatinharjoittajana toimivat diacorilaiset ovat kiinteä osa yrityksen toimintaa. Osana osallistamista päivitettiin Diacorin johtamisjärjestelmä, joka nojaa vastuiden selkeään määrittelyyn ja haluun tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Merkittävin osoitus onnistuneesta osallistamisesta oli verkossa käyty strategian uudistamiskeskustelu, johon osallistui aktiivisesti peräti 643 diacorilaista. Nämä antoivat Diacorille yhteensä yli toimintaideaa. Uuden strategian synnyttämistä tehostettiin varjojohtoryhmällä, jonka jäsenyydestä järjestettiin avoin haku kaikille halukkaille. Lisäksi strategiatyötä tuettiin neljässä työpajassa, joissa Diacorin tulevaisuuden menestystekijöitä arvioitiin menestysharhamurskaimella. Verkkokeskustelulla haettiin keinoja visiomme saavuttamiseksi vuonna Osallistujien mielestä Diacor saavuttaa visionsa osaavan henkilöstön ja ammatinharjoittajien erinomaisella asiakaspalvelulla, jossa asiakas saa kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä pisteestä. Uudistumisen kannalta merkittävässä asemassa ovat työntekijöiden tasavertainen kohtelu, vahva ja osallistava johtaminen sekä kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä. Asiakaspalvelun parantamiseksi keino numero yksi on ystävällinen käytös ja hymy. Diacor sai gptwkisassa kiitosta mm. kehityskeskustelun rinnalle tuoduista ryhmäkeskusteluista. diacorilaista työilmapiiriä kartoitettiin kolmannen kerran osallistumalla Suomen parhaat työpaikat (Great Place to Work) -tutkimukseen. Diacorilaisten kokemukset työpaikastaan ovat edelleen erittäin myönteisiä, sillä vuoden 2012 tuloksien perusteella saavutimme kisassa jo toisen kerran peräkkäin toisen sijan suurten työnantajien sarjassa. On merkille pantavaa, että ammatinharjoittajien tulokset ovat käytännössä yhtä hyvät kuin työsuhteistenkin. Ammatinharjoittajien tuloksia ei kuitenkaan laskettu mukaan varsinaiseen kilpailuun. Diacor sai kisassa kiitosta mm. kehityskeskustelun rinnalle tuoduista ryhmäkeskusteluista. Ne ovat yksi osa tulosten perusteella yksiköittäin rakennetuista gptw-toimintasuunnitelmista. Toisena toimenpiteenä mainittakoon johtoryhmän säännölliset kokoukset kentällä eri lääkäriasemilla. Suomen Great Place to Work Instituutin toimitusjohtaja Panu Luukka kehui erityisesti Diacorin esimiestyötä ja arvioi, että näin suuressa organisaatiossa jo pelkästään hämmästyttävän korkea 90 prosentin vastausaste kertoo, että diacorilaiset luottavat työnantajaansa. Vuoden aikana saatiin toinenkin diacorilaisia ilahduttanut tutkimustulos, sillä tutkimuslaitos Kuulas Milward Brown vertaili keväällä Mediuutisten toimeksiannosta terveydenhuoltoalan työpaikkoja lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimuksessa. Diacor nousi lääkäreiden listan kärkeen kysyttäessä menestyviä ja arvostettuja yksityisiä työnantajia ja oli kärjessä sekä työskentely- 14

15 KUVAT: Minna Bosch Diacor Flamingossa vietettiin Tunne toisen työ -teemaviikkoa. Kuvissa vasemmalta sairaanhoitaja Salla Murtomäki ja toimenpiteen esimies Sari Lehtonen, bioanalyytikko Sari Köck sekä Sari Lehtonen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Pertti Toikkanen. olosuhteiden että ilmapiirin ja joustavuuden suhteen. Myös Diacorin kokonaisindeksi oli tutkittujen yritysten paras. kaikkien diacorilaisten ideoiden keräämiseen ja osallistamiseen tähtää myös Moottoriksi nimetty hanke, joka vuoden aikana jalostui virtuaaliseksi ideointityötilaksi. Vanhassa terminologiassa puhuttiin yrityksen aloitetoiminnasta, joka nyt uudistettiin. Sähköisissä ideatyötiloissa kaikkiin ideoihin tartutaan ja vastataan, mistä huolehtivat eri ideatyötilojen vetäjät eli niin sanotut konemestarit. Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat olivat vahvasti esillä koko toimintavuoden ajan, kun Hyvä fiilis -nimellä tunnettu työhyvinvointihankkeemme eli ja kehittyi. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä toteutettiin yhdessä Diacorin työterveyspalveluiden kanssa Diacor Terveystutkimus. Siihen osallistui yli 440 diacorilaista. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina oli, että diacorilaisten tulokset olivat Suomen keskiarvon yläpuolella mm. mielialan, työkyvyn ja motivaation alueilla. Myös painoindeksimme (bmi) oli alle Suomen keskiarvon. Diacorissa ennenaikaiset eläköitymiset eivät ole merkittävä riski. henkilöstön hyvinvointi todentui vahvasti tämän tutkimustuloksen kautta. Toisaalta ne diacorilaiset, joille Terveystutkimus osoitti huolenaiheita, saivat mahdollisuuden työkykyä ja työhyvinvointia lisäävien toimenpiteiden käynnistämiseen. Diacor Terveystutkimuksen vertailuryhmässä on benchmark-tietona lähes työikäisen suomalaisen vastaavat tutkimustulokset. Hyvä fiilis -hankkeen myötä päätettiin käynnistää myös diacorilainen kerhotoimintaa. Kiinnostusta herättivät erityisesti liikunta- ja kulttuurikerhot. Kulttuurikerho Kulttis sai nopeasti paljon jäseniä ja aloitti aktiivisen toiminnan. yhteishengen vaalinnassa yrityksen yhteinen pikkujoulu ja siellä tapahtuva pitkäaikaisten diacorilaisten palkitseminen saa vuosi vuodelta yhä enemmän merkitystä. Vuoden 2012 pikkujouluissa esiintyi myös diacorilaisten muusikoiden oma yhtye Rock n Rollator, joka saavutti huikean suosion. Työhyvinvointiin tähtääviä toimia olivat myös liikuntaillat, osallistuminen valtakunnalliseen Askelkampanjaan, Naisten Kympin osanoton tukeminen sekä erilaiset yksikkökohtaiset hyvinvointia vahvistavat tapahtumat. Erityisen tärkeäksi muodostui Tunne toisen työ -teemalla toteutetut yksiköiden kampanjat. Tämän avulla toisen työhön tutustuttiin entistä paremmin, me-henki vahvistui ja arvostus toisen työtä kohtaan lisääntyi entisestään. Diacorin työkyvyttömyyden maksuluokka pysyi edelleen pienimmällä mahdollisella tasolla 1, kun koko Suomen keskiarvo on 4. Diacorissa ennenaikaiset eläköitymiset eivät ole merkittävä riski. Tämä on saavutettu saumattomalla yhteistyöllä jokaisen diacorilaisen, esimiesten, työsuojelun sekä työterveys- ja henkilöstöpalveluiden kesken. 15

16 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 vuoden aikana arvioimme työterveyshenkilöstön palkitsemisen kokonaisuutta ja pyrimme yhä kannustavampaan ja parempaan palkitsemismalliin. Uudessa mallissa olivat nyt ensi kertaa mukana myös työsuhteiset työterveyslääkärit. Uusina elementteinä otettiin mm. työterveyshoitajien tiimipalkitseminen. Aineellisen ja aineettoman palkitsemisen kokonaisuutta haluttiin edelleen kehittää yhä kannustavammaksi ja paremmaksi. Kertapalkkioiden sisällöt olivat aktiivisesti vuoden aikana käytössä ja onnistuneista teoista palkittiin laajasti eri ammattiryhmien edustajia. Kokonaisuuden punaisena lankana ovat kannustavuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. osallistuimme myös Aalto-yliopiston mielenkiintoiseen Palkkatietämys-tutkimukseen, jonka avulla arvioimme palkkaja palkitsemisen kokonaisuuttamme sekä henkilöstön tietoisuutta ja tyytyväisyyttä näillä tutkituilla alueilla. Tutkimustuloksen mukaan henkilöstön tietoisuus ja tyytyväisyys erityisesti palkitsemisen kokonaisuuteen oli keskiarvoa parempi, toisaalta palkkarakenteesta ei koettu saadun riittävästi läpinäkyvää tietoa. Myös tyytyväisyys vallitsevaan palkkarakenteeseen jäi alle keskitason. Kyselyyn vastasi noin 170 diacorilaista. Tärkeimpinä toimenpiteinä ryhdyttiin miettimään, miten palkkarakenteen sisältöjä tehdään yhä läpinäkyvämmäksi. Ennen kaikkea mietittiin, millaisin keinoin palkkarakennetta voidaan kehittää yhä kannustavammaksi huomioiden työn tulos ja Diacorin arvojen mukainen työskentely. Vuoden 2012 aikana arvioimme muutoinkin aktiivisesti diacorilaista palkkarakennetta huomioiden eri ammattiryhmien näkökulman. Erillisiä palkkatyöryhmiä työskenteli vuoden aikana henkilöstöjohtajan ja luottamusmiehen luotsaamana. Tärkeä asia oli myös paikallisen erän neuvottelu, jota luonnehdinta yhteistyössä tulokseen, kompromissien kautta kuvaa osuvasti. Nämä neuvottelut päättyivät liittojen antaman aikataulun mukaisesti vuoden 16

17 2012 helmikuun lopussa ja ne käytiin luottamusmies Minna Grönroosin, luottamusvaltuutettu Tarja Kantokosken ja henkilöstöjohtaja Sara Purhosen välillä. Sekä työntekijä- että työnantajapuolen erilaisia vaihtoehtoisia paikallisen erän jakamista koskevia esityksiä arvioitiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Aluejohtajat osallistuivat aktiivisesti esitysten arviointiin ja työnantajan näkemyksen muodostamiseen. Lopullista yhteistyössä neuvoteltua esitystä paikallisen erän jakamisesta käsiteltiin myös Diacorin johtoryhmässä. Ratkaisussa paikallista erää kohdennettiin muun muassa tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin vastaanottohoitajille laajaalaisessa ja monipuolisessa Ruoholahden vastaanotoissa, työterveyshoitajille sekä monipiste-esimiehille ja kiertävälle henkilöstölle. Erityisen merkittävänä oli palkanosa yli 25 työvuotta Diacorissa työskennelleelle henkilöstölle. Paikallisen sopimisen kulttuurin rakentamisessa on otettu merkittäviä askeleita, jossa erilaisten näkemysten ja perusteluiden kautta haetaan yhdessä kaikkien osapuolten hyväksymää ratkaisua. määrittelimme diacorilaisuuden ytimen eli aiemmin Homo Diacorensina tunnetun kuvauksen kevään 2012 aikana uudelleen. Kyseessä on diacorilaisen ihmistyypin määrittely. Tämän avulla huolehdimme diacorilaisen yrityskulttuurin vahvistamisesta ja vaalimisesta. Käytämme diacorilaisuuden määritelmää esimerkiksi rekrytointiprosessissa. Diacorilainen-sisällön avulla olemme halunneet kuvata sitä, millaisia ihmisiä Diacor etsii joukkoonsa, millaista on olla diacorilainen, ja mitä jokaiselta diacorilaiselta odotetaan. Vanhaa, mutta tärkeää sisältöä muokattiin vastaamaan tätä hetkeä ja nykyistä tilannettamme. Käytännössä mukana oli yli 100 diacorilaista. Pienet työpajat toteutettiin osastokokouksien yhteydessä. Pohdimme muun muassa milloin olen ylpeä diacorilaisuudestani, miten silloin toimin ja miten huomioin asiakkaat ja työkaverit. Työpajatyöskentelyssä oli mukana Tikkurilan vastaanotto, Herttoniemen esimiehet, Tapiolan sairaanhoitajat ja Pitäjänmäessä eri ammattiryhmien edustajat. Saimme tämän työskentelyn avulla kokonaisvaltaista ja monipuolista näkemystä tämän päivän diacorilaisuudesta. Kehittämispäälliköt työskentelivät työpajassaan huomioiden erityisesti työmarkkinat ja rekrytoinnin tarpeet. Saimme valmiiksi diacorilaisuuden ilmentymän, joka on vahvasti läsnä arjessamme. Diacorin YT-neuvottelukunta sai syksyllä 2012 aikana uuden nimen. Halusimme erottautua omaleimaisella, diacorilaiseen yrityskulttuuriin sopivalla nimellä, joka parhaiten kuvastaisi yhdessä tekemistä Diacorissa käy paljon opiskelijoita työharjoittelujaksoillaan: opetamme heitä ja opimme heiltä. Diacorin parhaaksi. Nimiehdotuksia tuli lähes 20 ja uudeksi nimeksi valittiin työterveyshoitaja Marja Lystilän ehdottama Yhteistyöfoorumi. Hänet palkittiin voittaneesta nimiehdotuksestaan. Aktiivinen Yhteistyöfoorumi halusi itselleen nimen, joka kuvastaa aitoa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijäedustajien välillä. Kysymys on foorumista, jolla on yhteinen suunta ja unelma rakentaa Diacorista terveyspalvelualan suomalainen suunnannäyttäjä. Lääkäriasemien vastaavien lääkäreiden kokoukset jatkuivat säännöllisinä ja toiminnoista urheilulääketieteeseen ja kliinisen fysiologiaan saatiin uudet vastuulääkärit. Lääkäreiden kerran kuukaudessa järjestettävät update-koulutustilaisuudet jatkuivat pääosin talon omien asiantuntijoiden voimin. Koulutus on esillä toimintavuoden aikana monin muinkin tavoin. Sairaanhoitajien koulutuspäivään saatiin puhujaksi Florence Nightingale -mitalilla palkittu kriisihoitotyön asiantuntija Päivi Muma. Punaisen Ristin myöntämä Florence Nightingale -mitali on korkein kansainvälinen huomionosoitus hoitotyössä. Päivi Muma on 21. suomalainen mitalin saaja. Vuoden aikana tehtiin kolme opinnäytetyötä, joiden tuloksia Diacor voi suoraan hyödyntää liiketoiminnassaan. Yhteyspäällikkö Marja Kuusiston ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tekemä työ oli Työterveyshuollon asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvonnin johtaminen ja mittarit: toiveet työterveysyhteistyölle ja siinä selvitettiin Diacorin asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvointijohtamisen tilaa, yritysten käytössä olevia mittareita sekä toiveita työterveysyhteistyölle tähän liittyen. Myös työfysioterapian kehittämispäällikkö Helka Moilanen teki opinnäytetyönsä Metropolialle. Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan -työssä rakennettiin liikuntaneuvonnan palvelupolku työterveyteen. Mallia pilotoitiin Teliasonera Finland Oyj:ssä. Sovellusasiantuntija Anna Vahteristo teki pro gradu -opinnäytteensä Itä-Suomen yliopistoon nimellä Koherenssi tunne ja terveys kysely nuorille tieto- ja viestintäalan työntekijöille. Työssä kartoitettiin IT-alan nuorten työntekijöiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia. Diacorissa käy paljon opiskelijoita eri ammattiryhmissä työharjoittelujaksoillaan: opetamme heitä, opimme heiltä ja saamme hyvää palautetta heiltä. Oman henkilöstön koulutuksista on mainittava yrityksen jo neljäs johtamisen erikoisammattitutkinto- eli JET-ryhmä. Tutkinnon suorittivat Marjo Eriksson-Puukko, Leena Haiko, Marjo Henriksson, Tua Henriksson, Lea Hämäläinen, Tuula Jokinen, Satu Koistinen, Niina Korhonen, Maritta Laiho, Minna Moilanen, Anne Nevalainen, Katja Palkoranta, Maria Palo, 17

18 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Luottamusmies on näköalapaikalla KUVA: MINNA GRÖNROOS Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö (TSN) edustaa Ertoon, Superiin ja Tehyyn kuuluvia työntekijöitä. Diacorissa TSN:n luottamusmies on toiminut viisi vuotta röntgenhoitaja Minna Grönroos. Röntgenhoitajana Minna on toiminut jo 22 vuotta. Röntgenhoitaja ja luottamusmies Minna Grönroos. Minna tekee luottamusmiehen töitä röntgenhoitajan tehtävän ohella. En mielelläni olisikaan kokoaikainen luottamusmies. Tämä sekä että -kombinaatio sopii minulle mainiosti, sillä on mukavaa tehdä myös röntgentyötä, johon peruskoulutuskin on antanut valmiudet. Nykymallin onnistumisessa hyvällä varaluottamusmiehellä Eila Koskela-Petersillä on tärkeä rooli niin sparrarina kuin muutoinkin. Mutta on tärkeää muistaa, mikä hattu kulloinkin on päässä. Olenkin joskus selvyyden vuoksi todennut ihan erikseen, milloin puhun röntgenhoitajan ja milloin luottamismiehen suulla, Minna selvittää. Luottamusmiehen tehtävät hän aloitti aikanaan pystymetsästä työtovereiden kannustamana, eikä luonnollisestikaan osannut odottaa, mitä kaikkea rooli pitäisi sisällään. Minna korostaa, että hän ei ole aina bunkkereissa kinaamassa työehtosopimuksen tulkinnasta, vaan on ollut mukana monen moisessa henkilöstön kehittämisessä. Vanhan sanonnan mukaan asiat riitelevät, ihmiset eivät. Minna allekirjoittaa tämän ja arvioi, että hänellä on erinomaiset neuvotteluvälit henkilöstöjohtaja Sara Purhosen kanssa. Sara on oiva ihminen tuolle paikalle. Ja kyllä meillä liitoissakin tiedetään, että Diacorissa monet asiat ovat kovin hyvin. Parantamisen varaa on silti aina, mutta asioita voi ottaa esille, kun neuvotteluvälit ovat kunnossa. Minna muistaa kiittää myös suoraa ja säännöllistä kontaktia toimitusjohtajaan. Siinä kulkevat kiitokset ja moitteet ilman välikäsiä ja suodattimia. Koen, että olen pystynyt konkreettisesti vaikuttamaan asioihin. Minnan mielestä luottamusmiehen tehtävä on sekä velvollisuus että mahdollisuus ja aivan ehdottomasti näköalapaikka, jossa on myös paljon vaikutusmahdollisuuksia. Silti ei kaikki aina mene niin kuin haluaisi ja ehkäpä ammattiliitotkin antavat joskus työntekijöille turhan ruusuisen kuvan luottamusmiehen roolista. Toisaalta työntekijät ovat usein tyytyväisiä jo siihen, että joku kuuntelee heitä. Ja joskus ei oikein voikaan muuta kuin vain kuunnella ja olla vaiti. Asioiden eteenpäin vienti lähtee aina työntekijän suostumuksesta. Röntgenhoitajana Minna pitää Diacoria hyvänä työnantajana ja työpaikkana, jossa on hyvä fiilis ja meininki tehdä töitä. Meillä on hyvät puitteet ja ainakin minulla on mainio esimies, joka luottaa työntekijöihinsä. Töitä tehdään, kun niitä on. Myös hyvä työilmapiiri työkavereiden kesken saa arvostukseni. Minna luettelee vielä pitkän listan Diacorin hyviä puolia. Meillä on toimivat työkalut, uudet laitteet ja yhteistyö radiologien kanssa toimii. Se onkin tärkeää, sillä tämä on vahvasti tiimityötä. Lisäksi meillä ei ole yövuoroja, mikä helpottaa työn tekemistä merkittävästi. Vielä Diacorilla on esimerkiksi erinomainen oma työterveyspalvelu ja vielä kaikkien työntekijöiden sairauskuluvakuutus sen tukena. Miinuspuolista puhuttaessa Minna toteaa, että palkoissa erot julkiseen sektoriin ovat tasoittuneet, vaikka takavuosina yksityissektorilla maksettiin enemmän. Mutta kyllä menestys Suomen Parhaat Työpaikat -kisassa kertoo, että diacorilaisten on pakko olla oikeasti aika tyytyväisiä. Purnaustakin kuulee, mutta silti meillä asiat ovat pääosin hyvin. Eihän täysin moitteetonta työpaikkaa ole olemassakaan. Minusta on rohkeaa, että Diacor on tässä mittelössä mukana. Ja tuloksetkaan eivät varmasti ole tuulesta temmattuja. 18

19 Susanne Pursiainen, Anne-Mari Pylkkänen, Anna-Maria Räty-Laitinen, Raili Sairanen, Katri Säämänen, Susanna Vainiotalo, Leena Valkonen ja Maarit Vihervuori-Sarén. Työterveyshuollon erikoistumisopintonsa saivat puolestaan päätökseen työterveyshoitajat Jonna Hautamäki, Marja Hult, Laura Hämäläinen, Marja Kaasalainen, Miia Karhu, Katriina Kreivi, Lena Långbacka, Piia Mäkelä, Sonja Olin, Nina Purho, Annukka Päärni ja Marjo-Riikka Tuovinen. Molemmissa ryhmissä vaativat opinnot yhdistettiin vaativaan työhön erinomaisin tuloksin. Asiakastyytyväisyyden mittaamisen systematiikkaan panostettiin vuoden aikana merkittävästi. Tällä hetkellä asiakaspalvelun sujumista tutkitaan paitsi yleisellä palautelomakkeella, myös AskPolella eli välittömällä tunnelmamittarilla lääkäriasemilla käynnin jälkeen. Loppuvuotena kysymykseen ansaitsimmeko luottamuksesi tänään vastasi kyllä yli 95 prosenttia asiakkaistamme. Varsinaisina asiakastyytyväisyystutkimuksissa kävi vuoden aikana ilmi, että monet työterveyden tukipalvelut tunnetaan edelleen kohtalaisen heikosti. Näitä ovat mm. työfysioterapeuttien sekä työpsykologien palvelut sekä Diacorin tarjoama tuki esimiestyölle. Pääosin palaute on kuitenkin erittäin positiivista. Selvitämme erikseen myös tulleiden uusien työterveysasiakkaiden sekä lähteneiden asiakkaiden tyytyväisyyden. Todellinen Diakkarin mies Nuorisopsykiatrian ja kliinisen kemian erikoislääkäri Risto Heikkinen mieltää itsensä mielellään diakkarilaiseksi. Jo neljännesvuosisadan organisaatiossa vaikuttaneen Riston tarina ei ole ihan tavallinen. Sen pohjana on kuitenkin selvä missio: Lääkärin koulutuksen saaneen ihmisen on tehtävä potilastyötä. Erikoislääkäri Risto Heikkinen. KUVA: RISTO HEIKKINEN Risto tuli taloon jo 1980-luvun lopulla, yleislääkäriksi silloiseen Lääkärikeskus Metroon eli nykyiseen Diacor Itäkeskukseen. Vuonna 1991 hän siirtyi kliinisen kemian erikoislääkäri kun oli silloisen Diakonissalaitoksen laboratorion ylilääkäriksi. Tästä tie vei monien vaiheiden jälkeen Medix Laboratorioiden lääketieteelliseksi johtajaksi, missä tehtävässä hän viihtyi aina vuoteen 2003 saakka. Sitten kutsui psykiatria. Ajattelin, että yhden uran tässä voisi vielä tehdä. Lastenlääkäriksi ei siinä iässä oikein mielestäni enää voinut lähteä, joten päädyin nuorisopsykiatriaan. Ajattelin, että siinä työssä elämänkokemuksesta saattaisi olla hyötyä, enkä kovin väärässä ollutkaan, Risto kertoo. Kuin vaivihkaa käy ilmi, että koko ajan eli vuodesta 1991 lähtien hän on toiminut otona myös Diacorin laboratoriotoiminnan vastuulääkärinä ja pitänyt yleislääkärin ja sittemmin myös nuorisopsykiatrin vastaanottoa, edelleen Itäkeskuksessa. Siinä sivussa on tullut suoritettua liikkeenjohdon MBA-tutkinto ja harrastettua mm. laskuvarjohyppyä Risto näkee mielenkiintoisella tavalla kaiken liittyvän kaikkeen. Kun olin 90-luvulla Diakonissalaitoksen mäellä, tutustuin luonnollisesti myös omistajasäätiön henkilöstöön. Näistä kontakteista on ollut kovasti hyötyä, kun juuri nyt tosin sapattivapaalaisena - HUS:n nuorisopsykiatrian ylilääkärinä olen päässyt tekemisiin monien Diakonissalaitoksen nuorisohank- keiden kuten Vamoksen kanssa. Niiden juuret ovat usein 1990-luvun diakoniaprojekteissa eli hankkeissa, jotka tiesin jo vanhastaan. Diacorissa Ristoa viehättää erityisesti se, että kyseessä on todellakin lääkäriasemaketju eikä vain yksittäisten yksiköiden yhteenliittymä. Arvostan myös kovasti Diacorin ja Diakonissalaitoksen peräänkuuluttamaa yritysvastuuta, jonka arvostus on yhteiskunnassa nousussa yleisemminkin. Media onneksi valvoo asioita tällä hetkellä aika tehokkaasti. Yritysvastuu menee mielestäni koko lailla yksiin lääkärin etiikan kanssa. Minun on voitava kokea, että toimin ympäristössä, joka tuntuu ajattelevan samalla tavalla. Ainakin minulle omistajalla on todella merkitystä. 19

20 YRITYSVASTUURAPORTTI 2012 Keväällä Diacor sai Nolla tapaturmaa -foorumin virallisen tasoluokituksen kakkostasolla eli kohti maailman kärkeä -vaiheessa. muista henkilöstöön liittyvistä toimenpiteistä voidaan mainita Eazybreak-lounasseteli, joka tarjoaa ympäristöystävällistä ja ekologista palvelua lounasruokailun logistiikkaan. Palvelun käyttöönotto hyväksyttiin Diacorin YT-neuvottelukunnassa. Järjestelmän avulla jokainen diacorilainen voi tilata lounaskuponkinsa sähköisesti joko matkapuhelimeensa tai nettilinkin avulla. Myös työsuojeluasioissa edettiin. Keväällä Diacor sai Nolla tapaturmaa -foorumin virallisen tasoluokituksen kakkostasolla eli kohti maailman kärkeä -vaiheessa. Käytännössä se tarkoittaa mm. työtapaturmien ja niiden aiheuttamien sairauslomapäivien olennaista pudotusta aikaisempien vuosien tasosta. Diacor on foorumin ainoa yksityisen terveyspalvelualan edustaja. Työsuojelun eteen tehdään työtä jatkuvasti. Esimerkiksi liukkailla työmatkakeleillä muistutetaan liukuesteistä, jotka yritys jakaa jokaiselle työntekijälleen. Vuosi 2012 oli myös aktiivisen alkusammutuskoulutuksen vuosi. Koululaisten kesäharjoittelua Diacor on mukana koululaisten ja lukiolaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa, jonka terveyspalvelualan työehtosopimuksen neuvotteluosapuolet ovat sopineet vuosien osalta. Kesällä 2012 tarjosimme 15 kesäharjoittelupaikkaa. Emma-Riikka Kero kertoo ensimmäisestä kesätyöpaikastaan. Oli lukuvuoden viimeinen koeviikko, ja erään kokeen jälkeen huomasin saaneeni puhelun. Ihmettelin suuresti, mistä oli kyse. Päätin kuitenkin soittaa takaisin. Puheluun vastasi Sanna Vienonen. Olin jo lähes luovuttanut kesätöiden suhteen, sillä kymmenien hakemusten jälkeen en ollut saanut yhtäkään myöntävää vastausta. Tämän puhelun jälkeen olin kuitenkin saanut kesätyön, josta olin hyvin onnellinen. En osannut odottaa ensimmäiseltä kesätyöltäni paljoa. Totta kai olin iloinen, että saan työkokemusta ja tietenkin myös vähän rahaa kesän viettoon. Kuitenkin tämä kaksi viikkoa antoi minulle vielä paljon enemmän. Tutustuin todella mukaviin ja ihaniin ihmisiin, opin paljon uutta. Kahden viikon aikana ehdin tehdä kaikenlaista. Suurimmaksi osaksi vietin aikaani silmäarkistoissa, joissa kuitenkin oikeasti viihdyin, vaikka muut siitä vähän pelottelivatkin. Pääsin myös tutustumaan mm. välinehuoltoon, laboratorioon sekä röntgeniinkin. Aikaa tuli myös vietettyä fysioterapiassa. Päällimmäisenä muistona on kuitenkin jäänyt varmaankin hauska videointi, jossa pääsin esittämään potilaan roolia jos jonkinmoisen vaivan kanssa. Samalla näin millaista työtä sairaanhoitajat tekevät. Voin vaikka vannoa, ettei kukaan ole kokenut näin ainutlaatuista kesätyökokemusta. Haluan kiittää kaikkia Diacorin työntekijöitä näistä kahdesta unohtumattomasta viikosta. Otitte kaikki minut todella hyvin vastaan sekä autoitte ja ohjasitte jokaisessa asiassa. Toivotan kaikille oikein hyvää jatkoa, ehkä me näemme vielä! Emma-Riikka Kero 20

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Työkykyä parannetaan yhteistyöllä Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Kustannukset ja ansaintalogiikka Relevantteja kysymyksiä: Kuinka paljon yksikköhinnat ovat

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle Liite Hannu Anttonen 28.3.2016 Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle 2016-2017 Koulutuksella ja valmennuksella kehitämme ja uudistamme klubien ja piirin johtamista tavoitteena tuloksellinen toiminta

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Helena Åhman Helena Åhman on työpsykologian tohtori ja arvostettu johtamisen huippuasiantuntija, jonka intohimona on ihmismielen ymmärtäminen eri näkökulmista. Helena on palkittu tietokirjailija, jonka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot